Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014-2018

KAJAANIN KAUPUNGIN Luonnos 10-2014 - lautakunta MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2018 Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014-2018 KAJAANIN KAUPUNKI Ympäristötekninen toimiala

Luonnos 10-2014 - lautakunta KAJAANIN KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2018 (luonnos 10-2014) Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa 2014. Maankäyttöpolitiikan strategiset tavoitteet päätetään Kajaanin keskustaajaman yleiskaavassa, Kajaanin elinkeino-ohjelmassa ja vuonna 2008 hyväksytyssä Koko Kajaani 2020 aluerakenneja toimenpideohjelmassa. Maankäyttöpoliittiseen ohjelmaan valituilla keinoilla toteutetaan asetettuja strategisia tavoitteita: Kajaania kehitetään tiiviinä maakuntakeskuksena. Käytetään ja kehitetään olevaa kaupunkirakennetta. Edistetään yhteyksiä muihin keskuksiin ja maakuntaan. Asuintonttitarjonta pidetään monipuolisena. Useita toimitilojen sijaintivaihtoehtoja pidetään tarjolla. Tuetaan puurakentamista. Tuetaan ekologista ja energiataloudellista rakentamista Maankäyttöpoliittinen ohjelma laaditaan joka valtuustokausi. Siinä kaupunginvaltuusto määrittelee maankäyttöpolitiikan tavoitteet ja keinot. Ohjelma toimii ohjeena maanhankinnassa ja luovutuksessa sekä kaavoituksessa, sopimuspolitiikassa, rakennus- ja poikkeamislupia käsiteltäessä. Monipuolinen tonttitarjonta on kaupungin vetovoimaisuuden kannalta tärkeää, jota kannattaa ylläpitää mutta samalla tiedostaa asumiseen kytkeytyvät palvelutarpeet ja niiden täyttäminen. Kajaanin vahvuus ekotehokkuuden ja palvelujärjestelmien kannalta on sen varsin keskittynyt kaupunkirakenne, jonka tausta on paitsi alueen kehityshistoria myös harjoitettu maankäyttöpolitiikka. Asemakaava-alueilla (keskustaajama, Otanmäki ja Vuolijoki) asuu noin 82% kaupungin väestöstä. Keskustaajamassa ja sen välittömällä vaikutusalueella asuu noin 89 % väestöstä. 1

Kajaanin asemakaavoitettujen alueiden väestö 10/2013 Keskustaajama ja sen vaikutusalueella oleva väestö 10/2013 Kajaanin keskustaajama ja sen vaikutus alueella oleva väestö 10/2013 2

Kajaanin väestö 10/2013 Väestön muutos 2008-2013 3

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Yleiset Kansainvälinen taloustaantuma jatkuu. Julkinen talous on vaikeuksissa. Kuntarakenne ja kunnalliset palvelut ovat murroksessa ja muutoksessa. Aluehallinto elää muutosta. Valtioneuvoston rakennepoliittisessa ohjelmassa on tehty periaatepäätös mm. rakennusvalvonnan alueellistamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättiin 15.4.2011 vähittäiskauppaa koskevat erityissäädökset (MRL luku 9a). - Toisaalta kaupan kilpailuttamista vaativassa keskustelussa on esitetty kaupan sijoittumista ohjaavien maankäyttö- ja rakennuslain säädösten poistamista. Vesihuoltolakia ollaan uudistamassa. Jo yleis- ja asemakaavoitusvaiheessa painotetaan hulevesien käsittelyn huomioon ottamista. Puun käyttöä rakentamisessa suositaan. Asemakaavan ajanmukaisuuden erityinen arviointi rakennuslupahakemuksen yhteydessä on otettu käyttöön vuonna 2013. Rakennusten energiamääräykset kiristyvät, vuonna 2020 tavoitellaan lähes 0-energiatason kulutustasoa. Rakennusten elinkaarivaatimukset tulevat säädöstasolle vuonna 2017. Seudulliset Talvivaaran kaivoksen talous ja vesitase elävät levottomasti. Kuhmon kaupungin Woodpolis -hanke kehittää kainuulaista puurakentamista kansallisesti ja kansainvälisesti. Renforsin rannan yritysalueen toiminta kehittyy ja sisältö elää. Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita koskeva 1. vaihemaakuntakaava on vahvistunut. Vireillä ovat kaupan sijoittumista ja tuulivoiman sijoittumista koskevat vaihemaakuntakaavat. Kainuun maakuntasuunnitelma 2035 ja maakuntaohjelma 2014-2017 ovat vireillä. Kainuun asukasluku vähenee ja huoltosuhde heikkenee. Uudisrakentaminen keskittyy Kajaaniin ja Sotkamoon. 4

Paikalliset Kajaanin keskustaajaman uusi yleiskaava 2030 tulee hyväksyttäväksi tällä valtuustokaudella. Yleiskaavassa asetetaan strategiset pitkän aikavälin tavoitteet, joiden toteuttamisesta päätetään valtuustokausittain hyväksyttävässä maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa. Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma ja joukkoliikennesuunnitelma on hyväksytty vuonna 2013. Rakennusjärjestyksen uusiminen ja ympäristönsuojelumääräysten laatiminen ovat vireillä. Uusi Kajaanin elinkeinostrategia 2013-2015 hyväksyttiin vuonna 2013. Kajaanin keskustan kehittämissuunnitelma on hyväksytty vuonna 2012. Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelmaa päivitetään parhaillaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on vireillä. Jäteveden puhdistamon lietteen kompostointilupa päättyi 31.12.2013. Jatkoaikaa on haettu vuoden 2015 loppuun saakka. Ympäristövaikutusten arviointi eloperäisen jätteen käsittelyn järjestämisestä Kainuussa on vireillä ja asia on ratkaistava kuluvalla valtuustokaudella. Renforsin rannan yritysalueen kehittyminen edellyttää asemakaavojen päivittämistä. Uusi sairaala- ja Hauhola-Lehtikangas koulukeskushankkeet ovat vireillä. Koululaiskyyditysten, hoito- ja sosiaalipalvelujen järjestäminen ja niistä johtuvat kulut vaikuttavat asumisen ja rakentamisen ohjaamiseen taajamiin. Toisaalta ihmisten halu rakentaa pysyvää asutusta rannalle hajauttaa aluerakennetta ja lisää julkisia menoja. KHO on päättänyt vuonna 2013, että loma-asunnossa pysyvä asuminen on maankäyttöja rakennuslain vastaista. Vuonna 2007 Vuolijoen kunta liitettiin Kajaanin kaupunkiin. Osa entisen Vuolijoen kunnan vanhentuneista asemakaavoista on vielä ajantasaistamatta. Kaupungin vuokraamien loma-asuntotonttien vuokra-ajat päättyvät 31.12.2025. Periaatepäätös näiden tonttien vuokra-aikojen jatkamisesta on tehtävä tässä maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa. Kajaanin kaupungin tiukka talous asettaa rajat toiminnan kehittämiselle, asemakaavoitettujen alueiden ja yhdyskuntateknisten verkostojen laajentamiselle. Talous vaikuttaa myös maankäyttöpoliittista ohjelmaa toteuttavan ja sen vaatimia päätöksiä valmistelevan ympäristöteknisen toimialan toimintaan: Tuloja on hankittava ja kustannuksia karsittava työtä tehostamalla. Ympäristöteknisen toimialan välituote, rakennuskelpoinen tontti ja lopputuote, turvallinen, terveellinen ja viihtyisä ympäristö, edellyttävät riittävää joukkoa eri alojen erityisosaajia tuotettiinpa palvelut omana työnä tai ostamalla ja laajana yhteistyönä eri toimijoiden kanssa. 5

KAJAANIN KAUPUNGIN MAAOMAISUUS 31.12.2013 Kajaanin kaupungin maaomaisuus jakaantuu kirjanpidon tasearvoina seuraavasti: Maankäyttölaji Tasearvo ( ) Pinta-ala (m2) Maa- ja metsäalueet 11 962 691,97 71 131 737 Asemakaavoitetut tontit 11 950 838,45 8 289 602 Muut maa-alueet 7 831 595,69 13 661 665 Yhteensä: 31 745 126,11 93 083 004 = 9308 ha Kajaanin kaupungin omistamien maa-alueiden sijainti ilmenee liitekartoista nro:t 1-3. Maa- ja metsäalueet Kaupungin omistamat maa- ja metsäalueet (pinta-ala on yhteensä 7 114 hehtaaria) jakaantuvat talous- ja taajamametsiin. Erilliset pienet palstat on lähes kaikki myyty. Maa- ja metsätalousalueita käytetään metsätalouden harjoittamisen lisäksi kaupunkilaisten ulkoiluja virkistysalueina sekä vedenottamo- ym. erityisalueina. Osa alueista on vuokrattu erilaisille yhdistyksille ja yhtiöille monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Talous- ja taajamametsät tuottavat kaupungin käyttötalouteen vuosittain keskimäärin noin 259 000 puhdasta tuloa. Talousmetsiin sisältyy Kajaanin kaupungin keskustaajaman raakamaareservi, jolla kaupunki varmistaa sen, että keskustaajama voi kasvaa kaupungin haluamaan suuntaan ja tonttimaan hinta pysyy kohtuullisena. Maa- ja metsätalousalueita myymällä ei saada aikaan merkittävää myyntituloa tai myyntivoittoa. Maa- ja metsätalousalueita kannattaa käyttää tuottavasti ja kaavoittaa raakamaareserviä tonttimaaksi sitä mukaan, kun keskustaajaman kasvu sitä vaatii. Näin kaavoituksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta johtuva merkittävä arvonnousu saadaan kaupungille. Metsätalouden tuotot (talousmetsät ja taajamametsät) / netto 2006-2103 Metsätalouden (talous- ja taajamametsät) tuotto (netto) vuosina 2006 2013 ilmenee seuraavasta kuvasta: Talousmetsät Taajamametsät Netto Tulot Menot Netto Tulot Menot Netto yhteensä 2006 370 238,98 137 402,50 232 836,48 63 200,97 82 497,14-19 296,17 213 540,31 2007 379 315,54 143 521,22 235 794,32 76 195,79 81 543,39-5 347,60 230 446,72 2008 432 248,86 162 203,51 270 045,35 65 176,52 83 341,31-18 164,79 251 880,56 2009 389 009,12 157 178,42 231 830,70 83 128,00 82 940,50 187,50 232 018,20 2010 651 940,43 181 993,66 469 946,77 172 059,38 106 198,66 65 860,72 535 807,49 2011 207 070,15 199 731,70 7 338,45 76 766,14 134 563,62-57 797,48-50 459,03 2012 265 129,46 151 945,80 113 183,66 74 374,04 131 539,43-57 165,39 56 018,27 2013 824 829,47 175 589,35 649 240,12 37 103,90 83 630,84-46 526,94 602 713,18 Yhteensä 3 519 782,01 1 309 566,16 2 210 215,85 648 004,74 786 254,89-138 250,15 2 071 965,70 700 000,00 Talousmetsät / Netto 2006-2013 600 000,00 500 000,00 400 000,00 300 000,00 200 000,00 100 000,00 0,00 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Maa- ja metsätalousalueisiin kohdistuvien erilaisten sopimusten määrä ja sijainti ilmenee liitteenä nro 4 olevasta kartasta. 6

Asemakaavoitetut tontit ja muut vastaavat alueet Kaupungin omassa käytössä olevien tonttien ja alueiden tasearvo on 4 706 266,30 ja pinta-ala 599 578 m2. Kaupungin omistamien yleisten palvelujen rakennusten tonteista ja muista vastaavista alueista ei peritä käyttäjähallintokunnilta sisäistä vuokraa. Vuokralle annettujen ja vapaiden tonttien arvo on 7 244 572,15 ja pinta-ala 7 690 024 m2. Ne tuottivat vuonna 2013 kaupungin käyttötalouteen noin 2,291 miljoonan euron puhtaan tuoton. Tuotto kasvaa vuosittain, koska vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin, kaupunki vuokraa uusia tontteja ja uusii vanhoja huonosti tuottavia vuokrasopimuksia vuokra-ajan päättyessä paremmin tuottaviin. Vuonna 2013 kaupungilla oli voimassa 3313 erilaista maanvuokrasopimusta. Vuosittain laaditaan uusia tai uusitaan päättyviä maanvuokrasopimuksia vähän yli 100 kappaletta. Kaavoitukseen liittyvä maankäyttösopimuksia laaditaan vuosittain 3-5 kpl. Maakauppakirjoja laaditaan vuosittain 10-20 kappaletta. 7

Kaupunki jalostaa omistamaansa raakamaata ja vapaata tonttiomaisuutta laatimalla niille asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia sekä myymällä tai vuokraamalla tontit. Kaupunki on myynyt viimeisen kahdeksan vuoden aikana tonttimaata vuosittain keskimäärin 400 000 euron arvosta. Tällöin on saatu myyntivoittoa vuosittain keskimäärin noin 260 000 euroa. Myytäessä tontti jäädään paitsi vuotuista vuokratuottoa. Uusista rakentamattomista pientalotonteista noin 25 % on myyty ja noin 75 % on vuokrattu. Vertailun vuoksi voi todeta, että kaupunki on myynyt viimeisen kahdeksan vuoden aikana metsätiloja vuosittain noin 63 000 euron arvosta. Vastaavasti myyntivoittoa on metsätiloista saatu keskimäärin 45 000 euroa. Tonttien myynti on kannattavaa liiketoimintaa kaupungin keskustaajamassa. Muilla alueilla tonteillakaan ei ole merkittävää myyntiarvoa. Myyntiä kannattaa tehdä kysynnän mukaan. Myös tonttien vuokraaminen on kannattavaa liiketoimintaa, koska se antaa maahan sijoitetulle pääomalle kohtuullisen koron. Metsätiloja myymällä ei saada aikaan merkittävää tuloa kaupungin kassaan. Myynti ja ja myyntivoitto 2006-2013 Myynti Myyntivoitto tontit tilat Yhteensä tontit tilat yhteensä 2006 616 484,36 249 730,53 866 214,89 337 020,55 245 455,01 582 475,56 2007 401 733,55 2 236,65 403 970,20 249 011,85 631,17 249 643,02 2008 136 775,17 3 470 734,40 3 607 509,57 115 882,75 994 930,06 1 110 812,81 2009 305 729,02 0,00 305 729,02 256 751,07 0,00 256 751,07 2010 858 528,91 3 962,55 862 491,46 389 214,54 3 793,46 393 008,00 2011 477 776,33 63 668,00 541 444,33 403 608,92-16 725,89 386 883,03 2012 282 961,14 12 499,82 295 460,96 246 411,82 9 283,81 255 695,63 2013 119 640,72 0,00 119 640,72 86 702,99 0,00 86 702,99 Yhteensä 3 199 629,20 3 802 831,95 7 002 461,15 2 084 604,49 1 237 367,62 3 321 972,11 450 000,00 400 000,00 350 000,00 300 000,00 250 000,00 200 000,00 150 000,00 100 000,00 50 000,00 0,00 Myyntivoitto / tontit 2006-2013 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaupungin maanhankinta on keskittynyt vuosina 2006-2013 pääasiassa asemakaavoitetuille alueille. Maan hankintaan on käytetty käteisiä varoja vain vähän. Pääosa maan hankinnoista on perustunut maanvaihtoihin tai maankäyttösopimuksiin. 8

Raakamaan ja muun kaavoitettavan maan riittävyys 2014-2018 Kaupunki omistaa keskustaajaman asemakaava-alueen pohjoispuolella Vesakko -nimisen tilan, itäpuolella Poukama -nimisen tilan sekä länsi- ja etelä-puolella Lahjoitusmaa -nimisen tilan. Näiden lisäksi Kajaanin kaupungin omistukseen on siirtynyt 5.5.2014 UPM-Kymmene Oy:n kanssa allekirjoitetulla vaihtokirjalla Suvantolan noin sada hehtaarin suuruinen alue, joka rajoittuu Kajaaninjokeen ja Paltaniemen tiehen sekä noin sadan hehtaarin suuruinen Karangan alue, joka rajoittuu Karankalahteen ja Sotkamontiehen. Näillä perustein voi todeta, että Kajaanin kaupungilla on tällä hetkellä riittäkajaanin KAUPUNGIN ASEMAKAAVA-ALUEEN västi raakamaata vuosien 2014-2018 tarpeisiin. MAHDOLLISET KASVUSUUNNAT Kajaanin kaupungin asemakaava-alueen mahdolliset kasvusuunnat Vesakko Suvantola Poukama Polvila Lahjoitusmaa Karanka Kaupunki on asemakaavoittanut pientaloalueita Vuoreslahdentien varteen ns. Kangasmaaston alueelle, kaupungin entisen puutarhan alueelle Puistolaan ja entiselle Purolan kentän alueelle. Uuden Pohjois-Kätön pientaloalueen asemakaava on vahvistunut vuonna 2014. Rivi- ja kerrostalotontteja on asemakaavoitettu rajavartioston alueelle. Suvantorantaan hyväksyttyä ns. tornitaloasemakaavaa koskevat valitukset on hylätty hallinto-oikeudessa. Ydinkeskustan asemakaavaa on päivitetty hankekohtaisesti siten, että ne mahdollistavat lisärakentamisen liike- ja asuintarkoituksiin. Valmiita teollisuus- ja liikerakentamiseen tarkoitettuja tontteja on Petäisenniskassa, Heinisuolla ja Kylmän alueella. Pääosa edellä mainituista tonteista on valmiin kunnallistekniikan äärellä. Loppuosan käyttöönotto edellyttää kunnallistekniikan rakentamista. Tällä perusteella voi todeta, että Kajaanin kaupungilla on riittävästi asemakaavoitettu erilaisia tontteja vuosien 2014-2018 oletettuun tarpeeseen. Tonttivarannon osan käyttöönotto edellyttää kuitenkin kunnallistekniikan rakentamista. Kajaanin kaupunki markkinoi tonttejaan mm. kaupungin internetsivuilla olevan tonttipörssin avulla. 9

MAANKÄYTTÖPOLITIIKAN TAVOITE ON: 1. tukea kaupungin kehittämisstrategian- ja elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttamista, 2. kehittää yhdyskuntarakennetta ekologisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien periaatteiden mukaisesti, 3. edistää rakentamista monipuolisella tonttitarjonnalla, 4. huolehtia kaavoituksen ajantasaisuudesta, 5. huomioida ympäristönäkökohdat kaavoissa, suunnitelmissa ja muissa maankäyttöpäätöksissä, 6. varautua ilmastonmuutokseen, 7. tukea puurakentamista, 8. tukea ekologista ja energiataloudellista rakentamista. KEINOT TAVOITTEEN SAAVUTTAMISEKSI 1. Kaupungin kehittämis- ja elinkeinostrategian toteuttamisen tukeminen Maata hankitaan vain asemakaavan ja yleiskaavan toteuttamista varten ja suojelu-, virkistystai muihin erityistarkoituksiin. Tonttien myynnistä saatavilla myyntivoitoilla, maanvuokratuloilla ja metsätalouden tuotoilla tuetaan osaltaan kaupungin taloutta. Uusittu Kajaanin keskustaajaman yleiskaava hyväksytään tämän ohjelmakauden aikana. Kaupunkikeskustan kehittämishanketta jatketaan talouden sallimissa puitteissa. 2. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen ekologisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien periaatteiden mukaisesti Edistetään olevan kunnallistekniikan, kunnallisten palvelujen ja rakennusten käyttöä sekä tuetaan kaupunkirakenteen eheytymistä. Kunnallistekniikan ja viheralueiden ylläpitoon, rakentamiseen ja peruskorjaamiseen varataan riittävät määrärahat. Suojeltujen rakennusten ylläpitoon ja tarpeettomien rakennusten purkamiseen varataan riittävät määrärahat. Maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa pidetään huoli alueiden riittävyydestä ja kelpoisuudesta virkistys- ja jokamiehenoikeuskäyttöön jättämällä sinänsä rakennuskelpoista rantaa maa- ja metsätalousalueeksi. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään muuttamalla keskustaajamassa sekä Otanmäen ja Vuolijoen kaupunginosissa sijaitsevien rakentamattomien tai vajaasti rakennettujen tonttien asemakaava nykyisen kysynnän/muuttuneiden tarpeiden mukaiseksi. Samalla huolehditaan siitä, ettei synny tarvetta julkisten palvelujen laajentamiseen. 10

Loma-asuntojen muuttaminen vakinaisiksi asunnoiksi on luvanvarainen (MRL 125 ) ja vaatii poikkeamisluvan, jos rakennuspaikkaa ei ole kaavassa osoitettu vakituiseen asumiseen. Poikkeaminen edellyttää aina erityistä syytä ja ratkaistaan tapauskohtaisesti. Huomioitavia seikkoja ovat mm. muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen, muuhun maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen sekä maanomistajien yhdenvertaiseen kohteluun. Pysyvä asuminen asettaa rakennuspaikan koolle, tieyhteydelle ja vesihuollolle sekä palvelujen saatavuudelle ja muille vastaaville olosuhteille toisenlaisia vaatimuksia kuin loma-asuminen. Kaavoissa rakennusoikeudet on määritelty kiinteistökohtaisesti ottaen huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Jos yksi ranta-alueen loma-asunnoista saadaan muuttaa pysyväksi asuinpaikaksi, se tulee samoin erityisin perustein sallia muillekin. Lupaharkinnassa huolehditaan siitä, ettei synny tarvetta julkisten palvelujen laajentamiseen. 3. Rakentamisen edistäminen monipuolisella tonttitarjonnalla Edistetään tonttitarjonnan monipuolisuutta siten, että kaupungilla on asunto- ja toimitilarakennustarvetta vastaava kilpailukykyinen tonttireservi ja sen lisäksi yksityisillä osayleis- ja asemakaavoissa osoitettuja vaihtoehtoisia rakentamismahdollisuuksia. Korotettu kiinteistövero peritään valmiin kunnallistekniikan äärellä olevilta rakentamattomilta tonteilta. Tontit, joilta peritään korotettua kiinteistöveroa vuonna 2014, ilmenevät liitteenä nro 5 olevasta kartasta. Rakentamiskehotuksia annetaan tarvittaessa. Ostetaan rakentamattomia pientalotontteja valmiin kunnallistekniikan ääreltä kohtuulliseen hintaan. Yksityisten omistamille tai hallitsemille rakentamattomille/vajaasti rakennetuille asemakaavatonteille laaditaan asemakaavan muutoksia omistajan kustannuksella voimassa olevan taksan mukaan. Tällöin pyritään maankäyttösopimukseen, jossa maanomistaja tai -haltija osallistuu kunnallistekniikan suunnittelu-, rakentamis- ja sopeuttamiskuluihin saamansa hyödyn suhteessa maankäyttö- ja rakennuslain 12 a -luvun hengessä. Mikäli maanomistaja ei suostu sopimukseen, peritään kehittämiskorvaus maankäyttö- ja rakennuslain 12 a -luvun perusteella. Keskustan, 1-3 kaupunginosat, rakentamista edistetään luopumalla em. kehittämiskorvauksen perimisestä, jos rakennushankkeen pysäköinti joudutaan toteuttamaan pääosin maan alle. Asuinkerrostalojen hissien rakentamista edistetään mahdollisuuksien mukaan asemakaavamuutoksilla, joiden yhteydessä voidaan sopia lisärakennushyödyn käytöstä hissi-investointiin. Asumisvaihtoehtojen monipuolisuuden vaatimukseen vastataan laatimalla tarpeen/resurssien mukaan osayleiskaavoja tai yleiskaavan muutoksia kyläalueille, joille on perustettu osuuskunnat vesi- ja jätevesihuollon toteuttajaksi. Samalla huolehditaan siitä, ettei synny tarvetta julkisten palvelujen laajentamiseen. 11

4. Kaavoituksen ajantasaisuudesta huolehtiminen Yleiskaavoituksella ennakoidaan ja säädellään maankäytön muutostarpeita ja asemakaavoituksella luodaan muutosten toteuttamisedellytyksiä. MRL 60 :n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi sekä MRA 29 3. momentin mukaan pidettävä luetteloa näistä asemakaavan ajanmukaisuuden arviointia koskevista päätöksistä. Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteutumatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Arviointi ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Määräaika lasketaan vuodesta 2000, jolloin maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan. 5. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen kaavoissa, suunnitelmissa ja muissa maankäyttöpäätöksissä Otetaan huomioon paikkatietojärjestelmässä olevat PIMA-kohteet (pilaantunut maaperä). Kaavoituksen ja rakentamisen suunnittelun yhteydessä tehdään riittävät luontoselvitykset. Liikenne- ja lentomelualueella uusien asuinrakennusten rakentaminen edellyttää hankkeeseen ryhtyvältä asianmukaisia meluntorjuntaratkaisuja. 6. Varautuminen ilmastonmuutokseen Kajaanin kaupunki laatii maakuntaohjelman mukaiseen ilmastostrategiaan liittyvän oman toimenpideohjelman, jossa yksilöidään toimenpiteet tarkemmin. Edistetään energian säästöä sekä kaukolämmön ja uusiutuvien energia-lähteiden käyttöä kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa. Kaavoituksessa ja kunnallistekniikan suunnittelussa varaudutaan lisääntyviin hulevesimääriin. Kehitetään joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ja parannetaan liikenneturvallisuutta sekä kaavoissa että yleisten alueiden ja katujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Järjestetään valtakunnallinen pyöräilyä edistävä teemavuosi 2016 tai 2017 teemana Pyöräillen puukaupungissa. 7. Puurakentamisen tukeminen Järjestetään yhdessä Kuhmon Woodpoliksen kanssa puurakentamisen teemavuosi 2016 tai 2017 aiheena Kajaani 365-vuotta puukaupunkia rakentamassa. 12

8. Ekologisen ja energiataloudellisen rakentamisen tukeminen Rakennusten energiamääräykset kiristyvät uudisrakentamisessa kovaa vauhtia. Vuonna 2020 tavoitellaan lähes 0-energiatason kulutusta. Vuonna 2017 on suunnitelmissa saada määräykset uudisrakennusten elinkaarivaatimuksista. Peruskorjaamisessa ovat tulleet myös voimaan omat energiatehokkuusvaatimukset rakennusten talotekniikalle ja vaipalle. Rakennusvalvontaan on osittain tästä syystä rekrytoitu vuoden 2014 alusta lvi-tarkastaja/asiantuntija. Kaikkea uudisrakentamista pyritään ohjaamaan ja neuvomaan jo suunnitteluvaiheessa määräystasoa parempaan energiatehokkuuteen ja huomioimaan rakennusten elinkaarikustannukset. Korjausrakentamiseen luodaan uusien energiamääräysten vuoksi omat paikalliset ohjeet ja toimintamallit riittävän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Kaavoituksessa huomioidaan tarvittaessa maa- ja geolämpöjärjestelmien vaatimien alueiden varaaminen sekä aurinkolämpöjärjestelmien hyödyntäminen tehokkaasti. Rakennusten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien yhdistäminen ns. hybridijärjestelmiksi huomioidaan mahdollisuutena tehokkaassa ja kokonaistaloudellisessa kiinteistön ylläpidossa. Paikalliset suunnittelijat, urakoitsijat, isännöitsijät, lvi-myyjät ja alan vastaavat työnjohtajat koulutetaan ja hoksautetaan parhaalla saatavilla olevalla tekniikalla ja menetelmillä toteuttamaan määräystasoa paremmat rakennusten energiatehokkuus- ja elinkaarivaatimukset. Kaupungin omassa rakennuttamisessa pyritään mahdollisimman energiatehokkaisiin ratkaisuihin elinkaarikustannukset huomioiden. Kaupungin oma ja sen yhtiöiden rakennuskanta on kuulunut alusta lähtien valtakunnalliseen energiansäästön tavoiteohjelmaan. Uusien sähköisten lupapalvelujen käyttöönotto mahdollistaa myös entistä paremmin ja joustavammin lupavaiheessa ohjaamaan myös rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia. Ylikunnalliset rakennusvalvonnat vuoden 2017 alusta lähtien mahdollistanevat paremman osaamisen ja erikoistumisen myös rakennusten energiatehokkuus tavoitteissa. Jotta pelkällä viranomaistoiminnalla voidaan tukea ekologista ja energiataloudellista rakentamista tarvitaan myös viranomaisilta jatkuvaa kouluttautumista, osaamista ja oikeaa asennetta ja motivaatiota paremman energiatehokkuuden kilpajuoksussa. 13

TONTTIEN LUOVUTTAMINEN Vapaarahoitteiseen tuotantoon tarkoitetut omakoti-, rivi-, kerrostalo-, liike- ja teollisuustontit luovutetaan pääsääntöisesti myymällä tai toissijaisesti vuokraamalla valtuuston hyväksymin perustein EU:n kilpailunrajoittamissäännöksiä noudattaen. Puurakentamishankkeisiin liittyvät asuntotontit, joille rakennettavissa rakennuksissa järjestetään puurakentamiseen liittyvä näyttely- ja esittely -tapahtumia, luovutetaan vuokraamalla tai myymällä valtuuston hyväksymin perustein. Rajavartioston alueella korttelissa nro. 8-98 kerrostalotonteista varataan 4 kaupungin omistamaa kerrostalotonttia puurakentamiseen. Yhteiskunnan tuella rahoitettavaan asuntotuotantoon (esim. opiskelija-asunnot, palvelutalot yms.) tarkoitetut tontit luovutetaan vuokraamalla valtuuston hyväksymin vuokrausperustein. Suosituilla alueilla esimerkiksi Purolassa luovutettaviksi tulevat tontit, lukuun ottamatta mahdolliseen puurakentamisen teemavuoteen liittyvät näyttelykohteita sisältäviä tontteja, myydään julkisen tarjouskilpailun perusteella siten, että alin hyväksyttävä hinta on kaupunginvaltuuston vahvistama myyntihinta tai alueen hankintahinta. Huoltoasematontit luovutetaan vain vuokraamalla, koska vuokrasopimusehdoilla voidaan tehostaa ympäristömääräysten noudattamisen valvontaa. Loma-asuntotonttien vuokra-aikojen jatkaminen Kajaanin kaupungin vuokraamien loma-asuntotonttien vuokra-ajat päättyvät 31.12.2025. Loma-asuntotonttien sijainti ilmenee karttaliitteestä nro 6. Loma-asuntototonteille on määritelty hinnat ja niistä peritään pääsääntöisesti vuosivuokraa, joka on kuusi prosenttia tontin hinnasta. Loma-asuntotonttien hinnoittelu ja vuosivuokrat vuoden 2014 tasossa ilmenevät liitteestä nro 7. Hintatutkimuksen perusteella on todettu, että kaupunginvaltuuston loma-asuntotonteille vahvistamat hinnat vastaavat edelleen varovaisia käypiä hintoja ja että kaupunki saa rantatonteistaan kohtuullisen vuokratuoton. Loma-asuntotonttien vuokrasopimuksissa on ehto, jonka mukaan vuokraaja ei saa ostaa tonttia. Tämä siksi, että jossakin vaiheessa osa loma-asuntotonteista asemakaavoitetaan vakituiseen asumiseen, jolloin tontin arvo nousee, ja osa virkistys- tai suojelukäyttöön, jolloin kaupungin tulee lunastaa alueen omistus- ja hallintaoikeus. Kun omistusoikeus säilyy kaupungilla, kaupunki voi myydä asemakaavoituksen jälkeen vakituiseen asumiseen osoitetut entiset vapaa-ajan tontit ja näin saada asemakaavoituksesta johtuvan arvon nousun itselleen. Yleiseen käyttöön asemakaavassa osoitetut entiset loma-asuntotontit säilyvät kaupungin omistuksessa ja hallintaoikeus niihin siirtyy kaupungille vuokra-ajan päättyessä. Näin vältytään näiden tonttien lunastuskuluilta. Kajaanin kaupunki ei muuta loma-asuntotonttien vuokrasopimusehtoja siten, että tontin vuokraoikeuden haltijalla on oikeus ostaa vuokra-aikana tontti, koska pitkäjänteisin maapoliittisin perustein Kajaanin kaupungin ei tule luopua strategisesta rantaomistuksestaan ennen asemakaavoitusta, vaan pitää omistusoikeus edelleen itsellään. Koska Karankalahden rannalla sijaitsevien loma-asuntotonttien alueet tultanee asemakaavoittamaan vuoteen 2035 mennessä, tämän alueen vuokrasopimuksia jatketaan entisin ehdoin 31.12.2035 saakka. Muiden loma-asuntotonttien vuokra-aikoja jatketaan entisin ehdoin 31.12.2050 saakka. 14

Tonttien rakentamisvelvoite-ehto Jos tontti luovutetaan muuhun kuin omakotitalo-, teollisuus- tai ns. tilaa vievän toiminnan käyttöön, vuokrasopimuksessa tai kauppakirjassa on ehto, joka velvoittaa tontin saajan lyhyessä ajassa (1 4 vuotta) rakentamaan voimassa olevan asemakaavan mukaan siten, että tontin rakennusoikeudesta toteutuu vähintään 70 %. Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus MRL 57 a :n mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon, jos rakennuslupaa haettaessa kaukolämpöverkko on toteutettu siten, että siihen liittyminen on mahdollista rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä. Määräystä voidaan soveltaa uusiin rakennuksiin, joissa pääasiallinen lämmitysjärjestelmä ei ole uusiutuviin energialähteisiin perustuva ja vähäpäästöinen. Kaukolämpöön liittymismahdollisuus kullakin uudella alueella ratkaistaan alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Uudisrakennusalueilla kaukolämpöön liittymisvelvollisuus määrätään asemakaavassa aina kun se on mahdollista. Kaukolämpöverkon toteuttaminen on paikallisen lämpöyhtiön tms. tehtävä. Vanhan vuokratontin ostaminen osamaksulla Tontin vuokraoikeuden haltijalla on mahdollisuus lunastaa rakennettu tontti omaksi neljän vuoden aikana tasaeräisenä osamaksulunastuksena. Lunastusajalta maksetaan tontin vuokrasta se osa, mikä tontista vielä on lunastamatta. Vanhan vuokrasopimuksen vuokra-ajan jatkaminen Mikäli tontti on vuokra-ajan päättyessä asemakaavan mukaisessa käytössä, sen vuokraamisesta tehdään valtuuston vahvistamin uusin perustein uusi vuokrasopimus. Samalla edellytetään, että vajaasti rakennetulle tontille rakennetaan lisää tai tontti jaetaan siinä tapauksessa, että vanhasta tontista voidaan muodostaa kaksi rakennuskelpoista tonttia, joista rakentamattoman tontin hallintaoikeus palautuu kaupungille. Mikäli tontin vuokraoikeuden haltija haluaa kesken vuokrakauden jatkaa vuokra-aikaa, puretaan vanha sopimus ja tehdään valtuuston hyväksymin voimassa olevin perustein uusi vuokrasopimus. Jos uusi tontin vuosivuokra on vähintään kaksi kertaa suurempi kuin viimeisenä vuokravuotena peritty vuokra, tontin uuteen vuokrasopimukseen merkitään perusvuokraksi valtuuston hyväksymin perustein laskettu uusi vuosivuokra edellisen vuoden keski-indeksiin sidottuna. Lisäksi vuokrasopimukseen otetaan ehto, jonka mukaan kolmena ensimmäisenä vuokravuotena peritään tontin vuosivuokra seuraavasti: Viimeisin tontin vuosivuokra aikaisemman sopimuksen mukaan = A 1. vuokravuoden tontin vuokra = 1,33 x A 2. vuokravuoden tontin vuokra = 1,66 x A 3. vuokravuoden tontin vuokra = 2,00 x A Neljäntenä vuokravuonna ja siitä eteenpäin peritään uuden vuokrasopimuksen mukaista vuosivuokraa. 15

Esimerkki: Tontin vanhan sopimuksen mukainen vuosivuokra vuonna 2002 on 160,00 euroa. Tontin vuokra-aika päättyy 31.12.2002. Valtuuston hyväksymien ehtojen mukainen uusi vuosivuokra vuonna 2002 on 420,00 euroa indeksissä 1539 (= vuoden 2001 keski-indeksi). Tontin perusvuokraksi merkitään 420,00 euroa indeksissä 1539. Lisäksi vuokrasopimukseen merkitään, että edellä mainitusta ehdosta huolimatta vuonna 2003 tontin vuosivuokra on (1,33 x 160,00 =) 212,80 euroa, vuonna 2004 (1,66 x 160,00 =) 265,60 euroa ja vuonna 2005 (2,00 x 160 =) 320,00 euroa. Jos vuoden 2005 elinkustannusindeksin keskipisteluku on 1675, vuoden 2006 vuokra lasketaan perusvuokrasta seuraavasti: (1675 : 1539) x 420,00 euroa = 457,11 euroa. Tämän jälkeen perusvuokraan lasketaan indeksikorotus. KAAVOITUS- JA SOPIMUSPOLITIIKKA Asemakaava-aluetta laajennetaan (laaditaan ns. ensimmäisiä asemakaavoja) yksityisten omistamille alueille silloin, kun: Se on kaupungin omistamien maiden kaavoittamisen yhteydessä tarkoituksenmukaista ja Maanomistaja tai haltija tehtävällä maankäyttösopimuksella sitoutuu yksityiseen omistukseen jäävän tonttimaan rakentamiseen, sisäisen kunnallistekniikan rakentamiskustannusten maksamiseen sekä yleisten alueiden luovuttamiseen ja muihin vastaaviin ehtoihin. Mikäli maanomistaja ei suostu maankäyttösopimuksen tekemiseen ja kaupunki pitää asemakaavan laatimista tarpeellisena, maanomistajalta peritään maankäyttö- ja rakennuslain 12 a -luvun mukainen kehittämiskorvaus täysimääräisenä. Maanomistajalla on haja-asutusalueella mahdollisuus teettää riittävän laajalle alueelle yleiskaavaa yksityiskohtaisempi ranta-asemakaava. Uutta vakinaisen asumisen aluetta tai merkittävää vakinaista asumista ei kuitenkaan voi muodostaa ranta-asemakaavalla (MRL 73 ). Yksityisen tontin omistajan tai vuokraoikeuden haltijan hakemia asemakaavan muutoksia tehdään, mikäli: Kaavamuutos eheyttää kaupunkirakennetta ja kehittää kaupunkikuvaa, eikä siihen ryhtyminen vaaranna muiden kaavahankkeiden aikatauluja, Muutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset ja Maanomistaja tai -haltija tehtävällä maankäyttösopimuksella sitoutuu maksamaan asemakaavan muuttamisesta aiheutuvat kulut, kunnallistekniikan suunnittelu-, rakentamis- ja sopeuttamiskulut sekä määräajassa sopimussakon uhalla toteuttamaan muutoksen mukaisen rakentamisen. 16

KAAVOITUSOHJELMA 2014-2018 Yleiskaavoitus Yleiskaavoituksella määritellään kaupungin kokonaisrakenteen pitkän tähtäimen kehityslinjat, toimintojen sijoittuminen sekä niiden yhteensopivuus ja määrä. Yleiskaavassa esitetty tulevaisuuden visio perustuu laadinta-ajan selvityksiin ja ennusteisiin. Keskustaajamassa maankäyttö ja tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Kajaanin keskustaajamaa koskeva yleiskaava on laadittu ja vahvistettu neljä kertaa: vuosina 1950, 1970, 1982 ja 1993. Voimassa oleva Kajaanin keskustaajama 2015 osayleiskaava on pääosin toteutunut ja osin vanhentunut. Kaavoituksen painopiste kaavoitusohjelmakaudella 2014-18 on Kajaanin keskustaajama 2030 osayleiskaavan päivityksessä, joka käynnistyi vuonna 2011. Kaavan alustavat tavoitteet: Kajaania kehitetään kaupunkikeskuksena niin, että Kainuussa pysyvät ja kehittyvät monipuoliset yksityiset ja julkiset palvelut sekä teollinen tuotanto. Kajaanista on maakuntaan ja muihin keskuksiin hyvät yhteydet: Kajaani on haluttu toimipaikka ja matkailukohde. Kajaanin liikennejärjestelmä on turvallinen ja sujuva sekä kevyttä ja joukkoliikennettä edistävä. Asumistarpeiden ja -toiveiden muutos otetaan huomioon niin, että Kajaani on haluttu asuinpaikka. Kajaaninjoki ja keskusta ovat valtakunnallisesti merkittäviä arvokkaita kulttuurimaisemaalueita ja kaavalla luodaan ohjaus niiden suunnittelulle ja rakentamiselle edistäen virkistysja matkailukäyttöä. Kaupunkirakenteeseen, kulttuuriympäristöön ja liikennejärjestelmään vaikuttava tavoite on poistaa ajoneuvoliikenne Kajaanin linnanraunioilta. Luonnon monimuotoisuutta keskustaajaman alueella vaalitaan Kajaanin kaupunkirakenteen eheyttä edistetään Kaavan laatimisen näkökulmia ovat energiatehokkuus, ilmastomuutokseen sopeutuminen ja varautuminen sekä hyvinvoinnin edistäminen ottaen huomioon väestön ikärakenteen muutos. Kajaanin keskustaajama 2030 osayleiskaavan tavoiteaikataulun mukaan kaavaluonnos tulee nähtäville vuonna 2014 ja kaavaehdotus vuonna 2015. Muita yleiskaavamuutoksia laaditaan, kun keskustaajaman osayleiskaava on valmis. Kylien yleiskaava muutoksia tarkastellaan, kun paikallisilla vesihuolto-osuuskunnilla on viemäri tai viemärihanke: Paltaniemi, kaavan laatiminen 2017-19 -selvitystyö tehty, viemäri toteutettu. 17

Asemakaavoitus Kaupunkirakenteen eheyttämiseksi ja rakentamisen edistämiseksi palvelujen ja kunnallisteknisten verkostojen piirissä muutetaan asemakaavaa tontti tarpeen ja soveltuvuuden mukaan: Asemanseutu 1. vaihe - matkakeskus, kaavan laatiminen 2014-15 Asemanseutu 2. vaihe - kulttuuriympäristö Linja-autoaseman kortteli - kerrostaloja, kaavan laatiminen 2017-18 Keskustan kehittäminen - hankekohtaisesti Rajavartiosto 2. vaihe - kerrostaloja, kaavan laatiminen 2019-20 Terveyskeskuksen kortteli - osin käyttötarkoituksen muutos Ajankohtaiset rakentamista edistävät hankkeet. Matkapalveluiden keskittäminen asema-alueelle antaa mahdollisuuden kaupunkirakenteellisesti edulliseen asuntotuotantoon ns. linja-autoaseman kortteliin. Keskustaa kehitetään ja sen kaupallista asemaa vahvistetaan uudistamalla asemakaavaa hankekohtaisesti. Rajavartioston alueen käyttötarkoituksen muutos mahdollistaa määrältään merkittävän asuntotuotannon toteuttamisen keskustan tuntumaan. Terveyskeskuksen korttelin toimintojen siirtyessä osin Kainuun keskussairaalan alueelle, kortteliin on etsittävä uusia toimintoja. Asemakaava-aluetta laajennetaan omakotitonttitarjonnan turvaamiseksi tarvittaessa Kajaanin keskustaajama 2030 osayleiskaavan mukaisella pientaloalueella. Otanmäen keskustan kulttuuriympäristön asemakaava saatetaan ajan tasalle. Maankäyttöpoliittisen ohjelman liitteet: 1. Karttaliite: Kajaanin kaupungin maaomaisuuden sijainti 2. Karttaliite: Kajaanin kaupungin maaomaisuus keskustassa 3. Karttaliite: Kajaanin kaupungin maaomaisuus Otanmäen ja Vuolijoen taajamissa 4. Karttaliite: Kajaanin kaupungin vuokra-alueet haja-alueella 5. Karttaliite: Korotettu kiinteistövero 31.12.2013 6. Karttaliite: Kajaanin kaupungin vuokraamat loma-asuntotontit 7. Kajaanin kaupungin vuokraamien lomatonttien vuokratuotot vuonna 2014 18