Neurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela"

Transkriptio

1 Neurodiagnos,ikka 2 Mikko Kallela

2 Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Hermopunos (pleksusalue) Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas

3 Anamneesi + status Yleisluonteinen tai paikallinen ongelma 1. Perifeerinen - Sentraalinen 2. Neurologinen taso Jatkotutkimukset Etiologia Neuroradiologia Neurofysiologia Selkäydinneste Laboratoriokokeet Hermolihasbiopsia Obduktio

4 Mitä neurodiagnos,sia tutkimuksia tarvitset?

5 ABC - Airway ilmatie - yskänrefleksi - Breathing hapetus hengitysfrekvenssi verikaasut (a-astrup) - Circulation verenpaine sydämen rytmi ja lyöntitaajuus -EKG Tax, B-glu

6 Neurologisen teho- hoidon periaa2eita ABCDE A = airway B = breathing C = circulation and convulsions D = DVT / DIC E = edema DVT = Deep Vein Thrombosis DIC = Disseminated Intravascular Coagulopathy FGHI F = Fever G = Glucose H = Heart I = investigate, intervene, iterate Lee H Schwann. Principles of Neurointensive Care. DVD:lla Comprehensive Review of Neurology Oakstone Medical Publishing, 2011

7 FAST-neurostatus Face Arm Speech Time Irvistäkää Kädet ylös Nimenne?

8 Tajunnan taso puhe (dysfasia) - reaktio puheeseen reaktio kipuun Trauman merkit kallon alueella, niska (meningismi) Silmät mustuaiset (okulomotoriuspareesi) papillat (salpausnysty) silmien liikkeet (nystagmus, katsedeviaatio, dyskonjugaatio) Kasvot epäsymmetria (hemipareesi, tetrapareesi) Yläraajat puoliero (hemipareesi, tetrapareesi) Alaraajat puoliero (hemipareesi, tetrapareesi) Babinskin merkki - (hemipareesi, tetrapareesi)

9 Mikä tau,, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus

10 SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto Poikkeava neurologinen status Migreeni Krooninen tensiopäänsärky Sarjoittainen päänsärky

11 Mikä tau,, miten tutkit? Anamneesi Status

12 Kuume, päänsärky, niskajäykkyys, sekavuus Ensimmäinen tutkimus Toinen tutkimus Kolmas tutkimus Lääkityksen aloitus 30 minuutissa Mikä on tutkimusten marssijärjestys?

13 Enkefaliitin oireet Meningoenkefaliitti Edeltävät yleisoireet Flunssa : kuume, päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, vetämättömyys, lihaskivut Neurologiset yleisoireet ( enkefalopatia ) ja paikallisoireet Käytöksen muutos, sekavuus, tajunnantason lasku, kouristelu, niskajäykkyys, valoarkuus, päänsärky Hemipareesi, fokaalialkuinen kouristus (temporaalinen kohtaus), ataksia, aivohermopareesi Aivokalvot päänsärky Aivot sekavuus, paikallisoireet

14 Minkä tason leesio? Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Thorakaaliydin Hermojuuri Lanneranka Hermopunos (pleksus) Hermojuuri Hermolihasliitos Perifeerinen hermo Lihas Hermolihasliitos Spas,nen hemipareesi (neliraajahalvaus) Kaksoiskuvat Dyskonjugoidut Kaksoiskuvat silmien liikkeet Dyskonjugoidut silmien liikkeet

15 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Kasvojen tuntohäiriö Nielemisvaikeus Puheen puuromaisuus (dysartria) Kiertohuimaus (ver,go) SaaCaa esiintyä sekä ylemmän ecä alemman motoneuronin vaurion merkkejä Hikoiluhäiriö kasvojen alueella

16

17 Miten tutkit? Internukleaarinen oftalmoplegia

18 Mille keskushermoston alueille MS-tauti useimmiten iskee?

19 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Triadi - parapareesi + tuntoraja + virtsarakon toimintahäiriö Dissosioitu tuntohäiriö Parapareesi Brown- Sequard- syndrooma Lihastonus (lihasjänteys) koholla SaaCaa esiintyä sekä ylemmän ecä alemman motoneuronin vaurion merkkejä

20 Mamillataso Th 5 Tuntoraja Napakymppi Th 10

21 Miten tutkit? Triadi - parapareesi + tuntoraja + virtsarakon toimintahäiriö Dissosioitu tuntohäiriö Parapareesi Brown- Sequard- syndrooma Lihastonus (lihasjänteys) koholla SaaCaa esiintyä sekä ylemmän ecä alemman motoneuronin vaurion merkkejä

22 Minkä aivohermon leesio, miten tutkit?

23

24 Kasvohermohalvaus, miten tutkit?

25 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Fyysinen rasitus provosoi lihasheikkouden tyypillises, silmien ja kasvojen alueelle Tämän lisäksi proksimaalista ja symmetristä lihasheikkouca voi esiintyä Joskus tau, vie po,laan respiraacorihoitoon Ei tuntohäiriötä

26

27 Lihasheikkouden yleisyys lihasryhmittäin Myastenia Graviksessa A = sairauden alussa, B = myöhemmin

28 Myasthenia Gravis Asetyylikoliinireseptorivasta-aineet MUSK-vasta-aineet (muscle-specific receptor tyrosine kinase)

29 Miten tutkit? Fyysinen rasitus provosoi lihasheikkouden tyypillises, silmien ja kasvojen alueelle Tämän lisäksi proksimaalista ja symmetristä lihasheikkouca voi esiintyä Joskus tau, vie po,laan respiraacorihoitoon Ei tuntohäiriötä

30

31 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas RajoiCunut tuntohäiriö yhden raajan alueella Distaalinen heikkous suurempi kuin proksimaalinen Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Normaali tonus (lihasjänteys) Refleksipuutos Motoriset ja sensoriset oireet noudacavat,ecyä dermatomia tai myotomia Radikulaarinen kipu

32

33

34 Miten tutkit? RajoiCunut tuntohäiriö yhden raajan alueella Distaalinen heikkous suurempi kuin proksimaalinen Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Normaali tonus (lihasjänteys) Refleksipuutos Motoriset ja sensoriset oireet noudacavat,ecyä dermatomia tai myotomia Radikulaarinen kipu

35 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Ataksia Inten,ovapina Tasapainohäiriö (leveäraiteinen kävely) Raajaliikkeiden haparoin, Vaikeus viivakävelyssä Ei tuntohäiriötä

36 Miten tutkit? Ataksia Inten,ovapina Tasapainohäiriö (leveäraiteinen kävely) Raajaliikkeiden haparoin, Vaikeus viivakävelyssä Ei tuntohäiriötä

37 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas NäkökenCäpuutos Ylä- ja alaraajan hemipareesi (toispuolihalvaus) Vaikea- asteinen hemisensorinen (toispuoleinen tuntohäiriö) oire Toiminnanohjauksen häiriö Psykomotorinen hitaus

38 Näkökenttäpuutos Ylä- ja alaraajan hemipareesi (toispuolihalvaus) Vaikea-asteinen hemisensorinen (toispuoleinen tuntohäiriö) oire Toiminnanohjauksen häiriö Psykomotorinen hitaus

39 !!!

40 Miten tutkit? NäkökenCäpuutos Ylä- ja alaraajan hemipareesi (toispuolihalvaus) Vaikea- asteinen hemisensorinen (toispuoleinen tuntohäiriö) oire Toiminnanohjauksen häiriö Psykomotorinen hitaus

41 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Muis,häiriö - amnesia Afasia (aivoperäinen kielihäiriö) Apraksia (vaikeus suoricaa mielekkäitä, aiemmin osacuja liikesarjoja) Visuospa,aalinen häiriö (visuaalinen,lasuhteiden hahmocamisen häiriö) InaCen,o (huomiocajäcämisoireyhtymä)

42 Miten tutkit? Muis,häiriö - amnesia Afasia (aivoperäinen kielihäiriö) Apraksia (vaikeus suoricaa mielekkäitä, aiemmin osacuja liikesarjoja) Visuospa,aalinen häiriö (visuaalinen,lasuhteiden hahmocamisen häiriö) InaCen,o (huomiocajäcämisoireyhty mä

43 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Toiminnanohjauksen häiriö Persoonallisuuden muutos Lähi- tai episodisen muis,n häiriö Hallusinaa,ot (ais,harhat) Liikeautoma,smit YläraajavoiCoinen hemipareesi (toispuolihalvaus) Asterognosia (kykenemäcömyys tunnistaa esineitä tuntoais,n avulla)

44 Kortikaalinen vaurio Syvä vaurio

45 Kortikaalinen vaurio

46

47

48 Miten tutkit? Toiminnanohjauksen häiriö Persoonallisuuden muutos Lähi- tai episodisen muis,n häiriö Hallusinaa,ot (ais,harhat) Liikeautoma,smit YläraajavoiCoinen hemipareesi (toispuolihalvaus) Asterognosia (kykenemäcömyys tunnistaa esineitä tuntoais,n avulla)

49 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Parkinsonismi Lepovapina Bradykinesia (liikkeiden hitaus) RigiditeeV Tasapainohäiriö (suojaheijasteiden puucuminen) Korea (tanssitau,)

50 Parkinsonismi: lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus, suojarefleksien puute

51 Miten tutkit? Parkinsonismi Lepovapina Bradykinesia (liikkeiden hitaus) RigiditeeV Tasapainohäiriö (suojaheijasteiden puucuminen) Korea (tanssitau,)

52 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Alentunut lihasjänteys Refleksien vaimeus tai puucuminen Lihaskato (atrofia) Faskikulaa,ot Motoriset ja sensoriset oireet yhden hermon alueella

53

54

55

56

57 Miten tutkit? Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Alentunut lihasjänteys Refleksien vaimeus tai puucuminen Lihaskato (atrofia) Faskikulaa,ot Motoriset ja sensoriset oireet yhden hermon alueella

58 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Proksimaalinen ja symmetrinen lihasheikkous Ei tuntohäiriötä Refleksit normaalit Ei Babinskin merkkiä

59 Lihastau,epäily - oireet Kivuton etenevä lihasheikkous Fyysinen suorituskyky heikkenee Lihakset surkastuvat (atrofioituvat) Joskus: halvauskohtaukset (perinnölliset ionikanavataudit), muutos virtsan värissä (myoglobinuria)

60 Lihastau,epäily - status Neurologinen status Inspek,o: lihasten koko ja muoto Proksimaaliset lihakset (reidet, har,aseutu) Pohkeet (pseudohypertrofia) Lihasten palpaa,o

61

62

63 Miten tutkit? Proksimaalinen ja symmetrinen lihasheikkous Ei tuntohäiriötä Refleksit normaalit Ei Babinskin merkkiä

64 Lihastau,epäily - perustutkimukset Krea,inikinaasi (CK) Kilpirauhaskokeet (T4v, TSH) Elektrolyy,t (K, Na) Ca- ioni Glukoosi Sta,inien käycö

65 Lihastau,epäily - jatkotutkimukset ENMG Lihasbiopsia Perusvärjäykset (tulehdukselliset lihassairaudet, mitokondriotaudit, Duchennen ja Beckerin lihasdystrofia) Lisäimmunovärjäykset, immunoblocaukset (Lihastau,keskus, Tampere, TAYS) Lihasten MK (magneevtutkimus)

66 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Laaja- alainen tuntohäiriö yhden raajan alueella Laaja- alainen motorinen häiriö yhden raajan alueella (monopareesi) Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Distaalinen heikkous on suurempi kuin proksimaalinen Hikoiluhäiriö yhdessä raajassa

67

68 Miten tutkit? Laaja- alainen tuntohäiriö yhden raajan alueella Laaja- alainen motorinen häiriö yhden raajan alueella (monopareesi) Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Distaalinen heikkous on suurempi kuin proksimaalinen Hikoiluhäiriö yhdessä raajassa

69 Miten erotat neurologisen sairauden muskuloskeletaalisesta statuksen avulla?

70 Statuslöydös Ylempi motoneuroni Alempi motoneuroni Lihasheikkous Kyllä Kyllä Atrofia Ei Kyllä Faskikulaa,ot Ei Kyllä Refleksit Kiihtyneet, Babinski posi,ivinen Vaimentuneet, Babinski nega,ivinen Koholla (spas,siteev) VelCo Lihasjänteys (tonus) TULES = tuki- ja liikuntaelin sairaus TULES Paikallinen kipu ja palpaatioaristus Nivelen liikelaajuus

71

Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS

Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS Neurologian kurssi Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS Miten erotat neurologisen sairauden muskuloskeletaalisesta statuksen avulla? Statuslöydös

Lisätiedot

Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus

Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus Hitaas5 pahenevaa oikean puolen raajaheikkou9a ja väsymystä Diagnos5nen tutkimus Po5las alkaa pyöriä, kaatuu taju9omana, kouristaa (n. 2 min. ajan)

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)

Lisätiedot

Neurologinen! status!

Neurologinen! status! Neurologinen! status! Mikko Kallela Olli Häppölä Neurologian klinikka HYKS2012 Keskushermosto Perifeerinen hermosto Kiire Tulosvastuu Säästötoimet Potilas Psyyke Tuki- ja Liikunta- elimistö Henkeä uhkaavat

Lisätiedot

Neurologinen status. Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013

Neurologinen status. Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013 Neurologinen status Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013 Neurologiset tasot Neurologinen status 5 minuuttia FAST-neurostatus Face Arm Speech Test Sanokaa nimenne Kädet ylös" Irvistäkää. 5-minuutin

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Jaksokirja - oppimistavoi;eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa määrittää tajunnantason kliinisen tutkimuksen perusteella (sanallisesti tai Glasgow-asteikon mukaan) Tuntee tajuttoman potilaan ensihoidon periaatteet Tunnistaa kiireellistä

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida bakteerimeningiitin ja aloittaa hoidon Osaa diagnosoida ja hoitaa virusmeningiitin Tietää tavallisimmat borrelioosin, tuberkuloosin ja HIV-infektion neurologiset

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa myasthenia graviksen taudinkuvan Tietää myasteniapotilaan lääkehoitoon liittyvät varotoimet Tietää rabdomyolyysin tärkeimmät syyt, komplikaatiot ja hoitoperiaatteet

Lisätiedot

Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela

Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa Mikko Kallela Tasapainojärjestelmän tehtävä 1. Varmistaa pystyssä pysyminen estää kaatuminen 2. Varmistaa ebä katse pysyy havaitussa kohteessa 3. Varmistaa

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä NEURODIAGNOSTIIKKA! Anamneesi Status Neuroradiologia TT, TT-angio, MK (MRI), MK-angio (MRA) fmri, SPECT, PET Neurofysiologia EEG ENMG, VEP, SEP, BAEP Selkäydinnesteen

Lisätiedot

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela Neuro- o'almologiaa Mikko Kallela Jaksokirja - oppimistavoi7eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti Osaa soveltaa neurologisen

Lisätiedot

Tasapaino - huimaus. Hannu Tapiovaara 2016

Tasapaino - huimaus. Hannu Tapiovaara 2016 Tasapaino - huimaus Hannu Tapiovaara 2016 Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa Huimaus on kuudenneksi yleisin syy yleislääkärin vastaanotolle hakeutumiseen.

Lisätiedot

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät

Lisätiedot

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Taskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito

Taskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa Kotihoito Sisällys ABCDE 2 Elvytys 12 Tajuttomuus 14 Rintakipu 16 Aivoinfarkti 18 Aivoverenvuoto 20 Anafylaksia 21 Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa

Lisätiedot

Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka

Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka Tajuttomuus Mistä syistä potilas voi olla tajuton? Tajuttoman potilaan status Mikä on keskeistä? Airway Breathing Circulation Tajunnantaso (GCS) Kuume, niskajäykkyys

Lisätiedot

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT Aivoverenkiertohäiriö Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin

Lisätiedot

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR Päänsärkylmake Jht-ire: Aiemmat sairaudet Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkhli uni - RR Lääkitys tällä hetkellä: Päänsärkylääkkeet Estlääkitys B-salpaaja (mm. prranlli) TCA (mm. amitriptyliini,

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida tärkeimmät hermojuurioireet, cauda equina oireyhtymän ja yleisimmät raajojen hermopinneoireyhtymät Osaa epäillä polyneuropatiaa kliinisen kuvan perusteella

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa paikallistaa tuntopuutoksen perifeerisen hermon, hermojuuren, selkäytimen tai aivojen tasolle Tunnistaa tavallisimmat näkökenttäpuutokset Osaa diagnosoida tavallisimmat

Lisätiedot

Neurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA

Neurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA NEUROLOGINEN TUTKIMUS Kliinisen neurologisen statustutkimuksen tarkoituksena on identifioida ja paikantaa mahdollinen neurologinen häiriö tai sairaus.

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset

Lisätiedot

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa selvittää ja dokumentoida pään vammaan akuuttivaiheessa liittyvän tajuttomuuden ja muistikatkoksen ja arvioida alustavasti aivovamman vaikeusasteen Osaa diagnosoida ja

Lisätiedot

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet Kliinis-anatomisen seminaarin ongelmat/hh 2014/ pädiversio Paikka: Oppimisbasaari ja ryhmäopetustilat loppuratkaisut eli viimeinen tunti luentosalissa Työskentelytapa: opiskelijat jakautuvat 6-9 ryhmään

Lisätiedot

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

NEURO- OFTALMOLOGIAA

NEURO- OFTALMOLOGIAA NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia

Lisätiedot

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.

Lisätiedot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Niska-hartiaseudun tutkiminen Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

WeeFIM mittarin vammaryhmät

WeeFIM mittarin vammaryhmät WeeFIM mittarin vammaryhmät Vammaryhmä: Aivojen toimintahäiriö & aivojen verenkiertohäiriö 1* Aivojen toimintahäiriö & aivojen verenkiertohäiriö 1.1* Aivojen verenkiertohäiriö 1.11 Vasemmanpuoleinen halvaus

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tietää aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät Osaa toteuttaa aivoverenkiertohäiriöiden sekundaariprevention Tunnistaa TIA:n, iskeemisen aivoinfarktin, aivoverenvuodon ja SAV:n

Lisätiedot

Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Keskeiset ajankohtaiset asiat Ajokorttidirektiivit 2006/126/EY ja sen muuttamisesta annettu

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

Huimaus käytännön lääkärin kannalta

Huimaus käytännön lääkärin kannalta TEEMA: ÄKILLINEN NEUROLOGINEN OIRE Mikko Kallela ja Erna Kentala 400 Huimauksesta kärsii kolmasosa väestöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Osa aiheuttajista on viattomia, osa henkeä uhkaavia, osa paranee

Lisätiedot

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat

Lisätiedot

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Suomen Poliklinikkasairaanhoitajat ry opintopäivät 16.2.2017 Apulaisosastonhoitaja Heidi Rantala Haartmanin

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.

Lisätiedot

kivunhoito.info Kipuanalyysi

kivunhoito.info Kipuanalyysi Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

VASTAANOTTOTOIMINTA, KELLOKOSKEN TERVEYSASEMA KESKI-UUDENMAAN SOTE

VASTAANOTTOTOIMINTA, KELLOKOSKEN TERVEYSASEMA KESKI-UUDENMAAN SOTE VASTAANOTTOTOIMINTA, KELLOKOSKEN TERVEYSASEMA KESKI-UUDENMAAN SOTE UUSI TOIMINTAMALLI, MIKÄ MUUTTUI Terveyspalvelut omalta terveysasemalta oman yhteyshenkilön kautta Kaikissa muissa, paitsi hätätapauksissa,

Lisätiedot

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1 NEUROLOGIA 31089 OPPIMISTAVOITTEET 1 Lääketieteen lisensiaatti * osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti * osaa soveltaa neurologisen

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS) Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima

Lisätiedot

ALS ja hengitys. Eija Nieminen

ALS ja hengitys. Eija Nieminen ALS ja hengitys Eija Nieminen 29.9.2016 ALS ja hengitys ALS on motoneuronisairaus, joka affisoi ylempiä, alempia tai molempia motoneuroneita Ylempi motoneuroni sijaitsee aivokuorella ja sen vaurio johtaa

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Epileptiset kohtaukset

Epileptiset kohtaukset Eroon Epilepsiasta Epileptiset kohtaukset Tarja Pääkkönen ELL, DiplECVN 22.1.2011 [undefined] 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Yksi yleisemmistä neurologisista ongelmista koirilla (noin 10%) Epileptiset

Lisätiedot

Suun toiminta neurologisissa sairauksissa. Alueellinen suunhoidon koulutuspäivä Puheterapeutti Liisa Hakalahti

Suun toiminta neurologisissa sairauksissa. Alueellinen suunhoidon koulutuspäivä Puheterapeutti Liisa Hakalahti Suun toiminta neurologisissa sairauksissa Normaali nieleminen ja suun toiminta Normaali nieleminen on automaattinen tapahtuma, johon osallistuu suun ja nielun tahdonalaiset ja tahdosta riippumattomat lihakset

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ

Lisätiedot

Lapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen

Lapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen / nuoren tarkkailu Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen/nuoren voinnin tarkkailu Voinnin tarkkailun ja arvioinnin pitää edetä systemaattisesti, jotta kaikki mahdolliset asiat tulevat huomioitua Voinnin

Lisätiedot

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA Korkeaniemi Ilpo Syventävien opintojen tutkielma Neurologian laitos/oulun yliopisto Lokakuu 2013 Ohjaaja: neur.el. Ansakorpi Hanna Parestesiat ovat

Lisätiedot

PÄIVYSTYSPOTILAAN HOIDON TARPEEN ARVIOINTI

PÄIVYSTYSPOTILAAN HOIDON TARPEEN ARVIOINTI 1 PÄIVYSTYSPOTILAAN HOIDON TARPEEN ARVIOINTI - Oireisiin ja vammamekanismiin perustuvat ohjeet potilaan ohjaamisesta päivystykseen tai lääkärinvastaanottojen kiireellisille ajoille Ohjeen tarkoituksena

Lisätiedot

HUIMAUS Riina Niemensivu

HUIMAUS Riina Niemensivu HUIMAUS 10.1.2011 Riina Niemensivu Tasapainosta huolehtivat Aivot (pikkuaivot, aivorunko) Sisäkorvien tasapainoelimet Silmät Proprioseptinen eli asentotuntojärjestelmä Huimaus modifioituu aivojen kuorialueella

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

Harjoittelun suunnittelu

Harjoittelun suunnittelu Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)

Lisätiedot

ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS

ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS Tilannearvio MITÄ ON TAPAHTUNUT? JOS TILANNE VAATII, SOITA 112! PELASTA VAARASSA OLEVAT! ANNA OIREIDEN MUKAISTA ENSIAPUA! ODOTA RAUHASSA AMMATTIAUTTAJIEN SAAPUMISTA PAIKALLE!

Lisätiedot

Liikuntaelinten oireet

Liikuntaelinten oireet 1 Liikuntaelinten oireet Yläraajaan säteilevä niska-hartiakipu 1. Onko sinulla koskaan ollut niskahartiakipua, johon on liittynyt yläraajaan (kyynärvarteen, käteen tai sormiin) säteilevää kipua tai puutumista?

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Lihastautiepäily kuinka tutkin ja diagnosoin?

Lihastautiepäily kuinka tutkin ja diagnosoin? tieteessä Manu Jokela LL, erikoistuva lääkäri TYKS, neurotoimialue mejoke@utu.fi Bjarne Udd professori Tampereen yliopisto, lihastautien tutkimuskeskus TAYS, neurologian klinikka Vaasan keskussairaala

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS Nivelvaivainen lapsi avohoidossa Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS 4.10.2012 Lapsen ontuminen Tavallisia syitä: aseptiset (inflammatoriset) niveltulehdukset rasitusperäiset

Lisätiedot

3MS-taudin oireen- mukainen hoito

3MS-taudin oireen- mukainen hoito 3 MS-taudin oireenmukainen hoito Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa käsitellään MS-taudin tavallisimpia oireita, kuten uupumusta,

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Neurologia Alkutentti

Neurologia Alkutentti Neurologia Alkutentti 26.8.2005 1. Dysartrian ja afasian erot 2. Potilaalla on tuntoraja navan tasolla ja molempien alaraajojen heikkousoire. Mille tasolle vaurio sijoittuu? 3. Ylemmän motoneuronin vaurion

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tuntee diabeteksen neurologiset ilmentymät Tuntee yleisimpiin metabolisiin häiriöihin liittyvät neurologiset ongelmat Tietää tavallisimpiin sidekudossairauksiin liittyvät

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot