Neurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela
|
|
- Ida Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Neurodiagnos,ikka 2 Mikko Kallela
2 Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Hermopunos (pleksusalue) Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas
3 Anamneesi + status Yleisluonteinen tai paikallinen ongelma 1. Perifeerinen - Sentraalinen 2. Neurologinen taso Jatkotutkimukset Etiologia Neuroradiologia Neurofysiologia Selkäydinneste Laboratoriokokeet Hermolihasbiopsia Obduktio
4 Mitä neurodiagnos,sia tutkimuksia tarvitset?
5 ABC - Airway ilmatie - yskänrefleksi - Breathing hapetus hengitysfrekvenssi verikaasut (a-astrup) - Circulation verenpaine sydämen rytmi ja lyöntitaajuus -EKG Tax, B-glu
6 Neurologisen teho- hoidon periaa2eita ABCDE A = airway B = breathing C = circulation and convulsions D = DVT / DIC E = edema DVT = Deep Vein Thrombosis DIC = Disseminated Intravascular Coagulopathy FGHI F = Fever G = Glucose H = Heart I = investigate, intervene, iterate Lee H Schwann. Principles of Neurointensive Care. DVD:lla Comprehensive Review of Neurology Oakstone Medical Publishing, 2011
7 FAST-neurostatus Face Arm Speech Time Irvistäkää Kädet ylös Nimenne?
8 Tajunnan taso puhe (dysfasia) - reaktio puheeseen reaktio kipuun Trauman merkit kallon alueella, niska (meningismi) Silmät mustuaiset (okulomotoriuspareesi) papillat (salpausnysty) silmien liikkeet (nystagmus, katsedeviaatio, dyskonjugaatio) Kasvot epäsymmetria (hemipareesi, tetrapareesi) Yläraajat puoliero (hemipareesi, tetrapareesi) Alaraajat puoliero (hemipareesi, tetrapareesi) Babinskin merkki - (hemipareesi, tetrapareesi)
9 Mikä tau,, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus
10 SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto Poikkeava neurologinen status Migreeni Krooninen tensiopäänsärky Sarjoittainen päänsärky
11 Mikä tau,, miten tutkit? Anamneesi Status
12 Kuume, päänsärky, niskajäykkyys, sekavuus Ensimmäinen tutkimus Toinen tutkimus Kolmas tutkimus Lääkityksen aloitus 30 minuutissa Mikä on tutkimusten marssijärjestys?
13 Enkefaliitin oireet Meningoenkefaliitti Edeltävät yleisoireet Flunssa : kuume, päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, vetämättömyys, lihaskivut Neurologiset yleisoireet ( enkefalopatia ) ja paikallisoireet Käytöksen muutos, sekavuus, tajunnantason lasku, kouristelu, niskajäykkyys, valoarkuus, päänsärky Hemipareesi, fokaalialkuinen kouristus (temporaalinen kohtaus), ataksia, aivohermopareesi Aivokalvot päänsärky Aivot sekavuus, paikallisoireet
14 Minkä tason leesio? Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Thorakaaliydin Hermojuuri Lanneranka Hermopunos (pleksus) Hermojuuri Hermolihasliitos Perifeerinen hermo Lihas Hermolihasliitos Spas,nen hemipareesi (neliraajahalvaus) Kaksoiskuvat Dyskonjugoidut Kaksoiskuvat silmien liikkeet Dyskonjugoidut silmien liikkeet
15 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Kasvojen tuntohäiriö Nielemisvaikeus Puheen puuromaisuus (dysartria) Kiertohuimaus (ver,go) SaaCaa esiintyä sekä ylemmän ecä alemman motoneuronin vaurion merkkejä Hikoiluhäiriö kasvojen alueella
16
17 Miten tutkit? Internukleaarinen oftalmoplegia
18 Mille keskushermoston alueille MS-tauti useimmiten iskee?
19 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Triadi - parapareesi + tuntoraja + virtsarakon toimintahäiriö Dissosioitu tuntohäiriö Parapareesi Brown- Sequard- syndrooma Lihastonus (lihasjänteys) koholla SaaCaa esiintyä sekä ylemmän ecä alemman motoneuronin vaurion merkkejä
20 Mamillataso Th 5 Tuntoraja Napakymppi Th 10
21 Miten tutkit? Triadi - parapareesi + tuntoraja + virtsarakon toimintahäiriö Dissosioitu tuntohäiriö Parapareesi Brown- Sequard- syndrooma Lihastonus (lihasjänteys) koholla SaaCaa esiintyä sekä ylemmän ecä alemman motoneuronin vaurion merkkejä
22 Minkä aivohermon leesio, miten tutkit?
23
24 Kasvohermohalvaus, miten tutkit?
25 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Fyysinen rasitus provosoi lihasheikkouden tyypillises, silmien ja kasvojen alueelle Tämän lisäksi proksimaalista ja symmetristä lihasheikkouca voi esiintyä Joskus tau, vie po,laan respiraacorihoitoon Ei tuntohäiriötä
26
27 Lihasheikkouden yleisyys lihasryhmittäin Myastenia Graviksessa A = sairauden alussa, B = myöhemmin
28 Myasthenia Gravis Asetyylikoliinireseptorivasta-aineet MUSK-vasta-aineet (muscle-specific receptor tyrosine kinase)
29 Miten tutkit? Fyysinen rasitus provosoi lihasheikkouden tyypillises, silmien ja kasvojen alueelle Tämän lisäksi proksimaalista ja symmetristä lihasheikkouca voi esiintyä Joskus tau, vie po,laan respiraacorihoitoon Ei tuntohäiriötä
30
31 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas RajoiCunut tuntohäiriö yhden raajan alueella Distaalinen heikkous suurempi kuin proksimaalinen Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Normaali tonus (lihasjänteys) Refleksipuutos Motoriset ja sensoriset oireet noudacavat,ecyä dermatomia tai myotomia Radikulaarinen kipu
32
33
34 Miten tutkit? RajoiCunut tuntohäiriö yhden raajan alueella Distaalinen heikkous suurempi kuin proksimaalinen Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Normaali tonus (lihasjänteys) Refleksipuutos Motoriset ja sensoriset oireet noudacavat,ecyä dermatomia tai myotomia Radikulaarinen kipu
35 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Ataksia Inten,ovapina Tasapainohäiriö (leveäraiteinen kävely) Raajaliikkeiden haparoin, Vaikeus viivakävelyssä Ei tuntohäiriötä
36 Miten tutkit? Ataksia Inten,ovapina Tasapainohäiriö (leveäraiteinen kävely) Raajaliikkeiden haparoin, Vaikeus viivakävelyssä Ei tuntohäiriötä
37 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas NäkökenCäpuutos Ylä- ja alaraajan hemipareesi (toispuolihalvaus) Vaikea- asteinen hemisensorinen (toispuoleinen tuntohäiriö) oire Toiminnanohjauksen häiriö Psykomotorinen hitaus
38 Näkökenttäpuutos Ylä- ja alaraajan hemipareesi (toispuolihalvaus) Vaikea-asteinen hemisensorinen (toispuoleinen tuntohäiriö) oire Toiminnanohjauksen häiriö Psykomotorinen hitaus
39 !!!
40 Miten tutkit? NäkökenCäpuutos Ylä- ja alaraajan hemipareesi (toispuolihalvaus) Vaikea- asteinen hemisensorinen (toispuoleinen tuntohäiriö) oire Toiminnanohjauksen häiriö Psykomotorinen hitaus
41 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Muis,häiriö - amnesia Afasia (aivoperäinen kielihäiriö) Apraksia (vaikeus suoricaa mielekkäitä, aiemmin osacuja liikesarjoja) Visuospa,aalinen häiriö (visuaalinen,lasuhteiden hahmocamisen häiriö) InaCen,o (huomiocajäcämisoireyhtymä)
42 Miten tutkit? Muis,häiriö - amnesia Afasia (aivoperäinen kielihäiriö) Apraksia (vaikeus suoricaa mielekkäitä, aiemmin osacuja liikesarjoja) Visuospa,aalinen häiriö (visuaalinen,lasuhteiden hahmocamisen häiriö) InaCen,o (huomiocajäcämisoireyhty mä
43 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Toiminnanohjauksen häiriö Persoonallisuuden muutos Lähi- tai episodisen muis,n häiriö Hallusinaa,ot (ais,harhat) Liikeautoma,smit YläraajavoiCoinen hemipareesi (toispuolihalvaus) Asterognosia (kykenemäcömyys tunnistaa esineitä tuntoais,n avulla)
44 Kortikaalinen vaurio Syvä vaurio
45 Kortikaalinen vaurio
46
47
48 Miten tutkit? Toiminnanohjauksen häiriö Persoonallisuuden muutos Lähi- tai episodisen muis,n häiriö Hallusinaa,ot (ais,harhat) Liikeautoma,smit YläraajavoiCoinen hemipareesi (toispuolihalvaus) Asterognosia (kykenemäcömyys tunnistaa esineitä tuntoais,n avulla)
49 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Parkinsonismi Lepovapina Bradykinesia (liikkeiden hitaus) RigiditeeV Tasapainohäiriö (suojaheijasteiden puucuminen) Korea (tanssitau,)
50 Parkinsonismi: lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus, suojarefleksien puute
51 Miten tutkit? Parkinsonismi Lepovapina Bradykinesia (liikkeiden hitaus) RigiditeeV Tasapainohäiriö (suojaheijasteiden puucuminen) Korea (tanssitau,)
52 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Alentunut lihasjänteys Refleksien vaimeus tai puucuminen Lihaskato (atrofia) Faskikulaa,ot Motoriset ja sensoriset oireet yhden hermon alueella
53
54
55
56
57 Miten tutkit? Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Alentunut lihasjänteys Refleksien vaimeus tai puucuminen Lihaskato (atrofia) Faskikulaa,ot Motoriset ja sensoriset oireet yhden hermon alueella
58 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Proksimaalinen ja symmetrinen lihasheikkous Ei tuntohäiriötä Refleksit normaalit Ei Babinskin merkkiä
59 Lihastau,epäily - oireet Kivuton etenevä lihasheikkous Fyysinen suorituskyky heikkenee Lihakset surkastuvat (atrofioituvat) Joskus: halvauskohtaukset (perinnölliset ionikanavataudit), muutos virtsan värissä (myoglobinuria)
60 Lihastau,epäily - status Neurologinen status Inspek,o: lihasten koko ja muoto Proksimaaliset lihakset (reidet, har,aseutu) Pohkeet (pseudohypertrofia) Lihasten palpaa,o
61
62
63 Miten tutkit? Proksimaalinen ja symmetrinen lihasheikkous Ei tuntohäiriötä Refleksit normaalit Ei Babinskin merkkiä
64 Lihastau,epäily - perustutkimukset Krea,inikinaasi (CK) Kilpirauhaskokeet (T4v, TSH) Elektrolyy,t (K, Na) Ca- ioni Glukoosi Sta,inien käycö
65 Lihastau,epäily - jatkotutkimukset ENMG Lihasbiopsia Perusvärjäykset (tulehdukselliset lihassairaudet, mitokondriotaudit, Duchennen ja Beckerin lihasdystrofia) Lisäimmunovärjäykset, immunoblocaukset (Lihastau,keskus, Tampere, TAYS) Lihasten MK (magneevtutkimus)
66 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Laaja- alainen tuntohäiriö yhden raajan alueella Laaja- alainen motorinen häiriö yhden raajan alueella (monopareesi) Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Distaalinen heikkous on suurempi kuin proksimaalinen Hikoiluhäiriö yhdessä raajassa
67
68 Miten tutkit? Laaja- alainen tuntohäiriö yhden raajan alueella Laaja- alainen motorinen häiriö yhden raajan alueella (monopareesi) Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Distaalinen heikkous on suurempi kuin proksimaalinen Hikoiluhäiriö yhdessä raajassa
69 Miten erotat neurologisen sairauden muskuloskeletaalisesta statuksen avulla?
70 Statuslöydös Ylempi motoneuroni Alempi motoneuroni Lihasheikkous Kyllä Kyllä Atrofia Ei Kyllä Faskikulaa,ot Ei Kyllä Refleksit Kiihtyneet, Babinski posi,ivinen Vaimentuneet, Babinski nega,ivinen Koholla (spas,siteev) VelCo Lihasjänteys (tonus) TULES = tuki- ja liikuntaelin sairaus TULES Paikallinen kipu ja palpaatioaristus Nivelen liikelaajuus
71
Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS
Neurologian kurssi Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS Miten erotat neurologisen sairauden muskuloskeletaalisesta statuksen avulla? Statuslöydös
LisätiedotMentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus
Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus Hitaas5 pahenevaa oikean puolen raajaheikkou9a ja väsymystä Diagnos5nen tutkimus Po5las alkaa pyöriä, kaatuu taju9omana, kouristaa (n. 2 min. ajan)
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)
LisätiedotNeurologinen! status!
Neurologinen! status! Mikko Kallela Olli Häppölä Neurologian klinikka HYKS2012 Keskushermosto Perifeerinen hermosto Kiire Tulosvastuu Säästötoimet Potilas Psyyke Tuki- ja Liikunta- elimistö Henkeä uhkaavat
LisätiedotNeurologinen status. Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013
Neurologinen status Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013 Neurologiset tasot Neurologinen status 5 minuuttia FAST-neurostatus Face Arm Speech Test Sanokaa nimenne Kädet ylös" Irvistäkää. 5-minuutin
LisätiedotNeurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012
Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto
Lisätiedot63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi
Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta
LisätiedotMikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala
Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Jaksokirja - oppimistavoi;eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa määrittää tajunnantason kliinisen tutkimuksen perusteella (sanallisesti tai Glasgow-asteikon mukaan) Tuntee tajuttoman potilaan ensihoidon periaatteet Tunnistaa kiireellistä
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotNeurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS
Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida bakteerimeningiitin ja aloittaa hoidon Osaa diagnosoida ja hoitaa virusmeningiitin Tietää tavallisimmat borrelioosin, tuberkuloosin ja HIV-infektion neurologiset
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa myasthenia graviksen taudinkuvan Tietää myasteniapotilaan lääkehoitoon liittyvät varotoimet Tietää rabdomyolyysin tärkeimmät syyt, komplikaatiot ja hoitoperiaatteet
LisätiedotNeurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela
Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa Mikko Kallela Tasapainojärjestelmän tehtävä 1. Varmistaa pystyssä pysyminen estää kaatuminen 2. Varmistaa ebä katse pysyy havaitussa kohteessa 3. Varmistaa
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)
LisätiedotNeurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä
Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä NEURODIAGNOSTIIKKA! Anamneesi Status Neuroradiologia TT, TT-angio, MK (MRI), MK-angio (MRA) fmri, SPECT, PET Neurofysiologia EEG ENMG, VEP, SEP, BAEP Selkäydinnesteen
LisätiedotNeuro- o'almologiaa. Mikko Kallela
Neuro- o'almologiaa Mikko Kallela Jaksokirja - oppimistavoi7eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti Osaa soveltaa neurologisen
LisätiedotTasapaino - huimaus. Hannu Tapiovaara 2016
Tasapaino - huimaus Hannu Tapiovaara 2016 Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa Huimaus on kuudenneksi yleisin syy yleislääkärin vastaanotolle hakeutumiseen.
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotNeuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö
Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotTaskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito
Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa Kotihoito Sisällys ABCDE 2 Elvytys 12 Tajuttomuus 14 Rintakipu 16 Aivoinfarkti 18 Aivoverenvuoto 20 Anafylaksia 21 Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa
LisätiedotKyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka
Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka Tajuttomuus Mistä syistä potilas voi olla tajuton? Tajuttoman potilaan status Mikä on keskeistä? Airway Breathing Circulation Tajunnantaso (GCS) Kuume, niskajäykkyys
LisätiedotAVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT
AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT Aivoverenkiertohäiriö Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin
LisätiedotPäänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR
Päänsärkylmake Jht-ire: Aiemmat sairaudet Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkhli uni - RR Lääkitys tällä hetkellä: Päänsärkylääkkeet Estlääkitys B-salpaaja (mm. prranlli) TCA (mm. amitriptyliini,
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida tärkeimmät hermojuurioireet, cauda equina oireyhtymän ja yleisimmät raajojen hermopinneoireyhtymät Osaa epäillä polyneuropatiaa kliinisen kuvan perusteella
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa paikallistaa tuntopuutoksen perifeerisen hermon, hermojuuren, selkäytimen tai aivojen tasolle Tunnistaa tavallisimmat näkökenttäpuutokset Osaa diagnosoida tavallisimmat
LisätiedotNeurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA
RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA NEUROLOGINEN TUTKIMUS Kliinisen neurologisen statustutkimuksen tarkoituksena on identifioida ja paikantaa mahdollinen neurologinen häiriö tai sairaus.
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotNeuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara
Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio
LisätiedotMITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?
MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa selvittää ja dokumentoida pään vammaan akuuttivaiheessa liittyvän tajuttomuuden ja muistikatkoksen ja arvioida alustavasti aivovamman vaikeusasteen Osaa diagnosoida ja
Lisätiedotb) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet
Kliinis-anatomisen seminaarin ongelmat/hh 2014/ pädiversio Paikka: Oppimisbasaari ja ryhmäopetustilat loppuratkaisut eli viimeinen tunti luentosalissa Työskentelytapa: opiskelijat jakautuvat 6-9 ryhmään
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotMiten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotNEURO- OFTALMOLOGIAA
NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotNiska-hartiaseudun tutkiminen
Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotWeeFIM mittarin vammaryhmät
WeeFIM mittarin vammaryhmät Vammaryhmä: Aivojen toimintahäiriö & aivojen verenkiertohäiriö 1* Aivojen toimintahäiriö & aivojen verenkiertohäiriö 1.1* Aivojen verenkiertohäiriö 1.11 Vasemmanpuoleinen halvaus
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset
LisätiedotPikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi
Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotAsiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi
Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön
LisätiedotUnified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).
Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tietää aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät Osaa toteuttaa aivoverenkiertohäiriöiden sekundaariprevention Tunnistaa TIA:n, iskeemisen aivoinfarktin, aivoverenvuodon ja SAV:n
LisätiedotAjokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Keskeiset ajankohtaiset asiat Ajokorttidirektiivit 2006/126/EY ja sen muuttamisesta annettu
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.
LisätiedotHuimaus käytännön lääkärin kannalta
TEEMA: ÄKILLINEN NEUROLOGINEN OIRE Mikko Kallela ja Erna Kentala 400 Huimauksesta kärsii kolmasosa väestöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Osa aiheuttajista on viattomia, osa henkeä uhkaavia, osa paranee
LisätiedotLihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011
Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat
LisätiedotPeruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla
Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Suomen Poliklinikkasairaanhoitajat ry opintopäivät 16.2.2017 Apulaisosastonhoitaja Heidi Rantala Haartmanin
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotMotoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus
Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.
Lisätiedotkivunhoito.info Kipuanalyysi
Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
LisätiedotVASTAANOTTOTOIMINTA, KELLOKOSKEN TERVEYSASEMA KESKI-UUDENMAAN SOTE
VASTAANOTTOTOIMINTA, KELLOKOSKEN TERVEYSASEMA KESKI-UUDENMAAN SOTE UUSI TOIMINTAMALLI, MIKÄ MUUTTUI Terveyspalvelut omalta terveysasemalta oman yhteyshenkilön kautta Kaikissa muissa, paitsi hätätapauksissa,
LisätiedotNEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1
NEUROLOGIA 31089 OPPIMISTAVOITTEET 1 Lääketieteen lisensiaatti * osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti * osaa soveltaa neurologisen
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotOHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE
OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian
LisätiedotAIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu
AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail
LisätiedotAivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)
Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima
LisätiedotALS ja hengitys. Eija Nieminen
ALS ja hengitys Eija Nieminen 29.9.2016 ALS ja hengitys ALS on motoneuronisairaus, joka affisoi ylempiä, alempia tai molempia motoneuroneita Ylempi motoneuroni sijaitsee aivokuorella ja sen vaurio johtaa
LisätiedotKROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1
KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN
LisätiedotEpileptiset kohtaukset
Eroon Epilepsiasta Epileptiset kohtaukset Tarja Pääkkönen ELL, DiplECVN 22.1.2011 [undefined] 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Yksi yleisemmistä neurologisista ongelmista koirilla (noin 10%) Epileptiset
LisätiedotSuun toiminta neurologisissa sairauksissa. Alueellinen suunhoidon koulutuspäivä Puheterapeutti Liisa Hakalahti
Suun toiminta neurologisissa sairauksissa Normaali nieleminen ja suun toiminta Normaali nieleminen on automaattinen tapahtuma, johon osallistuu suun ja nielun tahdonalaiset ja tahdosta riippumattomat lihakset
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi2eet
Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotLapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen
Lapsen / nuoren tarkkailu Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen/nuoren voinnin tarkkailu Voinnin tarkkailun ja arvioinnin pitää edetä systemaattisesti, jotta kaikki mahdolliset asiat tulevat huomioitua Voinnin
LisätiedotPARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA
PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA Korkeaniemi Ilpo Syventävien opintojen tutkielma Neurologian laitos/oulun yliopisto Lokakuu 2013 Ohjaaja: neur.el. Ansakorpi Hanna Parestesiat ovat
LisätiedotPÄIVYSTYSPOTILAAN HOIDON TARPEEN ARVIOINTI
1 PÄIVYSTYSPOTILAAN HOIDON TARPEEN ARVIOINTI - Oireisiin ja vammamekanismiin perustuvat ohjeet potilaan ohjaamisesta päivystykseen tai lääkärinvastaanottojen kiireellisille ajoille Ohjeen tarkoituksena
LisätiedotHUIMAUS Riina Niemensivu
HUIMAUS 10.1.2011 Riina Niemensivu Tasapainosta huolehtivat Aivot (pikkuaivot, aivorunko) Sisäkorvien tasapainoelimet Silmät Proprioseptinen eli asentotuntojärjestelmä Huimaus modifioituu aivojen kuorialueella
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotNeuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen
LisätiedotTarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu
Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)
LisätiedotARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS
ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS Tilannearvio MITÄ ON TAPAHTUNUT? JOS TILANNE VAATII, SOITA 112! PELASTA VAARASSA OLEVAT! ANNA OIREIDEN MUKAISTA ENSIAPUA! ODOTA RAUHASSA AMMATTIAUTTAJIEN SAAPUMISTA PAIKALLE!
LisätiedotLiikuntaelinten oireet
1 Liikuntaelinten oireet Yläraajaan säteilevä niska-hartiakipu 1. Onko sinulla koskaan ollut niskahartiakipua, johon on liittynyt yläraajaan (kyynärvarteen, käteen tai sormiin) säteilevää kipua tai puutumista?
LisätiedotPotilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma
Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,
LisätiedotNeuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen
LisätiedotLiikehallintakykytestaus
Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla
LisätiedotSynnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto
Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää
LisätiedotRyhti ja perusliikkuminen lähtökohtana
Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus
LisätiedotLihastautiepäily kuinka tutkin ja diagnosoin?
tieteessä Manu Jokela LL, erikoistuva lääkäri TYKS, neurotoimialue mejoke@utu.fi Bjarne Udd professori Tampereen yliopisto, lihastautien tutkimuskeskus TAYS, neurologian klinikka Vaasan keskussairaala
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotKallistuskokeet ja niiden tulkinta
Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet
LisätiedotNivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS
Nivelvaivainen lapsi avohoidossa Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS 4.10.2012 Lapsen ontuminen Tavallisia syitä: aseptiset (inflammatoriset) niveltulehdukset rasitusperäiset
Lisätiedot3MS-taudin oireen- mukainen hoito
3 MS-taudin oireenmukainen hoito Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa käsitellään MS-taudin tavallisimpia oireita, kuten uupumusta,
LisätiedotAnafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle
Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotNeurologia Alkutentti
Neurologia Alkutentti 26.8.2005 1. Dysartrian ja afasian erot 2. Potilaalla on tuntoraja navan tasolla ja molempien alaraajojen heikkousoire. Mille tasolle vaurio sijoittuu? 3. Ylemmän motoneuronin vaurion
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tuntee diabeteksen neurologiset ilmentymät Tuntee yleisimpiin metabolisiin häiriöihin liittyvät neurologiset ongelmat Tietää tavallisimpiin sidekudossairauksiin liittyvät
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
Lisätiedot