Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta itsestä perustuvat muistiin Muistot ja muisteleminen ovat osa minuutta Keskeisessä osassa kaikkea toimintaamme ja olemistamme Itsenäinen selviytyminen arjen toiminnoista ei onnistu ilman muistia Halikainen & Mönkäre 2014
Muisti on tapahtumasarja ja se koostuu erilaisista toiminnoista: Kyvystä: ymmärtää tallentaa liittää säilyttää palauttaa muistettava tieto eli painaa mieleen uusia asioita uusi tieto aiemmin opittuun tietoon tai aiempiin kokemuksiin tallennettuja asioita mielessä tarvittaessa tallennettuja asioita mieleen
Työmuisti: - säilyttää ja prosessoi uutta ja aiemmin hankittua informaatiota - erityisen herkkä häiriintymään kiireen vuoksi - vanheneminen vaikuttaa työmuistia heikentävästi Semanttinen muisti (asiatiedot, kieli): - perustuu suoraan oppimiseen - aikanaan opitut asiatiedot, kielelliset taidot - ikävaikutukset suhteellisen vähäisiä - tiedot ja taidot säilyvät sitä paremmin mitä enemmän niillä on käyttöä elämän aikana
Episodinen eli tapahtumamuisti: - liittyy sellaisen tiedon hankintaan ja muistamiseen, joka on hankittu tietyssä paikassa, tiettynä aikana ja siihen liittyy henkilökohtainen kokemus ajatuksineen, tunteineen ja tuntemuksineen - pitää sisällään yksilön henkilöhistorian kaikkine kokemuksineen - selkeimmin heikkenee iän myötä (heikkeneminen alkaa jo varhaisessa aikuisiässä, mutta ilmenee ehkä vasta vanhuudessa)
Mieleen painaminen Muistista hakeminen Uusi tieto Työmuisti Säilömuisti Muistissa säilyttämien
Normaali ikääntyminen: Kognitiivisessa suoriutumisessa heikentymistä: tiedonkäsittely hidastuu sujuva päättely vaikeutuu lyhytaikainen muisti kaventuu asioiden mieleen painaminen vaatii enemmän aikaa ja tietoista yrittämistä Vanhat ja vakiintuneet tiedot eivät katoa Vakiintuneet taidot eivät heikkene Sanavarasto ei heikkene Kokemus ja harrastuneisuus voivat parantaa taitoja ja sanavarastoa Hänninen & Hallikainen 2014
Oppimiskyky ei katoa (2): Talletettujen asioiden tunnistaminen ja vihjeisiin perustuva muistista haku säilyy Koulutus, työhistoria, harjaantuneisuus, elämäntavat sekä sairaudet ja niiden lääkitykset aiheuttavat yksilöllisiä eroja normaalin ikääntymisen aiheuttamissa muutoksissa. Muistin toimintaedellytyksiä: virkeys, tasainen mieliala, kiinnostus asioita kohtaan, rauhallinen ympäristö ja riittävä aika asioiden prosessoinnille. Hänninen & Hallikainen 2014
Kyky oppia: säilyy vanhuudessakin iän myötä oppimiseen tarvittava aika lisääntyy oppiminen vaatii suurempia ponnisteluja ulkoa oppiminen, pienten faktatietojen ja yksittäisten asioiden oppiminen heikkenee ikääntyminen ei juurikaan heikennä oppimista arkipäivän tilanteissa kyky ottaa vastaan paljon uutta tietoa lyhyessä ajassa heikkenee, mutta iäkkään aikaisemmat laajat kokemukset ja tieto voivat auttaa jäsentämään uutta tietoa ja poimimaan siitä olennaisimmat asiat Suutama 2008
MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
Muistin heikentymisen muita syitä kuin muistisairaus: Masennus Väsymys, uupumus Stressi, jännitys Erilaiset kiputilat Aistipuutokset Lääkitys Nautintoaineet Erkinjuntti 2009
Tarkkaavuus heikentyy Kognitiivinen (tiedonkäsittelyn) heikentyminen: Abstrakti ajattelu heikentyy Toiminnanohjauksen ongelmia Orientaatio heikentyy Kielellisten toimintojen heikentymistä - afasia = vaikeus käsitellä, tuottaa ja ymmärtää puhuttua ja/tai kirjoitettua kieltä Muistitoimintojen heikentymistä Omatoimisuuden ongelmia
(2): Kätevyyden ongelmia - apraksia = tahdonalaisten liikkeiden, liikesarjojen suorittamisen ja tavoitteellisen motorisen toiminnan suorittamisen vaikeus Havaintotoiminnan ongelmia, hahmottaminen ja tunnistaminen vaikeutuu - agnosia = vaikeus tunnistaa ja tulkita aistielimistä aivoihin tulevaa tietoa, vaikka aistielin toimisi moitteettomasti
Miten oireet ilmenevät käytännössä? Oireiden lievässä vaiheessa henkilön puhe: - on yleensä sujuvaa ja ymmärrettävää - hän itsekin ymmärtää tuttua, arkipäiväänsä liittyvää puhetta - on aloitteellinen keskustelussa - kertoo kuulumisiaan - huomioi kuulijan - pystyy osallistumaan ryhmätoimintaan ja keskusteluun, jos keskustelukumppaneita ei ole liikaa
Keskusteleminen voi olla tavallista hitaampaa Keskustelussa voi olla taukoja (tietyn sanan tai tapahtuman muistista hakeminen) Henkilö voi käyttää tilanteeseen nähden vääriä sanoja (2): Puheenvuorot voivat pidentyä (yrittää kuvailla asiaansa monisanaisesti, jos oikea sana ei löydy) Puheeseen voi tulla kiertoilmaisuja ja selittelyä Keskustelun punainen lanka voi kadota herkästi Keskustelun aihe voi muuttua, jos mieleen tulee jokin uusi asia
(3): Henkilö voi nyökytellä ja myönnellä ymmärtävänsä, vaikka olisi pudonnut keskustelun kärryiltä jo kauan sitten Lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen vaikeutuvat Vaikeuksia tuloksiin tähtäävässä toiminnassa, suunnitelmallisuudessa ja toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa Vähentynyt spontaanisuus, tavoitetietoisuus ja aloitekyky Vähitellen yleistä hajanaisuutta Aika- ja paikkaorientaation häiriöitä
(4): Avaruudellisen hahmottamisen ongelmaa (visuospatiaalinen häiriö): - heikentynyt kyky arvioida itsensä ja ympäristön välisiä etäisyyksiä, suuntia ja ympäristön muotoja sekä mieltää kolmiulotteisuutta - vaikea tunnistaa monimutkaisempia kuvioita - vaikea hahmottaa ympäristön esineiden etäisyyksiä, suuntaa ja ulottuvuuksia - vaikea oppia reittejä, voi helposti eksyä - ajan hallinta ja arviointi voi olla työlästä Tays 2014
Rakenteellisen hahmottamisen ongelmaa (visuokonstruktiivinen häiriö): (5): - visuokonstruktiivisella toiminnalla tarkoitetaan esineiden käsittelyä tilassa sekä toimintaa, jossa osista on koottava kokonaisuus - piirtäminen, rakentelu ja kokoaminen on vaikeaa - kädentaitoaineet ovat työläitä Tays 2014
(6): Keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden ongelmia Tarkkaavaisuuden heikentyminen ilmenee vireystilan laskuna ja vaihteluna, tarkkaavaisuuden suuntaamisen ja ylläpitämisen vaikeutena sekä tarkkaavaisuuden jakamisen ja aktiivisen prosessoinnin vaikeutena Käytöksen kontrollin horjuminen Motivaation ongelmat
Lähteet: Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H. (toim.) Muistisairaudet. Duodecim 2010. Hallikainen M, Mönkäre R, Nukari T, Forder M. (toim.) Muistisairaan kuntouttava hoito. Duodecim 2014. Raitanen T, Hänninen T, Pajunen H, Suutama T. (toim.) Geropsykologia. Vanhenemisen ja vanhuuden psykologia www.papunet.net