Lasten pystyvyyden ja toimijuuden tukeminen formaaleissa ja informaaleissa konteksteissa ( )

Transkriptio

1 Lasten pystyvyyden ja toimijuuden tukeminen formaaleissa ja informaaleissa konteksteissa ( ) Kristiina Kumpulainen, Lasse Lipponen, Jaakko Hilppö, Helsingin yliopisto Jonna Jaatinen Tampereen yliopisto Sanna Järvelä, Eeva-Liisa Kronqvist, Pirkko Hyvönen, Hanna Järvenoja, Elina Määttä, Arttu Mykkänen Oulun yliopisto

2 Taustaa Millainen on suomalaisten lasten hyvinvointi? Mitä tiedämme siitä? Mitkä ovat suurimmat riskitekijät? Miten lasten pystyvyyttä, itsesäätelyä ja toimijuutta voidaan tukea? Tukevatko lasten erilaiset kasvuympäristöt riittävästi heidän tarpeitaan, vahvistavatko ne motivaatiota toimia ja osallistua? Lapset tarvitsevat luottamusta omaan osaamisensa ja tukea toimijuuteen erilaisissa kasvuympäristöissä Tulisiko kehityksen riskitekijöihin rinnalla kiinnittää huomiota lasten osaamiseen ja vahvuuksiin? Millaiset suojaavat tekijät tukevat lasten hyvinvointia? Voisiko varhainen oppiminen tukea lasten minäpystyvyyttä ja toimijuutta? Lasten suoriutumis- ja oppimisstrategiat kehittyvät jo ennen kouluikää - miten vahvistaa myönteisiä toimintamalleja? Tärkeää huomion kiinnittäminen vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen sekä vertaistukeen (Boekaerts, 1993)

3 Tutkittavat ilmiöt ja teoreettiset lähtökohdat Minäpystyvyys (self-efficacy) ja toimijuus (agency) lasten hyvinvoinnin taustatekijöinä. Minäpystyvyyden kehittyminen edellyttää aktiivista toimijuutta ja lasten oman toimintahalun ja motiivin tukemista Self-efficacy beliefs : ydinuskomukset omasta kyvystä toimia tietyllä tavalla (Schunk, 1995) määrittävät sinnikkyyttä, lannistumattomuutta ja kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ja vaativista tilanteista (esim. haastavat tehtävät) Agency: taito aktiivisesti muuttaa ja muokata omaa lähiympäristöään kohdattaessa haasteita tai ristiriitoja (Holland et al., 1998) ilmenee aloitteisuutena, osallisuutena, kykynä esittää mielipiteitä, taitona pyytää apua, luoda uusia ideoita, ajatuksia, tunteena siitä, että voi vaikuttaa oppimisympäristöön ja omaan oppimiseen

4 Tavoitteet 1. Voivatko minäpystyvyys ja toimijuus selittää lasten hyvinvointia? Hypoteesi: käsitteet laajentavat lapsuuden kasvun ja kehityksen näkökulmaa ja oppimista ja ohjaavat uuteen 21.vuosisadan oppimiseen Tutkitaan ensimmäisessä vaiheessa empiirisen aineiston sekä teoreettisen kirjallisuuden perusteella 2. Miten tutkia lasten toimijuutta informaaleissa ja formaaleissa ympäristöissä? Hypoteesi: lasten pystyvyyskokemusten kehittymistä voidaan tukea rohkaisemalla lapsia toimijuuteen sosiaalisissa tilanteissa Tutkitaan keräämällä empiiristä aineistoa tilanteissa, joissa lapsilla mahdollisuus kokeilla, tutkia, suunnitella, olla aktiivinen (kotona, pihalla, leikkipaikalla, harrastuksissa, museoissa, koulussa, päiväkodissa, isovanhempien luona )

5 3. Operationalisoida aktiivinen toimijuus stimulaatioiden avulla; tavoitteena on tutkia voivatko ne toimia välittäjinä minäpystyvyyden ja hyvinvoinnin välillä Hypoteesi: lapset voivat oppia säätelemään huomiotaan ja käyttäytymistään Tätä tutkitaan mm. : Osaavatko lapset tunnistaa ryhmätoiminnoista tilanteita, jotka vaikuttavat toimijuuteen myönteisesti? Millaiset menetelmät ja välineet tukevat toimijuuden kehittymistä ja ylläpitämistä? 4. Kehittää videotutkimusta lasten aktiivisen osallisuuden menetelmänä Hypoteesi: lasten aktiivinen osallisuus edistää heidän toimijuuttaan Tätä tutkitaan rohkaisemalla lapsia osallistumaan autenttisista arkielämän tilanteista koottujen videoepisodien suunnitteluun, tuottamiseen ja tulkintaan yhdessä toisten lasten, aikuisten, omien vanhempien kanssa

6 Toimijuutta (efficacious agency) tukevat stimulantit Rohkaistaan lapsia aktiiviseen osallisuuteen elämänsä eri konteksteissa tapahtuvan videoinnin (stimulantit) suunnittelussa, tuottamisessa ja tulkinnassa Kehitetään videotutkimusta metodina, joka osallistaa lapset Onnistuneet interventiot tarvitsevat usein paljon resursseja kehitetään stimulantteja, joita voidaan käyttää päivittäin, kaikissa konteksteissa sekä kaikkien lasten ja oppilaiden kanssa Stimulaatiot auttavat lapsia oppimaan oman tarkkavaisuuden ja käyttäytymisen muuntelemista (Webster-Stratton, et. al. 2001, Smith, et al. 2005)

7 Hankkeelta odotetaan Teoreettisesti.. Tuotetaan uutta tietoa lasten toimijuudesta ja sen kehittymisestä varhaislapsuudessa Havainnollistetaan niitä konteksteja ja prosesseja, jotka tukevat ja/tai estävät toimijuuden kehittymistä erilaisissa ympäristöissä Tuotetaan uutta tietoa lapsuuden muuttuvista ympäristöistä ja keräämällä lasten näkökulmia tilanteista Metodologisesti Kehittää osallistavaa ja lapsilähtöistä videotutkimusta Aineistoa kerätään ja tutkitaan yhdessä lasten ja heidän vanhempiensa kanssa Kehittää muita menetelmiä, joilla voitaisiin tavoittaa lapsen aktiivista toimijuutta

8 Pedagogisesti Kehittää tutkimukseen perustuvia ohjeita, menetelmiä ja välineitä sekä kasvattajille että vanhemmille joiden avulla voidaan tukea lasten toimijuutta ja sitä kautta lasten hyvinvointia Yhdessä tehtyjä aktiviteetteja, yhteistä aineistoa lasten, vanhempien ja kasvattajien kanssa tavoitteena toimijuus Kehittää proaktiivisia malleja kasvatuskäytäntöihin, joiden avulla voidaan arkielämässä eri tavoin auttaa lapsia tulemaan aktiivisiksi ja itseensä luottavaisiksi sekä oppimiselle myönteisiksi Yhteisöllisesti Ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja antaa kaikille lapsille mahdollisuus toimia omassa ympäristössään ja saada oma äänensä kuulluksi Mahdollisuus edesauttaa negatiivisten kehityssuuntien ohjaamista positiivisiksi

9 Hankkeen tämänhetkinen vaihe Aineistonkeruu Oulun Normaalikoululla Oppilaiden taustojen kartoitus case-lasten valinnan perusteeksi. Sosiaalinen kompetenssi (MASK, Kaukiainen, Junttila, Kinnunen Vauras; 2005) Kuvaukset neljässä luokassa (eskari-1-2) Kaksi kuvaajaa luokkaa kohden. Kuvattavien lasten ennalta valikointi. Kuvausten jälkeen case-lasten haastattelu stimulatedrecall menetelmällä.

10 Hankkeen tämänhetkinen vaihe Stimulated recall haastattelu Tarkoituksena tarkastella lasten omia käsityksiä heidän arkipäivän onnistumisen kokemuksista ja toimijuuden hahmottamisesta. Lapset osallistava aineistonkeruun menetelmä, jossa lapset pääset itse kertomaan havainnoistaan (Morgan, 2007). Tutkijan tulkinnan lisäksi myös lapsen näkemys tapahtuneesta. Pohjaa niin sanottuun Mosiac lähestymistapaan (Clark & Moss, 2001). Aineiston editointi ja haastattelu suoritetaan samana päivänä kuin varsinainen kuvaus. Vaatii toiminnan huolellista suunnittelua

11 Haastattelun kysymykset Kertoisitko mitä sinä teit tässä tilanteessa? Mitä sinä ajattelit tässä tilanteessa? Miltä sinusta tuntui tässä tilanteessa? Miksi? Miten se miltä sinusta tuntui tilanteessa vaikutti siihen miten tilanteessa suoriuduit? Kuinka luottavainen olit että onnistuit tilanteessa? Miten mielestäsi onnistuit tilanteessa? Kuinka voisit auttaa kaveria joka tulisi kysymään apua vastaavassa tilanteessa? Auttoiko joku sinua tässä tilanteessa tai tehtävässä? Millaista apua sait? Mitä tilanteen jälkeen tapahtui?

12 Esimerkki 1. Poika 6 v. 1. H: Kuinka luottavainen sää oot että sää onnistut tuollaisissa kirjotustehtävissä 2. L: Noo, en mää yhtään epäilis että se menis pieleen 3. H: Eli sää yleensä onnistut tollasissa tilanteissa 4. L: Joo-o 5. H: No miten sää onnistuit tuossa tilanteessa 6. L: Hyvin

13 Esimerkki 2. Tyttö 8 v. 1. H: Kuinka hyvin sää onnistuit tuossa tilanteessa 2. L: Ehkä ihan hyvin 3. H: Mistä sää tiiät että sää onnistuit hyvin. 4. L: Noku mää kirjotin aika pitkän lauseen siihen ja kirjotan vielä lissää siihen sitten kotona ja sitten mietin vielä että mitä piirrän siihen vielä aika paljonki 5. ( ) 6. H: No miten se että susta tuntui mukavalta (nimetty aiemmin kortteja apuna käyttäen) niin vaikutti siihen mitä sää teit tuossa tilanteessa. 7. L: No sillee ehkä että niin osasin kirjottaa ja että tiesin että mitä siinä pittää tehä ja eikä ollu mikkää sellanen hätätilanne että mitä siinä pittää tehä ja että pystyin siihen keskittymään ja tekemään rauhallisesti eteenpäin

14 Odotettuja tuloksia Saadaan tietoa siitä, miten lapset itse näkevät ja käsittävät onnistumisen kokemukset joita koulupäivään mahtuu. Saadaan tietoa siitä, kuinka lasten käsitykset onnistumisista poikkeavat aikuisten näkemyksistä ja aikuisten käsityksistä onnistumisen kokemuksista. Saadaan tietoa pienten projektien (Johnson 2008) merkityksestä arjen vuorovaikutuksessa, lapsiryhmässä sekä opettaja-lapsi-vuorovaikutuksessa Saadaan tietoa hyvinvointia ja oppimista suojaavien ja ylläpitävien (McLaughlin 2008) tekijöiden merkityksestä