Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Transkriptio

1 Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta

2 Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta, jossa hänen äidillään on kotikunta lapsen syntyessä. Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys. Jos henkilön omaa käsitystä kotikunnastaan ei ole voitu selvittää, hänen kotikuntansa on se kunta, johon hänellä on katsottava olevan kiintein yhteys asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa ja muiden vastaavien seikkojen johdosta.

3 Maankäyttö- ja rakennuslaki mom.: Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään muun ohella loma-asunnon käytön muuttamista pysyvään asumiseen. Vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisella on katsottava olevan edellä tarkoitettua vaikutusta maankäyttöön, jollei aluetta ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen.

4 Kotikunnan vaihtuminen vapaa-ajan asunnon sijaintikuntaan on mahdollista, vaikka kiinteistöllä olevan rakennuksen käyttötarkoitusta ei muutettaisikaan, jos muuttaja osoittaa kiinteän yhteyden kiinteistön sijaintikuntaan. Tarvittaessa maistraatti pyytää lisäselvitystä rakennuksen soveltuvuudesta ympärivuotiseen asumiseen. Kotikunnaksi merkitään kiinteistön sijaintikunta. Asuinpaikaksi merkitään vailla vakinaista asuntoa. Väestötietojärjestelmään voidaan merkitä vapaa-ajan asunnon osoite postiosoitteeksi.

5 Saatuaan lainvoimaisen päätöksen rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisesta muuttaja voi tehdä maistraatille uuden muuttoilmoituksen vakinaiseen asumiseen tarkoitettuun rakennukseen. Muuttopäivä on aikaisintaan päätöksen hyväksymispäivä.

6 KHO taltio 3385: Ratkaistavana oikeuskysymys siitä, onko henkilön asuinpaikaksi voitu merkitä muuttajan ilmoittama asuinrakennus. Tapauksessa henkilön ilmoittamassa osoitteessa oleva rakennus oli kaupungin rakennusviranomaisten mukaan merkitty erilliseksi vapaa-ajan asunnoksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osoitteessa olevaa rakennusta ei voida käyttää ympärivuotiseen asumiseen ilman käyttötarkoituksen muuttamista. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan maistraatti ei tällä perusteella ole voinut hyväksyä muuttajan muuttoilmoitusta.

7 KHO taltio 3013: Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään vahvistanut Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen nro 12/0030/2 koskien vakinaista asumista loma-asunnossa. Kunta oli velvoittanut sakon uhalla lopettamaan loma-asunnon luvattoman käytön vakinaisena asuntona. Hallinto-oikeus oli hylännyt henkilöiden tekemän valituksen. Hallinto-oikeuden perustelujen mukaan vakinaisen asuinrakennuksen salliminen edellyttäisi poikkeamislupaa ja rakennusluvan saamista rakennuksen käyttötarkoituksen muutokselle. Hallinto-oikeus perusteli edelleen, että Suomen perustuslain 9 :n liikkumisvapautta koskeva säännös ei turvaa kenellekään maankäyttö- ja rakennuslain säädösten vastaisesti asettua asumaan omistamalleen maa-alueelle eikä päätös ole myöskään perustuslain 19 4 momentin vastainen.