Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka

Samankaltaiset tiedostot
Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Neurologinen! status!

Neurologinen status. Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS

Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1

LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus Ravintola Palace

HIV ja hepatiitit HIV

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus Katri Pernaa

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012

SAV? Milloin CT riittää?

TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia)

Neurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

WeeFIM mittarin vammaryhmät

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto


Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

Lapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen

NEURO- OFTALMOLOGIAA

Polyneuropatia oireista täsmädiagnoosiin

Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri

Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta?


OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Kuume tuntemattomasta syystä

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet

Monialainen kipuklinikkatoiminta

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR

Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten

OPAS ISKIASHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

Psorin uudet hoidot. Elina Heikkilä LT, ihotautien ja allergologian el Mehiläinen Turku Kuvat mm. Raimo Suhonen

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

HEPATOGESTOOSI Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala

Transkriptio:

Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka

Tajuttomuus Mistä syistä potilas voi olla tajuton?

Tajuttoman potilaan status Mikä on keskeistä?

Airway Breathing Circulation Tajunnantaso (GCS) Kuume, niskajäykkyys Neurologiset puolioireet

Aivokuori - reaktio puheeseen, hoitotoimiin, kipuun Aivorunko - silmänpohjat (IIaivohermo), mustuaiset (II, III), silmien liikkeet, nukensilmäheijaste, kylmävesikalorisaatio (III, IV, VI, VIII), kornea- (V, VII), yökkäysheijaste (IX, X) Motoriikka - spontaanit liikkeet, väistö kipuun, stereotyyppinen koukistus tai ojennnus, refleksit, plantaariheijaste (Babinski) 20

Motorinen vaste Noudattaa ohjeita Noudattaa nohjeita Paikallistaa kivun Paikallistaa kivun Steterotyyppinen fleksio kivulle - dekortikaatio 23 Steterotyyppinen ekstensio kivulle - dekerebraatio

Motorisen reagoinnin neuroanatomiaa Kipustimulaatio Väliaivot: stereotyyppinen fleksio Keskiaivot: stereotyyppinen ekstensio III aivohermo oculomotorius Medulla: ei reaktioita 8 Punatumaketaso

Tajuttoman potilaan tutkiminen Tasapainohermon välittämät heijasteet Okulokefaalinen ja - vestibulaarinen heijaste

Normaali nukensilmäheijaste okulokefaalinen heijaste toimii Normaali nukensilmäheijaste Normaali nukensilmäheijaste Nukensilmäheijaste = okulokefaalinen heijaste Patologinen löydös - OKH puuttuu Nukensilmäheijaste = okulokefaalinen heijaste

Normaali tilanne 50 ml kylmää vettä 50 ml kylmää vettä Vaikea aivorunkovaurio - okulovestibulaarinen refleksi puuttuu 36

Aivokuori intakti: nystagmus Aivorunkovaurio: dyskonjugaatio Aivorunko intakti Aivokuolema: ei reaktiota 50 50 ml kylmää vettä

Reagoimaton potilas... muista basilaaritromboosin mahdollisuus...

Tuntohäiriöt - polyneuropatia

Osaa diagnosoida tärkeimmät hermojuurioireet, cauda equina- oireyhtymän ja yleisimmät raajojen hermopinneoireyhtymät

Conus medullaris Cauda equina

Hermojuurioireet (1) Diskusprolapsista on yleisin syy hermojuurikompressioon lannerangan alueella. Kova alaraajaan säteilevä äkis) alkava radikulaarinen kipu on tyypillinen johto- oire. Yskiminen pahentaa kipua (yskiminen nostaa aivoselkäydinnesteen paineea ja korostaa juurikompressiota).

Hermojuurioireet (2) Todetaan lihasheikkous, tuntohäiriö, refleksipuutos ja muutoksia rakon ja suolen toiminnassa vaihtelevas) sen mukaan mikä on kompression vaikeusaste ja mikä hermojuuri on joutunut puristuksiin.

Hermojuurioireet (3) lihasheikkous L2- hermojuuri: lonkan fleksio ja reiden adduk)o L3- juuri: polven fleksio L4- juuri: polven ekstensio, jalkaterän dorsifleksio L5- juuri: jalkaterän ja varpaiden dorsifleksio S1,2 juuri: Jalkaterän ja varpaiden plantaarifleksio

Hermojuurioireet (4) - tuntohäiriöt S2,3,4,5- hermojuuret: ratsupaikka L2- juuri: reiden yläosa L3- juuri: reiden etu- lateraaliosa L4- juuri: pohkeen etu- mediaaliosa L5- juuri: pohkeen lateraaliosa, jalkaterän dorsaaliosa S1,2 juuri: Jalkaterän ja - pohjan lateraaliosa

Hermojuurioireet (5) - refleksit S2,3,4,5- hermojuuret: Bulbocavernosus- refleksi vaimea tai puueuu L4- juuri: patella vaimea tai puueuu S1- juuri: akilles vaimea tai puueuu

Hermojuurioireet(6) rakko ja suoli S2,3,4,5- hermojuuret: virtsarakon ja peräsuolen sulkijalihasten halvaus.

Hermojuurioireet (7) erotusdiagnos)ikka Degenera)ivisten muutosten ja discusprolapsin lisäksi hermojuurivaurion lannerangan alueella voivat aiheueaa mm. kasvaimet, tulehdus (esim. vyöruusu, borrelioosi), polyradikuliiv ja diabetes.

Hermojuurivaurio

Osaa diagnos)soida cauda equinan oireyhtymän

Cauda equina oireyhtymä (1) Cauda equina- syndroomasta puhutaan silloin, kun välilevytyrä (tai muu syy) aiheueaa spinaalikavassa usean lumbaali- ja sakraalijuuren äkillisen kompression ja toimintahäiriön

Cauda equina oireyhtymä (2) Oireyhtymän johto- oireet ovat virtsarakon ja suolen toimintahäiriö, impotenssi ja tuntohäiriö ratsupaikka- alueella. Muihin oireisiin kuuluvat selkä ja alaraajakipu (säteilykipu), tuntohäiriöt ja lihasheikkous alaraajoissa. Oireet voivat olla tois- tai molemminpuolisia.

Cauda equina syndrooma (3) Oireyhtymän tyypilliset aiheueajat ovat iso sentraalinen välilevytyrä L4/L5 tai L5/S1 välissä, muea myös trauma, kasvain (tai muu )laa vievä prosessi, esim. fasevnivelkysta), infek)o (esim. tuberkuloosi), tai iatrogeeninen syy (manipulaa)ohoito, spinaalianestesia, postopera)ivinen hematooma) ovat mahdollisia.

Cauda equina syndrooma (4) Jatkotutkimuksena MRI (magneevkuvaus, magne)c resonance imaging) on tärkein. Myös TT ()etokonetomografia) ja lumbaalinen myelografia voivat tulla kyseeseen. Hoito on kirurginen dekompressio. Hoidolla on kiire. Inkon)nenssin kehieyminen laskee ennusteea.

Osaa epäillä polyneuropa)aa kliinisen kuvan perusteella

Tyypilliset ja tärkeät polyneuropa)at Distaalinen symmetrinen polyneuropa)a Sukka- hansikas- neuropa)a Kivulias pienten säikeiden polyneuropa)a Sensorinen periferinen ataksia suuren säikeiden polyneuropa)a (vaikea asento- ja värinätunnon häiriö)

Tyypillinen sensorinen polyneuropatia Distaalinen, symmetrinen, sensorinen > motorinen Etiologia: 1/3 diabetes 1/3 alkoholi 1/3 idiopaattinen Sensorinen, distaalinen, symmetrinen, length-dependent, sukka-hansikas Tyypillinen tapaus > 50 vuotias, symmetrinen, hitaasti etenevä PVK, glu, HbA1c, glukoosirasitus, asat, alat, afos, gt, B12-vit, proteiinien elektroforeesi +immunofiksaatio Tarvittaessa: ENMG, krea, La, tuma-va, Rf, HIV, HBV+ HCV- serologia, E-vit

Motorinen symmetrinen polyneuropatia Proksimaalinen ja distaalinen, symmetrinen, motorinen >> sensorinen Etiologia: Likvor, ENMG Lihasvoimat häviävät symmetrisesti jaloista, reisistä, käsistä, olkavarsista, hengityslihaksista Polyradikulitti (AIDP) Krooninen muoto: CIDP Miller-Fisherin aivohermovariantti Proksimaalinen ja distaalinen, symmetrinen, jonkinverran sensorinen, nouseva halvaus

Mononeuritis multiplex Distaalinen, epäsymmetrinen, motorinen ja sensorinen Etiologia: esim. radialis-, ulnaris-, medianuspareesi Vaskuliitti HNPP Infektio: lepra, borrelia, HIV, Hepatiitti Sarkoidoosi esim. L5- tai S1- radikulopatia esim. peroneus-pareesi Hermokompressio (mukaan lukien välilevytyrä) Mononeuritis multiplex Hereditary Neuropathy with Liability to Pressure Palsies

Polyneuropatia vaaran merkit Hyvin nopeasti etenevä (viikoissa) Vahva asentotunnon häiriö ( sensorinen ataksia ) Motorinen >> sensorinen Multifokaalinen Proksimaalinen ja distaalinen ( diffuusi ) Epäsymmetrinen Vaatii spesifiä hoitoa - esim. maligniteetti, immunologisella mekanismilla syntyvä polyneuropatia

Palmio, Auranen. Suomen Lääkärilehti 46/2014 vsk 69

Perinnölliset polyneuropatiat - sukutausta - status - sukulaisten status

Tuntee polyneuropa)an tavallisimmat e)ologiset tekijät

Polyneuropa)a Aiheuttajat 1/3 diabetes 1/3 alkoholi 1/3 tuntematon

Palmio, Auranen. Suomen Lääkärilehti 46/2014 vsk 69

Palmio, Auranen. Suomen Lääkärilehti 46/2014 vsk 69

Osaa epäillä polyradikuliiva kliinisen kuvan perusteella

Polyradikuliitin kliininen kuva Motorinen velttohalvaus Alaraajat Yläraajat Aivohermot Hengityslihakset Arefleksia Autonomisen hermoston oireet Sensoriset oireet Kipu Nouseva velttohalvaus

Polyradikuliitin diagnostiset kriteerit (1) Keskeiset kriteerit Etenevä motorinen heikkous > 1 raajassa Vaikeusaste hyvin vaihteleva Arefleksia Distaalisten heijasteiden (akilles) puuttuminen (arefleksia) ja biceps- ja patella heijasteiden vaimeus (hyporefleksia) National Institute of Neurological and Communitive Disorders and Stroke 1990

Polyradikuliitin diagnostiset kriteerit (2) DIAGNOOSIA VAHVASTI TUKEVAT PIIRTEET Eteneminen (progressio) ad 4 viikkoa 50% 2 vk, 80% 3 vk, 90% 4 vk Oireiston suhteellinen symmetrisyys Lievät tunto-oireet ja löydökset Toipuminen 2-4 viikon kuluttua progression loppumisesta Voi alkaa kuukausienkin kuluttua National Institute of Neurological and Communitive Disorders and Stroke 1990

Polyradikuliitin diagnostiset kriteerit (3) Diagnoosia vahvasti tukevat piirteet Aivohermoaffisio Fakilaisheikkous 50% Usein bilateraalinen Kieli, nielu, silmien liikuttajat 5% alkaa silmänliikuttajalihaksista Autonomisen hermoston toimintahäiriö Ei kuumetta hermo-oireiston alkaessa National Institute of Neurological and Communitive Disorders and Stroke 1990

Polyradikuliittiepäilyä tukevat Likvorin proteiini koholla 1. viikon jälkeen Likvorin valkosolut normaalit ENMG: hermojen johtonopeus alentunut demyelinisaatioon sopien National Institute of Neurological and Communitive Disorders and Stroke 1990

Polyradikuliittia edeltävät oireet(1-3 viikkoa) Virusinfektio Influenssaa, EBV, CMV, HAV, HBV, HIV Bakteeri-infektio Kampylo, mykoplasma, Borrelia, Salmonella, Listeria, Shigella Rokotus Influenssa, tetanus Systeemisairaus Sarkoidoosi SLE Lymfooma Leukemia Sidekudossairaus Muita Leikkaus, trauma, lääkkeet

Polyradikuliittiin ei sovi Merkittävä asymmetria Pysyvät rakon-, suolen toimintahäiriöt Rakon-, suolen toimintahäiriöt alusta lähtien Likvorissa > 50 valkosolua / mm 3 Likvorissa polymorfonukleaarisia valkosoluja Selvä, terävä tuntoraja

Polyradikuliitin patofysiologiaa Autoimmunisairaus Infektio Kampylo, CMV, EBV, HIV Rokotus (-77 swine flu vaccine ) Molecular mimicry Mikrobirakenteet, gangliosidit Soluvälitteinen tuho T-ymfosyytit, makrofagit Vasta-ainevälitteinen tuho Myeliinivaippa

Osaa yleisimmät raajojen hermopinneoireyhtymät

Kaularangan rappeutumisen aiheueamat neurologiset oireet