Kuntotarkastus RS 3. Rajakatu Kuopio Särkiniementie 14 L Kuopio p Y-tunnus:

Kuntotarkastus RS 3 Rajakatu 14 70600 Kuopio 23.10.2015 Särkiniementie 14 L 3 70700 Kuopio p. 030 670 5500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0

1 YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1950 rakennettu kaksikerroksinen kellarillinen omakotitalo johon on tehty laajennus vuonna 1984-1985. Rakennus on ollut nykyisessä omistuksessa vuodesta 2014 lähtien. Rakennuksen kuntoa on pidetty yllä tavallisilla huoltotoimenpiteillä. Rakennus on perustettu maanvaraisten betonianturoiden varaan, joilta on noustu betoniperusmuurilla. Alapohjana on maanvastainen betonilaatta. Ulkoseinät ovat puurakenteisia ja rapattuja. Alakerran ja ensimmäisen kerroksen välinen välipohja on kiviainesrakenteinen. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välinen välipohja on puurakenteinen. Kattomuotona on harjakatto ja katteena on profiilipeltikate. Yläpohja on puurakenteinen. Lämmönlähteenä on lämmityskattila ja lämmönjako tapahtuu vesikiertoisten pattereiden avulla. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennukseen suoritetut korjaus ja huoltotoimenpiteet on lueteltu liitteenä olevassa alkuhaastattelulomakkeessa. Kellarin osalla havaittiin kosteutta kauttaaltaan lattiassa ja seinien alaosassa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta. Kellarin osalla tilojen käyttötarkoituksella tulevaisuudessa on merkittävä vaikutus korjaustoimenpiteiden tarpeellisuuteen ja laajuuteen. Tulevissa korjauksissa tulee huomioida kellarissa maaperästä lattiaan seinärakenteisiin kohdistuva kosteusrasitus. Kohteessa betonikellarin päältä lähtee yläpuolisia puulattiarakenteita. Riskinä on maakosteuden nouseminen kapillaarisesti tai sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteisiin. Rakenteen kuntoa selvitettiin avaamalla lattiaa uudenpuolen keittiöstä sekä vanhanpuolen wc: viereisestä komerosta, sillä ko. paikoissa oli näkyvissä alapohjan puurakenteita. Tarkastelukohdassa ei havaittu koholla olevia kosteus arvoja, eikä poikkeavaa hajua. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi YTM:n suoritusohjeessa (KH 90-00394). Merkittävimmät korjaus-, kunnostus- ja huoltotoimenpiteet kohdistuvat perusmuurin vedeneristeen asentamiseen, vierustan maanpinnan kaatojen korjaamiseen, sadevesien ohjauksen korjaamiseen, ikkunoiden huoltokäsittelyyn/uusimiseen, katteen kiinnityksen korjaamiseen, huoltoluukkujen kaulusten korjaamiseen/vaihtamiseen, yläpohjan tuuletuksen tehostamiseen sekä huoneiston 2 piipun kunnostamiseen, aluskatteen korjaamiseen huoltoluukkujen kohdalla, viemärin tulletusputken lämmöneristämiseen, vuotavien keittiöhanojen vaihtamiseen/korjaamiseen ja 3. huoneiston lavuaarin ylivuotoputken vaihtamiseen. Lisäksi suositellaan kellaritilojen vaurioiden laajuuden selvittämistä, rakenteen korjaamista ja ilmanvaihdon tehostamista kellarin ja autotallien ilmankosteuden pienentämiseksi. Jatkotutkimustarpeet liittyvät salaojien olemassaolon ja toiminnan selvittämiseen. Hajun syy suositellaan selvitettäväksi erillisellä kuntotutkimuksella. Ikääntymisestä johtuen tulee varautua märkätilojen remontoimista kokonaisvaltaisesti ja siinä yhteydessä taustarakenteiden kunto tulee tarkistaa. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida täysin pois sulkea pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa. 2 / 35

2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT HAVAINTOTAULUKKO Viite Havainto Huolto Korjaus/ uusiminen Lisätutkimus Tietokortti 9. Sokkelin kuntoa ei voitu tarkastaa 9. Ei perusmuurin vedeneristys 9. Kellarin alapohjassa ja seinien alaosissa havaittu kosteus 9. Autotallien tuuletus 9. Maanpintojen kallistukset 10. Havainnot salaojista 10. Sadevesien ohjauksessa puutteita 12. Ikkunoiden huoltomaalaus/uusiminen 13. Vesikatteen kiinnityksessä on puutteita 13. Huoltoluukkujen kaulusten korjaus 14. Yläpohjan tuuletuksen parantaminen 14. Aluskate 14. Viemärin tuuletusputki eristämätön 15. Pesuhuoneen ja saunan tekninen käyttöikä on lopussa. Remontin yhteydessä tulee taustarakenteiden kunto tarkastaa 21. Allaskaappi 21. Keittiön hanat kolme kappaletta 22. Savupiipun maalipinta 24. Mikrobiperäistä hajua Mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista. Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa tietokortissa. Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen yhteydessä. 3 RAJAUKSET Ei rajauksia 4 MUUTA Kohteeseen on tehty aikaisemmin kosteuskartoituksia ja tutkimuksia, joiden asiakirjat löytyvät tilaajalta. 3 / 35

5 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja Jorma Väänänen Kipinäkatu 39 70620 Kuopio Kohteen omistaja Jorma Väänänen Kipinäkatu 39 70620 Kuopio Tarkastuspäivä 23.10.2015 Tarkastaja Ilmoitettu pinta-ala 350 m 2 Ilmoitettu rakennusvuosi Vesa Malm, Rakennusinsinööri 1950 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Kiinteistötunnus 297-007-0031-0003-9 Tarkastuksen syy Omistaja halusi selvittää rakennuksen kunnon ennen asuntokauppaa. Läsnä olleet Jorma Väänänen Kauko Väänänen Jari Hyvönen, Huoneistokeskus Oy Tarkastushetken sää RH % C g/m 3 Sääolosuhde Ulkoilma 96,6 8 8 Sateinen Huoneilma 59,8 14,6 7,5 Olosuhteet ennen tarkastusta Normaalit Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Pintakosteudentunnistin Gann 1 + B 50, kalibroitu 8/2015 Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 ja HMP42, kalibroitu 8/2015 Käyttöveden lämpötilamittari Kamera, pistopiikki, vatupassi, savu. 4 / 35

6 RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku Rakennustapa Perustukset ja alapohja Ulkoseinät ja julkisivut Vesikatto Yläpohja Tulisijat Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihto Vesi- ja viemärilaitteisto Käytettävissä olleet asiakirjat Loppukatselmus 2 + Kellari Paikalla rakennettu Perustukset: Maanvaraiset betonianturat vanhalla- ja uudellapuolen Alapohja: Maanvastainen betonilaatta Ulkoseinät: Kellarin osalla on kiviainesrakenteiset ja asuinkerrosten osalla puuainesrakenteiset. Julkisivupinnoite: Rappaus ja vaakapanelointi. Rappauksen ja vaakapaneelin välissä on tuuletusrako. Väliseinät: Levyrakenteiset Välipohjat: Alakerta/1.krs.: Kiviainesrakenteinen 1.krs / 2.krs: Puurakenteinen Kattomuoto: Harjakatto Vesikate: Profiilipeltikate Puurakenteinen Saunan kiuas, puuhella. Lämmöntuotto: Lämmityskattila Lämmönjako: Vesikiertoiset patterit Painovoimainen ilmanvaihto Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Kohteessa on kunnallinen käyttövesiliittymä. Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Kohteessa on kunnallinen jätevesiviemäriliittymä. Käytössä ei ollut asiakirjoja Loppukatselmuspöytäkirja ei ollut käytössä Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Tähdellä (*) merkityt rakennetiedot perustuvat asiakkaalta saatuihin tietoihin. Risuaidalla (#) merkityt rakennetiedot perustuvat tarkastajan rakenteiden pinnoilta tehtyihin arvioihin sekä rakenneavauksien kohdilta tehtyihin havaintoihin. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät. 5 / 35

Kuvassa olevat talon rakenteet ovat esimerkinomaisia, eikä kaikkia kuvassa olevia rakenteita/järjestelmiä ole jokaisessa talossa. Taloissa voi olla myös rakenteita/järjestelmiä, joita ei ole esitetty tässä esimerkissä. Kuvan tarkoituksena on esitellä yleisesti talon rakenteita/järjestelmiä, eikä se vastaa välttämättä tarkastettua kohdetta. 6 / 35

7 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Tilaajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen tarkastusta täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä korjauksista. Lomake on raportin liitteenä. 8 HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA, RAPORTIN SISÄLTÖ JA TULKINTA Luentaohje Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide ehdotuksia.mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. 7 / 35

9 PERUSTUKSET, SOKKELIT, ALAPOHJAT JA RAKENNUKSEN VIERUSTA MAANPINNAN TASOEROT RAKENTEISIIN Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm) Ei tarkastettavissa cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Maanpinta-sokkelin yläreuna 22 Maanpinta-lattiataso 40 Maanpinta-seinän puurungon alareuna - PERUSTUKSET JA SOKKELIT: Sokkeli oli pinnoitettu maalatulla kivilevyllä. Sokkelia ei voitu tarkastaa ulkoapäin eikä sen kunnosta voi sanoa. Suositellaan sokkelin kunnon tarkkastamista. Perusmuurin vedeneristystä ei ole. Toimiva perusmuurin vedeneriste vähentää perusmuurin ja alapohjan kosteusrasitusta. Suositellaan perusmuurin vedeneristeen asentamista maatöiden yhteydessä. KELLARIN KOSTEUS Kellari koostuu pannuhuone tilasta, kahdesta pienemmästa varasto huoneesta, halkovarastosta ja käytävästä, josta on pääsy saunaan ja pesuhuoneeseen sekä uudenpuolen autotalliin / varastoon. Ulkokautta on pääsy vanhanpuolen autotalliin / varastoon. Kellarin osalla havaittiin kosteutta kauttaaltaan lattiassa ja seinien alaosassa. Vanhan autotallin osalla kosteutta oli myös seinien yläosassa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Tilojen käyttötarkoitus huomioiden ei kosteus nykyisessä laajuudessaan aiheuta toimenpiteitä lattioiden osalla. Tiiviiden pintamateriaalien käyttämistä pinnoitteina tulee välttää, samoin asentamasta kiinteitä umpinaisia kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin kosteus ei pääse poistumaan, vaan se voi tiivistyä rakenteeseen. Kun kellariin tehdään korjaustöitä tai kellarin käyttötarkoitus muuttuu, tulee kosteus huomioida (ja laatia erillinen korjaustyöselitys, missä on huomioitu sokkelin vedeneristykset, salaojat, sadevedet yms.). Kellaritiloissa havaittiin epämääräinen mikrobiperäinen haju, mikä todennäköisesti johtuu kellarikerroksen kohonneista kosteus arvoista, rakenteissa havaituista vaurioista ja kellarin ilmanvaihdon puutteellisuudesta. Haju on luokiteltu riskihavainnoksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota mikrobiperäiseen ja muihin poikkeaviin hajuihin. Jos rakenteissa on mikrobikasvustoa, siitä erittyvät epäpuhtaudet, jotka aistitaan mm. maakellarimaisena hajuna, voivat aiheuttaa terveyshaittaa päästessään huoneilmaan esim. vuotovirtauksina. Suositellaan orgaanisen materiaalin poistamista kuten puu ja halkovaraston viereisen seinänlevyn poistamista sekä ilmanvaihdon parantamista. 8 / 35

ALAPOHJA MAANVARAINEN BETONILAATTA Vanhanpuolen autotallin lattiassa oli rapautumista. Sekä vanhan puolen että uuden puolen autotallin osalla havaittiin kosteutta kauttaaltaan lattiassa ja seinien alaosassa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Tiiviiden pintamateriaalien käyttämistä pinnoitteina tulee välttää, samoin asentamasta kiinteitä umpinaisia kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin kosteus ei pääse poistumaan vaan se voi tiivistyä rakenteeseen. Kun autotallin tehdään korjaustöitä tai autotallin käyttötarkoitus muuttuu, tulee kosteus huomioida. Suositellaan molempien autotallien ilmanvaihdon parantamista. Lisäksi suositellaan vanhanpuolen autotallin lattiakaivon korjaamista sekä lattian korjaamista rikkoutuneilta kohdilta. VIERUSTAT Maanpinnat rakennuksen ympärillä kaatavat rakennuksesta poispäin takapihalta. Rakennuksen päädyissä ja etupuolella kallistukset ovat puutteelliset. Rakennusmääräyksien mukaan suosituksena on muotoilla maanpinta 1:20 sokkelista poispäin viettäväksi vähintään kolmen metrin matkalla ( korkeusero vähintään 0,15 m ). ( RakMk C2 Kosteus ) Suositellaan kaatojen korjaamista puutteellisilta osin. Rakennuksen vierustoilla ei ole kasvillisuutta tai multapenkkejä. Ei havaittu huomautettavaa. 1. Kellarin halkovarasto 2. Halkovarston viereinen seinä 3. Kellarin komero 4. Kellarin komero 9 / 35

10 SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT SALAOJIEN TASOEROT MITATTUNA TARKASTUSKAIVOISTA Tasoerot Salaojan yläpinta maanpinta Salaojan yläpinta perustustaso (perustuu rakennepiirustuksiin) cm min n. 100 - Alueet, missä tasoero on riittämätön Salaojan yläpinta kellarin lattiapinta n. 20 - = ei voitu arvioida tai mitata SALAOJAJÄRJESTELMÄ Rakennuksen vierustoilla ei käytössä olleiden tietojen mukaan ole salaojia. Havainnot salaojista tehtiin rakennuksen uudelta osalta. Rakennuksen vanhalla osalla ei ole salaojia. Suositellaan salaojituksen asentamista erillisen suunnitelman mukaisesti maatöiden yhteydessä. SADEVESIJÄRJESTELMÄ Rakennuksen vesikaton sade- ja sulamisvedet valuvat pääosin suoraan rakennuksen nurkille ja vierustalle aiheuttaen näin ylimääräistä kosteusrasitusta perustuksille, mikä lisää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteusrasitetta. Sade- ja pintavesiä ei saa viedä salaojiin. Suositellaan vesikaton sade- ja sulamisvesien kaikilta osin johdettavaksi rakennusmääräyksien ( RakMK C2`kosteus`) mukaisesti umpiputkilla tai pintavesikouruilla vähintään kolmen metrin etäisyydelle rakennuksesta. 5. Salaojien tarkastuskaivo laajennusosalla 6. Sadevesien poisjohtaminen oli puutteellista. 10 / 35

11 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT Rakennuksen verhouksena on rappaus ja vaakapanelointi. Rappauksen ja vaakapaneelin välissä on tuuletusrako. Verhouksen tekninen käyttöikä on noin 40 vuotta. Tarkastushetkellä ulkoseinien alaosissa sisäpuolella ei havaittu kosteutta pintakosteudenosoittimella, eikä ulkoseinien ulko- / sisäpuolella näkyvillä olevissa osissa silmämääräisesti tarkasteltuna ollut viitteitä mahdollisesta kosteusvauriosta. Lautaverhouksessa ei havaittu merkittäviä puutteita. Ei toimenpiteitä. RISKIRAKENTEET Kohteen ulkoseinärakenteena on tiiviisti pinnoitettu tuulettumaton seinä. Rappauksen takana ei ole tuuletusrakoa eikä sitä kyseisenä rakennusajankohtana yleensäkään käytetty. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin tiiviin pinnoitteen alle aiheuttaen rakenteisiin vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi YTM:n suoritusohjeessa. Rakennetta tutkittiin rakennetta avaamalla keittiön lattian kautta, josta voitiin mitata kosteusarvot alasidepuusta. Puurakenteista mitattiin 0,9-10 paino % kosteuksia. Kosteudet eivät ole kohollaan olevia. Rakennetta avatessa ei havaittu tunkkaista hajua. Kosteuden ollessa pidempi aikaisesti yli 18 paino %, se mahdollistaa puurakenteen vaurioitumisen ja olosuhteet mikrobikasvustolle. Mikäli kosteus on yli 23- paino %, alkaa puurakenne vaurioitua. Tutkitulla kohdalla ei havaittu huomautettavaa. 7. Rappaus ja ulkoverhous 8. Mitattu kosteusarvo tiiviisti pinnoitetusta puurunkoisen seinän alasidepuusta. 11 / 35

12 IKKUNAT JA ULKO-OVET PUITTEET, KARMIT JA LASIT Rakennuksen ikkunat ovat puurakenteisia, 3-puitteisia ja 3-lasia. Rakennuksen vanhalla puolen eteisen ikkunat ja kellarin ikkunat on puurakenteisia, 2-puitteisia ja 2-lasia. Talossa oli sekä vanhoja että uudempia ikkunoita. Ikkunoiden puuosien maalipinta oli haalistunut. Vanhojen ikkunoiden puuosat olivat osin vaurioituneet siten, ettei niitä saa huollettua. Suositellaan vanhojen huonokuntoisimpien ikkunoiden uusimista ja kaikkien ikkunoiden puu-osien huoltokäsittelyä. VESIPELLIT Ikkunoiden vesipeltien asennuksessa ei havaittu huomautettavaa. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Ikkunat lähestyvät vanhalla puolen teknisen käyttöikänsä ylittämistä ja niiden uusimistarpeeseen tulee varautua. Puurakenteisten ikkunoiden tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 9. Ikkuna 10. Ulko-ovi 12 / 35

13 VESIKATTO JA VARUSTEET VESIKATE Osan katteen kiinnitysruuveista havaittiin kohonneen. Epätiiviistä ruuvien kohdista voi päästä kosteutta katteen alapuolelle. Suositellaan katteen kiinnitysruuvien korjaamista. Huoltoluukkujen kauluksessa on reikiä. Suositellaan huoltoluukkujen kaulusten korjaamista tai vaihtamista. Katteessa ei havaittu painaumia. Ei toimenpiteitä. HORMI JA SADEHATTU Piipun päällä on sadehattu. SADEVESIKOURUT Sadevesikouruissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai vaurioita. Ei toimenpiteitä. VESIKATON VARUSTEET Vesikaton varusteissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai vaurioita. Ei toimenpiteitä. 11. Huoltoluukun kauluksessa on reikiä. 12. Hormi ja sadehattu 13. Sadevesikouru 13 / 35

14 YLÄPOHJA, ULLAKKO KÄYNTI ULLAKOLLE Käynti ullakolle/yläpohjatilaan on järjestetty vesikatolla sijaitsevan luukun kautta. YLÄPOHJAN TUULETUS Yläpohjatilan päädyissä ei ole tuuletusaukkoja. Suositellaan tuuletuksen tehostamista päätyventtiileillä yläpohjan tuuletuksen toiminnan parantamiseksi. ALUSKATE Havaintojen perusteella aluskatteena on kuituvahvistettumuovi. Huoltoluukkujen kohdalla oli puutteita aluskatteen asennuksessa. Suositellaan aluskatteen korjaamista huoltoluukkujen kohdalla. HAVAINNOT YLÄPOHJATILA Viemärin tuuletusputkea ei ole lämmöneristetty yläpohjatilan osalla. Lämmöneristeiden puuttuminen aiheuttaa kylminä vuodenaikoina riskin tuuletusputken jäätymisestä sekä kosteuden tiivistymisestä tuuletusputken sisään ja veden valumisesta rakenteisiin, mikäli putkien liitoksien tiiveydessä on puutteita. Suositellaan viemärin tuuletusputken lämmöneristämistä yläpohjatilan osalla. Yläpohjassa eristeen päällä oli lautoja jotka painavat eristettä. Tämä aiheuttaa rakenteeseen kondenssi riskin ja heikentää rakennuksen energiataloutta. Suositellaan lautojen ja tiiveiden materiaalin poistamista eristeiden päältä. RISKIRAKENTEET Kohteessa on vinot yläpohjarakenteet. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin yläpohjarakenteisiin ja aiheuttaa vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi YTM:n suoritusohjeessa. Rakenteen pinnoilla ei havaittu jälkiä kosteudesta. Rakenteen kuntoa tutkittiin rakennetta avaamalla sivu-ullakolta. Puurakenteista mitattiin yläpinnasta 10-11 paino % kosteuksia. Mitatut kosteusarvot eivät ole kohollaan olevia. Rakenteeksi todettiin sisältä ulospäin verhous, höyrynsulku, eriste-/runkotila ja vesikate. Avatulla kohdalla tai sivu-ullakoilla rakenteissa ei havaittu vaurioita eikä viitteitä riskin toteutumisesta. 14. Yläpohja 15. Vinon yläpohjan tuuletus 14 / 35

16. Käynti ullakolle 17. Huoltoluukkujen kohdalla aluskatteessa oli puutteita asennuksessa 18. Viemärintuuletusputkea ei ole lämmöneristetty 19. Vinokaton mitattu kosteusarvo puusta 15 / 35

15 PESUHUONE JA SAUNA RAKENTEET JA PINNOITTEET Lattiarakenteet ja -pinnoitteet Seinärakenteet ja -pinnoitteet Kattopinnoitteet Kattopinnoitteet Kiviainesrakenteinen ja pinnoitteena laatat. Kiviainesrakenteisia ja pinnoitteena pesuhuoneessa laatat ja saunassa laattaa ja paneeli sekä alareunassa laatoitus. Kiviainesrakenteinen ja pinnoitteena paneeli. Betonirakenteinen ja pinnoitteena paneeli. VEDENERISTYS Vedeneristystä ei havaittu. Omistajalla ei ollut tietoa vedeneristyksen asentamisesta. Vedeneristyksen olemassa oloa ei voida tyypillisesti tarkistaa rakennetta rikkomatta. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on valurautainen. Ei havaittu huomauttavaa. LATTIAKALLISTUS Lattian kallistukset tarkastettiin vesivaa'alla. Ei havaittu huomautettavaa. ILMANVAIHTO Tilojen ilmanvaihto on puutteellinen, katso kohta ilmanvaihto. KOSTEUSHAVAINNOT Pesu- ja löylyhuoneen lattiat ja seinien alareunat kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopiste välillä ja pesuhuoneen seinien yläosat havaintopisteiden välillä 1 m. Kosteutta ei havaittu saunassa tai pesuhuoneen seinien yläosissa. Kosteutta havaittiin lattiassa ja seinän alaosassa laajalla alueella.tämä viittaa vedeneristeiden puutteisiin. Katso kohta 9. YHTEENVETO, KÄYTTÖIKÄ Märkätilojen rakenteet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja tilat vaativat korjaamista. Korjauksen yhteydessä tulee taustarakenteiden kunto tarkastaa. Suositellaan märkätilojen remontoimista kokonaisvaltaisesti ja siinä yhteydessä taustarakenteiden kunto tulee tarkistaa. 20. Pesuhuone 21. Sauna 16 / 35

22. Lattiakaivo 17 / 35

16 HUONEISTON 1 WC LATTIAKAIVO Lattiakaivossa ei havaittu puutteita tai vaurioita. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmaventtiili. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopiste välillä. Ei havaittu kosteutta. 23. Huoneiston 1 wc 24. Lattiakaivo 18 / 35

17 HUONEISTON 2 WC LATTIAKAIVO Lattiakaivossa ei havaittu puutteita tai vaurioita. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmaventtiili. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopiste välillä. Ei havaittu kosteutta. HAVAINNOT Elastisissa saumauksissa on epätiiveyskohtia. Suositellaan elastisten saumamassojen uusimista. 25. Huoneisto 2 wc 26. Lattiakaivo 27. Huoneiston 2 wc:n elastinen sauma heikkokuntoinen 19 / 35

18 HUONEISTON 3 WC LATTIAKAIVO Lattiakaivossa ei havaittu puutteita tai vaurioita. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmaventtiili. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopiste välillä. Ei havaittu kosteutta. 28. Huoneisto 3 wc 29. Lattiakaivo 20 / 35

19 HUONEISTON 1 KEITTIÖ ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmareitti hormiin. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopiste välillä. Ei havaittu kosteutta. 30. Huoneiston 1 keittiö 31. Allaskaappi 21 / 35

20 HUONEISTON 2 KEITTIÖ KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopiste välillä. Ei havaittu kosteutta. HAVAINNOT Keittiön hana vuotaa. Suositellaan sekoittajan korjaamista. 32. Huoneiston 2 keittiö 33. Allaskaappi 22 / 35

21 HUONEISTON 3 KEITTIÖ ALLASKAAPPI Allaskaapissa havaittiin lavuaarin ylävuotoputki, jossa oli vuoto tarkastushetkellä. Suositellaan allaskaapin ylävuotoputken korjaamista. ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopiste välillä. Ei havaittu kosteutta. HAVAINNOT Keittiön hana vuotaa. Suositellaan sekoittajan korjaamista. 34. Huoneiston 3 keittiö 35. Allaskaappi 23 / 35

22 MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT KOSTEUDEN AIHEUTTAMAT JÄLJET MUISSA TILOISSA Huoneiston 3 eteisen katossa havaittiin kosteuteen viittaavia jälkiä. Omistajan kertoman mukaan kosteus on peräisin vanhan katon naulan kannasta vuotaneesta vedestä. Vuotokohdassa oleva luukku avattiin ja yläpohjaa tutkittiin. Yläpohjassa ei havaittu kosteutta tai viitteitä vauriosta. Ei toimepiteitä HYÖNTEISET/TUHOELÄIMET Tiloissa ei havaittu viitteitä hyönteisistä tai tuhoeläimistä tai niiden aiheuttamista vahingoista. AUTOTALLI Uudenpuolen autotallissa havaittiin kosteuden lattiassa ja seinissä. Katso kohta 9. TEKNINEN TILA Tilassa havaittiin kosteutta lattiassa. Katso kohta 9. TULISIJAT Mikäli tulisija ja savupiippu on ollut käyttämättä kauemmin kuin kolme vuotta, tulee nuohoojan tarkastaa tulisija ja savupiippu ennen niiden käyttöönottoa. MUUT TILAT Huoneiston 2 eteistilassa oleva savupiippun pinnan tasoite ja maalipinta oli vaurioitunut. Savupiipun pinta oli kuiva ja sitä ympäröivissä puurakenteissa ei havaittu kosteutta. Savupiipun muilla osin ei ollut pinnallisia vaurioita. Yläpohjassa ei havaittu vaurioita. Savupiipun pintavauriot johtuvat yläpuolelta tulevasta kosteudesta. Suositellaan savupiipun juuren eristämistä ja tasoitteen sekä maalipinnan poistamista. Tämän jälkeen pinnan annetaan kuivua ennen uuden pinnoituksen asentamista. 36. Kosteuden aiheuttamat jälki huoneiston 3:eteisen katossa 37. Kosteuden aiheuttaman jäljen tutkiminen huoneiston 3:eteisen katon yläpohjassa. 24 / 35

38. Uudenpuolen autotalli/varasto 39. Vanhanpuolen autotalli/varasto 40. Huoneiston 1 keittiön hella/leivinuuni 41. Huoneiston 1 keittiön leivinuunin tulipesä 42. Huoneiston 2 eteisen savupiipun kosteusjälki 43. Savupiipun juuren kosteusjälki 25 / 35

23 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Lämmityskattila on asennettu tyyppikilven mukaan vuonna 1995. Ei havaittu huomautettavaa. Havaittiin mahdollisesti asbestia sisältäviä kuitusementtisiä putkistokanavia. Kuitusementtikanavat voivat sisältää asbestia, mikä tulee huomioida, mikäli kavavia puretaan tai työstetään. Ehjät asbestimateriaalit eivät aiheuta haittaa kiinteistön käyttäjille. (katso myös kohta Asbesti rakennusmateriaaleissa raportin lopussa olevasta liitteestä Yleistä RS-3 Kuntotarkastuksesta). Käytössä olleen tarkastuspöytäkirjan mukaan öljysäiliö on tarkastettu vuonna 2015 ja on kunnossa. Ei huomautettavaa. 44. Öljykattila 45. Lämminvesiputkissa mahdollisesti käytetty asbestia. 46. Öljysäiliö 26 / 35

24 ILMANVAIHTO SISÄILMANLAATU Tarkastuksen yhteydessä ei havaittu mikrobiperäistä hajua missään muissa tiloissa paitsi avatessa kellariin johtava ovi. Katso kohta 9 VENTTIILEIDEN VIRTAUS Ilmanvirtaus oli oikeansuuntainen. HAVAINNOT Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista. 27 / 35

25 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee kellarissa. KÄYTTÖVESIVARAAJA Varaaja on pannuhuoneessa. Omistajalta saadun tiedon mukaan varaaja on vuodelta 1991 ja tilavuudeltaan 100 litraa. VEDEN LÄMPÖTILA Veden lämpötilaksi mitattiin 43.9 C, joka alittaa asumisterveysohjeen suositusarvon. Asumisterveysohjeen (s. 91, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) mukaan lämpimän vesijohtoveden tyydyttävä lämpötila on +55 C. Välttävä lämpötila on +50 C. Välttävän lämpötilan alittuessa on ryhdyttävä korjaustoimiin alhaisen lämpötilan aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan poistamiseksi. Tapaturmien välttämiseksi lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla yli +65 C. Suositellaan veden lämpötilan säätämistä ohjeen mukaiseksi. KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Käyttövesiputket (näkyvillä osin) Kohteessa on kunnallinen käyttövesiliittymä. Kuparia Muovia suojaputkessa Teräsputket JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Kohteessa on kunnallinen jätevesiviemäriliittymä. Viemäriputket (näkyvillä osin) Valurautaa Muovia näkyvillä osilla Näkyvillä osilla viemäreissä ei havaittu viitteitä vaurioista tai puutteita. 47. Vesimittari 48. Varaaja 28 / 35

26 SÄHKÖT Sähkökaappi sijaitsee talon päädyssä. Huoneistoissa on omat sulaketaulut. Silmämääräisesti tarkasteltuna ei havaittu vaurioita tai puutteita sähköjärjestelmän näkyvillä osilla. 49. Sähkökaappi RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Kuopio 06.11.2015 Vesa Malm Rakennusinsinööri +358 30 670 5651 Liitteet Alkuhaastattelulomake Tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä Tuulettumaton vino yläpohjarakenne Kohteessa havaittu mikrobiperäinen tai muu poikkeava haju 29 / 35

YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA RS 3 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle tilauksen yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa www.raksystems.fi. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös Raksystemsin Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti Kuntotarkastuksen RS³ suoritustapa. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohjetta ja Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvausta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös suositeltavaa. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää. Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 30 / 35

ASBESTI RAKENNUSMATERIAALEISSA Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1940 1990, minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessaaiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH 90-00393, luku 8). Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita). 31 / 35

TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. NIMIKE Tekninen käyttöikä / v Tarkastusväli / v Kunnossapitojakso / v RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT PIHA-ALUEEN RAKENTEET Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta 1999 40 2 5 Salaojajärjestelmä, rakennettu v. 1999 jälkeen 50 2 5 Piha-alueen asfalttipinnoitteet 20 5-12 Betoniset pihakiveykset 25 4-10 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 ALAPOHJARAKENTEET Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä 40 5-10 50 5-10 40 5-10 Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 32 / 35

JULKISIVUT Lautaverhous 50 5 5-20 Rappaus 50 5 10-20 Metallilevyverhous 40 5 15-20 Kuitusementtilevy 50 5 20 IKKUNAT JA ULKO-OVET Puuikkunat 50 2 6-10 Puu-alumiini-ikkuna 60 5 10 Puu-ulko-ovet 40 5-15 PARVEKKET JA TERASSIT Puurakenteiset parvekkeet 50 5-20 Puiset pihatasot ja ulkoterassit 20 12 kk VESIKATOT JA VESIKATON VARUSTEET Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 25 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto 30 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 30 1 10 Kumibitumikermi, 3-kerroskate 35 1 10 Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta 1980- luvulla) saavutettu Sinkitty ja maalattu rivipeltikate 60 1-5 10-15 Profiilipeltikate 40 5 10-15 Tiilikate 45 5 10 Kuitusementtikate 30 1 5-10 Räystäskourut ja syöksytorvet 25-40 12 kk 10 Kattokuvut 30 3 5-7 Kattoikkunat 50 5 5-7 KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum 30 Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti 25 5-15 Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia 40 5-15 Lattialaminaatti 15 Seinien maalaus ja tapetointi 20 33 / 35

KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 MÄRKÄTILOJEN LATTIARAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovimatto 20 3 5-10 Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneriste ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v. 1999 jälkeen 30 3 MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3 Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3 MÄRKÄTILOJEN KATTOPINNOITTEET Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) 20 5 10-15 KIINTOKALUSTEET Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa 50 10 10 Öljysäiliö, muovia, maassa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa 30 10 10 Öljysäiliö, terästä, ulkona 40 10 10 Savupiiput, tiilipiippu 50 12 kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu 50 12 kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa 40 12 kk Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket 50 12 kk Käyttövedenlämmittimet 20-30 34 / 35

LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Vesijohdot, kupariputket 40-50 10-15 Vesijohdot, muoviputket 50 10-15 Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH 90-00403) 35 / 35

Tietokortti Betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet YLEISTÄ BETONILAATAN YLÄPUOLISISTA PUULATTIA RAKENTEISTA yleisesti mm. 1940 1980 luvuilla. Mikäli kosteutta pääsee maaperästä betonilaattaan, voi lämmöneristeisiin ja puurakenteisiin syntyä vaurioita. Lisäksi sisäilman vesihöyryn on mahdollista ko. rakenteessa tiivistyä betonilaatan ja lämmöneristeen rajapintaan. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. BETONILAATAN YLÄPUOLISEN PUULATTIARAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA päällä oleviin rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus ja liian hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines betonilaatan alla. osteuden tiivistyminen lämmöneristeen ja betonilaatan rajapintaan. vasta ryömintätilasta tai kylmästä kellaritilasta voi myös kulkeutua kosteaa ilmaa epätiiviyskohtien kautta alapohjarakenteeseen. enteen alla olevan kiviainesrakenteen välistä puuttuu kosteuseristys. t. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avaus ta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa lattian lämmöneristeen ja sen alla olevan betonilaatan rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon tarkempi selvittäminen rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Ponttilaudoitus t. levytys ja pintamateriaali Puukoolaus Lämmöneriste Betonilaatta Putkistot Hienojakoinen alustäyttö Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

Tietokortti Tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä YLEISTÄ TUULETTUMATTOMISTA PUURUNKOISISTA ULKOSEINISTÄ 1970-luvulle saakka. Riskinä rakenteessa on sisäilman kosteuden tiivistyminen ajoittain rakenteisiin ja sen myötä pitkällä aikavälillä rakenteen vaurioituminen. Riskiä lisää mikäli julkisivulaudoituksen pinnoitteena on käytetty tiivistä pinnoitetta, esim. lateksimaali. 1950-luvulla oli myös tapana asentaa kattohuopa (bitumikermi) vinolaudoituksen päälle sääsuojaksi ennen julkisivujen laudoittamista. Kattohuopa on vesihöyrynvastukseltaan hyvin tiivis materiaali ja mikäli se on jätetty laudoituksen alle, riski vaurioitumiselle lisääntyy. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. TUULETTUMATTOMAN PUURUNKOISEN ULKOSEINÄN VAURION AIHEUTTAJIA osteuden tiivistyminen seinärakenteeseen, koska rakenteesta puuttuu tuuletus ja julkisivun pinnoite on liian tiivis. ttu kattohuopa (bitumikermi) on jätetty poistamatta. enteen puutteellisen tuuletuksen aiheuttaman kondenssi kosteuden valuminen ulkoseinärakenteen yläosiin. esipelti. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA tutkiminen ja siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska tyypillisesti vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa vinovuorilaudoituksen ja lämmöneristeen rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon selvittäminen rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Pystyrunko (4" tai 5") Kosteus Oksa- tai tervapahvi Maalaus lateksilla Vaakalaudoitus Pintaverhous (Pinkopahvi) Kosteus Ulkoverhous (Vaakapaneli) Pystyrunko (4" tai 5") Maalaus lateksilla Vinolaudoitus Kosteus Oksa- tai tervapahvi Sahanpuru tai kutterinlastu Vaakalaudoitus Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 Kipsilevy Kosteus Ulkoverhous (Vaakapaneli) Vuorauspahvi Huokoinen puukuitulevy Mineraalivilla aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

Tietokortti Tuulettumaton vino yläpohjarakenne YLEISTÄ TUULETTUMATTOMISTA VINOISTA YLÄPOHJARAKENTEISTA enteita käytetään rakentamisessa edelleen ja se on tyypillinen rakenneratkaisu mm. 1½-kerroksisissa rakennuksissa. Rakenteen kosteusteknisen toiminnan kannalta tärkein asia on rakenteen riittävä tuulettuminen. Tämän päivän tietämyksen mukaan yläpohjarakenteen ja vesikatteen välissä tulisi olla vähintään 100 mm:n tuuletusväli. Aikaisemmin tuuletusvälin vaatimukset ovat olleet pienemmät. Mikäli rakenteen tuuletus on puutteellinen voi sen seurauksena sisäilman kosteus tiivistyä yläpohjarakenteisiin, mistä pitkällä aikavälillä voi seurauksena olla rakenteen vaurioituminen. Tuulettumaton vino yläpohjarakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. TUULETTUMATTOMAN VINON YLÄPOHJARAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA osteuden tiivistyminen yläpohjarakenteisiin, mikä yleensä johtuu puutteellisesta tuuletuksesta ja sisäpuolisen höyrynsulun puuttumisesta tai sen epätiiveydestä. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Konesaumattu peltikate Kantavat palkit/kattoristikot Ruodelauta 22x100 k200 Täytepohjalauta Tuuletusrako 20 mm Muovi/tervapahvi Lämmöneriste (mineraalivilla/puru) Riittämätön tuuletusrako Pintamateriaali Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 Höyrynsulun puuttuminen aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

Tietokortti Kohteessa havaittu mikrobiperäinen tai muu poikkeava haju YLEISTÄ MIKROBIPERÄISESTÄ HAJUSTA nen tai muu poikkeava haju voi johtua rakenteissa olevasta mikrobivauriosta. Haju on seurausta mikrobien aktiivisesta kasvusta ja aineenvaihdunnasta. Haju on luokiteltu riskihavainnoksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) HAJUN AIHEUTTAJIA obikasvustosta joko rakenteen pinnalla tai pintojen alla syvemmällä rakenteissa. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN yyn selvittäminen edellyttää yleensä rakenteiden tutkimista erillisellä kuntotutkimuksella. Mikäli kohteessa on havaittu riskirakenteita, tulee niiden kunto selvittää rakenteita avaamalla. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota mikrobiperäiseen ja muihin poikkeaviin hajuihin ja, että tällaisissa tapauksissa tulee aina suositella lisäselvityksiä. oi olla peräisin rakennuksen alla olevasta ryömintätilasta tai sokkelirakenteen vanhoista muottilaudoista ym. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 Raksystems Insinööritoimisto Oy Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0 aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).