Lapsen hyvinvointi ja oppiminen Kärsämäki Eeva-Liisa Kronqvist

Transkriptio

1 Lapsen hyvinvointi ja oppiminen Kärsämäki Eeva-Liisa Kronqvist

2 Millaiseen maailmaan kasvatamme lapsia? Finnsight 2015: oppimisen kaikkiallisuus Opetushallitus tulevaisuusraportit SITRA: Mistä tulevaisuuden Suomi rakentuu? James Heckman: varhaiskasvatukseen panostaminen tuottaa parhaat tulokset motivaatio, sinnikkyys, periksiantamattomuus

3 Mitä on lapsen hyvä? Hyvinvointi? Lapsen hyvinvointia edistetään ja varmistetaan luomalla maailma, joka on lapselle sopiva, jossa kaikki lapset saavat parhaan mahdollisen alun elämälleen. ja kaikilla on mahdollisuus kehittää yksilöllisiä kykyjään turvallisessa ja tukevassa ympäristössä (Scott 2005) Edistämme lapsen fyysistä, psykologista, henkistä, sosiaalista, emotionaalista, kognitiivista ja kulttuurista kehitystä kansallisena ja globaalina prioriteettina (YK 2002) edistää tervettä elämää varmistaa hyvälaatuinen kasvatus suojata väkivallalta Lapsen hyvää ei voida edistää yksittäisin, toisistaan irrallisin toimenpitein; hyvä kehittyy kun sekä vanhemmat, hoitajat että ympäristö tukevat lapsen hyvää (Rimpelä 2008)

4 Suomalaisen lapsen hyvinvointi (Aula 2008) 4. kansainvälisessä tilastossa (Bradshaw 2007) vahvuudet: vastasyntyneiden terveys koulumenestys (PISA) materiaalinen vauraus (kotiympäristö, tulotaso) vähäinen väkivallan kokeminen kaveripiirissä parannettavaa: nuorten riskikäyttäytyminen (tupakointi, alkoholinkäyttö aloitetaan varhain) terveyskäyttäytyminen (ruokatottumukset, liikunta,ylipaino) perhesuhteiden kiinteys (perheen syövät yhdessä harvemmin kuin muissa EU maissa, yksinhuoltajien osuus) lasten subjektiivinen arvioi hyvinvoinnistaan (esim. kouluviihtyvyys) lasten ja nuorten osallistuminen ja kansalaisaktiivisuus

5 enemmistö lapsista ja nuorista voi hyvin vähemmistöllä erityisesti psykososiaalisia ongelmia ja mielenterveyden ongelmia (15-20 %) pieni mutta kasvava osa voi hyvin huonosti (5-10 %)

6 Mitä on kehitys? ELÄMÄ ON MONINAISEMPI KUIN YKSIKÄÄN SIITÄ KEHITETTY TEORIA Martti Lindqvist LAPSI EI OLE PUUTTEELLINEN. HÄN ON KEHITYSVAIHEENSA EHJÄ JA KOKONAINEN IHMINEN SAMALLA TAVOIN KUIN 20-VUOTIAS ON OMASSA VAIHEESSAAN. Risto Vuorinen THE LIVING OTHER IS MORE IMPORTANT THAN ANY THEORY Neal Noddings

7 Mitä on oppiminen? oppiminen alkaa kiintymyksestä pienen lapsen tärkein kehittymisen ja oppimisen konteksti on lapsi-vanhempi-suhde vanhemman herkkyys lapsen tunteille ja virittyminen samaan tunnetilaan tärkeä oppimisen sosiokulttuuriset teoriat yhdessä oppimisen tilanne paljon tutkimuksen kohteena

8 Termejä emotionaalinen attunement eli tunteiden yhteensovittaminen (David Stern 1985), jolla tarkoitetaan tunnetilojen jakamisprosessia, jossa vanhemman tulee kyetä vauvan käytöksestä tulkitsemaan vauvan sisäistä tunnetilaa, vastaamaan siihen sopivalla tavalla ja yhteen soinnuttamaan tunteet. Vanhempi ei vastaa lapseen omalla tunnetilalla, vaan lapsesta heijastuvalla, lapsen omalla tunnetilalla. Peilaaminen eli mirroring (David Winnicot 1985), emotionaalinen läsnäolo ( Robert Emde), jolla tarkoitetaan kykyä tunnistaa omia tunteita ja ottaa ne käyttöön auttaakseen lasta tunnistamaan omia tunteitaan ja säätelemään niitä. Sitä voisi kuvata myös jaettuna nautinnon kokemuksena, jossa oleellista on emotionaalisten viestien selkeys. Tronick kuvaa tilaa termillä Affect matching. Hän havaitsi vanhempi-lapsi-parikkien vastaavan ja sovittavan tunnetilaansa sekä toimintaansa toisen tunnetilan ja toiminnan mukaan pienellä viiveellä. Hän huomasi, että jo pienet, 3 kk ikäiset vauvat pystyivät tähän vastavuoroisuuteen.

9 Onko oppimiselle sijaa varhaiskasvatuksessa? mitä lapset, vanhemmat ja kasvattajat ajattelevat oppimisesta varhaiskasvatuksessa

10 Mitä lapset ajattelevat oppimisesta? Oppiminen tarkoittaa osata paremmin 1. Oppiminen kykynä tehdä jotain yleisin maininta: osaamista, toimintaa taitoja,aktiviteetteja esim. uida, jumppaliikkeitä, ajaa pyörällä, lukea, laskea, laulaa, oppia uusia leikkejä cannot-can: jotain jota ei osannut ja nyt osaa can- can better: edistyminen, määrällinen lisäys

11 can- can other wise: laadullisesti paremmalla tavalla oppinut sinä asiassa lisää (uusia sanoja) oppinut tekemään uudella tavalla (kirjoituksessa) 2. Oppiminen tietämisenä tietää ympärillä olevasta älyllisiä valmiuksia sellaista jonka voi kertoa toiselle kirjoista, vanhemmilta oppiminen, kysyminen, asioista selvää ottaminen

12 3. Oppiminen ymmärtämisenä käsittämisen prosessi älyllisiä taitoja, prosessi jossa lapsi itse on aktiivisessa roolissa oppiminen sosiaalisena ja lapsessa tapahtuvana prosessina, ajatteleminen esim. harjoittelet ja harjoittelet ja sitten ymmärrät

13 Miten opitaan? Miten opit sen, miten oppisit sen, miten keksit ratkaisun, miten olet oppinut tietämään sen? 1. Tekemällä viittaa tasoon, jossa ei vielä todellista käsitystä oppimisesta ei eroa oppimisen ja tekemisen välillä alkaa vain tekemään, kokeilee, katsoo mallia, kirjat, TV

14 2. Havaitsemalla, tekemällä havaintoja edustaa jo yleisempää tietoa olen ollut tilanteessa, olen seurannut sitä,olen ollut matkoilla ja nähnyt joku kertoo sinulle olen saanut tietoa kirjoista

15 3. Ajattelemalla Lapsi luo ymmärtämistä itse tulee tietoiseksi (metakognitio) JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: lasten ja opettajan käsitykset siitä mitä opiskeltiin, poikkesivat toisistaan: lapselle se on tekemistä, opettajalle tietämistä onko mahdollista ymmärtää tiedon idea, jos se on irrotettu toiminnasta, josta se syntyy tai jossa se toteutuu? (Ingrid Pramling 2000)

16 Mitä vanhemmat haluavat lasten oppivan - entä lapset? (Einarsdottir 2008) Vanhemmat haluavat että lapset oppivat sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja empatia ympäristön arvostus käyttäytymistä, vanhanaikaisia, hyviä tapoja leikin merkitys

17 Mitä lapset kertoivat oppivansa syödä kiltisti istua hiljaa opimme kuuntelemaan ja olemaan hiljaa hyviä tapoja laulamaan

18 Starting Strong II Early Childhood Education and Care. OECD 2006: vertaileva varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen raportti 20 maasta tavoitteena edistää varhaiskasvatuksen laatua tarvitaan yhdenmukaisempaa kasvatusjärjestelmää varhaiseen oppimiseen

19 Kaksi erilaista kasvatustraditiota OECD maissa: Kouluvalmius -perinne Ranska, Britannia, Australia, Kanada, Irlanti, Alankomaat, USA Sosiaalipedagoginen perinne Pohjoismaan ja keski-euroopan maat

20 Kouluvalmius-perinne pre-primary approach varhaiskasvatukseen Standardeihin perustuva kasvatusmalli, koulumainen oppimismalli Tavoitteet formuloituja (esim. Head Start) Lapsitavoitteet: tiedolliset, luki-taidot, matematiikka, luonnontiede Joissakin maissa suuri syrjäytymisriksi siksi korostetaan luku ja kouluvalmiuksia Opettajakeskeinen; suuret ryhmäkoot

21 Sosiaalipedagoginen perinne Paikallistason ohjausjärjestelmä Luottamus lapsiin oman toimintansa ja oppimisensa agentteina Rikkaat oppimisympäristöt Luonnonmukaiset oppimisstrategiat leikki, vuorovaikutus, uteliaisuus Reggio Emilia (Italia): Opettajan tehtävänä on luoda sellainen ympäristö, joka rohkaisee lapsia uteliaisuuteen ja luottamusta omiin kykyihin

22 Oppimistilanteet voivat parhaimmillaan antaa lapselle onnistumisen kokemuksia ja kannustaa uusien taitojen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Sen sijaan oppimistilanteisiin liittyvät kasautuvat vaikeudet voivat johtaa pysyvästi suortuisan koulunkäynnin estymiseen ja jopa ongelmakäyttäytymiseen (Aunola, Kaisa 2003)

23 Oppimis- ja suoritusstrategiat lapsilla (Aunola Kaisa, Nurmi Jari Erik) suoritusstrategia yksilölle luonteenomaisia toimintoja, jotka aktivoituvat yksilön joutuessa vastaamaan kohtaamiinsa haasteisiin tai epäonnistumisen uhkiin koostuvat itsetunnosta sekä ennakoinnista ja attribuutiosta (=syiden arvioinnista)

24 Suoritusstrategiat lapsilla hallinta- eli tehtäväsuuntautunut strategia: suhtautuu uusiin oppimistilanteisiin myönteisesti, innostunut, aktiivinen, sinnikäs, epäonnistuminen ei lannista riippuvuusorientoitunut: keskittyy opettajan/ohjaajan vihjeisiin ja toiveisiin, pyrkii tuottamaan opettajaa tyydyttäviä vastauksia, täyttämään odotuksia, arvauksia, aktiivinen, eikä anna epäonnistumisen vaikuttaa negatiivisesti minäorientoitunut:ei luota omiin kykyihinsä, luovuttaa helposti, pelkää epäonnistumista, valitsee helppoja tehtäviä, arka tai rempseä, välttää tilanteita, voi olla arka tai ahdistunut

25 Ennustavatko suoriutumisstrategiat koulumenestystä? (Onatsu-Arvilommi,T, Nurmi,J & Aunola K 2002) 6-7- v: tutkittiin kolme kertaa 1 lk aikana: itseraportit suoritusstrategiasta, luku ja matem. taidot arvioitiin, kognitiivinen kompetenssi arvioitiin Havaittiin että nk maladaptiiviset strategiat (opittu avuttomuus, välttämisstrategia, minäorientoitunut) vaikeuttivat lasten edistymistä koulutaidoissa kehittyvät jo ennen kouluikää (perhe, päivähoito?)

26 Onko lapseen kohdistuvilla uskomuksilla yhteys suositusstrategioihin? (Aunola, Nurmi, Lerkkanen, 2003) esim. uskomukset siitä miten lapsi menestyy, mistä epäonnistuminen johtuu äitien uskomukset ennustivat lapsen luki-taitoja esikoulussa vanhempien positiiviset uskomukset ennustivat hallintasuuntautunutta strategiaa ja lasten omia kykyuskomuksia perheen hyvinvointi: opittu avuttomuus ja depressio riskitekijöitä myös suoritusstrategioiden suhteen oppimistaidot ja motivaatio muodostuvat perheessä ja päiväkodissa ennen koulun alkua!

27 Mitä voidaan tehdä? on todettu, että kognitiivisilla harjaannuttamisohjelmilla ei saada pysyviä vaikutuksia huomiota enemmän lapsen minäkäsitykseen ja minäpystyvyyteen sekä tehtäväsuuntautumiseen

28 Kehityksen suuntaan vaikuttavat..lapsi on toisaalta haavoittuvainen mutta toisaalta hänessä on myös joustavuutta,selviytymiskykyä YKSI IHMINEN VOI OLLA RATKAISEVA Riskitekijät Suojelevat tekijät Palautumiskyky, kimmoisuus, joustavuus Haavoittuvuus

29 Oppiminen sosiokulttuurisena ilmiönä Rogoff: on soveltanut teoriaa varhaiskasvatukseen; korostetaan kulttuuristen käytäntöjen vaikutusta; lapsi elää tietyssä kulttuurissa; arkielämä; miten osallistuu omassa yhteisössään arkielämään; transformatiivinen varhaiskasvatus eli muutetaan perinteistä näkökulmaa yksittäisestä lapsesta laajemmalle lapsen lähiympäristöön; hyödynnetään suunnittelussa

30 Yksilöllinen taso Esimerkkinä havainnointi lapsen pelatessa peliä (soveltaen Barbara Rogoffin sosiokulttuurisen teorian näkemyksiä)

31 Mitä yksilöllinen lapsen kuvaus merkitsee? lapsen kiinnostuksen kohteet ja osaamisalueet, leikki, lapselle ominainen tapa toimia mitä muuta?

32 Suhdetason kuvaus

33 Mitä suhdetason kuvaus merkitsee? vertais- ja ystävyyssuhteet oppiminen yhteistoiminnassa suhde aikuisiin; suhde omahoitajaan lapsi ja vanhemmat mitä muuta?

34 Opettaja Lautapeli Lapsi Lapsi Perhe Yhteisöllinen taso Lapsi Lapsi

35 Mitä yhteisöllinen taso merkitsee? mistä ympäristöstä lapsi tulee päivähoitoon (kts. esim.marketta Kyttä), leikkiympäristö ja vertaiset kotona, perhe, lapsen arkielämä mitä lapsi oppii lähiympäristöstään lapsen tapa käyttää kulttuurisia työvälineitä (kirjat, tietokone, pelit, kieli, toimiminen oppimisympäristössä)

36 Lapsen ääni kuunnellaanko lasta? kuuluuko lapsi? näkyykö lapsi? lapsen oma tarina, yksilöllisyys, näkyykö?

37 Lapset kanssakulkijoina ja -oppijoina lasten omia näkemyksiä ja lasten ääniä paljonuutta tutkimusta, jossa lapset aktiivisia osallistujia (ei vain havainnoinnin kohteena) YK: lasten oikeuksien julistus lasten oikeus ilmaista mielipiteitään tutkimusta lasten kanssa ei lapsista uusia ja innovatiivisia mentelmiä lasten äänen kuulemiseksi -keskusteluja, haastatteluja, tehtäviä, taide, valokuvat, videot, laulut, kuvat, tarinat (Alison Clark)

38 Esimerkkejä lastenosallisuudesta tutkimusprosessissa

39 Lapset ja valokuvat, videot - hyödyt (Einarsdottir 2005): kamera voimaannuttaa kuva edustaa aidosti lapsen perspektiiviä kommunoidaan muutoin kuin kielellisesti

40 - mitä lapset kuvaavat? leikkitiloja pihaa, ulkotilaa sisätiloja isoja rakennuspalikoita tietokonetta korvakuulokkeita, musiikkilaitteita

41 muita tiloja eteistä keittiötä varastoa ryhmätilaa ihmisiä toisia lapsia aikuisia omia töitään kasvatettuja kukkia karttaa jossa lähiympäristö muuta

42 Tuloksia lasten havainnoinnista Spontanit tilanteet (N= 89 episodia) Sosiodraamaleikki (roolileikki) Ei-fiktionaaliset keskustelut Fiktionaaliset tarinoinnit Jäljittelyt Roolien kehittäminen ja ylläpitäminen

43 Strukturoidut tilanteet (N=20 episodes) oppimistehtävä Mallit: Auttamismalli Vastustava malli Yhdessä tekemisen malli Ohjaajakeskeinen malli Off-task maalli

44 Lapset oppivat yhdessä

45 Lapsi ja opettaja oppivat yhdessä

46 Lapsi ja vanhempi oppivat yhdessä

47 Sisarukset oppivat yhdessä

48 Yhteenveto Varhaista oppimista edistävät: Paljon tilaisuuksia, joissa voidaan pohtia, kyseenalaistaa, reflektoida, ajatella opettaja on tietoinen lasten tavoista ajatella opettaja liian usein strukturoi toiminnan lähtien aikuisen tavasta ajatella opettajan tehtävä: auttaa lapsia ymmärtämään sitä mitä tekevät kehittää tietoisuutta ja myönteistä asennetta oppimista kohtaan kysymykset jotka vievät lapsen ajattelua eteenpäin epäselvät ja avoimet kysymykset