Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi
Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen strategiaan Strategiaa ei ole mietitty eikä mietitä Strategia on peritty Mikä näistä on paras?
Strategian luomisen lähtökohta TARVE - eläinryhmät - paras mahdollinen rehukombinaatio karjalle - tarvittavat rehumäärät - käytössä olevat peltoresurssit
Mitä pelto tuottaa? Energiaa Valkuaista Kuitua Kuiviketta MITEN HYÖDYN PARHAITEN?
Satotaso Monissa tapauksissa satotason nostoon on hyvät mahdollisuudet 1. Mahdollinen seuraus liikaa rehua 2. Mahdollinen seuraus peltoa on liikaa yhdelle kasville 3. Mahdollinen seuraus uusien viljelykasvien viljely
Uudet viljelykasvit Viljelykierto monipuolistuu Hyvällä kasvilajivalinnalla enemmän hyötyä omasta pellosta Viljakasvit Valkuaiskasvit Öljykasvit Uusi kasvi ei välttämättä tarkoita muutosta korjuukalustoon
Uudet viljelykasvit Uusien viljelykasvien ottaminen käyttöön alentaa parhaimmassa tapauksessa kiinteitä kustannuksia Säilörehun määrän kasvattaminen Oman kaluston hankinta nostaa vaihtoehtokasvin kustannukset usein liian suuriksi Uusi kasvi vaatii myös sen viljelyyn perehtymistä
Säilörehustrategia 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 66 0 69 5 67 0 65 5 69 0 62 5 73 3 70 0 70 0 3. niitto 2. niitto 1.niitto 1. sadon myöhästyttäminen lisää satoa Kolmen sadon strategialla sulavin rehu Lähde: Karpe- hanke
Säilörehustrategia Sadonkorjuutaktiikan valinta; 1 2 vai 3 niittoa Säilörehuksi tarkoitettujen kasvien valinta Nurmiheinät Palkokasvit Viljat Palkoviljat Muut Eri tyyppisten säilörehujen varastointi ja hyödyntäminen
Kolme vai kaksi niittoa? Tuotostasolla 10 000 kg, erittäin myöhäinen korjuu ei toimi väkirehu ei kompensoi D-arvoa Aikainen korjuuaika on kannattavin Jos korjuuaikaa myöhästytetään tulos heikkenee Voidaanko ajatella Huipputuotos huippurehu Keskimääräinen tuotos keskinkertainen rehu?
Myöhästyttämisen vaikutus Valkuaisen määrä laskee Satotaso nousee D-arvo alenee > täydennysrehun valinta haasteellisempi Suurempi sato -> pienempi nurmiala -> vilja-ala?
Kolme vai kaksi niittoa? Jos on runsaasti peltoa aikainen strategia kannattaa taloudellisesti ja riskien hallinnan kannalta Jos peltoa vähän valinta tehtävä kalliin osto/vuokrapellon tai ostoviljan välillä (myöhäistetty strategia) Kolmen niiton rehu on kalliimpaa alhainen väkirehutaso kompensoi kuitenkin säilörehun kalleutta Tuotostason nosto on helpompaa hyvin sulavalla rehulla
Korjuun hitauden vaikutus Pitkä korjuujakso Siilon tai auman pitkä täyttöaika vaikuttaa negatiivisesti rehun käymislaatuun Rehu vanhenee nopeasti 1. sadossa korjuuteho keskeinen asia ruokinnallisen arvon hallinnassa Maantieajon hintaa ei useinkaan ole tilatasolla selvitetty tai mietitty Polttoainekulu Rengaskulu Työaika Laadun epätasaisuus pitkästä korjuuajasta johtuen
Strategian valintaa rajoittavat tekijät Tilan tilusrakenne Lannan maksimikäytön rajoitteet Käytettävissä oleva korjuu / viljelykalusto Hallinto ( pysyvät nurmet )
Tilusrakenne merkitsee paljon strategian suunnittelussa
Peltostrategiaan ajatuksia Perusasiat kuntoon Vesitalous Kalkitus Ravinteet Osaaminen Viljelykierto, tärkeä myös nurmen viljelyllä Välikasvit Vilja Valkuaiskasvit Öljykasvit
KIITOKSET KUULIJOILLE Ja sitten kysymyksiä?