SUOMUSSALMI SUOMUSSALMEN KUNTA RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA- ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Samankaltaiset tiedostot
SUOMUSSALMI SUOMUSSALMEN KUNTA RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA- ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SUOMUSSALMEN ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA- ALUEITA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

JALANKULKU- JA POLKUPYÖRÄTEIDEN MUUTTAMINEN VALTATIEN LIIKENNEALUEEKSI

Peuranpolku-KoulukadunKannitie risteysalue. Kuhmo. Kuhmon kaupunki

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

LIIKENNEALUEET KORTTELEIDEN 37, 38 JA 39 KOHDALLA MUHOS ASEMAKAAVAN MUUTOS MUHOKSEN KUNTA (päivämääriä lisätty 9.7.

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

MAANTIEALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (ak ) ASEMAKAAVASELOSTUS Suonenjoen kaupunki Maankäytön ja suunnittelun palvelualue

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

A Asemakaavan muutos. Sibeliuksenkadun levennys Keski-Lahti Lahti.fi

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

RIMMINKANKAAN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS

HIU 19. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN PIHAKATUALUETTA JA LEIKKIKENTTÄÄ

Asemakaavan seurantalomake

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

Peuranpolku-KoulukatuKannintie risteysalue. Kuhmo. Kuhmon kaupunki. Asemakaavaselostusluonnos, joka liittyy päivättyyn kaavakarttaan.

IITTI KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAUSALA. 118/ /2017 Khall Valtuusto Voimaantulo

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

ISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Suunnittelualue. INSINÖÖRITOIMISTO ALPO LEINONEN OY Mäntypöllinkuja 6N MIKKELI

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Liite 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto , tarkistettu BÖLE, KOTIMETSÄ 1

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto , tarkistettu

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008

Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan osa-alueelta (Ehdotus).

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

ASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

Ak 5156 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

A Asemakaavan muutos. Kurenojantie (Villähde) Lahti.fi

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

RISTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

INARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KITTILÄN RATSUTIE

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

JUKOLA RANUA ASEMAKAAVAN MUUTOKSET SELOSTUS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

Tekninen lautakunta hyväksynyt asemakaavan Kaava on tullut voimaan

LUONNOS KIRKKOTIEN RISTEYSALUE UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

Ote rantaosayleiskaavasta, kaava-alueen rajaus

Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutos nro A-2663, Jalkaranta, Kankolankatu 8

Kirkonkylän asemakaavan laajennus

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

LINNUNLAULUN PÄIVÄKOTI ASEMAKAAVAN MUUTOS

NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

118-AK1303 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Luonnos Nosto Consulting Oy

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

KIRKONKYLÄ KORTTELIN 198 VAIHEASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SEPÄNKYLÄ Korttelin 401 asemakaavan muutos

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 10. kaupunginosan korttelin 30 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu 10. kaupunginosan korttelin 30 osa.

Asemakaavan selostus

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6

SELOSTUS, kaavaehdotus

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

Ventelän kaupunginosan korttelien ja asemakaavan muutoksen selostus

JOUTSAN KUNTA / RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Korttelin 4001 asemakaava

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio:

SUOMUSSALMI RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA- ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS VALTATIEN 5 JA KYRÖNTIEN (MT 892) LIIKENNEALUE, SEKÄ RISTEEN KORTTELIN 1005 AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUE Asemakaavan muutos koskee osaa Risteen Jalonniemen korttelista 1005, osia Kyröntien ja valtatien 5 liikennealueista Ämmänsaaren asemakaavan Risteen ja Ämmänsaaren osa-alueilla, sekä niihin liittyviä erityis-, katu-, virkistys- ja vesialueita Jalonhaaran tuntumassa. 25.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi SUOMUSSALMEN KUNTA Asemakaavan muutos on tullut vireille 6.11.2012 226 Hyväksytty kunnanhallituksessa..2013 Hyväksytty kunnanvaltuustossa..2013 Työnumero E25856 1

Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kaava-alueen sijainti ja tunnistetiedot... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaavan muutos... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Luonnonympäristö ja maisema... 4 3.1.2 Kulttuurihistoria ja muinaisjäännökset... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö ja palvelut... 6 3.1.4 Liikenne ja yhdyskuntatekniikka... 6 3.1.5 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Maakuntakaava... 7 3.2.2 Yleiskaava... 8 3.2.3 Asemakaava... 8 3.2.4 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset... 9 3.2.5 Rakennusjärjestys ja pohjakartta... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset... 12 5.2 Kaavan vaikutukset... 14 5.3 Ympäristön häiriötekijät... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 15 6.2 Toteutuksen seuranta... 15 Tämä selostus liittyy 25.1.2013 päivättyyn asemakaavakarttaan. LIITTEET: Jalonhaaran pohjoisrantaa koskeva, Risteen aiemman asemakaavan muutoksen yhteydessä laadittu luontoselvitys (AIRIX Ympäristö 2005) Seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote voimassa olevasta asemakaavasta VALOKUVAT Hannu Huttu, ellei toisin mainita. 2

1 PERUSTIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti ja tunnistetiedot Suunnittelualue sijaitsee Suomussalmen keskustassa Risteen ja Ämmänsaaren asemakaava-alueella Kyröntien ja valtatien 5 liittymän ja Jalonhaaran tuntumassa. Asemakaavanmuutoksella muutetaan maanteiden liikennealueita ja virkistysalueita, sekä mahdollistetaan kevyen liikenteen alikulkujen ja muiden yhteyksien ja virkistykseen liittyvien rakentaminen. Katu-, virkistys- ja suojaviheralueet ovat kunnan omistuksessa ja maantiealueet valtion omistuksessa. Suomussalmen Ämmänsaaren asemakaavan muutos koskee osia valtatien 5 ja Kyröntien liikennealueista, sekä niihin liittyvistä suojaviher- ja virkistysalueista, Risteentien ja Jalonkadun Kyröntiehen liittyviä osia, Jalonniemen pysäköintialuetta, sekä vesi- ja virkistysalueita Jalonhaaran itäosalla Jalonkadun ja valtatien 5 välillä. Kuva 1: Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja keskeisimmän vaikutusalueen sijainti opaskartalla 3

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä. kunnanhallituksen päätös asemakaavoituksen käynnistämisestä 6.11.2012 226 Ensimmäinen viranomaisneuvottelu Kainuun ELY-keskuksen kanssa 14.12.2012 Kaavaluonnos ja OAS yleisesti nähtävillä kahden viikon ajan 8.1. - 23.1.2013 (MRL 62 ) Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä....2013 (MRA 27 ) Kunnanhallituksen hyväksymispäätös....2013 xxx Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös....2013 xxx 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä Jalonniemen, Risteen ja keskustan välillä. Alueella on suunnitteilla kevyen liikenteen väyliä ja alikulku, joita ei voida toteuttaa voimassa olevan asemakaavan vastaisesti. Samalla muutetaan asemakaavaa vastaamaan jo toteutettuja kevyen liikenteen yhteyksiä ja alikulkua, sekä poistetaan alikulkuvaraus, jota ei enää jatkossa tarvita. Asemakaavan muutoksen tarve johtuu ensisijaisesti vireillä olevasta hankkeesta, jossa Kyröntien varressa olevalta jalankulku- ja pyörätieltä on tarkoitus toteuttaa kevyen liikenteen alikulku valtatien 5 ali Jalonniemeen. Alikulku ja sen luiskarakenteet eivät mahdu voimassa olevan asemakaavan liikennealueelle. Samassa yhteydessä tarkastellaan ja suunnitellaan alustavasti edellä mainitulta alikululta keskustaan Jalonväylän yli suuntautuva kevyen liikenteen väylä. Kaavamuutoksen yhteydessä tarkastellaan myös Jalonhaaran ympäristön virkistysalueiden kaavamerkinnät ja osoitetaan etelärannan möljärakenteet muinaisjäännöskohteina. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamisesta vastaavat Suomussalmen kunta ja ELY-keskuksen liikenne ja infra vastuualue. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö ja maisema Kaavatyön laatimisen talvisesta ajankohdasta johtuen alueelle ei tässä yhteydessä ole tehty luontoselvitystä. Risteen aiemman asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu luontoselvitys, joka koski Jalonhaaran pohjoisrantaa. Luontoselvityksen maastokäynti on tehty 8.6.2005. Selvityksessä ei havaittu erityisiä luontoarvoja. Aivan uoman rannassa kasvaa suuria kuusia, ja Jalonkosken rannan puusto on todettu säilyttämisen arvoiseksi. Jalonkosken ja Kyröntien välinen alue on kasvillisuustyypiltään tuoretta kangasta, jossa pääpuulajeina ovat kuusi ja mänty. Jalonhaaran rantoja hoidetaan puistometsänä. Uoman kaakkoisrannalle on toteutettu hotelli-kylpylä, leikkipuisto ja kevyen liikenteen yhteys. Pohjoispuolella on toteutettu kevyen liikenteen väylä Kyröntien varteen Jalonhaaran puolelle. 4

Kuva 2. Suomussalmen kuntakeskustaa. Kuvassa vasemmalla kauppakeskus ja sen kohdalla Kiantajärven rannalla Jalonniemen matkailupalveluiden alue, keskellä Jalonhaara ja oikealla näkyy Kiannon kuohut -hotelli. ( Suomussalmen kunta) Suunnittelualueella Jalonhaaran kiertävät jalankulku- ja pyörätiet muodostavat suositun ulkoilureitin ja rannalla voi käydä onkimassa. Paikallisten asukkaiden kokemuksen perusteella voi sanoa, että alueella ei esiinny vesilinnustoa. Jalonhaaran vartta pitkin voi ajatella kulkevan ekologisen käytävän, Jalonhaaran rannan puistometsän katkaisevat suunnittelualueella valtatie 5, Keskuskatu ja Jalonkatu. Metsä jatkuu Jalonhaaran rantavyöhykkeellä ja mäen lakialueilla vesitornin eteläpuolella. Ekologisen yhteyden vesitornin suuntaan katkaisee Syväyksenkatu, joka ei ole yhtä vilkasliikenteinen kuin aiemmin mainitut maantiet ja kadut. Kuva 3. Jalonhaaran rantametsä vääräväri-ilmakuvassa. Maanmittauslaitoksen paikkatietopalvelin 2012 Ämmänsaarta rajaa pohjoisessa Jalonhaaran uoma, jonka maisemallista merkittävyyttä lisää säilynyt puusto. Suunnittelualueella uoman rannat ovat loivia ja vedenpinta Jalonkadun maapadosta johtuen korkealla, joten vesipeili on hyvin näkyvissä etelärannan kevyen liikenteen reitiltä. Padoista johtuen veden vaihtuvuus on vähäistä. Uoman länsiosalla, suunnittelualueen ulkopuolella rannat ovat jyrkkiä ja veden pinta on alempana. Ämmänsaaren lakiosalle on rakennettu kirkko ja vesitorni, mutta alueella on säilynyt myös laajahko puistometsä. 5

Kuva 4: Ämmänsaaren maisemarakenne Rakennuskanta on uudistunut tämän 1990-luvun lopussa tehdyn selvityskartan laatimisen jälkeen. Lähde: Suomussalmen kunta, kaavarunkotyö 1998. 3.1.2 Kulttuurihistoria ja muinaisjäännökset Jalonhaaran etelärannalla sijaitsee elinkeinohistoriaan liittyvä veneenvetomöljä, joka on jo aiemmassa Risteen asemakaavan muutoksessa merkitty - kaavaan tuolloin sisältyvällä alueella - säilytettäväksi muinaisjäännöskohteeksi. Kaavamuutosalue sisältää nyt koko möljärakenteen ja rajausta on laajennettu hieman eteläosiltaan. 3.1.3 Rakennettu ympäristö ja palvelut Alue on maanteitä ja katuja lukuun ottamatta rakentamaton, mutta se liittyy Suomussalmen kuntakeskustaan. Jalonhaaran rantapuisto, on hoidettua taajamametsää ja etelärannan puolelle Koskipuistoon ollaan toteuttamassa leikkipuistoa. Kaavamuutosalueen vieressä sijaitsee kylpylähotelli Kiannon Kuohut ja teatteri. Muutkin keskustan kaupalliset palvelut ja kunnanvirasto ovat välittömässä läheisyydessä. 3.1.4 Liikenne ja yhdyskuntatekniikka Valtatie 5 välittää liikennettä Kuusamon ja Kajaanin välillä. Kyröntie (maantie 892) johtaa Puolangalle ja jatkuu sitä kautta Ouluun. Oulun yhteys on Kyröntietä lyhyempi kuin viitostien kautta. Aluetta rajaa lisäksi Jalonkatu. Suunnittelualueella sijaitsevat Ämmän voimalaitoksen maapadot 8 (valtatien 5 liikennealueella ja puistoalueella) ja 9 (Jalonkadun katualueella). Patojen kunnossapito ja muut patoturvallisuuteen liittyvät seikat ovat Fortum Power and Heat Oy:n vastuulla. Patojen kohdalla tai niiden välittömässä läheisyydessä tehtävät maansiirto- yms. työt edellyttävät yhtiön lupaa. Padot on kaavaehdotusvaiheessa merkitty Fortum Power and Heat Oy:ltä saadun tiedon pohjalta asemakaavakartalle. Alue on rakentamaton. Lähialueet ovat vesihuollon ja viemäröinnin piirissä. 3.1.5 Maanomistus Kaavamuutosalue on kunnan ja maantiealueiden osalta valtion omistuksessa. 6

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella ovat voimassa Kainuun maakuntakaava 2020 ja Kirkonkylän ja Ämmänsaaren osayleiskaava vuodelta 1983. Valtioneuvosto vahvisti Kainuun maakuntakaavan 29.4.2009. Maakuntakaavassa suunnittelualue on Taajamatoimintojen aluetta (A), jolla osoitetaan asumisen, hallinnon, palveluiden, teollisuuden ym. työpaikka-alueiden ja taajamatoimintojen sijoittumisalueita niihin liittyvine liikenne- virkistys-, puisto- ja erityisalueineen. Suunnittelumääräyksenä on: Taajamatoimintojen alueen suunnittelussa hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajama-alueiden viihtyisyyteen, uudisrakentamisen sopeuttamiseen rakennettuun ympäristöön, kevyen liikenteen toiminta-mahdollisuuksiin ja liikenneturvallisuuteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Maakuntakaavassa on seuraava yleistä liikenneturvallisuutta koskeva suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja muussa alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvallisuuden edistämiseen sekä sujuvan ja hyvän liikenneympäristön saavuttamiseen. Suunnittelualuetta koskevat myös seututien ja valtatien merkinnät, joista viimeksi mainittua koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä edistämään kevyen liikenteen väylien toteuttamista erityisesti kyläkeskusten ja koulujen läheisyydessä. Lisäksi keskustassa on osoitettu maakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita tai alueita keltaisella kohdemerkinnällä. Suunnittelumääräyksenä niiden osalta on: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava alueen tai kohteen merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. Kuva 5. Ote Kainuun maakuntakaavasta. Kohdemerkinnällä C osoitetaan Kuhmon, Sotkamon ja Suomussalmen keskustahakuisten palvelujen, hallinnon ja asumisen alueita niihin liittyvine liikenne-alueineen. Keskustatoimintojen alueiden 7

yksityiskohtaisempi rajaus ja laajuus tehdään kuntakaavoituksella. Kohdemerkinnällä c osoitetulle keskustatoimintojen alueelle voidaan sijoittaa mahdollisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys: Keskustatoimintojen alueen suunnittelussa ja kaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen rajautumiseen muuhun taajamaan nähden, palvelujen saavutettavuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin, liikennejärjestelyihin sekä keskusta-alueen taajamakuvaan. 3.2.2 Yleiskaava Alueella on voimassa Ämmänsaaren osayleiskaava. Osayleiskaavan laatimisen jälkeen sekä Risteentien-Kyröntien varsi että Jalonniemi on rakennettu osayleiskaavasta poikkeavalla tavalla. Osayleiskaava on vanhentunut erityisesti Jalonniemen ja Risteen osalta. Jalonniemessä on matkailupalveluiden alue, joka sisältää myös Namellin makeistehtaan ja myymälän. Kuva 6. Ote Suomussalmen Kirkonkylän ja Ämmänsaaren osayleiskaavasta. 3.2.3 Asemakaava Voimassa oleva asemakaava on Jalonniemen osalta hyväksytty valtuustossa 23.9.2002, Risteen kauppapaikan osalta 12.9.2006 ja Ämmänsaaren osalta vahvistettu lääninhallituksessa 10.12.1970. Voimassa olevassa asemakaavassa on Kyröntien pohjoisreunaan maantiealueelle osoitettu ohjeellinen jalankulku- ja pyörätie katkoviivamerkinnällä, ja sen jatkeeksi alikulku Jalonniemen matkailupalvelu- ja työpaikka-alueelle sitovin kaavamerkinnöin (a ja pistekatkoviiva). Kevyen liikenteen väylä on kuitenkin toteutettu Kyröntien etelälaidalle maantiealueelle, eikä sen jatkeeksi tarvittava alikulku mahdu mielekkäällä tavalla liikennealueelle. Jalonhaaran ylittävä jalankulkuyhteys on esitetty ohjeellisen polun merkinnällä, joka ei yhdisty mielekkäällä tavalla kaavailtuun valtatien kevyenliikenteen alikulkuun. Jalonhaaran etelärannalle on osoitettu leikkipuisto, jota ollaan parhaillaan toteuttamassa. 8

Kuva 7. Muutosalueen sijainti asemakaava-alueella ja ote ajantasakaavakartasta (ei mittakaavassa). 3.2.4 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Valtatien 5 alittavan Kyröntien jalankulku- ja pyörätien ja siihen liittyvän alikulkusillan rakennussuunnitelmat on laadittu. Alikulku sijoittuu Kyröntientien eteläpuolelle rakennetun jalankulku- ja pyörätien jatkeelle. Myös alikulkuun yhdistyvän Jalonhaaran ylittävän kevyen liikenteen reitin linjausta suunnitellaan, mutta silta ei ole vielä suunnittelun kohteena. Pyörätien ja alikulun suunnittelun yhteydessä on Kainuun ELY-keskuksesta selvitetty tarve liitooravaselvityksen laatimiseen. Selvitykselle ei todettu olevan tarvetta (sähköpostikeskustelu AIRIX Ympäristö / Keijo Verronen ja Kainuun ELY-keskus / Jouko Saastamoinen). Suomussalmen kunta on laatinut keskustan kehittämisen yleissuunnitelman, joka valmistui 2012. Suunnitelman pohjalta on toteutettu leikkipuisto Jalonväylän eteläpuolen puistoalueelle. Kuva 8. Ote keskustan kehittämisen yleissuunnitelmasta. 3.2.5 Rakennusjärjestys ja pohjakartta Kunnassa on voimassa vuonna 2009 hyväksytty rakennusjärjestys. Asemakaavan pohjakarttaa on ylläpidetty kunnan toimesta ja se on kaavoitusmittausasetuksen N:o 1284 mukainen. 9

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kaavamuutoksella parannetaan virkistyspalveluiden ja kaupallisten palveluiden saavutettavuutta, sekä parannetaan elinympäristön laatua ja turvallisuutta. Tavoitteena on mahdollistaa Kyröntien varren jalankulku- ja pyörätien jatkaminen valtatien 5 ali Risteen ja Jalonniemen matkailupalvelu- ja työpaikka-alueen välille, sekä Jalonhaaran ylittävän sillan ja jalankulku- ja pyörätien rakentaminen Jalonkadulle asti. Näin parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta ja täydennetään kevyen liikenteen reitistöä kunnan keskustassa. Kaavamuutoksella poistetaan samalla valtatien 5 maantie- ja suojaviheralueilta aiemmat alikulkuvaraukset, jotka on toteutettu tai aiotaan nyt toteuttaa toisin kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joiden tarkistus on tullut voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tässä kaavatyössä huomioidaan erityisesti seuraavat: Toimiva aluerakenne Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja asuinalueiden läheisyydessä. Alueidenkäytön suunnittelussa on luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Maakuntakaavasta johdettavat tavoitteet Maakuntakaavan suunnittelumääräyksistä voi johtaa seuraavat taajamatoimintojen alueiden (A) suunnittelua koskevat tavoitteet. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota: taajama-alueiden viihtyisyyteen, kevyen liikenteen toiminta-mahdollisuuksiin ja liikenneturvallisuuteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavan muuttamisesta 6.11.2012 226. 10

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lähialueen maanomistajat, asukkaat, yrittäjät, yhdistykset ja yhteisöt Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue Kainuun liitto Kainuun museo Alueella toimivat puhelin-, vesi- ja sähköyhtiöt Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä x.x.2012 xx. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ilmoitetaan niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä samanaikaisesti aikavälillä 8.1.2013 23.1.2013. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä....2013 välisen ajan. Kaavan valmistelusta, nähtävilläpidosta ja kaavatyön edistymisestä tiedotetaan Suomussalmen kunnan ilmoitustaululla ja nettisivuilla (www.suomussalmi.fi ), sekä Ylä-Kainuu -lehdessä. Kaavoituksen vireilletulosta tiedotetaan kirjeellä suunnittelualueen rajanaapureille. Viranomaisyhteistyö Kaavatyön kannalta keskeisiltä viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä luonnos- että ehdotusvaiheen nähtävilläolojen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukainen laatimisvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 14.12.2012. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan muutoksessa ei etsitty vaihtoehtoja, koska muutoksella halutaan mahdollistaa suunnitellun alikulun toteuttaminen ja päivittää asemakaava vastaamaan nykytilaa suunnittelualueella. 11

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamuutoksella kehitetään Ämmänsaaren asemakaava-alueella kevyen liikenteen verkostoa ja parannetaan palvelujen saatavuutta, kevyen liikenteen turvallisuutta sekä taajaman viihtyisyyttä ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Asemakaavan muutoksella ei muuteta Suomussalmen keskustaajaman rakennetta, vaan parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä keskustaajamasta Kiantajärven rannalle sekä Jalonniemessä olevalle matkailupalveluiden alueelle. Kuva 9: Ote kaavakartasta. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Kyröntien varren jalankulku- ja pyörätien jatkaminen valtatien 5 ali Risteen kauppakeskuksen ja Jalonniemen matkailupalvelu- ja työpaikka-alueen välille. Muutoksella mahdollistetaan lisäksi Jalonhaaran ylittävän sillan ja jalankulku- ja pyörätien rakentaminen Jalonkadulle asti. Jalonhaaran etelärannan veneenvetomöljä esitetään voimassa olevan asemakaavan muinaisjäännösmerkinnällä ja rajataan hieman kartoitetun möljärakenteen ulkopuolelle. Samoin Ämmän voimalaitoksen patorakenteet merkitään yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaksi alueen osaksi. Suunnittelualueen virkistysalueet ovat voimassaolevan asemakaavan virkistysalueita. Asemakaavan muutoksella esitetään jo toteutettujen jalankulku-pyöräteiden ja puistopolkujen, sekä leikkipuiston sijainnit asianmukaisilla kaavamerkinnöillä. Asemakaavalla on myös tarkoitus mahdollistaa uusien virkistykseen liittyvien rakenteiden toteuttaminen virkistysalueilla. Koska luontoarvojen esiintymistä ei voitane täysin sulkea pois, on asemakaavalla määrätty, että ennen virkistysrakenteiden toteuttamista ja näkymien avaamista tulee selvittää mahdollinen luontoarvojen esiintyminen alueella ja ottaa selvitys huomioon puistosuunnitelmassa ja puuston käsittelyssä. Mikäli alueelta löytyisi esimerkiksi liito-oravien pesäpuu, tulisi puuston käsittelyssä turvata liito-oraville tärkeiden pesäpuiden ja niitä suojaavien puiden sekä liito-oravan liikkumisen kannalta riittävän puuston säilyminen. Suunnittelualue on keskustan palveluiden välittömässä läheisyydessä. 5.1 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset Aluevaraukset ja kaavamerkinnät käyvät ilmi kaavakartalta. Asemakaava-aluetta koskee seuraava asemakaavamääräys: Virkistysalueilla tulee ennen virkistysrakenteiden tai muiden maisemaa muuttavia toimenpiteiden toteuttamista laatia tarkempi puistosuunnitelma, jonka yhteydessä tulee 12

selvittää tarkemmin mahdollisten luontoarvojen esiintyminen alueella. Selvitys tulee ottaa huomioon puistosuunnitelmassa ja puuston käsittelyssä. Perusmerkintää tarkentavia lisämääräyksiä on käytetty merkinnässä VL/s ja merkinnöissä EV-1, kolmiomerkintä et ja kolmiomerkintä mai, jotka ovat voimassa olevan kaavan merkintöjä. 13

5.2 Kaavan vaikutukset Kaavan toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset selvitetään MRL 9 ja MRA 1 mukaisesti. Asemakaavan muutoksen vaikutuksia verrataan voimassaolevan asemakaavan vaikutuksiin. Arvioinnissa käsitellään sitä miten ympäristön todetut arvot säilyvät, miten suunnittelulle asetetut tavoitteet toteutuvat ja mitä ongelmia saattaa ilmetä. Myös positiiviset vaikutukset tuodaan esiin. Ympäristövaikutusten selvityksessä käsitellään myös periaatteita mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Vaikutukset arvioidaan: 1) Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset ovat positiivisia. Kaavamuutoksen kautta on mahdollista parantaa sekä kevyen liikenteen yhteyksiä Suomussalmen keskustassa että asukkaiden ulkoiluyhteyksiä Kiantajärven rannalle. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Ei merkittäviä tunnistettavia vaikutuksia. Jalonhaaran veden vaihtuvuus on vähäinen. Rantojen virkistysarvon kasvaessa saattaa tulla esille tavoite virtaaman suurentamiseksi, mikä vaikuttaisi positiivisesti vesistöön. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Ei merkittäviä tunnistettavia vaikutuksia. Jalonhaaran rantojen virkistysarvon kasvaessa saattaa tulla esille tavoite virtaaman suurentamiseksi, mikä vaikuttaisi positiivisesti vesistöön. Arviointi perustuu vuonna 2005 luontoselvitykseen, joka koskee vain Jalonhaaran pohjoisrantaa. Tästä johtuen asemakaavassa velvoitetaan tarkistamaan luontoarvot tarkemmin puistosuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaavamuutos ei muuta alueiden pääkäyttötarkoituksia eikä tältä osin vaikuta yhdyskuntarakenteeseen. Asemakaavan muutoksen vaikutukset ovat pääosin positiivisia. Kaavamuutoksen kautta on mahdollista parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä Suomussalmen keskustassa sekä parantaa liikenneturvallisuutta niin jalankulun ja pyöräilyn kuin autoliikenteenkin osalta. Jalonniemen matkailupalveluiden alueelta pääsee keskustaan ja Risteen kauppakeskukseen turvallisesti jalkaisin, mikä saattaa myös vähentää ajoneuvoliikennettä valtatien poikki Jalonniemestä Risteen alueelle. Kaavamuutoksella päivitetään myös jo rakennettujen alikulkujen ja yhteyksien sijainti, sekä Ämmän voimalaitoksen maapatojen sijainti paikoilleen asemakaavassa. Uuden valtatien alikulun rakentaminen aiheuttaa todennäköisesti sähkökaapeleiden muutostarpeita, joista on kustannusvaikutuksia. Alikulun rakentamisen yhteydessä pystytään Jalonniemeen viemään myös mahdollisesti tarvittavia lisäkaapelointeja. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksen vaikutukset ovat pääosin positiivisia. Kaavamuutoksen kautta on mahdollista tuoda Jalonhaaran vesimaisema entistä paremmin näkyville ja osaksi kuntakeskustan asukkaiden arkiympäristöä. Myös Kiantajärven vesimaisema on asukkaiden paremmin tavoitettavissa ja Jalonniemen matkailupalveluiden alueelta pääsee 5.3 Ympäristön häiriötekijät Alueeseen ei kohdistu merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. 14

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttamisesta vastaavat Suomussalmen kunta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infra -vastuualue. Asemakaavan muutos antaa valmiuden toteuttaa valtatien alikulku jo vuoden 2013 aikana, koska rakennussuunnitelmat ovat valmiit. Jalonhaaran ylitys ja puistopolkujen tai muiden virkistysrakenteiden suunnittelu vaatii vielä tarkempaa rakennussuunnittelua, samoin kuin uudet tai muutettavat kaapeloinnit valtatien alikulkuun liittyen. 6.2 Toteutuksen seuranta Kunta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus valvovat kaavan toteuttamista vastuualueiltaan. Oulussa 25.1.2013 Kristiina Strömmer Arkkitehti, YKS-260 15

Liite 1 Jalonhaaran pohjoisrantaa koskeva, Risteen aiemman asemakaavan muutoksen yhteydessä laadittu luontoselvitys 16

Liite 2. Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä 777 Suomussalmi Täyttämispvm 07.01.2013 Risteen ja Ämmänsaaren osa-alueen asemakaavan muutos Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 12,2320 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rakennuspaikat [lkm] Rantaviivan pituus [km] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Asemakaavan muutoksen pintaala [ha] 12,2320 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 12,2320 100,0 0,0000 A yhteensä Kerrosalan muut. [k-m² +/-] P yhteensä -2,8259 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 4,5910 37,5 2,7392 R yhteensä L yhteensä 5,1040 41,7 0,0861 E yhteensä 0,2274 1,9 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 2,3096 18,9 0,0006 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] 17

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 12,2320 100,0 0,0000 A yhteensä P yhteensä -2,8259 P -2,8259 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 4,5910 37,5 2,7392 VP 2,5368 55,3 2,5368 VK 0,2890 6,3 0,2890 VL-S 1,7652 38,4-0,0866 R yhteensä L yhteensä 5,1040 41,7 0,0861 Kadut 0,4580 9,0 LT 4,2253 82,8 0,0861 LPA 0,4207 8,2 E yhteensä 0,2274 1,9 EV 0,1069 47,0 EV-1 0,1205 53,0 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 2,3096 18,9 0,0006 W 2,3096 100,0 0,0006 Kerrosalan muut. [k-m² +/-] 18