KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO TAVOITTEIDEN JA STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2010 1. YLEISTÄ TALOUDESTA Vuosi 2010 oli Uudenkaupungin kaupungille toiminnallisesti kohtuullinen mutta taloudellisesti edelleen heikko. Kaupunki ja liikelaitokset saavuttivat vuonna 2010 kokonaisuutena kohtuullisesti valtuuston niille asettamat toiminnalliset. Kaupunki toteutti Uusikaupunki Uutta energiaa strategiaa. Talousarvion johdettiin siitä. Vuonna 2010 kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 4.455.000 euroa, 281,35 euroa/asukas. Vuosikate asukasta kohden nousi 258 eurolla edellisestä vuodesta. Se kattoi 88 % omaisuuden kulumista vastaavista poistoista ja 80 % investoinneista. Uudenkaupungin omavaraisuusaste heikkeni, ja se oli 63 %. Hyvänä na pidetään yli 66 %:n omavaraisuutta. Vuoden 2010 tilikauden tulos oli 645.000 euroa negatiivinen, mutta tilinpäätöserien jälkeen tilikausi oli niukasti (65.000 euroa) ylijäämäinen. Kaupungin toiminnan tulot (toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet sekä muut tuotot) riittivät käyttötalousmenoihin, ja ne kattoivat 4/5 investoinneista. Kaupungin taseessa oli vuoden lopussa 3,7 miljoonaa euroa kattamatonta alijäämää. Kaupungin verotulot nousivat vuonna 2010 noin 4,5 miljoonaa euroa, 9,2 %. Koko maassa kasvu oli ennakkotietojen mukaan 4 %. Uudenkaupungin verotulot kasvoivat, koska kaupunki korotti tuloveroprosenttiaan ja kiinteistöveroja. Veronkorotusten vaikutus oli yli 2,5 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti yhteisöveron jakoosuuden nousu kaksinkertaisti yhteisöveron tuoton 3,5 miljoonaan euroon. Ilman veroprosentin korotuksia verotulojen kasvu olisi ollut noin 1,7 miljoonaa eli tilitettyjen yhteisverojen kasvun verran. Uudenkaupungin kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia noin 28,8 miljoonaa euroa vuonna 2010. Tästä oli verotulotasausta noin 1,6 miljoonaa euroa ja harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 1,5 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan verotulot ja valtionosuudet olivat 82,7 miljoonaa euroa (75,3 miljoonaa vuonna 2009). Ne kasvoivat yhteensä 6,5 miljoonaa euroa vuodesta 2009. Palkkamenot nousivat yhteensä 4,7 miljoonaa euroa ja eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut sisältävät henkilöstömenot 5,7 miljoonaa euroa vuoden 2009 tasosta. Henkilöstömenojen kasvu oli 13,2 % euroa. Pääosa kasvusta aiheutui terveyspalvelujen yhteistoimintaalueesta. Edelliseen vuoteen vertailukelpoiset henkilöstömenot kasvoivat noin 3,5 %. Kaupungin työntekijät olivat vuonna 2010
2. TALOUDELLISET TAVOITTEET talkoovapailla yms. tai lomautettuna viikon ajan. Järjestelyistä saatiin noin 0,5 miljoonan euron henkilöstösäästöt. Vuoden 2010 tilikauden ylijäämä oli 64.532,86 euroa, ja se esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämä-/alijäämätilille. Uudellakaupungilla on tämän jälkeen taseessa noin 3,7 miljoonaa euroa kattamatonta alijäämää. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot olivat yhteensä 82,8 miljoonaa euroa. Ne nousivat 2,7 miljoonaa euroa, 3,3 %, vuodesta 2009. Palvelujen ostot kasvoivat 5 miljoonalla eurolla ja henkilöstömenot 5,7 miljoonalla eurolla. Uusikaupunki toimii perusterveydenhuollon yhteistoimintaalueen isäntäkuntana ja sen palvelukseen siirtyi yhteistoimintakunnista 100 uutta työntekijää. Henkilöstömenot kasvoivat tämän järjestelyn takia yli 4 miljoonalla ja palvelujen ostot yli 2 miljoonalla eurolla. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 118,5 miljoonaa ja tulot 119,3 miljoonaa euroa. Kaupunki Talousarvio ylittyi, vaikka sitä tarkistettiin useaan otteeseen vuoden aikana. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 103 % ja toimintakulujen 102,2 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) ylitti talousarvion 1.426.000 eurolla, 1,8 %:lla. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna menot kasvoivat yli 5 miljoonaa euroa. Palvelukeskusten menot toteutuivat seuraavasti: Hallinto- ja kehittämiskeskuksen tilikauden alijäämä, nettomenot laskivat 258.000 eurolla, 1,7 %:lla. Toimintakatteen toteutumisaste oli 101,7 % ja tilikauden yli-/alijäämän 100,2 %. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tilikauden alijäämä, nettomenot, kasvoivat 6,4 %, 3,3 miljoonaa euroa. Toimintakatteen ja tilikauden yli-/alijäämän toteutumisaste oli 102,4 %. Sivistyspalvelukeskuksen menot laskivat 1,6 % eli noin 250.000 euroa. Toimintakatteen toteutumisaste oli 99,6 % ja tilikauden yli- /alijäämän 99,4 %. 2
Sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus kaupungin nettokäyttömenoista on yli 64 %, ja sen osuus kasvaa vuosittain. Kaupunki on panostanut vahvasti sosiaali- ja terveystoimeen. Vuoden 2009 tietojen mukaan Uudenkaupungin terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut kustannukset olivat 107 eli 7 % yli maan keskiarvon. Euroissa tämä tarkoittaa 2,3 miljoonaa. Uudenkaupungin talouden vakiinnuttaminen edellyttää, että terveydenhuollon - mukaan lukien erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto - ja vanhustenhuollon kokonaiskustannukset saadaan alemmalle tasolle. Liikelaitokset Yksikään liikelaitos ei vuonna 2010 ylittänyt investointi- tai lainavaltuuksiaan. Valtuusto on päättänyt, että kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Vuonna 2010 liikelaitosten toiminnan voidaan Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitosta lukuun ottamatta todeta olleen tämän tavoitteen mukaista. Jätehuolto joutui tekemään jälkihoidon lisätyölle 230.000 euron pakollisen varauksen, ja sen tilikausi jäi tämän takia alijäämäiseksi. Uudenkaupungin Veden tulos parani 80.0000 eurolla edellisestä vuodesta. Se oli 332.000 euroa ylijäämäinen. Liikevaihto nousi 0,5 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui vesi- ja jätevesimaksujen korotuksista. Satama teki 210.00 euroa korjattua talousarviota paremman tuloksen, ja ylijäämä varausten jälkeen oli 160.000 euroa. Liikevaihto nousi edellisestä vuodesta 140.000 eurolla. Korkokulut ja poistot jäivät alle arvion. Sataman kautta kulkevan rahdin määrä oli 1.208.000 tonnia. Se oli kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2009. Uudenkaupungin Jätehuolto jäi 19.000 euroa alijäämäiseksi. Se johtuu siitä, että se joutui tekemään 230.000 euron pakollisen lisävarauksen vanhan kaatopaikka-alueen jälkihoitoon. Kaatopaikan jälkihoitoon käytettiin noin 645.000 euroa. Jälkihoitoa varten tehtyä varausta purettiin vastaavalla summalla. Liikelaitoksen rahavarat pienenivät 300.000 eurolla. Veronalaisen laskutettavan jätteen määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Vakka-Suomen Veden liikevaihto jäi 158.000 euroa alle talousarvion, koska puhdistettavan veden määrä jäi alle arvion. Koska myös menot jäivät alle arvion, tilikauden lopullinen tulos jäi vain 53.000 euroa alle talousarvion. Tilikauden ylijäämä oli 130.000 euroa. Liikelaitos on raskaasti velkaantunut ja sen lainanhoitokate ja maksuvalmius olivat heikot. 3
Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan tilikauden ylijäämä oli 419.000 euroa. Se oli 86.000 euroa talousarviota parempi. Oppilaitoksen täyttöaste pysyi edellisen vuoden tasolla. 3. INVESTOINNIT 4. RAHOITUSTILANNE JA LAINAT Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat 5,4 miljoonaa euroa. Ne laskivat edellisestä vuodesta noin miljoonalla eurolla. Kaupungilla ei vuonna 2010 ollut isoja investointeja. Merkittävimmät yksittäiset investoinnit olivat Lokalahden liikennejärjestelyt (0,3 miljoonaa euroa, kevyen liikenteen väylä), Laivanrakentajantie (0,4 miljoonaa euroa) ja Pohitullin keittiön laajennuksen ja kunnostuksen (0,3 miljoonaa euroa) loppuun saattaminen. Uudenkaupungin Veden investoinnit olivat noin 0,7 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi oli Kustavi-Uusikaupunki siirtoviemäri, jonka rakentaminen alkoi vuonna 2010. Satama investoi vuonna 2010 noin 0,5 miljoonalla eurolla. Sen isoin investointi oli nosturihankinta, josta maksettiin 420.000 euroa vuonna 2010. Uudenkaupungin lainakanta oli vuoden 2010 lopussa noin 27,9 miljoonaa euroa, 1762 euroa/as. Lainamäärä kasvoi 2,0 miljoonalla eurolla vuodesta 2009. Kaikista lainoista 42 % on liikelaitosten lainoja. Lainojen keskikorko oli noin 2,5 %. Rahavarat (mukaan lukien sijoitukset) pysyivät vuoden 2009 tasolla. Mukana ovat arvopapereiden nousun takia tehdyt kirjaukset. Kaupunki realisoi sijoituksia ja käytti toiminnan rahoittamiseen lyhytaikaisia kuntatodistusluottoja. Sijoitusten tuotto oli positiivinen ja tilinpäätöksessä tehtiin arvopapereiden osalta 245.000 euron arvonkorotus. Lisäksi arvopapereiden myyntivoitot olivat yli 400.000 euroa. Vuonna 2008 jouduttiin tekemään 1,5 miljoonan alaskirjaus, joten arvot ovat vielä alle vuoden 2007 tason. Maksuvalmius oli koko vuoden tiukka. 4
5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupungin asukasmäärän lasku ja ikärakenteen muutos vaikuttavat moniin toimintoihin ja toiminnallisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Perusopetuksen oppilasmäärät laskevat ja vanhusten palvelujen tarve kasvaa. Toiminnalliset toteutuivat pääosin hyvin. Joiltakin osin alitettiin, ylitettiin ja/tai toteutuminen siirtyi vuodelle 2010. Näistä voidaan mainita joitakin: Hallinto- ja lupaosasto Kaupungin säästöohjelman toteuttaminen Kaupungin säästöohjelman mukaisten selvitysten valmistuminen ja päätökset Kaupunginvaltuuston 15.6.2009 päättämät selvitykset valmistuvat aikataulun mukaisesti ja niiden aiheuttamat toimenpiteet on päätetty Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset, toiminnan muutokset ja organisaatiomuutokset jatkossa: Audiator yhtiöt/eero Laesterä yhteistyössä Kuntamaisema Oy/Eero Vaissin kanssa teki esityksen säästöstä syksyllä 2010. Toteutetaan v. 2011-2013. Säästöohjelma hyväksytty erikseen ja liitetty taloussuunnitelmaan 2011-2013. Rakennusvalvonta Lupa-asioiden nopea käsittely. Rakentamislupien käsittelyaika. Rakentamislupien käsittelyaika 3-5 viikkoa. Toteutunut. (100 %) Henkilöstöosasto Kaupungin strategisiin tavoitteisiin perustuen laaditaan henkilöstöstrategia yhteistyössä eri henkilöstöryhmien kanssa. Kaupungin henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategia on laadittu. Henkilöstöstrategia on hyväksytty kaupunginhallituksessa 20.12.2010. Tavoitteena on pitää työttömyysaste alle Varsinais-Suomen keskitason. Työllistettävien määrä Tavoitteena on pitää työttömyysaste alle Varsinais-Suomen keskitason. Työllistämismäärärahoilla on työllistetty keskimäärin 51 henkilöä ja työharjoittelijaa. 5
Elinkeino-osasto Uusien toimipaikkojen perustanta Uusien toimipaikkojen määrä 20 / vuosi Nettolisäys 49, tot. 245 % (perustetut 73, lopetetut 24) Talousosasto Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannusten osuus kaupungin käyttökustannuksista ei nouse Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannukset % kaupungin ja liikelaitosten käyttötalousmenoista Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannukset ovat max 0,9 % kaupungin ja liikelaitosten käyttötalousmenoista Toteutuneet kustannukset olivat 0,79 %. Rakennusyksikkö Katujen ja teiden kunnossapidon kustannustaso /m² 0,48 /m² Katuja ja väyliä n. 868.132 m² 0,54 /m² 112,50 % (pitkä ja luminen talvi nosti kustannuksia) Kiinteistönhoito Kiinteistöhoidon käyttötalouden kustannusten seuranta /kam²/v Kiinteistöhoidon kustannukset ilman poistoja ovat vuonna 2010 enintään 25,97 /kam²/v 29,00 /kam² (111,67 %) (kylmä ja pitkä talvi nosti kustannuksia) Puhtaanapitopalvelut Uusitut palvelusopimukset otetaan käyttöön Toteutuvien palvelusopimusten määrä Palvelusopimukset ovat käytössä (13) Sivistyspalvelukeskukse n koulussa sekä *Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan kahdessa kohteessa. Palvelusopimukset on otettu käyttöön maaliskuun alusta 2010 kaikissa Sivistyspalvelukeskuksen kouluissa (8 kpl) ja ammattiopisto Novidassa. Ruokapalvelu Kaupungin aterioiden valmistus keskitetään yhteen keittiöön Keskuskeittiössä valmistettujen lounaiden määrä % lounaista Aterioiden valmistus keskitetty keskuskeittiöön (ent. Pohitullin keittiö) 31.12.2010 mennessä. Kalannin ruoanvalmistus on siirretty Pohitulliin 16.8.2010 ja Saarniston ja Pyhämaan 1.10.2010. Keskuskeittiö valmistaa 100 % lounaista. Keskuskeittiö valmisti 100% lounaista. Tehdään ruokapalvelun uusi henkilöstömitoitus Henkilöstömitoitus (suoritteet/htv) Henkilöstömitoitus on tehty 30.6.2010 mennessä. Uusi henkilöstömitoitus on otettu käyttöön 1.8.2010 alkaen 6
Kaupunkisuunnitteluja maankäyttöosasto Maa-alueiden myynti Myyntitulot Maanmyyntitulot 200 000 /v 557.829 Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto Henkilöstön riittävyydestä ja ammatillisesta osaamisesta sekä työhyvinvoinnista huolehditaan. Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä on pienempi kuin vuonna 2009. 1-12/2010 sairauspoissaoloja on ollut 8.703 työpäivää/11.904 kalenteripäivää. Vuonna 2009 sairauspoissaoloja on ollut 4.652 työpäivää/ 6.984 kalenteripäivää. Lapsiperheiden palvelut Päivähoitopaikkojen määrä vastaa kysyntää Hoitopaikka on voitu osoittaa 2-viikon sisällä, kun tarve on johtunut työllistymisestä tai opiskelusta (%). Kaikki päivähoitoa tarvitsevat saavat hoitopaikan (100%). Hoidon tarvitsijat ovat saaneet hoitopaikan kahden viikon sisällä. Vanhustenpalvelut Vanhusten kotona tai kodinomaisissa oloissa asumista tuetaan. Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat). Yli 75-vuotiaista yli 91 % asuu omassa kodissaan / kodinomaisissa olosuhteissa. Tilanteen 31.12.2010 mukaan kotona/kodinomaisissa olosuhteissa asui 92 % yli 75-vuotiaista. Ostetun palveluasumisen piirissä (Rinnekoti Jäsperlä) oli 0,6 % yli 75-vuotiaista. 7
Vanhusten palveluiden pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita ovat ne kotihoidon asiakkaat, joilla on tarkastelukuukauden aikana voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kotihoidon asiakkaiksi lasketaan myös kotihoidon vaihtoehtona palvelusetelin valinneet asiakkaat. (Valtakunnallinen laskentapäivä 30.11.) Yli 75-vuotiaista 13 % saa säännöllistä kotihoitoa. Kaupunginvaltuuston päätös: Yli 75-vuotiaista 12,5,% saa säännöllistä kotihoitoa. Säännöllistä kotihoitoa saavia oli 13,7 % yli 75- vuotiaista joulukuussa 2010 ja 18,2 % tammi-joulukuussa 2010 (kotihoito ja kotihoidon palvelusetelit). Sosiaalityö Tulottomille toimeentulotukiasiakkaille tehdään aktivointisuunnitelma asiakkaiden työllistämiseksi. Tehtyjen aktivointisuunnitelmien määrä Tehdään aktivointisuunnitelma 50:lle asiakkaalle. Tehty 113 asiakkaalle. Lastensuojelupalveluiden painopistettä siirretään asteittain korjaavasta lastensuojelutyöstä varhaiseen puuttumiseen, ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja avohuollon tukitoimiin. Sijoitettujen lasten määrä Sijoitusten määrä ei kasva nykyisestä (39 kpl) Sijoitusten määrä oli joulukuun viimeisenä päivänä 32. Sijoitukset koko vuonna 51. Erikoissairaanhoito Selvitetään kirurgian erikoissairaanhoidon runsaiden kustannusten syyt yhteistoiminnassa sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kesken ja laaditaan ehdotukset palveluketjun korjaamiseksi. Selvitys tehty ja ehdotukset laadittu Selvitys on tehty ja ehdotukset laadittu vuoden 2010 loppuun mennessä. Konsultti on selvittänyt asiaa ja tehnyt ehdotuksensa. Kaupunginvaltuuston päättämän toimenpide-/ säästöohjelman toteuttamiseksi perustettu erikoissairaanhoidon ja sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteinen hankeryhmä tutkii, mistä erikoissairaanhoidon lähetteet tulevat. Työ jatkuu. 8
Terveyspalvelut Suun terveydenhuollossa toimitaan koko yhteistoiminta-alueella hoitotakuulainsäädännön edellyttämällä tavalla. Hoitotakuun toteutuista seurataan ja kuntalaisia informoidaan sen toteutumisesta touko-, syys- ja tammikuussa talouden ja toiminnan toteutumisen seurannan yhteydessä. Toteutuu / ei toteudu. Hoitotakuu on toteutunut seurannan yhteydessä. Hoitotakuu on toteutunut. Puhelinvastaaja-automaatti otettu käyttöön suun terveydenhuollossa 15.12.2010 Työterveyshuollossa tulot vastaavat menoja. Tilannetta seurataan talouden ja toiminnan toteutumisen seurannan yhteydessä ja tilinpäätöstä tehtäessä. Ylijäämä euroina. Tilikaudella ei synny alijäämää. Tavoite on toteutunut. Sivistyspalvelukeskus Perusopetuspalvelut Kaikki oppivelvolliset saavat päättötodistuksen Ilman päättötodistusta peruskoulusta eronneiden määrä 0 187 oppivelvollista on saanut päättötodistuksen. Ilman päättötodistusta on jäänyt yksi oppilas. Tot.% 99,5. Peruskoulun päättötodistuksen saaneet sijoittuvat välittömästi jatko-opintoihin Jatko-opintoihin sijoittuneiden määrä 100 % Kaikki päättötodistuksen saaneet ovat sijoittuneet jatko-opintoihin. Lukio Ylioppilastutkintoon osallistuvien hylkäysprosentti on alhainen Ylioppilastutkintolautakunnan valtakunnalliset raportit vuosittain Ylioppilastutkintoon osallistuvien koko tutkintoa suorittavien osalta hylkäysprosentti on alle valtakunnallisen keskiarvon Ylioppilastutkintoon osallistuvien hylkäysprosentti koko tutkintoa suorittavien osalta oli Uudessakaupungissa keväällä 4,1 % valtakunnallisen keskiarvon ollessa 6 %. 9
Ylioppilastutkinnon ainekohtaisten pistemäärien keskiarvot ovat hyvät Ylioppilastutkintolautakunnan valtakunnalliset raportit vuosittain Ylioppilastutkinnon ainekohtaisten pistemäärien keskiarvot ovat yli valtakunnallisen keskiarvon Ylioppilastutkinnon ainekohtaiset pistemäärät olivat yli valtakunnallisen keskiarvon seuraavissa aineissa: englanti A, englanti C, matematiikka pitkä, matematiikka lyhyt, biologia, elämänkatsomustieto, fysiikka, maantiede, psykologia, terveystieto, uskonto ev.lut. ja yhteiskuntaoppi. Kulttuuripalvelut Lasten kuu Marraskuu tapahtuman järjestäminen seutukunnallisena Kävijämäärä 10 %:n nousu Lasten kuu Marraskuu ei toteutunut seutukunnallisena. Kävijämäärä oli vuonna 2009 5001 ja vuonna 2010 kävijämäärä oli 3587, eli tavoite ei toteutunut. Nuoriso- ja liikuntapalvelut Nuorten tuki- ja neuvontapiste -palvelun vakiintuminen (palvelu aloitettu 5.10.2009) Nuorten tuki- ja neuvontapiste palvelussa nuorten kontaktien määrä. Toimijoiden kanssa tehdyn yhteistyön laajuus avataan toimintakertomuksessa Nuorten verkkopalvelu alkaa. Aloitekanava.fi otetaan käyttöön. Nuorten tuki- ja neuvontapiste -palvelu ajaa itsensä läpi. Toimintamallin prosessointi jatkuu. www.pointti.info - verkkopalvelu otettu käyttöön 8.2.2010. Aloitekanava.fi palvelu otettiin käyttöön Vakka- Suomessa 10.11.2010. Nuorten tuki- ja neuvontapiste Aviksen kontaktien määrä toteutumajaksolla 1-12 on 1 360. 10
6. MUITA TAPAHTUMIA VUONNA 2010 Vuoden 2010 tapahtumista ja toimista voidaan mainita joitakin: 1. Kaupunki on luopumassa omasta kaatopaikastaan, ja kaupunginvaltuusto päätti Munaistenmetsän kaatopaikan toiminnan ja kaatopaikka-alueen kilpailuttamisesta. 2. Tehtiin päätös sataman yhtiöittämisestä. 3. Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2010 vuoden 2011 talousarvioon sisältyvän säästöohjelman. 4. Kaupunginhallitus hyväksyi tammikuussa 2010 Jyty:n, Jhl:n ja Ktn:n kanssa paikallisen säästösopimuksen. Sen mukaisesti työntekijä voi ottaa viiden päivän palkattoman työloman/virkavapauden. Muu henkilöstö päätettiin lomauttaa seitsemäksi kalenteripäiväksi vuoden 2010 aikana. 5. Kuntaliitos Taivassalon kunnan kanssa ei toteutunut, koska Taivassalon kunnanvaltuusto päätti helmikuussa 2010, että kunta jatkaa itsenäisenä. 6. Uudenkaupungin kaupunki aloitti Viikaistenkadun kehittämishankkeen. Tavoitteena on rakentaa Viikaistenkadulle kaupungin omistamien vuokratalojen paikalle uusi puutaloaluemiljööseen sopiva alue. 7. Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä päätettiin purkaa, ja Vakka-Suomen kaikki kunnat tulivat Ukipolis Oy:n osakkaaksi. Ukipolis hallinnoi jatkossa Koheesio ja kilpailukyky ohjelmaa. 8. Kaupunginhallitus hyväksyi sekä ennakoivan henkilöstösuunnitelman että Uudenkaupungin uuden henkilöstöstrategian Työ tukee terveyttä. 9. Paras lainsäädännön edellyttämän perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen yhteistoiminta-alueen toiminta alkoi. Alueeseen kuuluvat Uudenkaupungin kaupungin lisäksi Pyhärannan, Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kunnat. Uusikaupunki toimii isäntäkuntana ja vastaa palvelujen tuottamisesta. Kaupungin henkilökuntamäärä kasvoi uusien toimijoiden myötä sadalla henkilöllä. 10. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2010 Uudenkaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman. Siinä on myös määritelty, miten kaupunki tukee jätevesiosuuskuntia (avustukset ja takaukset) ja osuuskuntien verkostojen kaupungille siirtämisen periaatteet. 11
11. Jätevesiverkoston laajennus Kustavin ja Lokalahden yhdistämiseksi Uudenkaupungin Veden verkostoon alkoi. 12. Vuoden 2010 aikana valmisteltiin 2011 alussa toteutunutta Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan fuusiota Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään. 13. Sosiaali- ja terveyskeskus uudisti strategiansa ( Soihtu ), ja valmistautui SHQS-laatujärjestelmän käyttöönottamiseen vanhusten palveluissa ja terveyspalveluissa. 14. Matleenan vuodeosaston toiminta siirtyi vuonna 2010 kansanterveystyöstä vanhustyöhön. 15. Sivistyspalvelukeskus toteutti syksyllä 2010 kaupunginvaltuuston 2009 päättämän peruskouluverkkomuutoksen. Elokuussa 2010 lakkautettiin viisi peruskoulua: Haapaniemi, Hallu, Lahti, Pohjoiskulma ja Seikow. Tämän lisäksi yksi alakoulu ja yksi yläkoulu yhdistettiin yhtenäiskouluksi. Näin syntyi 1-9 vuosiluokkien Kalannin koulu. 16. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman, KOKO-hankkeen, koordinointi ja hallinnointi, maaseutuhankkeet ja yritysten neuvontapalvelut siirrettiin Ukipolis Oy:lle. 7. SISÄINEN VALVONTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat kukin tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna 2010. Niiden pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat kaupungin toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta. 12
Huomioita sisäisestä valvonnasta Uudenkaupungin kaupungin toiminnassa on noudatettu hallintosääntöä, johtosääntöjä, sisäisen valvonnan ohjetta sekä talousarviota ja sen täytäntöönpano-ohjeita sekä muita annettuja ohjeita. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan Uudessakaupungissa kohtuullisesti, mutta kehittämistarpeita on erityisesti seuraavissa asioissa: - Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuutus, ohjeistus ja koulutus - Henkilöstön palkitsemisjärjestelmä ja henkilökunnan riittävyys erityisesti sairauspoissaolojen aikana - Tehtävien häiriöttömyyden, toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden, tuottavuuden ja henkilöstön riittävyyden ja ammattitaidon kehittymisen näkökulma mukaan taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin - Sisäisten ja ulkoisten arviointien tekeminen - Tietojärjestelmien häiriöttömyys ja käytettävyys - Raportointijärjestelmä Kaupungin ja liikelaitosten toiminta on ollut niille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. 8. KONSERNI Yleistä Talousarviossa on määritelty yleiset konserni ja merkittävimmille yhteisöille. Muutokset konsernissa ja yhtiöiden toiminnassa vuonna 2010 Konsernirakenteen muutokset Kaupunki myi vuoden aikana Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Nuorisokodin ja purki Uudenkaupungin Terminaali Oy:n. Kaupunki osti yhtiön omistaman kiinteistön, jonka se myy vuoden 2011 aikana Uudenkaupungin Satama liikelaitokselle. Tältä osin järjestelyt ovat vielä kesken. Ukipolis Oy:n osakaspohjaa on laajennettu niin, että omistajia ovat myös Laitilan kaupunki sekä Pyhärannan, Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin kunnat. Uudenkaupungin kaupungin omistus on 75 % osakekannasta. Samassa yhteydessä osakepääoma on pienennetty 250 000 :stä 200 000 :oon. 13
Kaupungin tytäryhtiöiden omistamien vuokra-asuntojen käyttöaste on vähintään 90 %. Toteutunut käyttöaste oli 95 %. Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden on toteutettava kuntoarvioihin perustuvat hyväksymänsä korjaussuunnitelmat. Yhtiöt ovat toteuttaneet hyväksyttyjä korjaussuunnitelmia, ja niitä tarkistetaan vuosittain. Yhtiöt pyrkivät varautumaan korjauksiin tekemällä asuintalovarauksia. Isoimmat korjaukset ajoittuvat suunnitelmien mukaan vuosille 2013, 2016 ja 2017. Kaupungin konsernilainojen määrä kasvoi vuonna 2010 noin 14 miljoonaa euroa 50,4 miljoonasta eurosta 64 miljoonaan euroon. Kaupungin takausvastuut kasvoivat 1,6 miljoonalla eurolla, ja ne olivat 23,1 miljoonaa euroa. 9. KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2010 Uusikaupunki Uutta energiaa -toimintastrategiaa toteutettiin elinkeinopolitiikassa, palveluissa, asumisessa ja talouspolitiikassa. Kaupungin talouden ja toiminnan ja palvelukeskusten toteuttamat kehittämis- ja muutostoimenpiteet on johdettu siitä. Talousarvio tavoitekehikkoineen vastaa strategiaa. Liitteenä 2 on arvio strategian tavoitteiden toteutumisesta. STRATEGIAN YLEISET MITTARIT Asukasluvun kehitys Tavoite: Asukasluku ei vähene vuonna 2010 - Asukasluku väheni 43 hengellä. Muut asukkaisiin liittyvät tunnusluvut Tavoite: 1-6-vuotiaiden määrä pysyy vuoden 2007 tasolla vuoteen 2016 saakka (850 lasta). - 1-6-vuotiaiden määrä oli 875 vuonna 2010. Tavoite: Työikäisten (17-64-vuotiaiden) määrä ei laske alle 9300 vuoteen 2016 mennessä. - 17-64-vuotiaiden määrä oli 9896 vuonna 2010. Tavoite: Huoltosuhde (alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä 17-64- vuotiasta kohti) säilyy strategiakaudella vähintään vuoden 2010 tasolla. - Huoltosuhde oli 0,6 vuonna 2010. 14
Talouden Tavoite: Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu vuosikate kattaa poistot 2011. - Vuosikate kattoi 88 % poistoista vuonna 2010. Tavoite: Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos on ylijäämäinen vuonna 2012. - Tulos oli 650.000 euroa negatiivinen vuonna 2010, mutta tilikausi oli 65.000 ylijäämäinen. Tavoite: Liikelaitosten tulokset ovat ylijäämäisiä. - Muiden paitsi Jätehuollon tulokset olivat ylijäämäisiä. Tavoite: Taseessa ei ole kattamatonta alijäämää vuoden 2014 tilinpäätöksessä. - Taseen kumulatiivinen alijäämä oli 3,7 miljoonaa vuoden 2010 lopussa. 10. VALTUUTETTUJEN ARVIOINTI VUODEN 2010 TOIMINNASTA Valtuutetut arvioivat helmikuussa 2010 valtuuston toimintaa 2009. Arvioinnin yhteenveto on liitteenä 3. Liitteet 1. Tilastoaineistoa 2. Strategian toteutuminen vuonna 2010 3. Valtuutettujen arvio vuoden 2010 toiminnasta 15