Vantaan kaupunki Maankäyttötoimi Marja-Vantaa -projekti Keimola KEIMOLANMÄKI Asemakaavan selostus, joka koskee 17.12.2008 päivättyä asemakaavakarttaa nro 220200 / II Ilmoitus vireille tulosta 6.2.2008. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.9.2008 Kaupunginhallitus 22.9.2008 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.12. 2008 Kaupunginhallitus 12.1.2009 Kaupunginvaltuusto 26.1.2009
1 / 63 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Keimolanmäellä, Hämeenlinnanväylän länsipuolella, noin kolmen kilometrin päässä Kehä III:sta pohjoiseen. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee Keimolan entinen moottoristadion.
2 / 63 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 7 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 8 3 LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 8 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 8 3.1.2 Luonnonympäristö... 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 10 3.1.4 Maanomistus... 16 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 17 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 19 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 19 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 19 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 20 4.3.1 Osalliset... 20 4.3.2 Vireille tulo... 20 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 20 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 21 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 23 4.5.1 Ideasuunnitelman sisältämät vaihtoehdot... 24 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 29 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 29 5.1 Kaavan rakenne... 30 5.1.1 Mitoitus... 30 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 31 5.3 ALUEVARAUKSET... 31 5.3.1 Korttelialueet... 31 5.3.2 Muut alueet... 33 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 35 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 35 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 37 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 38 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 41 5.7 Nimistö... 41 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 41 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 41 6.1.1 Toteuttaminen... 41 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET... 42
3 / 63 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava Keimolanmäki, nro 220200 Asemakaavalla mahdollistetaan asuntojen rakentaminen noin 2 500:lle ihmiselle lähipalveluineen sekä eteläosaan kaavoitetaan toimisto- ja työpaikka-alue. Yhteensä kerrosalaa alueelle tulee noin 170 000 ka-m². Kaavan aivan eteläosassa Hämeenlinnanväylän alittavalle Tikkurilantielle (entiselle Riipiläntielle) kaavoitetaan uusi yhdystie katualueena. Suunniteltavan alueen arkkitehtuurille ja ympäristörakentamisen laadulle asetetaan korkeat vaatimukset huomioiden esteettömyys, turvallisuus, ekologisen rakentamisen ratkaisut, joukkoliikenteen sujuvuus sekä ympäristötaiteen toteutuminen. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Tilastolomakkeet - Asemakaavakartta määräyksineen - Havainnollistavaa aineistoa, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy - Asemakaavatasoinen vesihuollon yleissuunnitelma, 2.7.2008, Pöyry Environment Oy - maaperäkartta - maisemasuunnittelun osa-alueet - Alueleikkaus 1:400 - Tavoitteelliset toteuttamisosat - liikennesuunnitelma, suhteessa vaiheittaiseen toteutukseen, SITO Oy - katupoikkileikkaukset, SITO Oy - Keimolanmäen asemakaavaehdotusvaiheen meluselvitys, 1.9.2008, Ramboll Finland Oy - Keimolanmäen melulausunto, Ramboll 1.12.2008 - Kaukolämpöverkon yleissuunnitelma 11.12.2008 - Vesihuoltolinjat Keimolantiellä, SITO Oy 2.12.2008 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Marja-Vantaan osayleiskaava selvityksineen, Vantaan kaupunki - Yleiskaavan luonnonsuojeluselvitys ja Luoalueselvitys, Vantaan kaupunki - Keimolan maisemaselvitys, Ympäristötoimisto Oy - Asiantuntijamuistio kulttuurihistoriallisista tavoitteista ja havainnoista maastossa 29.11.2006, Museovirasto 2007 - Vantaan modernia rakennuskulttuuria koskeva selvitys, Vantaan kaupunki 2002 - Isosuon hoito- ja käyttösuunnitelma, Vantaan kaupunki/valmistuu syksyllä 2008 - Keimolanmäen maisemasuunnittelun periaatteet, Vantaan kaupunki - Keimolan moottoristadionin tornin katselmusraportti, ins.tsto Mikko Vahanen Oy, sisältö referoituna selostuksessa - Maaperän pilaantuneisuusselvitys, ins.tsto Pohjatekniikka Oy
4 / 63 - Vauhtitilan valuma-alueen tutkimukset, 9.8.2007, ins.tsto Pohjatekniikka Oy - Petikon luontovirkistysalueen yleissuunnitelma, Vantaan kaupunki - Uhanalaiset perhoset Vantaan Keimolassa, raportti Ympäristökeskus - Klaukkalan rata, Klaukkalan radan esiselvitys välillä Petas-Klaukkala, 2007, Ratahallintokeskus - Keimolan moottorirata, Geotekninen selvitys, 12.6.2008, ins.tsto Pohjatekniikka Oy - Keimolan moottorirata, Geotekninen selvitys, 24.6.2008, ins.tsto Pohjatekniikka Oy - Arvio ilmanlaadusta YTV:n mittaustulosten perusteella koskien Keimolanmäen asemakaavaa, 29.4.2008, Maria Myllynen, YTV - Marja-Vantaan maiseman ja virkistyskäytön yleissuunnitelma, 2008 Finnish Consulting Group /valmistuu syksyllä 2008 - Liikenne- ja pysäköintiselvitys, 2008, SITO - Marja-Vantaan visioaineisto ja laatukriteerit - Vantaan Hulevesiohjelma, Vantaan kaupunki (valmistuu syksyllä 2008) - Valtatie 3:n yleissuunnitelma, osana Kehäradan suunnittelua - Keimolanmäen asemakaavaehdotusvaiheen tärinäselvitys, 1.9.2008, Ramboll Finland Oy 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatimiseksi Vantaan kaupunki ja maanomistaja ovat laatineet yhteistoimintasopimuksen, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.1.2007. Sopimuksessa todetaan mm. että Vantaan kaupunki käynnistää asemakaavan laatimisen välittömästi ja että puolet rakennusoikeudesta tulee korvauksena kaupungille. Marja- Vantaa projektin perustamisen (17.1.2007) jälkeen käynnistettiin neuvottelut suunnitteluprosessista. Maanomistaja pyysi suunnittelutarjoukset kuudelta arkkitehtitoimistolta, joiden tarjoutumiset esiteltiin maanomistajan ja rakennuttajakumppaniensa järjestämässä tilaisuudessa maaliskuussa 2007. Myös kaupungin edustajat osallistuivat tilaisuuteen. Maanomistaja valitsi maankäytön suunnitelmaluonnoksen laatijaksi arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy:n. Suunnittelutarjoukset ja -luonnokset perustuivat Vantaan kaupunginvaltuuston 19.6.2006 hyväksymään Marja-Vantaan osayleiskaavaan, joka on tullut lainvoimaiseksi 9.7.2008. Arkkitehtitoimiston ideasuunnitelman laatiminen käynnistyi huhtikuun alussa 2007 ja työ valmistui syyskuussa 2007. Ideasuunnitelman sisällössä huomioitiin mm. Museoviraston kanta entisen moottoriradan ja sen valvontatornin säilyttämisestä. Ideasuunnitelma esiteltiin asukkaille 13.11. 2007 Kivistön koululla järjestetyssä tilaisuudessa, jonka jälkeen se on ollut esillä projektin internet-sivustoilla. Tilaisuudessa
5 / 63 ideasuunnitelmaa pidettiin erityisen hyvänä värikkäiden rakennusten idean vuoksi ja koska se huomioi entisen moottoriradan linjauksen. Syksyllä 2007 Marja-Vantaa projektissa ja maankäytön toimialalla arvioitiin ideasuunnitelmaa sekä aikataulukysymyksiä. Maanomistajan ja kumppaneiden kanssa käytiin neuvotteluja ideasuunnitelmaan liittyen tulevan suunnittelun ja toteutuksen aikatauluista ja laadusta. Asemakaavatyö käynnistyi vuoden 2008 alussa ideasuunnitelmaan perustuen. Sanoma WSOY jätti asemakaavahakemuksen helmikuun alussa 2008 ja asemakaavoituksen aloituskokous pidettiin 7.2.2008. Yhteistyöryhmä koostui Marja-Vantaan projektityöryhmän, kaupungin linjaorganisaation, maanomistajan ja kumppaniensa edustajista. Suunnittelukysymyksiä käsiteltiin myös useissa pienryhmien tapaamisissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin 6.2.2008. Asemakaavatyön aloittamisesta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 10.2.2008, sekä 6.2.2008 päivätyllä kirjeellä maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. Mielipiteitä saatiin yhteensä 8 kpl. Alueella toivottiin moottoriradan historian näkyminen kaavassa sekä tulevien liikenneväylien tilavarausten huomioiminen (Klaukkalan rata ja ns. Rinnakkaistie). Samoin alueella oleva voimalinja sekä kaava-aluetta sivuava suunnitteilla oleva kaasuputki tuli huomioida tilavarauksineen ja suojaetäisyyksineen. Asemakaava-alueen rajausta laajennettiin etelään tulevan katualueen osalta 30.5.2008 päivätyllä osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla, jolloin saatiin 4 mielipidettä. Sisällöltään uusi mielipide tuli Tiehallinnolta, jonka mukaan tiealuetta (vt 3:n osalta) ei pitäisi jättää kaavoittamatta asemakaava-alueiden väliin. Vantaa suunnittelee ja rakentaa 2008 -lehdessä esiteltiin laajasti Keimolanmäen asemakaavoitusta (jakelu 27.2.2008). Ensimmäisessä Marjan päivän juhlassa 15.8.2008 esiteltiin Keimolanmäen kaavasuunnitteluaineistoa. Yhteistoimintaryhmässä valmisteltiin Keimolanmäen laatukriteerit. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen 10.9.2008 ja kaupunginhallitus 22.9.2008, jolloin Marja-Vantaa-projekti oikeutettiin pyytämään tarvittavat lausunnot ja asettamaan asemakaavaehdotus julkisesti nähtäville. Kaupunginhallitus hyväksyi samassa kokouksessa maanomistajan ja kaupungin keskinäisen toteuttamissopimuksen. Asemakaava-aineistoa esiteltiin kaikille avoimessa tilaisuudessa Kivistön koululla 9.10.2008, jolloin puheenvuoroissa esitettiin mm. huoli julkisten palveluiden ajoituksesta suhteessa asuntorakentamiseen ja sen vaiheistukseen sekä Käärmetalon mahdollisesti melua heijastavasta luonteesta. Aineisto on myös ollut projektin nettisivuilla nähtävillä 10.9.2008 alkaen.
6 / 63 Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 15.10. 13.11.2008, jolloin saatiin kaksi muistutusta, joissa esitettiin mm. että - lento- ja maantieliikenteen aiheuttaman melun yhteisvaikutusten osalta asemakaavan selvitykset ovat puutteellisia ja siksi kaavatyö on keskeytettävä odottamaan Helsinki-Vantaa lentoaseman uutta ympäristölupaa - ns. Käärmetaloa koskeva meluselvitys on laajennettava koskemaan myös valtatie 3:n itäpuolta heijastusvaikutusten vuoksi - julkisten palveluiden oikea-aikaisuus on turvattava myös rakentamisen 1 -vaiheessa ja - pohjavesien puhtautta tulisi seurata riittävän pitkä aika. Lausuntoja pyydettiin 19 ja saatiin määräaikaan mennessä 14 kpl. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin asioihin: - Marja-Vantaan asemakaavoitus olisi pitänyt aloittaa valtatie 3:n itäpuolelta, erityisesti mahdollisesta taloudellisesta taantumasta johtuen - melumääräyksien sisältöön ja meluselvitysten riittävyyteen: erityisesti lento- ja maantieliikennemelun yhteisvaikutusten arviointi on puutteellista - julkisten palveluiden ajoitukseen suhteessa asuntorakentamisen vaiheittaisuuteen - valtatie 3:n ylittäviin kevyen liikenteen siltoihin ja - asemakaava-alueen ulkopuolisten luontokohteiden säilymiseen. Määräajan jälkeen saatiin kaksi lausuntoa, toinen Vantaan kaupunginmuseolta ja toinen Uudenmaan ympäristökeskukselta. Näissä todetaan mm. että - uudisrakentaminen olisi ollut ehkä syytä sijoittaa kauemmaksi valvontatornista - valvontatornin sr-merkintään on syytä lisätä täsmentävä määräys, joka selventää, miten torni säilytetään - kaavan toteuttaminen ei saa aiheuttaa Isosuon vesitasapainon muuttumista, hulevedet tulee johtaa Isosuon ja rakennettujen alueiden väliin jäävälle viheralueelle, - suunnittelualue on kokonaisuudessaan osoitettu puhdistettavaksi/ kunnostettavaksi maa-alueeksi, joka on puhdistettava ennen alueen käyttöönottamista (saa), rajausta ei ole syytä ulottaa koskemaan Keimolanmäenpuistoa, joka tulisi säilyttää luonnonmukaisena. Lausuntojen ja muistutusten perusteella meluselvityksiä on tarkennettu (Ramboll 1.12.2008). Lento- ja maantieliikenteen aiheuttamaa melua ei voida suoraan laskennallisesti yhdistää mutta eri melutyyppien yhteisvaikutusta voidaan arvioida ja siltä osin asemakaava-aineistoa on täydennetty. Lisäselvityksessä ei tullut esille mitään, minkä vuoksi esim. asemakaavaehdotuksen melumääräyksiä tulisi muuttaa tai että kaavatyö tulisi pysäyttää odottamaan Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupaa.
7 / 63 Asemakaavakarttaa ja määräyksiä on tarkistettu lausuntojen ja muistutusten perusteella mm. seuraavasti: - rata-aluetta koskeva rakenteellinen tärinän ja runkomelun torjuntamääräys on poistettu tarpeettomana - valtatie 3:n liikennemelun torjuntaa koskeva melumääräys on siirretty LT -alueen sisäpuolelle - ns. Käärmetalon julkisivumateriaaleilta edellytetään, että ne eivät edesauta melun heijastusvaikutuksia - Isosuon itäpuoliselle virkistysalueelle on lisätty maanalaisen johdon tilavaraus maakaasujohtoa varten, jonka vuoksi AP-kortteleissa on siirretty rakennusalan rajaa n. 10 20 m kauemmaksi Isosuosta. Asemakaavan havainnollistavaa aineistoa on tarkistettu mm. lisäämällä ns. ruohosilta koko alueen havainnekuvaan. Muilta osin tarkistukset ovat luonteeltaan enemmän teknisiä tarkennuksia. Asemakaavaselostusta on päivitetty korjausten ja tarkistusten vuoksi. Rambollin lausunto on selostuksen liitteenä. Mitkään tehdyistä asemakaavan tarkistuksista eivät edellytä asemakaavaehdotuksen uudelleen nähtäville panoa. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asemakaavaehdotuksesta annettuja lausuntoja ja muistutuksia sekä niihin laadittuja vastineita ja asemakaavan tarkistuksia 17.12.2008 ja esitti edelleen kaupunginhallitukselle vastineiden ja asemakaavan tarkistusten hyväksymistä. 2.2 Asemakaava Asemakaava on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja Marja-Vantaan osayleiskaavan mukainen. Asemakaavalla toteutetaan Vantaan kaupungin strategisia tavoitteita sekä Marja- Vantaan visiota. Asemakaava on laadittu SanomaWSOY:n maille, mutta suunnittelua on laadittu laajempana kokonaisuutena, sisältäen mm. etelässä osayleiskaavan sisältämän tulevaisuuden asuntoaluevarauksen, joka on toteutettavissa vain mikäli lentomelu pienenee nykyiseltä tasoltaan. Asemakaava on laadittu niin, että kyseinen aluevaraus voidaan asemakaavoittaa myöhemmin myös esim. työpaikka-alueeksi. Tavoitteellisen uudisrakentamisen asuinkerrosala on noin 122 000 kam 2. Kerrostaloasuntoja tulee noin 1 300-1 400 kpl ja autopaikkoja asukkaiden käyttöön noin 2 100 kpl. Toimisto- ja työpaikkarakentamista alueelle tulee n. 34 000 ka-m 2 ja niihin liittyviä autopaikkoja n. 520 kpl. Julkisten palvelutilojen tavoitteellinen kerrosala on 7 700 ka-m2 ja liiketilojen noin 1 000 ka-m 2, jonka lisäksi saadaan rakentaa kerrosalan estämättä keskeisissä kortteleissa katutason liiketiloja. Asemakaava-alue sijaitsee valtatie 3:n länsipuolella, ja kokonaisratkaisu perustuu moottoriväylän liikennemelun torjumiseen pohjois-etelä
8 / 63 suuntaisella melumuuritalolla, ns. käärmetalolla. Palvelutilat sijoittuvat mahdollisimman hyvin saavutettavina alueen sisäosiin. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaavaan liittyy toteuttamissopimus. Alueen toteuttaminen käynnistyy asemakaavan vahvistuttua, tavoiteaikataulun mukaan asuinrakentamisen osalta mahdollisesti lokakuussa 2010. Kunnallistekninen rakentaminen käynnistynee v. 2009. Kaava-alue toteutuu kolmessa suuremmassa osakokonaisuudessa. Koulupäiväkodin rakentaminen ajoitetaan suhteessa ensimmäisten asukkaiden muuttamiseen alueelle. Toimitilarakennusten toteuttamista ei ole aikataulutettu. Toteuttamista varten laaditaan rakentamistapaohje, joka sisältää julkisten alueiden lähiympäristösuunnitelman ja yksityisiä tontteja koskevan rakentamisohjeen. Aineistoon sisältyy taideohje. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Marja-Vantaan osayleiskaavan länsiosassa, entisen Keimolan moottoriurheilun keskuksen alueella. Entinen ajorata on tänä päivänä huonossa kunnossa, sen pinta on rapautunut ja kasvillisuus on levinnyt rata-alueille. Varikkorakennelma ja katsomo on purettu ja ajoratojen välissä kasvaa tiheää metsää. Mikroautorata on osin säilynyt, osin se on laajentunut epämääräiseksi varastoalueeksi. Alueelta löytyy mm. vanhoja autonromuja sekä huono-kuntoisia varastorakennuksia. Maanomistaja on käynnistänyt alueen puhdistamisen romuista ja huonokuntoisista rakennelmista kesällä 2008. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee karulla, metsäisellä moreeniselänteellä. Moottoriradan alue on täyttömaata. Idässä alue rajautuu Hämeenlinnan väylään ja lännessä Isosuohon. Alueen länsireunalla sijaitsevan täyttömäen reuna laskee jyrkästi Isosuolle. Moottoriurheilun loputtua 1978, ylätasanne on alkanut metsittyä. Moottoriradan linjaus näkyy mutkittelevana käytävänä noin 20-vuotiaan metsän sisällä. Metsään on jäänyt aukkoja entiselle varikkoalueelle, kahvilarakennuksen eteen sekä sisääntulotien molemmille sivuille. Metsässä erottuvat selvästi toisistaan koivu- ja mäntyvaltaiset alueet. Ylätasanteen länsireunassa on pitkä kapea niitty.
9 / 63 Asemakaava-alueella ei ole inventoituja luontoarvoja. Kaavoitettavan alueen ulkopuolelle jäävä radioaseman ympäristö on melko avoin, osin kosteapohjainen niittyalue, joka on säilynyt pitkään avoimena, koska lehtipuiden taimia on poistettu säännöllisesti. Niityllä on runsas perhoslajisto. Erityisesti suojeltava laji on ketosukkulakoi, Scythris laminella. Kaava-alue sijaitsee luonnonsuojelulailla (osaksi) rauhoitetun Isosuon Natura-alueen välittömässä läheisyydessä. (FI0100064 Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät). Uhanalaisista perhosista on laadittu raportti, jossa käsitellään myös Ketosukkulakoin säilymistä (Vantaan ympäristökeskus). Raportin mukaan alueella on erittäin runsas perhoslajisto. Alueella on havaittu 1137 erilaista perhoslajia, jotka eivät kuitenkaan elä kaava-alueella. Ketosukkulakoin elinalue sijaitsee kaava-alueen lounaispuolella. Isosuon kannalta oleellista on, että uudella rakentamisella ei muuteta suon kosteustasapainoa ratkaisevasti. Suunnittelualue kuuluu kahteen päävaluma-alueeseen. Suuri osa suunnittelualueesta sekä Isosuo kuuluvat Espoon Pitkäjärven valumaalueeseen. Hämeenlinnanväylän läheisyydessä pintavedet valuvat pohjoiseen ja alittavat Hämeenlinnanväylän ojassa. Näiden vesien vastaanottava vesistö on Vantaanjoki. Keimolanmäelle ei tule hulevesiä alueen ulkopuolelta. Suunnittelualue ei ole pohjavesialueella. Moreeniselänne täyttöineen varastoi hyvin lämpöä ja runsas puusto tasaa lämpötilaeroja ja tekee pienilmastosta miellyttävän. Lounaaseen laskeva täyttömäen reuna on erityisen lämmin. Ympäröivien metsien ansiosta alue ei ole alttiina voimakkaille tuulille. Isosuon vesitaloudesta Keimolan Isosuo on pääkaupunkiseudun edustavin keidas- eli kohosuo. Yliopiston bio- ja metsätieteen laitokset käyttävät sitä opetus- ja vierailukohteena. Isosuo on kohosuo, jonka hydrologian erityispiirteenä on, että suo saa ravinteita ja vettä laiteeseensa ympäröiviltä kivennäismailta ja suon keskustaan vain sadevedestä. Suon laideosan kasvillisuus onkin ravinteisuudesta johtuen keskusosaa rehevämpää. Keimolanmäen asemakaava-alue sijaitsee maantäyttöalueella Isosuon pohjoisosan itäpuolella. Kaava-alueen ja suon välissä on maantäytön muodostama korkea ja jyrkähkö rinne. Maantäyttö osittain estää vapaan valunnan laiteelle. Maanläjitysalueelta tosin valuu myös laiteen tälle alueelle vesiä, joten myös suon pohjoisosan itäpuolinen laide on hydrologialtaan melko hyvin säilynyt. Suon käyttö ja rakentamisen vaikutukset suohon Mahdollisia hydrologisia muutoksia todennäköisempää on, että asuinalueen rakentaminen aivan suon viereen aiheuttaa kulutuksen lisääntymistä suolla. Se taas vahingoittaa luontoa ja alueen
10 / 63 virkistysarvoja. Kulutuksen estämiseksi ja kävijöiden kulun ohjaamiseksi on tarpeen rakentaa pitkospuureitit suolle. Suo voisi toimia myös Keimolanmäen koulujen opetuskohteena. Roskaantumisesta Isosuon ja Keimolanmäen välistä rinnettä on käytetty vanhojen autonromujen yms. kaatopaikkana. Alueen rakentamisen yhteydessä rinne tulee siivota. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Keimolanmäki on tällä hetkellä asumaton. Marja-Vantaan osayleiskaavan tavoitteena on saada noin 3 400 asukkaalle koti Keimolanmäkeen, johon sisältyy myös osayleiskaavan A1/m ja A2/malueiden asukastavoitteet. Osayleiskaavassa tavoite nyt kaavoitettavalle alueelle on A1-alueella n. 1 650 ja A2-alueella 420 asukasta eli yhteensä n. 2 070 asukasta. Keimolanmäki kuuluu Keimolan kaupunginosaan (kaupunginosa 22), jossa vuonna 2007 asui 180 asukasta, mutta varsinainen Keimolan asutus sijaitsee Keimolanmäen pohjoispuolella, Vestrantien ja Kirkantien varrella. Yhdyskuntarakenne Kivistön nykyinen keskusta on vaatimaton. Keimolanmäen asuntoalue, joka tulee olemaan osa uutta Marja-Vantaan kaupunkikokonaisuutta, tukeutuu osittain Kivistön keskustan palveluihin. Kivistön keskustassa on nykyisin ruokakauppa, baari, kioski, kirkko ja koulu. Marja-Vantaan osayleiskaavan mukaan tärkeimmät kaupunginosatasoiset palvelut tulevat sijoittumaan uuden Kehäradan Kivistön aseman läheisyyteen. Marja-Vantaan tuleva kaupallinen keskus sijoittuu välittömästi Keimolanmäen uuden asuin- ja työpaikka-alueen eteläpuolelle, valtatie 3:n molemmin puolin, Kivistön aseman länsipuolelle. Hämeenlinnanväylä ja Vanha Hämeenlinnantie erottavat nykyisin tulevan kaava-alueen Kivistön asuntoalueesta ja tulevasta Marja-Vantaan keskustasta. Suunnittelualue liittyy seudulliseen verkkoon Kirkantien välityksellä pohjoisen suuntaan ja valtatie 3:n alituksella Kivistön Kivipellontielle sekä etelässä vanhan ja huonokuntoisen soratien kautta Tikkurilantien jatkeelle, Riipiläntielle. Valtatie 3:n ylittävät kevyen liikenteen sillat (2kpl) yhdistävät alueen Kivistön vanhaan omakotialueeseen. Kaupunkikuva Suunnittelualue sijoittuu Keimolan kaupunginosan pohjoisosaan. Kaupunginosa on pääosin maa- ja metsätalousaluetta. Keimolan alueella on yksittäisiä asuinrakennuksia ja työpaikka-alueita, mutta ne eivät muodosta yhtenäistä kaupunkirakennetta.
11 / 63 Hämeenlinnanväylän itäpuolella on 1950-luvulta lähtien rakennettu Kivistön omakotialuetta, joka on täydentynyt eri vuosikymmenien saatossa. Kaupunkikuva tällä kylämäisellä alueella muodostuu lähinnä yksikerroksisista 1960-luvulla rakennetuista liiketilarakennuksista sekä eri vuosikymmeninä rakennetuista omakotitaloista. Alueella ei ole yhtenäistä kaupunkikuvallista ilmettä. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Nykyiset lähimmät julkiset lähipalvelut ovat Kivistössä (ala-aste, päiväkoti ja kirkko) ja muut julkiset palvelut sijaitsevat Martinlaaksossa ja Myyrmäessä. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Kivistössä ja Vantaanpuistossa. Aluekeskustason palvelut ovat Myyrmäessä. Lähimmät työpaikka-alueet ovat Piispankylässä, Åbyssä ja Vantaankoskella. Virkistys Alueelta on hyvät yhteydet Petikon lähivirkistysalueille ja Keimolan Golfalueelle. Isosuon hoito- ja käyttösuunnitelma valmistuu syksyllä 2008. Kaavoitettavan alueen länsireunalta on hienot näkymät Isosuolle. Liikenne Tällä hetkellä suunnittelualueelle on ajoyhteys etelästä Riipiläntien, tulevan Tikkurilantien, kautta Radioasemantieltä ja pohjoisesta Kirkan- ja Kivipellontien kautta Mosapakantietä pitkin. Alueella ei nykyisin ole varsinaisia kevyenliikenteen reittejä, mutta kaksi kevyen liikenteen siltaa valtatie 3:n yli yhdistää alueen Kivistöön. Keimolan vanhan moottoriradan alue on nykyisin huonosti saavutettavissa joukkoliikenteellä, koska alueella ei ole aktiivista maankäyttöä. Hämeenlinnanväylän länsipuolella suunnittelualueen etelänurkassa sijaitsee kaukoliikenteen bussipysäkki huolto- ja liiketilapalveluineen. Pysäkiltä on jatkoyhteydet lentokentälle. Lähialueita palvelee kuusi seutulinjaa, jotka kulkevat Hämeenlinnanväylän ja Vanhan Hämeenlinnantien kautta. Tihein vuoroväli on linjoilla, jotka kulkevat Hämeenlinnanväylällä, mutta lähin tämänhetkinen bussipysäkki sijoittuu tulevan asuntoalueen eteläosan kohdalle nykyisen huoltoaseman lähistölle. Hämeenlinnanväylän parantamisen yhteydessä bussipysäkki siirtyy etelämmäksi, lähelle tulevaa Kivistön asemaa. Vanhalla Hämeenlinnantiellä seutulinjat kulkevat erittäin harvoin. Vantaan sisäiset linjat kulkevat Vanhalla Nurmijärventiellä, noin 700 metrin kävelymatkan päässä Keimolanmäen tulevasta asuntoalueesta. Suunnittelualueen korttelirakenteen eteläosan etäisyys tulevasta Kehäradan Kivistön asemasta on n. 500 m. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
12 / 63 Alueella toimi vuosina 1966-1978 Keimolan moottoristadion. Keimola oli aikanaan maan johtava moottoriurheilukeskus, jossa harjoitettiin auto- ja moottoripyöräkilpailujen ohella koulutus- ja viihdetoimintaa (Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979). Pääkilparadan vieressä oli mikroautorata sekä polkuautorata 'Lasten Keimola'. Alueen suunnittelijoita olivat kilpa-autoilijat Curt Lincoln, Fred Keitel ja arkkitehdit Dag Englund sekä Risto Skogström. Inventoinnissa Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979 Keimolan moottoristadion on arvotettu ylimpään eli A1-luokkaan, jonka kohteet on suositeltu suojeltaviksi. Maa-alueen omisti pitkään Wihuri-yhtymä, joka myi sen Sanoma Oy:lle toiminnan hiipuessa. Stadion on nykyään jokseenkin umpeen metsittynyt, ainoita maamerkkejä ovat pääradan ja Lasten Keimolan valvontatornit. Stadionin pääsuora ja varikkosuora sijaitsevat alueella, joka Uudenmaan tiepiirin suunnitelman mukaisesti on muuttumassa liikennealueeksi. Museoviranomaisten kannalta olennaista on säilyttää muistumia Keimolan moottoristadionin merkityksestä autoistumisen kulttuuri-ilmiönä ja asemasta Suomen autourheilun historiassa (muistio maastokäynnistä, Museovirasto). Keimolan moottoristadion, "Keimola, moottoristadion joka melkein katosi" Tekninen huolto Vesihuolto Kaava-alueella ei ole rakennettua vesihuoltoa. Lähin vesihuoltoverkosto sijaitsee Hämeenlinnanväylän ja Riipiläntien risteyksen tuntumassa alle kilometrin etäisyydellä kaava-alueen korttelialueista. Hulevedet Hulevedet johdetaan alueelta tällä hetkellä avo-ojissa. Vedet virtaavat osittain Isosuon suuntaan ja osittain etelään sekä pohjoiseen Hämeenlinnan Väylän suuntaan.
13 / 63 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Marja-Vantaan osayleiskaava on tullut lainvoimaiseksi 9.7.2008 Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Osayleiskaavan valitusprosessin keskeinen sisältö liittyi lentomeluun, siitä laadittuihin selvityksiin ja erityisesti niiden riittävyyteen. Osayleiskaavassa on esitetty lentomelun verhokäyrä, joka on myös vahvistetussa maakuntakaavassa. Verhokäyrän on laatinut Ilmailulaitos (nyk. Finavia) v. 2002 ohjaamaan nimenomaan maankäytön suunnittelua. Osayleiskaavassa on lentomelua tarkasteltu erikseen tie- ja raideliikenteen melusta. Keimolanmäen asemakaava perustuu Marja-Vantaan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan ja asumista on kaavaehdotuksessa osoitettu vain osayleiskaavan asumisen mahdollistavalle lentomelualueelle m3: asumista ei ole osoitettu lentomelun verhokäyrän Lden55 db:n sisäpuolelle vaan ratkaisu perustuu vahvistettuun osayleiskaavaan. Asemakaavasuunnittelua varten on täydennetty osayleiskaavan meluselvitysaineistoa asemakaavatasoiseksi aineistoksi. Asemakaava-alue sijoittuu pääosin osayleiskaavan lentomeluvyöhykkeelle m3, jonka mukaan uusia asuinalueita voidaan lentomelun näkökulmasta toteuttaa. Asuinrakennusten ulkoseiniltä, ikkunoilta ja ilmanvaihtoaukoilta edellytettävät ääneneristävyysvaatimukset eli vaadittu äänitasoero ( L) määritetään Vantaan rakennusvalvonnan rakentamisohjeen Rakennusten ulkovaipan ääneneristävyysvaatimukset mukaisesti. Keimolanmäen eteläosa on osayleiskaavan lentomeluvyöhykkeellä m2, jossa lentomelu L den on 55-60 db. Osayleiskaavamääräysten mukaan alueella ei sallita uuden asutuksen eikä uusien melulle herkkien toimintojen sijoittamista. Osayleiskaavassa on lentomelualueelle m2 osoitettu asutusta lisämääräyksellä, että alueelle ei saa rakentaa asuntoja ennen kuin lentomelu L den on pysyvästi pienempi kuin 55 db. Valtatie 3 aiheuttaa liikennemelua, jonka määrää on selvitetty mm. valtatie 3:n yleissuunnitelma- ja tiesuunnitelmavaiheessa. Kaavatyön kanssa saman aikaisesti on ollut käynnissä valtatien 3 tiesuunnitelman laadinta välillä Kehä III - Keimola. Suunnitelma käsittää myös Kehärataan liittyvien rinnakkaisten tie- ja katuverkon suunnitelmat. Työn yhteydessä on selvitetty valtatien 3 ja uuden läntisen rinnakkaistien tiemelun leviäminen vuoden 2030 ennustetilanteessa. Liikennemelun keskiäänitaso (LAeq) suunnittelualueen Hämeenlinnanväylän puoleisessa osassa ylittää päivisin 65 db ja öisin 60 db. Runkomelu ja tärinä Runkomelusta ja tärinästä on laadittu asemakaavaehdotusvaiheen selvitys (Ramboll 29.8.2008), jossa on arvioitu sekä tulevan Klaukkalan radan että maantieliikenteen vaikutuksia. Ennustetilanteessa liikennemäärät ovat valtatie 3:lla 70 000 ajoneuvoa ja Klaukkalan maantiellä 8 000 ajoneuvoa / vrk, joista raskaan liikenteen osuus on 8 ja
14 / 63 6 %. Klaukkalan radalla SM4 -junien tiheys on molempiin suuntiin klo 7-22 yht. 45 kpl ja yöaikana klo 22-7 yht. 14 kpl / vrk. Runkomelu aiheutuu yleensä kallioon tai kovaan maaperään raideliikenteen aiheuttamasta tärinästä. Runkomelu siirtyy parhaiten kovissa maa-aineksissa ja verraten huonosti savisessa maaperässä. Käytössä olleiden maaperätietojen perusteella suunnittelualueella kallio ei ole lähellä maanpintaa, joten runkomelun riskiä ei voida pitää merkittävänä. Tärinäselvitys on suoritettu VTT:n suosituksen "Selostus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa" -mukaisten arviointitasojen 1 ja 2 mukaan. Arviointitason 1 tarkastelulla voidaan määritellä onko värähtelytarkastelu lainkaan tarpeen. Arviointitasoa 2 käytetään, mikäli halutaan tarkentaa arviointitason 1:n tuloksia vaurioriskien arvioimiseksi. Tähän on sovellettu VTT:n ohjetta "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin - vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen", jonka mukaan määritellään V-, H- ja E-alueet. Näistä V -alueella sijaitsevat rakennukset ovat herkimpiä värähtelyn vaikutuksille ja E -alueet vähiten. Selvityksessä on arvioitu tilannetta molemmilla tasoilla. Yhteenvetona raportissa todetaan, että junaliikenteestä aiheutuva tärinä rakennusalueella ei ylitä vaurioitumisherkkyyttä kuvaavan E -alueen rajaarvoa, jos alueella ei ala liikennöidä SM4 -junia raskaampaa kalustoa ja etäisyys radasta pysyy yli 25 metrissä (asemakaavassa etäisyyttä yli 60 m). Myöskään tärinän häiritsevyyttä kuvaavan tunnusluvun raja-arvo ei tällöin ylity. Tieliikenteen aiheuttama tärinä ei ylitä vaurioitumisherkkyyden E -alueen rajaa tai tärinän häiritsevyyttä kuvaavan luokan C raja-arvoa, joka on suositus uusien asuinalueiden suunnittelussa. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos tienpinnan kunto muuttuu alueella ratkaisevasti huonommaksi. Rata-alueen tärinä- ja runkomeluvaikutuksia selvitetään jatkossa lisää Klaukkalan radan suunnittelun käynnistymisen yhteydessä. Mikäli Klaukkalan radalla tullaan käyttämään vastoin tämänhetkistä tietoa myös esim. tavarakuljetusten tarvitsemaa raskaampaa kalustoa, tärinä- ja runkomeluvaikutuksilta ei vältytä. Maaperän haitta-aineet Keimolanmäellä on ollut toiminnassa 1960- ja 1970 -luvuilla moottorirata ja siihen liittyvää varikkotoimintaa ja polttoaineen jakelua. Vuonna 1997 alueella alkoi toimia rengasterminaali, terminaalissa oli tulipalo vuonna 2004. Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy on tutkinut maanomistajalle Sanoma WSOY:lle alueen maaperän pilaantuneisuutta 20 tutkimuspisteessä vuonna 2007. Maaperä on pilaantunut lievästi metalleilla rengaspaloalueen rakennekerroksissa ja lievästi öljyhiilivedyillä korjaamorakennusten vierus- ja alustäytöissä. Rata-alueen pohjavedestä todettiin kohonneita sinkki- ja nikkelipitoisuuksia. Alueen länsiosassa on
15 / 63 asfalttia ja betonia sisältävä maanläjitysalue, jonka laskuojan sedimenttikerroksesta on analysoitu kohonneita metallipitoisuuksia. Pilaantuneet maa-alueet, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy Ilman epäpuhtaudet ja pienhiukkaset: Keimolanmäen ilman pienhiukkaspitoisuuksista ja ilmanlaadusta on tehty asiantuntija-arvio asemakaavan pohjaksi. Arvio perustuu vuodesta 2006 lähtien YTV:n ilmanlaadun mittaustuloksiin, jotka on mitattu lähellä Keimolanmäen asemakaavakohdetta Hämeenlinnanväylän itäpuolella Kivistön asuinalueen reunalla sekä muihin ilmanlaadun mittaus- ja mallinnustuloksiin pääkaupunkiseudulla. Ilmanlaadun mittaustulosten mukaan raja-arvoja ei ylitetä, kun rakentaminen sijoittuu yli 100 metrin etäisyydellä Hämeenlinnanväylästä. Liikenteen aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet ovat myös alle ohjearvojen.
16 / 63 3.1.4 Maanomistus Tilan 406-8-0 omistaa Sanoma Osakeyhtiö, tilan 406-6-0 Sponda Kiinteistöt Oy, tilan 413-1-60 Georg Gärkman ja tilan 409-6-9 Barker-Littoinen Oy. Tilat 413-6-3, 413-6-1, 413-7-2, ja 413-2-15 omistaa Vantaan kaupunki.
17 / 63 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava (YM 8.11.2006) Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Tarkastelualueen itäreunalle on osoitettu varaus junaradan jatkumisesta Petaksesta Klaukkalaan ja eteläosastaan alue on merkitty Helsinki-Vantaan lentoaseman melualueeksi, jolla melutaso L DEN on 55-60 dba. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen.
18 / 63 Marja-Vantaan osayleiskaava (KV 19.6.2006) tullut voimaan 9.7.2008 Alue on merkitty tehokkaan asumisen alueeksi A1, matalan ja tiiviin asumisen alueeksi A2, julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi PY sekä työpaikka-alueeksi TP. Suunnitelma poikkeaa jonkin verran osayleiskaavasta, lähinnä tulevan asemakaavan PY-alueen siirtyessä osayleiskaavan osoittamaa paikkaa keskeisemmin sekä tuleva A-1 alue tulee olemaan vähän laajempi kuin osayleiskaavassa. Rakennusjärjestys Vantaan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa 1.1.2002 lähtien. Tonttijako- ja rekisteri Kiinteistöt ovat Vantaan kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Alueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset.
19 / 63 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa kaavan laatimiseksi. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen läheisyydessä valtatie 3:n länsipuolella ei ole asemakaavoja. Hämeenlinnanväylän itäpuolella on Kivistön omakotialue, joka on asemakaavoitettua aluetta. Suunnittelualueen eteläpuolella valtatie 3:n itä-länsisuunnassa risteävän Kehäradan asemakaava on valtuuston käsittelyssä loppuvuodesta 2008. Kehäratasuunnitteluun liittyvä vt3:n tiesuunnitelma valmistuu elokuussa 2008 (Tiehallinto) ja se asetettaneen nähtäville syyskuussa. Tiesuunnitelma sisältää asemakaavaehdotuksen Keimolanportti nimisen katuosuuden ja siinä on määritelty tavoitetaso meluesteille sekä liikenteelliset ratkaisut eritasoliittymästä. Marja-Vantaan keskustaan ja Kehäradan Kivistön tulevan aseman läheisyyteen sijoittuvan tiiviin asuinalueen kansainvälinen ideakilpailu ratkaistiin 19.3.2008. Voittaneen ehdotuksen pohjalta valmistellaan alueen asemakaavaluonnosta, joka on tavoiteaikataulun mukaan valmis loppukeväästä 2009. Valtatie 3:n ja Kehäradan risteämisalueelle sijoittuvan kaupan hankkeen esisuunnittelu on käynnistynyt heinäkuussa 2008. Marja-Vantaan maisemasuunnittelun yleissuunnitelmassa alueelle esitetään yleisiä yhteys- ja toimintatavoitteita. Marja-Vantaan vesihuollon yleissuunnitelma valmistuu alkusyksystä 2008. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Marja-Vantaa on kaupungin vastaus pääkaupunkiseudun asuntokysymykseen. Marja-Vantaa -projektin keskeinen tavoite on myös turvata kohtuuhintaisen asuntotuotannon mahdollisuudet alueella. Asemakaava laaditaan uuden asuinalueen rakentamisen mahdollistamiseksi, em. tavoitteiden mukaisesti. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavatyö on käynnistynyt yhteistoimintasopimukseen perustuen (kts.sivu 4-5).