Spark(l)ing moments minäpystyvyyden ja osaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Eeva-Liisa Kronqvist Hyvän arjen aineksia varhaiskasvatuksessa, Ylivieska 29.11.2012
Taustaa Millaiset suojaavat tekijät tukevat lasten hyvinvointia? Miten lasten pystyvyyttä ja itsesäätelyä voidaan tukea? Miten voidaan vahvistaa lasten myönteisiä toimintamalleja ja myönteistä kuvaa itsestä jo ennen kouluikää? Pirkko Hyvönen
Taustaa Mitä tiedämme lasten kokemuksista omasta pystyvyydestä ja osaamisesta? Uusi Suomen UNICEFn raportti suomalaisten lasten kouluviihtyvyydestä ja onnellisuudesta (2012): - Pääsääntöisesti suomalaiset lapset määrittävät elämänsä onnelliseksi ja ihmissuhteensa hyviksi, mutta kouluviihtyvyys ei ole kansainvälisesti kovin korkea - Negatiivinen itsemäärittely: käsityksellä omasta koulumenestyksestä ja osaamisesta tuntuu olevan suuri merkitys viihtyvyyteen - On vahvaa näyttöä siitä, että lapsen kokemalla kyvykkyydellä tunne siitä että on hyvä jossakin on yhteyttä lapsen hyvinvoinnin kokemuksiin - Käsitykset omasta kyvykkyydestä ja tulkinnat omasta osaamisestaan muovautuvat yllättävän varhain - jo esikoulussa ja ensimmäisinä koulukuukausina
Taustaa Mistä kyvykkyyskokemukset kumpuavat? vertaisista, ystävistä, ympäristöstä, mutta myös opettajista Kun alakoululaisille esitettiin väite opettajani ovat kiinnostuneita siitä mitä minulle kuuluu, vain 33% tytöistä ja 30% pojista vastasi samaa mieltä Nykyisin siis suurin osa oppilaista arvioi suhteensa opettajaan varsin myönteiseksi, opettajat ovat auttavaisia, kohtelevat lapsia reilusti ja tulevat toimeen; sen sijaan lasten kuuleminen ja kiinnostus heidän hyvinvointiinsa on melko heikkoa Hiljaisuuden kulttuuri: lapset eivät halua tuoda esille aikuisille omia jännitteitään tai konfliktejaan
Taustaa keskeiset käsitteet itsesäätely (Winne & Perry, 2000; Zimmerman, 1986): kyky säädellä omaa toimintaansa, tunteitaan, kontrolloida käyttäytymistään, asettaa tavoitteita ja olla sinnikäs; kts Woolfolk 256 minäpystyvyys (Bandura, 1997; Pajares, 1996; Schunk & Usher, 2011): miten arvioi omat kykynsä suorittaa tehtävä; osaanko, pystynkö resilienssi (Masten, 2001): kyky selvitä vaikeuksista ja vastoinkäymisistä Pirkko Hyvönen
Itsesäätely kyky kontrolloida tunteitaan ja käyttäytymistään lisääntyy voimakkaasti 2.ikävuoden jälkeen; liittyy ajattelun kehittymiseen esim. osaa ottaa huomioon ympäristön vaatimukset sanavarasto ja muisti kehittyvät, mahdollistaa tunteiden ilmaisun ja reflektoinnin (osaa kertoa omista tunteistaan) kokee perustunteita, mutta myös ylpeyttä, kateutta, syyllisyyttä, häpeää jotka liittyvät toisten ja oman toiminnan arviointiin
Itsesäätely ja oppiminen kehittyy erityisesti 3-5-vuotiaana 5 v työskentelivät tehtävän parissa pitempään, heillä on vähemmän vaikeuksia odottaa ja ylipäätään vähemmän vaikeuksia ylläpitää kiinnostustaan kuin 3-vuotiailla uusien asioiden oppiminen antaa parhaimmillaan lapselle onnistumisen kokemuksia ja kannustaa uusien taitojen oppimiseen kasautuvat vaikeudet erilaisissa oppimistilanteissa vaikeuttavat myöhemmin koulunkäyntiä
Itsesäätely ja oppiminen jo ennen kouluikää nähtävissä lapsessa tulkintoja ja oppimiseen liittyvää suhtautumista: hallinta- eli tehtäväsuuntautunut suhtautuminen oppimiseen: suhtautuu uusiin oppimistilanteisiin myönteisesti, innostunut, aktiivinen, sinnikäs riippuvuussuuntautunut: keskittyy aikuisen vihjeisiin ja toiveisiin, pyrkii tuottamaan opettajaa tyydyttäviä vastauksia, täyttämään odotuksia, arvauksia, aktiivinen, eikä anna epäonnistumisen vaikuttaa negatiivisesti minäsuuntautunut: ei luota omiin kykyihinsä, luovuttaa helposti, pelkää epäonnistumista, valitsee helppoja tehtäviä, arka tai rempseä, välttää tilanteita ovat yhteydessä myöhemmin koulumenestykseen ja suhtautumiseen oppimistehtäviin (Aunola & Nurmi)
Minäpystyvyys Pystyvyysuskomus= ydinuskomukset omista kyvyistään toimia tietyllä tavalla, se määrittää sinnikkyyttä, lannistumattomuutta ja kykyä selvitä vastoinkäymisistä ja vaativista tilanteista esim. haastavista tehtävistä Pystyvyysuskomuksiin voi vaikuttaa eri tavoilla: 1. aikaisemmat kokemukset 2. mallisuorituksen seuraaminen 3. rohkaisu ja kannustus 4. korjata kielteistä näkemystä itsestä ja virhetulkintoja
Resilienssi kimmoisuus, joustavuus, kyky palautua ja toipua vaikeista olosuhteista lapsessa olevaa sisäistä vahvuutta mutta myös ulkoista tukea kasvatuksellinen resilienssi= kyky selviä haasteellisista tehtävistä, uskoa omiin voimavaroihinsa
Onnistumisia! keräsimme tilanteita, joissa lapset kokivat onnistumisia haastattelut: Miten hyvin onnistuit mielestäsi tässä tilanteessa? Uskoitko että osaat tehdä sen? Miten hyvin tavallisesti onnistut tällaisissa tilanteissa? Auttoiko sinua joku? Miltä sinusta tilanteessa tuntui? Lapset selittivät onnistumistaan sisäisillä ja kontrolloitavissa olevilla selityksillä kuten: Tiesin mitä piti tehdä ja pystyin keskittymään tehtävään
Keräsimme tilanteita, joita lapset itse olivat valinneet onnistumisiksi Haastattelut: Miltä sinun kaveristasi mahtoi tuntui tuossa onnistumistilanteessa? Miksi hän onnistui tilanteessa? Oliko se hänelle tärkeää? Miten onnistuminen vaikuttaa tuleviin tehtäviin?
Sparkling moments? Lapset löysivät helposti onnistumisen tilanteita Edellyttää lapsilähtöisiä menetelmiä: kuvat, kännykkäkuvat, tietokoneelta katseleminen, haastattelut, lapsen kuunteleminen tarinointi ja saduttaminen
Vanhempien minäpystyvyys? Opettajan minäpystyvyys? vanhemmuuden laadulla yhteyttä lapsen itsesäätelyyn (Aunola 2005) vanhempien uskomukset suhteessa omaan lapseen kasvatustyyleillä yhteys lapsen oppimistaitoihin: esim. äidin lämpimyys ja positiivisten tunteiden osoittaminen yhdistettynä psykologiseen kontrolliin heijastui lapsen suhtautumisessa oppimistehtäviin yllättävän negatiivisesti kyseessä ristiriitainen viestintä: lämmin ja myönteinen suhtautuminen lapseen mutta toisaalta lasta syyllistävä asenne
Vanhempien minäpystyvyys? Opettajan minäpystyvyys? Vanhempien uskomukset siitä miten lapsi menestyy ja/tai mistä epäonnistuminen johtuu Äitien uskomukset ennustivat lapsi luki-taitoja esi-ja alkuopetuksessa Vanhempien positiiviset uskomukset ennustivat hallintasuuntautunutta strategiaa ja lasten omia pystyvyysuskomuksia vanhempien ja perheen hyvinvointi heijastuu suhteessa lapseen: opittu avuttomuus heijastuu Oppimistaidot ja motivaatio muodostuvat perheessä ja päiväkodissa jo ennen koulunalkua! (Aunola, Nurmi & Lerkkanen)
Opettajan minäpystyvyys Miten voit omalla toiminnallasi vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja oppimiseen? Henkilökohtainen pystyvyys: usko siihen, että minun kasvattajatoiminnallani voi olla jotain vaikutusta lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen; kun lapsella vaikeus se johtuu omasta toiminnastani (matala); eli omat tulkinnat vaikuttavat; en voi onnistua itseluottamus minäpystyvyys Yleinen opettajapystyvyys: usko siihen että varhaiskasvatus/kasvatus/opetus ammattina muodostaa mahdollisuuden luoda hyvää lapsuutta ja oppimista edistävää toimintaa Kollektiivinen minäpystyvyys
Mitä tästä kaikesta voisimme oppia? Opettajan tuki: minulle on tärkeää, että sinusta tuntuu hyvältä Huolehtiva, välittävä suhde lapsiin: et jää yksin tässä maailmassa, sinä olet aivan erityinen Pedagogiikka: ilo ja riemu on mahdollista yhdessä Päiväkoti suojaa: sinä olet pystyvä ja voit vaikuttaa maailmaan mutta sinun ei tarvitse hallita kaikkea (Lapselle hyvä päivä tänään 2009)
Kiitos ja lisää kuplivia hetkiä - lapsille ja aikuisille! Pirkko Hyvönen