KAJAANIN KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA KAJAANIN KAUPUNKI Ympäristötekninen toimiala

Transkriptio

1 KAJAANIN KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA KAJAANIN KAUPUNKI Ympäristötekninen toimiala

2 1 KAJAANIN KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖPOLIIT- TINEN OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuuston päätös sisältää ponnen. Maankäyttöpolitiikan strategiset tavoitteet päätetään Kajaanin yleiskaavassa ja Kajaanin elinkeinostrategiassa. Maankäyttöpoliittiseen ohjelmaan valituilla keinoilla toteutetaan asetettuja strategisia tavoitteita. Toimintaympäristön muutokset Uusi vesihuoltolaki on tullut voimaan vuonna 2001 ja haja-asutus-alueen jätevesiasetus vuonna Maankäyttö- ja rakennuslakiin on lisätty vuonna 2003, 12 a -luku, joka mahdollistaa ns. kehittämiskorvauksen perimisen maanomistajalta. Vuonna 2003 on hyväksytty Kajaanin maaseutuohjelma Vuonna 2004 on hyväksytty Kajaanin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma ja uusi rakennusjärjestys. Vuonna 2005 on hyväksytty elinkeinostrategia. Vuosina uusitaan Kajaanin keskustaajaman osayleiskaava. Maankäyttöpoliittinen ohjelma laaditaan joka valtuustokausi. Siinä kaupunginvaltuusto määrittelee maankäyttöpolitiikan tavoitteet ja keinot. Ohjelma toimii ohjeena maanhankinnassa ja luovutuksessa sekä kaavoituksessa, sopimuspolitiikassa ja poikkeamislupia käsiteltäessä. Maankäyttöpolitiikan tavoitteena on: tukea kaupungin kehittämis- ja elinkeinostrategian toteuttamista, kehittää yhdyskuntarakennetta ekologisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien periaatteiden mukaisesti: edistää olevan kunnallistekniikan, kunnallisten palvelujen ja rakennusten käyttöä sekä tukea kaupunkirakenteen eheyttämistä, edistää rakentamista monipuolisella tonttitarjonnalla siten, että kaupungilla on asunto- ja toimitilarakennustarvetta vastaava kilpailukykyinen tonttireservi ja sen lisäksi yksityisillä osayleis- ja asemakaavoissa osoitettuja vaihtoehtoisia rakentamismahdollisuuksia,

3 2 huolehtia kaavoituksen ajantasaisuudesta siten, että erilaisia maankäytön muutostarpeita ja niiden säätelyä voidaan yleiskaavoituksessa ennakoida ja asemakaavoituksella luoda toteuttamisedellytyksiä, ottaa huomioon ympäristönäkökohdat kaavoissa, suunnitelmissa ja muissa maankäyttöpäätöksissä. Tavoite ja keinot sen saavuttamiseksi: I Tukea kaupungin kehittämis- ja elinkeinostrategian toteuttamista Maanhankintaan varataan vuosittain noin ,00 euron määräraha talousarvioon. Keskustaajaman yleiskaavan uudistaminen viedään loppuun. Petäisenniskan kehittämiseen varataan vuosittain noin ,00 euron investointimääräraha kunnallistekniikan ja viheralueiden rakentamiseen projektin ohjausryhmän ohjelmoimalla tavalla. Petäisenniskan kehittämishanke päättyy Petäisenniskan kehittämishankkeen toteutusaikataulu, liite 1. Laaditaan asemakaava Kajaanin keskustaajaman 2015 osayleiskaavan mukaista uutta pientaloaluetta varten Kätönlahdessa. Alueen rakentaminen alkaa vuonna II Kehittää yhdyskuntarakennetta ekologisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien periaatteiden mukaisesti Maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa pidetään huoli alueiden riittävyydestä ja kelpoisuudesta virkistyskäyttöön (myös jokamiehen oikeudella) jättämällä sinänsä rakennuskelpoista rantaa maa- ja metsätalousalueeksi. Raakamaata hankitaan vain erityistarkoitukseen, kuten virkistykseen, suojeluun tai ulkoiluun. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään muuttamalla rakentamattomien tai vajaasti rakennettujen kerros-, rivitalo- tai muuhun

4 3 käyttötarkoitukseen kaavoitettujen tonttien asemakaava nykyisen kysynnän mukaisiksi asuintalotonttien asemakaavoiksi. Samalla huolehditaan siitä, ettei synny tarvetta julkisten palvelujen laajentamiseen. III Edistää rakentamista monipuolisella tonttitarjonnalla Korotettu kiinteistövero peritään valmiin kunnallistekniikan äärellä olevilta rakentamattomilta tonteilta. Korotetun kiinteistöveron huojennusperusteet: Osittainen vapautus korotetusta kiinteistöverosta voidaan myöntää, kun rakentamattoman tontin omistaja voi osoittaa pyrkineensä saamaan tontin rakentamisen piiriin esim. tarjoamalla sitä myyntiin paikkakunnalla käyvällä hinnalla. Kokonaan kiinteistöverosta vapautus voidaan antaa, jos rakentamisen voidaan selvästi todeta estyneen muista kuin omistajasta johtuvista syistä (esim. rakennuslupavalitus, liitooravat yms.). Annetaan rakentamiskehotuksia Nakertajan ja Kylmän kaupunginosissa valmiin kunnallistekniikan äärellä sijaitseville omakotitalotonteille kpl/ohjelmakausi alkaen koulua lähinnä sijaitsevista tonteista. Lisäksi annetaan rakentamiskehotuksia Kuurnassa sijaitseville rakentamattomille rivitalotonteille. Ostetaan rakentamattomia pientalotontteja valmiin kunnallistekniikan ääreltä, mikäli niitä saadaan kohtuulliseen hintaan. Yksityisten omistamille tai hallitsemille rakentamattomille/ vajaasti rakennetuille asemakaavatonteille laaditaan vastaavia asemakaavan muutoksia omistajan kustannuksella (taksa ja konsulttikulut). Tällöin pyritään maankäyttösopimuksella sopimaan siitä, että yksityinen maanomistaja tai -haltija osallistuu kunnallistekniikan suunnittelu-, rakentamis- ja sopeuttamiskuluihin saamansa hyödyn suhteessa maankäyttö- ja rakennuslain 12 a -luvun hengessä. Mikäli maanomistaja ei suostu sopimukseen, peritään kehittämiskorvaus maankäyttö- ja rakennuslain 12 a -luvun perusteella. Keskustaan suuntautuvaa kerrostalotonttikysyntää tyydyttämään muutetaan Kaukametsän kulttuurikeskuksen läheisyyteen kaavoitettu toimitila-alue kerrostaloalueeksi (Vapaat kerrostalotontit keskustassa ja sen tuntumassa, liite 2).

5 4 Asumisvaihtoehtojen monipuolisuuden vaatimukseen vastataan laatimalla Kuluntalahden kylän osayleiskaava ja yhdyskuntatekniikan yleissuunnitelma. Vesi- ja jätevesihuolto näillä alueilla järjestetään osuuskuntamuotoisena. IV Huolehtia kaavoituksen ajantasaisuudesta Asemakaavoitetaan uusi teollisuusalue Peurakallion alueelle Sokajärventien varteen raskasta liikennettä aiheuttavalle teollisuudelle. Kaavoitetaan kaupungin omistamaa maata. V Ympäristönäkökohtien huomioon ottamista kaavoissa, suunnitelmissa ja muissa maankäyttöpäätöksissä. Kunnallistekniikan ja viheralueiden ylläpitoon, rakentamiseen ja peruskorjaamiseen varataan riittävät määrärahat. Liikenne- ja lentomelualueella uusien asuinrakennusten rakentaminen edellyttää hankkeeseen ryhtyvältä asianmukaisia meluntorjuntaratkaisuja. Loma-asuntojen muuttaminen vakinaisiksi asunnoiksi ratkaistaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä voimassa olevan kaavan ja rakennusjärjestyksen määräysten perusteella. Käyttötarkoituksen muutos on luvanvarainen (MRL 125 ) ja hakemukset ratkaistaan tapauskohtaisesti. Maanomistajalla on mahdollisuus teettää riittävän laajalle alueelle yleiskaavaa yksityiskohtaisempi ranta-asemakaava käyttötarkoituksen perustelemiseksi. Yhteistyössä Eko-Kympin kanssa laaditaan Majasaarenkankaan kaatopaikka-alueelle yleissuunnitelma, jossa selvitetään kierrätystoimintaan keskittyvien yritysten sijoittuminen. Kaupungin omistamien pilaantuneiden maiden tutkimukseen, puhdistamiseen ja rakennusten purkamiseen varataan ympäristöteknisen toimialan käyttötalouteen vuosittain ,00 euron määräraha.

6 5 Tonttien luovuttaminen 1. Tonttien luovuttaminen Vapaarahoitteiseen tuotantoon tarkoitetut omakoti-, rivi-, kerrostalo-, liike- ja teollisuustontit luovutetaan pääsääntöisesti myymällä tai toissijaisesti vuokraamalla valtuuston hyväksymin perustein. Yhteiskunnan tuella rahoitettavaan asuntotuotantoon (esim. opiskelija-asunnot, palvelutalot yms.) tarkoitetut tontit luovutetaan vuokraamalla valtuuston hyväksymin vuokrausperustein. Suosituilla alueilla yksittäin luovutettaviksi tulevat tontit (esim. Lehtikangas, Puistola, Purola, Kuurna, Ydinkeskusta, Kättö, Komiaho, Onnela) myydään julkisen tarjouskilpailun perusteella siten, että alin hyväksyttävä hinta on kaupunginvaltuuston vahvistama myyntihinta. Lomarakennuspaikat ja huoltoasematontit luovutetaan vain vuokraamalla, koska vuokrasopimusehdoilla voidaan valvoa paremmin ympäristömääräysten noudattamista, ja koska vuokra-ajan päättyessä voidaan tulevaisuuden tarpeen mukaan tehdä uusi maankäyttöpäätös. 2. Tonttien rakentamisvelvoite-ehto Jos tontti luovutetaan muuhun kuin omakotitalo- tai teollisuuskäyttöön, vuokrasopimuksessa tai kauppakirjassa on ehto, joka velvoittaa tontin saajan lyhyessä ajassa (1 4 vuotta) rakentamaan voimassa olevan asemakaavan mukaan siten, että tontin rakennusoikeudesta toteutuu vähintään 70 %. Mikäli asemakaavassa on osoitettu yhdyskuntajätteiden lajittelutontti useiden omakotitalotonttien yhteiskäyttöön, tonttien varaus- ja luovutusehtoihin ei oteta jätehuolto-osuuskunnan perustamisvelvoitetta, vaan se jätetään uusien tonttien omistajien ja haltijoiden vapaaehtoisuuden varaan. Tontteja varattaessa ja luovutettaessa ilmoitetaan, että mikäli jätehuoltoosuuskuntaa ei perusteta määräajassa, kaupunki voi käyttää asemakaavassa osoitettua tonttia muihin yhdyskuntateknisen huollon tarpeisiin.

7 6 3. Vanhan vuokratontin ostaminen osamaksulla Tontin vuokraoikeuden haltijalla on mahdollisuus lunastaa rakennettu tontti omaksi neljän vuoden aikana tasaeräisenä osamaksulunastuksena. Lunastusajalta maksetaan tontin vuokrasta se osa, mikä tontista vielä on lunastamatta. 4. Vanhan vuokrasopimuksen vuokra-ajan jatkaminen Mikäli tontti on vuokra-ajan päättyessä asemakaavan mukaisessa käytössä, sen vuokraamisesta tehdään valtuuston vahvistamin uusin perustein uusi vuokrasopimus. Samalla edellytetään, että vajaasti rakennetulle tontille rakennetaan lisää tai tontti jaetaan siinä tapauksessa, että vanhasta tontista voidaan muodostaa kaksi rakennuskelpoista tonttia, joista rakentamattoman tontin hallintaoikeus palautuu kaupungille. Mikäli tontin vuokraoikeuden haltija haluaa kesken vuokrakauden jatkaa vuokra-aikaa, puretaan vanha sopimus ja tehdään valtuuston hyväksymin voimassa olevin perustein uusi vuokrasopimus. Jos uusi tontin vuosivuokra on vähintään kaksi kertaa suurempi kuin viimeisenä vuokravuotena peritty vuokra, tontin uuteen vuokrasopimukseen merkitään perusvuokraksi valtuuston hyväksymin perustein laskettu uusi vuosivuokra edellisen vuoden keski-indeksiin sidottuna. Lisäksi vuokrasopimukseen otetaan ehto, jonka mukaan kolmena ensimmäisenä vuokravuotena peritään tontin vuosivuokra seuraavasti: Viimeisin tontin vuosivuokra aikaisemman sopimuksen mukaan = A 1. vuokravuoden tontin vuokra = 1,33 x A 2. vuokravuoden tontin vuokra = 1,66 x A 3. vuokravuoden tontin vuokra = 2,00 x A Neljäntenä vuokravuonna ja siitä eteenpäin peritään uuden vuokrasopimuksen mukaista vuosivuokraa. Esimerkki: Tontin vanhan sopimuksen mukainen vuosivuokra vuonna 2002 on 160,00 euroa. Tontin vuokra-aika päättyy Valtuuston hyväksymien ehtojen mukainen uusi vuosivuokra vuonna 2002 on 420,00 euroa indeksissä 1539 (= vuoden 2001 keski-indeksi).

8 7 Tontin perusvuokraksi merkitään 420,00 euroa indeksissä Lisäksi vuokrasopimukseen merkitään, että edellä mainitusta ehdosta huolimatta vuonna 2003 tontin vuosivuokra on (1,33 x 160,00 =) 212,80 euroa, vuonna 2004 (1,66 x 160,00 =) 265,60 euroa ja vuonna 2005 (2,00 x 160 =) 320,00 euroa. Jos vuoden 2005 elinkustannusindeksin keskipisteluku on 1675, vuoden 2006 vuokra lasketaan perusvuokrasta seuraavasti: (1675 : 1539) x 420,00 euroa = 457,11 euroa. Tämän jälkeen perusvuokraan lasketaan indeksikorotus kuten vuonna Kaavoitus- ja sopimuspolitiikka Asemakaavoitusta laajennetaan (ns. ensimmäisiä asemakaavoja) yksityisten omistamille alueille silloin, kun - se on kaupungin omistamien maiden kaavoittamisen yhteydessä tarkoituksenmukaista ja - maanomistaja tai haltija tehtävällä maankäyttösopimuksella sitoutuu yksityiseen omistukseen jäävän tonttimaan rakentamiseen, sisäisen kunnallistekniikan rakentamiskustannusten maksamiseen sekä yleisten alueiden luovuttamiseen ja muihin vastaaviin ehtoihin. Mikäli maanomistaja ei suostu maankäyttösopimuksen tekemiseen ja kaupunki pitää asemakaavan laatimista tarpeellisena, maanomistajalta peritään maankäyttöja rakennuslain 12 a -luvun mukainen kehittämiskorvaus täysimääräisenä. Yksityisen tontin omistajan tai vuokraoikeuden haltijan hakemia asemakaavan muutoksia tehdään, mikäli - kaavamuutos eheyttää kaupunkirakennetta ja kehittää kaupunkikuvaa, eikä siihen ryhtyminen vaaranna muiden kaavahankkeiden aikatauluja, - muutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset ja - maanomistaja tai -haltija tehtävällä maankäyttösopimuksella sitoutuu maksamaan asemakaavan muuttamisesta aiheutuvat kulut, kunnallistekniikan suunnittelu-, rakentamis- ja sopeuttamiskulut sekä määräajassa sopimussakon uhalla toteuttamaan muutoksen mukaisen rakentamisen.

9 8 Kaavoitusohjelma Yleiskaavoitus Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hannusrannan ja Jormuanlahden osayleiskaavat vuonna 2003 sekä Laakajärvi Kivijärvi Iso- Soppi -osayleiskaavan vuonna Kaavat ovat valitusten vuoksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa/oulun hallinto-oikeudessa. Kajaanin keskustaajama osayleiskaava tuodaan ehdotuksena käsittelyyn Kuluntalahden kylän osayleiskaavan laatiminen aloitettiin vuonna 2004 konsulttityönä ja tuodaan ehdotuksena käsittelyyn Paltaniemen kylän osayleiskaavan valmistelevat työt (pohjakartoitus, yms.) aloitetaan vuonna Varsinainen yleiskaavatyö aloitetaan vuonna Asemakaavoitus Kaupunkirakenteen eheyttämiseksi ja rakentamisen edistämiseksi palvelujen ja kunnallisteknisten verkostojen piirissä muutetaan asemakaavaa tonttitarpeen ja soveltuvuuden mukaan hankekaavoina. Asemakaavaa saatetaan ajantasalle erityisesti ydinkeskustassa. Asemakaava-aluetta laajennetaan Kajaanin keskustaajama osayleiskaavan mukaan Kätönlahdessa asuinpientalotonttitarjonnan turvaamiseksi. Kaavoituksen edistymistä voi seurata Kajaanin kaupungin ilmoitustaululta ja kuulutuksista sekä internet-osoitteessa ( ja pääkirjaston lukusalissa. Virallinen nähtävilläolo on kaupungintalon Neuvokissa.

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20