Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Transkriptio

1 Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

2 Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan tukiehdoissa Pinta-alatukien merkitys liikevaihdossa Pellon ostohinnat kalliita Keskihinta n /ha Kalliimpaakin, riippuu kilpailusta ja alueen tuotantosuunnista (peruna)

3 Rehuomavaraisuus Tärkein kriteeri pellon hankinnalle Kotoisten rehujen riittävä saatavuus koko kannattavuuden perusta Investoinnin yhteydessä lisämaata joko ostamalla tai vuokraamalla Pitkät vuokrasopimukset mahdollistavat tuotannon pitkäjänteisen kehittämisen Rehuomavaraisuus ei synny pelkästään pinta-alaa hankkimalla, tarvitaan myös viljelyosaamista

4 Lannanlevitysala Minimialavaatimus 0,7 ha/ny Käytännössä n. 130 lehmää / 100 ha Vaihtoehtoina viljelyksessä oleva pinta-ala (oma + vuokra) tai lannanlevityssopimukset Lannan lannoitearvo huomattava Levityskustannukset n. 30 /tn Lannanlevitystuki 56 /ha Levitysala ei ole yksistään mielestäni riittävä peruste pellonvuokraukseen, jos alueella on kasvinviljelytiloja

5 Lannanlevitysala 2 Keski-Euroopassa pitää karjanlantaa vastaanottavan tilan maksaa kuljetus, levitys sekä erillinen vastaanottokorvaus Käytännössä lannan jätehuoltomaksu Tähänkö halutaan mennä?

6 Pellon tuotto MYTT-tilastot 2008: Viljatilojen keskim. tulos 319 /ha Keskimääräinen vuotuinen kasvinviljelytyömäärä 13 h/ha ja laskennallinen palkka 13 /h = 182 Työlle jää tällöin tuotoksi 150 /ha tilan ei kannata maksaa pellosta vuokraa yli 150 /ha Kustannukset olivat toiset 3 v. sitten

7 Vuokraus Pellon vuokrahinta vs. osto Ostohinta yleensä korkea tuottoon nähden Alhaisen vuokratason kohde Erilaiset tekijät vaikuttavat päätökseen Vaihtoehtona alihankintasopimukset vakiotavarantoimittajilta Riskin ulkoistamista Dynaamista yhteistyötä Vaatii aktiivisuutta myös pellon omistajalta

8 Vuokrahinta ja tehokkuus (1) Esimerkki Oletetaan tilan tarvitsevan rehualaa 15 lypsylehmän ruokkimiseen Lehmät syövät 8000 ry/v ja tuottavat litraa maitoa tilan lisärehun tarve on ry/v Saatava maitotuotos 0,37 /litra hinnalla on yht euroa

9 Vuokrahinta ja tehokkuus (2) Tila 1 Tila 2 Satotaso, ry/ha Muuttuvat kust työkustannus Kiinteät kust yhteensä (Ei vuokraa tai Pellon korkoa) Aineisto: TilaArtturi-hanke

10 Vuokrahinta ja tehokkuus (3) Tila 1 Tila 2 lisärehuala, ha Muuttuvat kust työkustannus Kiinteät kust yhteensä Aineisto: TilaArtturi-hanke

11 Vuokrahinta ja tehokkuus (4) Tila 1 Tila 2 maitotulot peltotuet yhteensä tuotantokustannus EROTUS (ei peltoa!) Aineisto: TilaArtturi-hanke

12 Vuokrahinta ja tehokkuus (5) Tuotto ennen pellon kustannuksia Tila 1 Tila Vuokrataso 15 ha 40 ha 150 /ha /ha Tuotto peltokustannusten jälkeen 150 /ha /ha TilaArtturi

13 Vuokrahinta ja tehokkuus (6) Tarvittavat litrat Tila 1, litraa Tila 2, litraa Tuotantokustannus Vuokra 150 /ha Vuokra 250 /ha TilaArtturi

14 näennäishalpuus Korvaukseton vuokra tukia vastaan Käytännössä vuokra 650 /ha Suhteettoman kallista Yleensä pieniä lohkoja Paljonko saadaan viljaa 650 eurolla 160 e/tn 4,1 tn 120 e/tn 5,4 tn 80 e/tn 8,1 tn

15 Omaisuuden tuotto Spv- hinta pellolle Päästään 4000 /ha-hintaan Pääoman vuotuiskorko 5% Saadaan 200 /ha Eräs tapa saada oikea hinta Tuotto-% kuvaa pääoman tuottoa. Lypsykarjatiloilla tunnusluku on yleisesti heikko, joten antaa liian korkean vuokratason

16 Marginaalivero-% 49 % Ma Kauppahinta e Salaojien arvo KP 1765 e Jälleenmyyntiarvo 1750 e =SPV hinta jatkajalle Pellon hinta 6485 e Vuosivuokra 500 e Pel Laina korko 4 % Lain Takaisinmaksuaika 50 Tak Verotuksen nousu 115,19 < Johtuu pääomatulo-os. Ver Vuotuislyhennys 130 e vähentymisestä nettto- Vuo Keskimääräinen korko 200 e varallisuuden heiken. takia. Kes Verotus huomioiden Ver vuotuinen nettomeno 347 e <> 255 e vuo Marginaalivero-% 49 % Ma Pellon hinta 6485 e Vuosivuokra 500 e Pel Laina korko 4 % Lain Takaisinmaksuaika 30 Tak Verotuksen nousu 115,19 < Johtuu pääomatulo-os. Ver Vuotuislyhennys 216 e vähentymisestä nettto- Vuo Keskimääräinen korko 200 e varallisuuden heiken. takia. Kes Verotus huomioiden Ver vuotuinen nettomeno 433 e <> 255 e vuo

17 Marginaalivero-% 49 % a jatkajalle ra 500 e Pellon hinta 6485 e Vuosivuokra 500 e Laina korko 4 % Takaisinmaksuaika 20 ääomatulo-os. Verotuksen nousu 115,19 < Johtuu pääomatulo-os. sestä nettto- Vuotuislyhennys 324 e vähentymisestä netttoen heiken. takia. Keskimääräinen korko 200 e varallisuuden heiken. takia. Verotus huomioiden 255 e vuotuinen nettomeno 541 e <> 255 e Marginaalivero-% 49 % ra 500 e Pellon hinta 6485 e Vuosivuokra 500 e Laina korko 4 % Takaisinmaksuaika 10 ääomatulo-os. Verotuksen nousu 115,19 < Johtuu pääomatulo-os. sestä nettto- Vuotuislyhennys 649 e vähentymisestä netttoen heiken. takia. Keskimääräinen korko 200 e varallisuuden heiken. takia. Verotus huomioiden 255 e vuotuinen nettomeno 866 e <> 255 e

18 Pelto laajennettaessa Lisäpellon hankinta ei kannata: e pellosta on 1,4 kertaa kalliimpaa kuin 500 e vuokraa 50 vuoden takaisinmaksuajalla. Lisäksi 500 e/ha on vuokranakin mielestäni liian suuri. Tuethan maksetaan sen takia, että tuotanto on kalliimpaa kuin tuotteesta saatava hinta. Mutta jos saa vuokralle hinnalla < 250 e/ha (nettokustannus 125 e/ha), niin kannattaa hankkia.

19 Pelto laajennettaessa (2) Toinen tärkeä tarkastelu tulee tehdä sen suhteen onko olemassa olevan kasvinviljelyn tuotantokustannus korkeampi vai alhaisempi kuin markkinoilta ostettava rehun hinta? Tämä kannattaa selvittää T-Wisulaskelmalla, vaihteluväli on 1-16 s/ry heikoimman ja parhaimman kymmenyksen välillä. Jos oma vilja / SR on kalliimpaa kuin markkinoilta saatava rehu, ei pellon vuokrauskaan kannata, vaikka vuokra olisi alle 250 e/ha.

20

21 Pelto laajennettaessa (3) Kolmas ja tärkein tarkastelu tulee tehdä sen suhteen, onko mahdollista hankkia uuden yksikön eläinten tarvitsema rehu nykyiseltä pinta-alalta? Eli pellon käytön tehostaminen. On erityisen tärkeää myös silloin, kun tuotantokustannukset ovat korkeat. Tällöin voidaan alentaa viljan ja säilörehun nettotuotantokustannusta.

22 Lantamäärät Tarvittava lannanlevitysala määrällä 30,0 m3/ha Pelto laajennettaessa (4) Lehmiä kpl Maidontuotanto yht. litraa Rehuntarve ry Rehuhyötysuhde 0,75 Rehujen hävikki 5 % Väkirehu% 35 % 35 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % Nurmirehun tarve Satotaso ry/ha Nurmialan tarve 30,9 26,9 24,7 60,8 54,9 50,6 47,5 43,8 41,0 38,6 Väkirehun tarve vilja 60 % rypsi 25 % leike 13 % kivennäiset 2 % % Rehuviljan satotaso ry/ha Rehuvilja-alan tarve 14,0 12,7 14,8 37,4 34,5 32,4 30,9 28,9 27,4 26,0 Peltoalatarve yhteensä 44,8 39,6 39,6 98,2 89,4 83,0 78,4 72,7 68,4 64,6 Peltoa käytössä 65,0 65,0 65,0 65,0 65,0 65,0 65,0 65,0 65,0 65,0 Peltoa tarpeesta 145 % 164 % 164 % 66 % 73 % 78 % 83 % 89 % 95 % 101 % Ostorehutarve, ry Ostorehukustannus 275 e/1000 ry

23 Pelto laajennettaessa (5) Nykyisen kasvinviljelyn toimintatavan laajentamisen seuraus: Pellosta velkaa euroa + korot. Isomman konekaluston hankinta? euroa + korot. Satotasojen parantamisen seuraus: Ostorehukustannus alenee jopa e/v. Nykyinen konekalusto riittää. Lisäpellon hankintakin kannattaa, koska nettotuotantokustannus alenee.

24 Pelto laajennettaessa (6) Peltoviljely laajennusta mietittäessä: Kohotetaan satotasot nykytuotannolla tasolle >8 000 ry/ha säilörehulla ja viljalla >4 000 kg/ha. Tällöin ei tarvitse sitoa pääomia pellon hankintaan ja koneketjuihin tuotannon laajentamisen yhteydessä. Lisäksi voidaan keskittyä uuden navetan tuotannon hoitamiseen, eikä maantiellä ajamiseen. Hyväksytään navetan kooksi se, joka pystytään omilla eväillä ruokkimaan.

25 Lopuksi Keskihintataso n. 150 /ha Korottavia / alentavia tekijöitä: Kasvukunto, salaojitus, maalaji, kuivuminen keväällä jne Viljeltävyys koneilla, lohkojen koot ja etäisyys tilasta, etäisyys päätiestä jne Pitkät vuokrasopimukset Mahdollistavat panostuksen peltoon Esim. ojitus huomioitava vuokrahelpotuksina Viljelyn tehokkuus silti ensisijainen asia Ratkaisee vuokraustarpeen optimin