Näkökulmia lasten pystyvyyden ja toimijuuden tutkimukseen formaaleissa ja informaaleissa toimintaympäristöissä
|
|
- Annemari Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näkökulmia lasten pystyvyyden ja toimijuuden tutkimukseen formaaleissa ja informaaleissa toimintaympäristöissä Kristiina Kumpulainen, Helsingin yliopisto ja Sanna Järvelä, Oulun yliopisto
2 Tutkimusryhmät Kristiina Kumpulainen*, Lasse Lipponen*, Jaakko Hilppö*, Anna Mikkola*, Jonna Jaatinen**, Marjatta Kangassalo** *Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto **Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Sanna Järvelä, Arttu Mykkänen, Elina Määttä, Eeva-Liisa Kronqvist, Pirkko Hyvönen, Kristiina Kurki Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto
3 Hankkeen tavoitteet o Tutkimushankkeessa selvitetään lasten pystyvyyttä ja toimijuutta ja tätä sääteleviä mekanismeja formaaleissa ja informaaleissa kasvuympäristöissä. o Tutkimuksen metodologisena tavoitteena on kehittää visuaalisia tutkimusmenetelmiä lapsilähtöiseen ja osallistavaan suuntaan, jonka kautta saadaan uudenlaista tietoa lasten toimijuudesta eri toimintaympäristöissä lapsen ääni huomioiden.
4 Taustaoletus Lasten toimijuuden ja pystyvyyden teoreettis-empiirinen analyysi sekä näiden kehitystä tukevien välineiden ja toimintamallien kehittäminen voivat merkittävästi edesauttaa negatiivisten kehityssuuntausten ohjaamista positiivisiksi jokaisen lapsen elämässä.
5 PYSTYVYYDEN TUTKIMINEN LAPSILÄHTÖISESTI Sanna Järvelä, Arttu Mykkänen, Elina Määttä, Eeva-Liisa Kronqvist, Pirkko Hyvönen, Kristiina Kurki
6 Miten pystyvyyttä tutkittiin lapsilähtöisesti? o 6-8 vuotiaita lapsia tutkittiin kolmen vuoden ajan o Etsittiin onnistumisen tilanteita koulussa ja kotona: o Videotaltiointi o Oppilaiden ottamat valokuvat omista ja toisten onnistumisista o Lasten stimulated recall - haastattelut
7 Esim. Onnistumisen salapoliisit Lapset osallistuivat alakoulussa salapoliisikurssille, jossa heidän tehtävänään oli taltioida onnistumisen kokemuksia formaaleissa ja informaaleissa tilanteissa.
8 Esimerkki haasta,elusta: Haastattelija: Miksi sinä otit tämän valokuvan? Oppilas: No kun meillä oli matematiikan koe ja kaverini sai siitä parhaat pisteet. Hän osasi laskea kaikki vaikeat asiat itse! Haastattelija: Miksi luulet hänen onnistuneen kokeesssa? Oppilas: Hänesta matematiikka on kivaa ja hän on tosi hyvä siinä. Hän myöskin harhoitteli ahkerasti. Hän oli tosi iloinen.
9 Pystyvyys KORKEA PYSTYVYYS o 54% lapsista pystyvyys oli stabiili oppimistilanteesta riippumatta Kyllä minä pärjään MATALA PYSTYVYYS o 46% lapsista pystyvyyden taso vaihteli eri tyyppisissä oppimistilanteissa Ryhmässä menee hyvin, mutta yksin en osaa
10 Pystyvyyteen vaikuttavat tekijät? o Emotionaaliset tilat (39 %) Kun oppilaat kokivat olevansa iloisia, rentoutuneita ja hyväntuulisia, he luottivat pystyvänsä onnistumaan oppimistilanteessa o Aikaisemmat oppimiskokemukset (18%) Positiiviset kokemukset aikaisemmin koetuissa samankaltaisissa tilanteissa ja tehtävän valmiiksi saaminen o Opettajalta ja toisilta oppilailta saatu tuki ja kannustus (9%) o Oma toiminta - Tapa jolla itse toimii tilanteessa (4%) o Osa oppilaista ei osaa nimetä mikä sai heidät kokemaan joko korkeaa tai matalaa pystyvyyttä! (30%) (Mykkänen, Järvelä & Perry, 2013; Mykkänen, Kronqvist, & Järvelä, 2013; Määttä & Järvelä, 2013; Määttä, Järvenoja & Järvelä, 2012)
11 Johtopäätökset o Matalan pystyvyyden omaavat lapset eivät tunnistaneet ope2ajan tukea ja kannustusta o Tunteet vaiku6vat voimakkaimmin siihen miten luo2avaiseksi oppilaat itsensä tunsivat eri oppimis9lanteissa o Tutkimusmenetelmät s9muloivat lasten 9etoisuu2a onnistumisesta o Oman toiminnan ja tunteiden arvioin9 on tärkeä taito!
12 Miten pystyvyyttä voidaan edistää käytännössä? 1) Yksilöiden ja ryhmien pystyvyyttä tulee vahvistaa opettamalla oppimisen säätelytaitoja. 2) Koulun opiskelutilanteissa pitäisi pystyä harjoittelemaan epävarmuutta ja ristiriitojen sietämistä, mutta myös yksilöllistä ja kollektiivista onnistumista. (Hadwin, Järvelä & Miller, 2010; Järvelä, Malmberg, Mykkänen & Määttä, 2013; Järvelä & Renniger, 2013)
13 POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA: Käytäntöjä lasten oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi Kris9ina Kumpulainen, Lasse Lipponen, Jaakko Hilppö, ja Anna Mikkola, Helsingin yliopisto
14 Miksi positiivista pedagogiikkaa?
15 o Positiivinen pedagogiikka vastaa tarpeeseen luoda päiväkodin ja koulun arkeen lasten oppimisen ja sosioemotionaalisen hyvinvoinnin tukemiseen tähtääviä käytänteitä ja toimintatapoja. o Positiivisen pedagogiikassa lasten osallisuutta ja näkökulman huomioimista tuetaan tarjoamalla heille mahdollisuuksia oman kokemusmaailman dokumentointiin, jakamiseen ja yhteiseen reflektointiin (Kumpulainen, et al., 2013; Lipponen, et al., 2013; Hilppö, et al., 2013; Niemi, et al., 2013). o Lasten toimijuus ja osallisuus toteutuu vastavuoroisuutena, kokemuksena olemisesta jonkin yhteisön jäsenenä ja kokemuksena toimia omassa elämässään (Kumpulainen, et al., 2013, Kumpulainen, & Lipponen, 2013, 2012, 2010).
16 o Kokonaisvaltaisen käsityksen muodostaminen lapsen hyvinvoinnista edellyttää, että objektiivisten, lapsen ulkoisten olosuhteiden tarkastelun lisäksi hyvinvoinnin arvioinnissa otetaan huomioon lapsen oma näkökulma ja subjektiiviset hyvinvointikokemukset (Fattore, Mason & Watson 2007; Kautto 2006; Strandell 1995): o Positiivinen pedagogiikka nostaa hyvinvoinnin ja oppimisen tarkastelun keskiöön lasten näkökulman. Lapsen näkökulma on pedagogisen vuorovaikutuksen perustan ja lähtökohta. o Pedagogisessa vuorovaikutuksessa yhdistyvät lapsen, vanhempien ja kasvatusalan asiantuntijoiden näkökulmat yhdeksi, lapsen hyvinvointia ja oppimista tukevaksi resurssiksi.
17 Mitä on positiivinen pedagogiikka?
18 o Perustuu käsitykseen lapsesta aktiivisena toimijana. o Tuo tutkimuksen ja pedagogisen toiminnan keskiöön lasten osallisuuden, vahvuudet ja myönteiset tunteet. o Lapsen kokemusmaailman tunnistaminen, dokumentointi sekä yhteinen, myönteinen merkityksenanto luovat perustan lasten osallisuudelle, yhteisöllisyydelle ja kasvatuskumppanuudelle ja toimivat keskeisinä oppimisen, terveen kasvun ja kehityksen voimavaroina (ks. Kumpulainen, et al., 2013)
19 Positiivisen pedagogiikan periaatteet 1. Yhteisöllinen, myönteinen toimintakulttuuri vahvistaa sosiaalisia suhteita, oppimista ja hyvinvointia. 2. Kasvatus- ja opetustyön lähtökohtana on lapsen toimijuus ja osallisuus kasvuympäristöjen kokonaisuudessa. 3. Myönteiset tunteet ovat oppimisen ja hyvinvoinnin voimavaroja. 4. Jokaisen lapsen vahvuuksien tunnistaminen on oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisen edellytys. 5. Kasvatuskumppanuus rakentuu luottamuksellisessa ja arvostavassa vuorovaikutuksessa.
20 Teoreettiset perusteet o Positiivinen pedagogiikan teoreettinen perusta pohjaa sosiokulttuuriseen näkemykseen, joka korostaa oppimisen ja kehityksen sosiaalista, emotionaalista ja kulttuurista ulottuvuutta (Kumpulainen & Renshaw 2007; Säljö 2001). o Keskeistä näkökulmassa on kulttuuristen työkalujen välittämä vuorovaikutus ja merkityksenanto. o Jaetut käytännöt ja toimintaan liittyvät välineet sitovat yhteisön jäseniä toisiinsa sekä tukevat yksilön ajattelua, oppimista ja hyvinvointia.
21 o Positiivinen pedagogiikka määrittelee lapsen sosioemotionaalisen hyvinvoinnin mahdollisuutena tunteiden ja kokemusten ilmaisuun, itsensä toteuttamiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja merkityksenantoon sekä sosiaalisiin suhteisiin ja pääomaan (Vygotsky, 1978; Wertsch, del Rio & Alvarez, 1995). o Positiivinen pedagogiikka painottaa sosiaalisten suhteiden ja yhteisöjen merkitystä oppimisessa (van Huizen, van Oers & Wubbels 2005; Wenger 1998). o Osallisuuden ja osallistumisen käsitteet ovat tällöin keskeisiä (Kumpulainen & Renshaw 2007).
22 o Positiivinen pedagogiikka on saanut vaikutteita positiivisesta psykologiasta; Kiinnostunut erityisesti niistä inhimillisistä olosuhteista ja prosesseista, jotka vaikuttavat suotuisasti ihmisten, ryhmien ja instituutioiden toimintaan (esim. Donaldson & Ko 2010; Seligman ym. 2009). o Tutkimuskohteita ovat yksilön myönteiset kokemukset (subjektiiviset hyvinvointikokemukset, tyytyväisyys, toivo, optimismi ja onnellisuus); yksilön ominaisuudet ja voimavarat (kyky rakastaa, välittää, rohkeus, anteeksianto, viisaus ja resilienssi) sekä positiiviset instituutiot, jotka tukevat ihmisiä kohti hyvää ja hyveellistä elämää (Seligman & Csikszentmihalyi 2000). o Riskitekijöiden kartoittamisen sijaan kasvatustoiminnan lähtökohtana ovat asiat, jotka kannattelevat lapsia, tekevät oppimisesta mielekästä ja saavat lapset tuntemaan oppimisen iloa.
23 Kuinka toteuttaa positiivista pedagogiikkaa?
24 Positiivisen pedagogiikan toteuttamisen periaatteet 1. Lapselle annetaan mahdollisuus omien elämänkokemusten havainnointiin sekä tunteiden ja vahvuuksien tunnistamiseen. 2. Lapsi asetetaan aktiivisen toimijan asemaan tarjoamalla hänelle tilaisuus kokemustensa dokumentointiin. 3. Lapselle luodaan mahdollisuuksia omien elämänkokemusten tarkempaan käsittelyyn ja muille jakamiseen (Kumpulainen, et al., 2013)
25 Lopuksi o Lasten ja nuorten myönteisen kokemusmaailman tukeminen arjen keskellä ei vaadi suuria tekoja vaan herkkyyttä tunteiden ja kokemusten havainnoimiseen, kykyä auttaa lapsia näiden tunnistamisessa sekä halua kehittää arkeen sopivia kuulemisen ja kertomisen käytäntöjä.
Positiivinen pedagogiikka lasten kaverisuhteita edistämässä. Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopisto
Positiivinen pedagogiikka lasten kaverisuhteita edistämässä Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopisto Kivaa, että kaveri on se on niin hauskaa, kun saa kaverin kanssa leikkiä. Me leikitään kaikkialla.
LisätiedotKOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?
KOHTI OSALLISTAVAA PEDAGOGIIKKAA Kristiina Kumpulainen Leena Krokfors Lasse Lipponen Varpu Tissari Jaakko Hilppö Antti Rajala Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos Miksi
LisätiedotLasten pystyvyyden ja toimijuuden tukeminen formaaleissa ja informaaleissa konteksteissa ( )
Lasten pystyvyyden ja toimijuuden tukeminen formaaleissa ja informaaleissa konteksteissa (2010-2013) Kristiina Kumpulainen, Lasse Lipponen, Jaakko Hilppö, Helsingin yliopisto Jonna Jaatinen Tampereen yliopisto
LisätiedotPositiivisuuden ja vahvuuksien pedagogiikka
Positiivisuuden ja vahvuuksien pedagogiikka Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos VARHAISKASVATUSPÄIVÄ 23.04.2015 Lapsen hyvinvoinnin edistäminen varhaiskasvatuksessa Kun
LisätiedotOSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN
OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos lasse.lipponen@helsinki.fi Kasvattaako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotTiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa
Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus
LisätiedotMYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen
MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotKohti Lapsiystävällistä Oulua
Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotOppimisen tahto ja taidot oppimisen säätely yksin ja yhdessä
Oppimisen tahto ja taidot oppimisen säätely yksin ja yhdessä Prof. Sanna Järvelä Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Internet sukupolvi on
LisätiedotRajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma
Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven
LisätiedotLEIKKI OPPIMISENA OPPIMINEN LEIKKINÄ
LEIKKI OPPIMISENA OPPIMINEN LEIKKINÄ Professori Kristiina Kumpulainen Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Leikki ja leikillisyys kiinnostavat! 2000-luvun oppiminen ja hyvinvointi Yhteisöllisyys.
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
LisätiedotUUDENLAINEN OPPIMISKULTTUURI: TULEVAISUUDEN KOULU KAIKILLE
UUDENLAINEN OPPIMISKULTTUURI: TULEVAISUUDEN KOULU KAIKILLE Kuva kirjasta Leikki Vieköön, Järnefelt ym. (2014) Kristiina Kumpulainen Professori Playful Learning Center Opettajankoulutuslaitos Helsingin
LisätiedotMaikkulan päiväkodin toimintasuunnitelma
Maikkulan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Mitä toimintakulttuuri tarkoittaa meillä? Hyväksymme erilaisuuden ja kohtaamme toisemme tasa-arvoisesti. Arjessa ja toiminnassa korostuu
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi
Ilo ja oppiminen näkyviksi -pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Nyt on pedagogiikan aika! Miten määrittelemme pedagogiikkaa? Mitä se tarkoittaa varhaiskasvatuksen
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä
Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
LisätiedotAmmatillinen osallisuus
Ammatillinen osallisuus Tampereen kaupunkiseudun kasvatusalalla Tiina Soini KT, dosentti, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto, Aretai Oy 21.3.2019 Arvioinnin tausta Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotPositiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa
Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat Helsinki, 7.6.2013 Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)
LisätiedotHoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa
Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen
Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotLUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!
LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys Uusi peruskoulu vahvistaa jokaisen oppilaan oppimista ja koulutuksellista
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuus kasvu- ja oppimisympäristöissään. Helena Rasku- Puttonen Kasvatustieteen päivät 17.-18.11.2005
Lasten ja nuorten osallisuus kasvu- ja oppimisympäristöissään Helena Rasku- Puttonen Kasvatustieteen päivät 17.-18.11.2005 Osallisuus kasvatuksen tavoitteena? Lapsilla ja nuorilla on oikeus vaikuttaa itseään
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotRYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA
RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA RYHMÄYTYMISPROSESSI RYHMÄYTYMINEN ON TÄRKEÄÄ, KOSKA tunne ryhmään kuulumisesta on tärkeä kokemus ja onnistuneet kokemukset luokkaryhmässä luovat pohjan hyväksynnän
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning
LisätiedotSpark(l)ing moments minäpystyvyyden ja osaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Spark(l)ing moments minäpystyvyyden ja osaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Eeva-Liisa Kronqvist Hyvän arjen aineksia varhaiskasvatuksessa, Ylivieska 29.11.2012 Taustaa Millaiset suojaavat tekijät
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotOrientaatioprojekti laadun arviointi 2012
Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012 Jyrki Reunamo Orientaatiokonferenssi 23.5.12 Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/ Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti
LisätiedotMiten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja
Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla
LisätiedotHYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015
HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen
LisätiedotPedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät
Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 5.9.2013 Pedagoginen hyvinvointi Oppiminen ja hyvinvointi voidaan hahmottaa yksilön kasvu- ja kehitysprosessin
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotI Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17
Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
LisätiedotS E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta
S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho
LisätiedotAlakouluhanke Workshop
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen
LisätiedotPedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksen arvioinnin ja johtamisen välineenä
Pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksen arvioinnin ja johtamisen välineenä Johtajuusfoorumi 2017 Lappeenranta LTO, KM, väitöstutkija Kati Rintakorpi kati.rintakorpi@koulutuspalveluillusia.fi www.koulutuspalveluillusia.fi
LisätiedotKestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen
LisätiedotLapsen Vasun arviointi
Lapsen Vasun arviointi Pohjois-Karjala Varhaiskasvattaja 2015 Carelia-sali La 21.3. klo 10.30-11.30 http:/// Orientation project - ECEC research & development project 23.3.2015 1 Lapsen vasun hyvät puolet:
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä
LisätiedotHyvinvointipäiväkoti - toimintamalli
Hyvinvointipäiväkoti - toimintamalli kokemuksellista hyvinvointitietoa arvioiva malli - mukana lapset, henkilöstö ja huoltajat Tuula Herranen 2018 alueellinen suunnittelija Hyvinvointipäiväkoti toimintamallin
LisätiedotKEITELEEN KUNTA Kärkihanke 1. LIITE 1
Oppilasta osallistavat työmenetelmät Oppimisp rosessin ohjaamin en Digi ja TVT 1. TUTOR KOULUTUS Yksi opettaja toimii (3 vvh) resurssilla (vain TVT asiat). Verkottumista muualle ei ole saatu onnistumaan
LisätiedotOppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %
Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
LisätiedotPARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN
PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotMatkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi
Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotValtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!
Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotMoniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen
Moniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen 4.2.2014 Pulkkila-sali, Siikalatvan kunnantalo Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Eija Häyrynen Jaksamisen perusteita Ajatukset ovat mitä sattuu, ihmismieli
LisätiedotOunasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan
Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotLuova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
Lisätiedot