Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Transkriptio

1 ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan. Muisti ei ole yksittäinen toiminta, vaan siinä on monta eri osa-aluetta ja ajallista vaihetta. Muisti voidaan jakaa lyhytkestoiseen työmuistiin ja pitkäkestoiseen säiliömuistiin. Työmuisti (lyhytkestoinen muisti) on lyhyt, enintään minuutteja kestävä muistin osa, jonka aikana asia on tietoisuudessa ja sitä prosessoidaan. Työmuistia käytetään mm lukiessa, laskiessa, viitenumeroiden muistamisessa ja uuden oppimisessa. Työmuistiin mahtuu vain määrätty määriä asioita kerrallaan, jonka jälkeen ne joko painetaan pitkäkestoiseen säiliömuistiin tai unohdetaan. Työmuistiin mahtuvien asioiden määrä vähenee ikääntyessä ja esimerkiksi masennuksessa. Pitkäkestoinen eli säiliömuisti tallentaa tiedot pidemmäksi ajaksi. Säiliömuistiin mahtuu periaatteessa rajaton määrä asioita. Mieleen palautuksessa säiliömuistissa olevat asiat palautetaan mieleen Eri muistisairauksissa voivat eri muistin osat vaurioitua. Alzheimerin taudissa pääongelma on se, etteivät asiat tallennu työmuistista pitkäkestoiseen muistiin vaan katoavat. Parkinsonin taudin muistisairaudessa taas tulee vaikeuksia hakea jo tallennettua muistoa säiliömuistista. Etnistaustaisten ikääntyvien ihmisten aivoterveyden edistäminen ETNIMU-projekti

2 Sisällöllisesti muisti jaetaan kolmeen osaan: tapahtumamuistiin, johon kuuluvat meille tapahtuneet, elämänkerralliset asiat tietomuistiin, johon kuuluvat opitut asiat (sanojen merkitykset ja matematiikka). taitomuistiin, johon kuuluvat erilaiset opitut liikesarjat (pyörällä ajo tai konekirjoitus). Unohtaminen Muistamisen toinen olennainen puoli on unohtaminen. Se on välttämätön osa muistin kokonaisuutta. Unohtamista tapahtuu kahdella eri tavalla: - Ajan kuluessa meidän muisti ikään kuin haalistu, kun tietoa ei käytetä. - Tule liian paljon uutta muistiainesta, mikä vaikeutta asioiden mieleen palauttamista. Ikääntyminen. Normaalin ikääntymiseen kuuluu selkeitä muutoksia muistissa, mitkä ovat yksilöllisiä - Oppimiskyky säilyy - Muistissa säilyttäminen ei heikkene - Aiemmin opitut tiedot ja taidot säilyvät - Vihjeisiin perustuva ja tunnistava palautus säilyy - Mieleen painaminen ja mieleen palautus hidastuvat - Ympäristön tekijöiden vaikutus korostuu keskittymiskyky voi heikentyä - Lieviä muutoksia tapahtuu jo 40 ikävuoden jälkeen, mutta selvempiä vasta yli 75- vuotiaana - Ensimmäisenä vaikeutuu nimien, puhelinnumeroiden ym. muistaminen - Ponnistelua ja tehokkuutta edellyttävä toiminta heikkenee - Tilannetekijöiden kuten väsymyksen ja stressin vaikutus korostuu Normaalin ikääntymiseen ei koskaan kuulu muistitoimintojen heikentyminen siinä määrin, että arjessa selviytyminen vaikeutuisi.

3 Muistin hälytysmerkit: - Itse tai omaiset huolissaan lähimuistista - Muistioire haittaa arkiaskareita - Tapaamiset usein unohtuvat - Hoito-ohjeiden noudattaminen on vaikeaa - Sanat ovat kateissa - Päättely- ja ongelmaratkaisukyky heikentyvät - Esineitä katoa - Mielialamuutoksia ahdistuneisuus, apatia - Personallisuus muuttuu (sekavuutta, epäluuloisuutta, pelokkuutta) Muistihäiriöt Muistihäiriöitä aiheuttavat monet asiat, joista osa on ohimeneviä ja vaarattomia, osa hoidettavia ja osa liittyy eteneviin muistisairauksiin. Muistihäiriöihin on aina syytä suhtautua vakavasti. Muistin toimintaan vaikuttavat monet tekijät niin lyhyt- kuin pitkäaikaisestikin. Esimerkiksi kiire tai väsymys voi heikentää muistamista ja keskittymiskykyä, mutta kiireen hellittäessä ja hyvien yöunien jälkeen muistikin toimii taas normaalisti. Ohimeneviä syitä - Ohimenevät aivoverenkierron häiriöt - Lievä aivovamma - Lääkkeet ja päihteet - Psyykkiset syyt ja sekavuustila Näiden jälkeen muisti voi palata ennalleen. Hoidettavissa olevia syitä - Psyykkiset häiriöt (esim. masennus, depressio, ahdistuneisuus) - Aineenvaihdunnan häiriöt ja puutostilat (esim. kilpirauhasmuutokset, B12- vitamiinin puute) - Jotkin aivosairaudet (esim. aivokalvotulehdus, aivokuume, hyvänlaatuinen aivokasvain) Näissä tärkeää varhainen havaitseminen ja syyn mukainen hoito

4 Pysyvät jälkitilat - Erilaisten aivovaurioiden jälkitilat (vamma, aivoinfarkti, aivoverenvuoto, infektiot) - Elvytyksen jälkitila - Tiamiinin (B1- vitamiini) puutos voi aiheuttaa pysyvän mieleen painamisen häiriön. Eivät etenee, kuntoutuksella suuri merkitys Etenevät muistisairaudet - Alzheimerin tauti - Verisuoniperäiset dementiat - Lewyn kappale dementia - Frontaali eli otsalohkodegeneraatiot Kun muistiongelmiin puututaan tarpeeksi ajoissa, voidaan etenevien muistihäiriöiden kehittymistä hidastaa. Dementia Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Dementia johtuu aivotoiminnan häiriöstä, jolle voi olla monta syytä. Dementialla tarkoitetaan laaja- alaista henkisten kykyjen heikentymistä, joka haittaa arkipäivästä selviytymistä. Siihen kuuluu yleensä muistivaikeuden lisäksi kielellisiä ja hahmottamisen vaikeuksia ja toiminnanohjauksen häiriöitä. Eri muistisairaudet heikentävät alkuun eri toimintoja ja osa muistisairauksista voidaan todeta ennen, kuin ne ovat dementiatasoisia. Dementia-oireyhtymään liittyy muistihäiriöiden lisäksi yksi tai useampi seuraavista: kielellinen häiriö (esim. oikeiden sanojen muistamisen, ymmärtämisen tai löytämisen vaikeus), kätevyyden heikkeneminen (esim. pukeutumisen ja parranajon vaikeutuminen), tunnistamisen vaikeutuminen (esim. kasvojen tai esineiden tunnistaminen) monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen (esim. ohjeiden mukaan toimiminen tai vieraassa paikassa suunnistaminen). Dementia luokitellaan vaikeusasteen mukaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi.

5 Muistisairaudet Muistihäiriöt voivat johtua monesta syystä ja vakavampia näistä ovat muistisairaudet. Muistisairauteen sairastumiseen riskitekijöitä ovat: - Ikä - Alhainen koulutus - Kohonnut verenpaine - Diabetes - Kokonaiskolesteroli - Liikunnan puute - Ylipaino Mitä enemmän on riskitekijöitä sitä suurempi riski on sairastua muistisairauksiin. Eteneviä muistisairauksia ovat mm. Alzheimerin tauti Alzheimerin tauti on yleisin, dementiaan johtava etenevä muistisairaus. Se on aivoja rappeuttava sairaus, joka etenee tyypillisin vaihein, hitaasti ja tasaisesti. Tautiin voi sairastua jo keskiässä. Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä suurempi on vaara sairastua tautiin. Taudin kesto on keskimäärin 10 vuotta, mutta se voi vaihdella muutamasta vuodesta 20 vuoteen. Usein ensimmäisiä oireita on vaikea tunnistaa. Muistisairas voi selitellä muistiongelmiaan usein tilapäisiksi ja merkityksettömiksi. Usein läheiset huomaa muutoksia sairastuneen arjessa. Oireet ovat yksilöllisesti vaihtelevia: Merkittävin oire on lyhytkestoisen tapahtumamuistin heikentyminen ihminen ei muista, mitä on puhuttu juuri, kysyy samoja asioita uudestaan, uuden oppiminen on vaikeutunut Kielellisen ilmaisun vaikeudet sanojen hakemista Hahmottamisen vaikeutuminen eksymistä Toiminnan ohjauksen hidastuminen Ongelmien ratkaiseminen Käytösoireet Työssä käyvillä voi olla sairauden alkuvaiheessa stressioireita, uupumusta ja alavireisyyttä

6 Alzheimerin taudin vaiheet: Varhainen vaihe - Oma tahto on säilynyt, eikä henkilö ole johdateltavissa - Esim. tiliotteen ymmärtämisessä ja laskujen maksamisessa voi olla jo vaikeuksia Lievä muistisairaus - Kyky käsitellä monimutkaisia ongelmia on heikentynyt, voi olla jo kielellisiä vaikeuksia - Henkilö selviää vielä täysin itsenäisesti jokapäiväisessä toiminnassa Keskivaikea muistisairaus - Kyky ymmärtää monimutkaisempaa puhetta ja ilmaista itseään heikentynyt - Riippuva muiden tuesta Vaikea vaihe - Toimintakyky on laskenut - Tarvitse ympärivuorokautista seurantaa Verisuoniperäinen muistisairaus Verisuoniperäisellä muistisairaudella tarkoitetaan aivoverenkiertohäiriöistä johtuvaa muistisairautta, joka on toiseksi yleisin muistisairauden syy. Alzheimerin tauti ja verisuoniperäinen muistisairaus esiintyvät usein yhdessä. Sairaus voi edetä portaittain ja vointi voi vaihdella päivästä riippuen. Tavallisempia oireita ovat: - Toiminnan ohjaamisen häiriöt - Liikkeiden hitaus ja jähmeys - Tasapaino- sekä kävelyvaikeudet - Näkökentän puutoksia ja hahmottamisen ongelmia - Virtsan pidätyskyvyn heikkeneminen - Muistihäiriöt

7 Lewyn kappale tauti Lewyn kappale tauti on kolmanneksi yleisin muistisairaus. Levynkappaletaudille ovat tyypillisiä elävät näköhallusinaatiot, Parkinsonin taudin kaltainen liikehäiriö (jäykkyttää, liikkeiden hitautta, vapinaa) sekä vireystilan ja tarkkaavuuden vaihtelut. Toisinaan esiintyy myös pyörtymistä ja kaatumista. Otsalohkorappeutumasta johtuva muistisairaus Otsalohkorappeutumasta johtuvalla muistisairaudella tarkoitetaan aivojen otsalohkoja rappeuttavaa sairautta. Sairaus alkaa yleensä jo 45 ja 65 ikävuoden välillä. Noin puolella sairastuneista on lähisuvussaan tautitapauksia. Keskeisinä piirteinä otsalohkorappeumasta johtuvassa muistisairaudessa on persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset. Muistihäiriöt tulevat vasta myöhemmin päinvastoin kuin Alzheimerin taudissa. Tyypillisiä oireita ovat: - Arvostelukyvyn heikkeneminen - Estojen häviäminen - Tunteiden latistuminen - Puhehäiriöt - Masennus - Aistiharhat Lisäksi tunnetaan runsaasti erilaisia harvinaisia dementioita, joista osa on perinnöllisiä.

8 Hoitopolku Jos olet varmaa, että sun muistissa on tapahtunut muutoksia - verrattuna aikaisempaan, niin on tärkeä, että haet apua muistialan ammattilaisilta. Muistitutkimukset voi hyvin käynnistää terveyskeskuksen lääkärin tai yksityisen lääkärin vastaanotolla. Kun epäillään muistisairautta, kuuluu tutkimuksiin haastattelu, muistikysely ja muistitestien tekeminen (esim. MMSE, Cerad), sekä pään kuvantaminen. Mikäli muistihäiriön syy ei ole ilmeinen, ohjataan jatkotutkimuksiin lääkärille, jolla on riittävä perehtyneisyys neurologian tai geriatriaan. Asiantuntijana haastateltu neurologian erikoislääkäri Kati Juva. Liitteet 1 1 Juva K. Muistihäiriö. Lääkärikirja Duodecim. Duodecim Muistisairaudet. Käypä hoito suositus, Muistiliitto ry verkkosivujen materiaalit Puustinen J. Muistihäiriöt ja dementia yleistä dementoivista sairauksista ja niiden hoidosta. Tampere Luentomateriaali

9 Kämmenien kääntäminen Ojenna kädet eteen, kämmenet ylöspäin Kun sanon oikea, käännä oikea kämmen toisinpäin Kun sanon vasen, käännä vasen kämmen toisinpäin Kun sanon molemmat, käännä molemmat kämmenet toisinpäin siitä asennosta, jossa ne hetkellä olivat

10 Nyrkkien kääntäminen Ojenna kädet nyrkissä eteen, toinen kämmen toisinpäin Kun käännät nyrkit oikealle, työnnä peukalot ulos Kun käännät nyrkit vasemmalle, sulje peukalot nyrkkiin Marssi jaloilla aina, kun käännät nyrkkejä