KORTTELI 27 UTAJÄRVI

Transkriptio

1 KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Telefax UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL UTAJÄRVI Vireilletulosta on ilmoitettu Hyväksytty kunnanhallituksessa 2013 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 2013

2 2

3 Valokuvat; AIRIX Ympäristö Oy ellei toisin mainita Viistokuva Ilmakuva Vallas Liitteet: Asemakaavakartta 3

4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutoksen tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Prosessin vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Liikenne ja pysäköinti Asemakaavan tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta

5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Kuva 1. Kaavamuutosalueen sijainti Utajärven keskustassa. 5

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos käynnistyi keväällä 2013 maanomistajan aloitteesta. Kunnanhallitus päätti vireilletulosta ja nähtäville asettamisesta Kaava oli luonnoksena nähtävillä Kaavaluonnoksesta annettiin 2 lausuntoa ja yksi mielipide. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaan muutoksella muutetaan korttelialueen osa vastaamaan paremmin olevaa käyttötarkoitusta eli liikerakentamista. Muutoksella mahdollistetaan myös polttoaineen jakelupisteen sijoittaminen tontin etelälaidalle, pysäköintialueen Koulutien ja Laitilantien puoleiseen kulmaan. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Kaavan toteutus voidaan käynnistää, kun kaava on saanut lainvoiman. 6

7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Kaavamuutosalue on Utajärven keskustaajamaa. Alueen länsipuolella on valtatie 20, idässä koulukeskus, pohjoisessa oleva huoltoasema ja etelässä kunnan toimitiloja (paloasema) Yleiskuva on puoliavoin ja harvaan rakennettu, mutta selkeästi taajamanomainen. Laajahkot pysäköintikentät ja tiealueet leimaavat alueen yleisilmettä. Puustoa on korttelin etelä- ja länsilaidalla. Kaava-alueen itäpuolella on asemakaavalla suojeltu Aarne Ervin suunnittelema koulurakennus. Eteläpuolella on rakennettu paloasema. Koulukeskus Paloasema Maanomistus Korttelinosa on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joiden tarkistus on tullut voimaan Tässä kaavatyössä keskeisimpiä tavoitteita ovat keskustojen kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä koskevat tavoitteet. Maakuntakaava Utajärvellä on voimassa ympäristöministeriössä vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Alue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Maakuntakaavan mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. 7

8 Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Taajaman läpi kulkee viheryhteystarvemerkintä. Alue kuuluu mk-3 maaseudun kehittämisvyöhykkeeseen (Oulujokilaakso, Oulu-Kajaani-Arkangel käytävä) sekä kaupunkimaaseutu vuorovaikutusalueeseen (punainen kmk-katkoviiva). Alueella kehitetään elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista, jotka perustuvat kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen. Suunnittelumääräyksissä sanotaan, että tarkemmassa suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat on pyrittävä ohjaamaan oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Uudisrakentamista ohjataan samoin täydentämään olevaa yhdyskuntarakennetta. Kuva: Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2001 valtuuston hyväksymä Utajärven Kirkonkylän osayleiskaava. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Kaavamääräyksessä todetaan, että alueelle saa rakentaa palvelu-, hallinto- ja asuinrakennuksia sekä rakennuksia sellaista työpaikkatoimintaa varten, josta ei aiheudu ympäristöhäiriötä. Kerrosalasta vähintään ¼ on varattava asunnoille. Autopaikkoja on varattava 1 ap/70 k-m2. Pihatiloista oleskelulle on oleskelutilaa oltava vähintään 100 m2. Kuva: Ote voimassa olevasta Utajärven kirkonkylän osayleiskaavasta. Asemakaavamuutos sijoittuu keskustatoimintojenalueelle C. 8

9 Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava vuodelta Asemakaavassa kortteli 27 on liike- ja huoltoasemarakennuksia varten, jossa saa olla huoltoaseman lisäksi matkailua palvelevia liike- ja majoitustiloja. Alueen ajantasakaava on laadittu vuonna Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Utajärven rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Pohjakartta Alueen pohjakartta on hyväksytty vuonna 1969 (Matti Nummenmaa ). Pohjakartan uudistaminen on käynnissä ja uusi kartta otetaan käyttöön, kun se on hyväksytty. Suunnittelun apuna käytetään ajantasaista mittaustietoa ja ortoilmakuvaa sekä viistoilmakuvia vuodelta Asemakaavoituksen perusselvitykset Kaavoitusta varten tarvittavat lähtötiedot saadaan pääosin Utajärven kunnasta. Lähtötietoja on täydennetty maastokäyntien yhteydessä. Alue on rakennettua taajamaan, joten merkittäviä luontoarvoja ei ole. 9

10 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve Polttoaineen jakelupisteen sijoittaminen liikerakennuksen tontille edellyttää asemakaavan muutosta. Lisäksi muutoksella päivitetään asemakaava vastaamaan paremmin nykytilannetta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on päättänyt kaavan vireilletulosta ja valmisteluvaiheen aineiston ja OAS nähtäville asettamisesta Vireilletulosta on ilmoitettu Prosessin vaiheet Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat mm. Alueen ja lähiympäristön maanomistajat, asukkaat sekä yrittäjät Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Oulun seudun sähkö Oulun puhelin Oyj Viranomaisyhteistyö Kaavasta on pyydetty lausunnot viranomaisilta. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan marraskuussa 2001 ja päivitettynä Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen (mm. joukkoliikenne), eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja kulttuuriperintöön liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Maakuntakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. (Ks. kohta ) 10

11 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus MRL 50 Asemakaavan tarkoitus Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Maakuntakaavan antamat lähtökohdat Maakuntakaavassa suunnittelualue sisältyy taajamatoimintojen alueeseen (A). Taajamatoimintoja koskevaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjataan yhdyskuntarakennetta eheyttävään ja tiivistävään suuntaan. Taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueiden tulee muodostaa taajamakuvallisesti selkeästi rajautuvia ja hahmottuvia keskuksia. Oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan asettamat tavoitteet Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu ympäröivien alueiden lailla keskustatoimintojen alueeksi (C). Kaavamääräyksessä todetaan, että alueelle saa rakentaa palvelu-, hallintoja asuinrakennuksia sekä rakennuksia sellaista työpaikkatoimintaa varten, josta ei aiheudu ympäristöhäiriötä. Kerrosalasta vähintään ¼ on varattava asuntoja varten. Autopaikkoja on varattava 1 ap/70 k-m2. Pihatiloista oleskelulle on varattava vähintään 100 m2. Kunnan asettamat tavoitteet Utajärven kunnan tavoitteena on muuttaa kaavaa siten, että se vastaa nykytilannetta ja tontille on mahdollisuus sijoittaa polttoaineen jakelupiste. 11

12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaan muutoksella muutetaan korttelialueen osa vastaamaan paremmin olevaa käyttötarkoitusta eli liikerakentamista. Muutoksella mahdollistetaan myös polttoaineen jakelupisteen sijoittaminen tontin etelälaidalle, pysäköintialueen Koulutien ja Laitilantien puoleiseen kulmaan Mitoitus Mitoitus perustuu olevaan rakentamiseen. Rakennusoikeutta kaavassa on 1300 kerrosalaneliömetriä Liikenne ja pysäköinti Pysäköinti sijoittuu olevan liikerakennuksen eteläpuolelle. Ajoneuvoliittymä on Laitilantieltä. Polttoaineen jakelupiste sijoitetaan eteläosaan. 5.2 Asemakaavan tavoitteiden toteutuminen Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Kaavamuutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueiden käytön tavoitteiden kanssa. 12

13 Maakuntakaava Asemakaavan muutos on maakuntakaavan suunnitteluohjeiden mukainen. Yleiskaava Asemakaavan muutosalue on voimassaolevan yleiskaavan mukaan C-alueella. Kaava toteuttaa pääosin yleiskaavan suunnittelutavoitteet. Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavan sisältövaatimukset toteutuvat. Kunnan ja osallisten tavoitteet Asemakaavan muutos toteuttaa kunnan tavoitteet. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaava-alue sijaitsee Utajärven kunnan keskustaajamassa. Kaavalla ei ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Alueella ei ole merkittäviä luonnonympäristön kohteita. Suurin osa korttelin piha-alueesta on asvaltoitua. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä välittömiä vaikutuksia luonnonympäristöön. Kaavamuutos alue on näkyvällä paikalla lähellä vt 22:a. Nykyinen rakenne on varsin väljä ja maisemakuva lähellä puoliavointa. Rakentamisen määrä korttelissa hieman lisääntyy (polttoainekatos), mutta sillä ei ole merkittävää vaikutusta maisemakuvaan. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta maisemarakenteeseen. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön tai taajamakuvaan. Liikerakennus sijoittuu tontin pohjoislaitaan ja ei kilpaile kyläkuvallisesti koulurakennuksen tai paloaseman kanssa. Polttoaineen jakelupisteellä ei ole merkittävää vaikutusta. Mainoslaitteet tulevat valtatien varteen. Pysäköintialue ei ole suuri eikä taajamakuvallisesti varsinainen ongelma. Pysäköinnin ja sisäisen liikenteen ohjaus saattaisi tarvita pelkkiä maalattuja pysäköintiruutuja tehokkaampaa täsmentämistä. Vaikutukset kuntatalouteen Alueen toteuttaja on yksityinen, joten suurimman taloudellisen riskin kantaa hankeen toteuttaja. Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Muut vaikutukset Kaavamuutos muuttaa polttoaineen jakelupisteiden sijaintia kunnan keskustaajamassa. Polttoaineen jakelu keskittyy tulevaisuudessa kortteliin 27 sen lähettyville. Tilanne saattaa muuttaa jonkin verran kilpailutilannetta alueella. Liikenteellisesti polttoaineen jakelu ei muuta tilanne merkittävästi. Osa asiakkaista on todennäköisesti kauppaliikkeen asiakkaita, jotka ostosmatkalla asioivat myös polttoaineen jakelupisteessä. Päivittäistavarakauppaliikkeen siirtyminen ko. paikalle ei ole aiheuttanut merkittäviä ongelmia liikennemäärien osalta. Lisääntynyt liikenne on aina liikenneturvallisuushaaste, mutta Koulutien varressa on kevyenliikenteen yhteys joka toimii esim. kevyenliikenteen kulkuyhteytenä liikuntahallille. Osa Koulutieltä valtatielle (ja takaisin) suuntautuvasta liikenteestä oikaisee viereisen huoltoaseman (tontti 1) raskaan liikenteen polttoaineen jakelupisteen kautta, mutta kaavamuutok- 13

14 sella ei ole merkittävää vaikutusta tähän ongelmaan, koska sitä on tapahtunut jo ennen korttelin rakentumista. Asemakaava on jo toteutunut kauppaliikkeen osalta. Polttoaineen jakelupiste tulee tontin etelälaidalle, kuvassa oikealle. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Alue sijaitsee Utajärven kunnan keskustaajamassa ja valtatien varrella, joten liikenne saattaa aiheuttaa alueella meluhaittoja. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Aluevaraukset KL Liikerakennusten korttelialue 5.6 Nimistö Kaavamuutosalueen nimistö ei muutu. 14

15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamuutoksen toteutusta ohjaa alueesta laadittu asemakaavakartta merkintöineen ja kaavamääräyksineen. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteutus voidaan käynnistää, kun kaava on saanut lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutumista seuraa kunnan toimielimet mm. rakennus- yms. lupien myöntämisen yhteydessä. Oulussa Mikko Korhonen TkK 15

16 Liite: Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 889 Utajärvi Täyttämispvm Kaavan nimi Kortteli 27 asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,6968 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pintaala [ha] 0,6968 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 0, , ,19 0, A yhteensä -0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0, , ,19 0, T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Alamerkinnät 16

17 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 0, , ,19 0, A yhteensä -0, ALM -0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0, , ,19 0, KL 0, , ,19 0, T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [k-m² +/-] 17