MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka"

Aimo Pesonen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

3 Muisti syntyy, kun... Hermosolut ovat kasvattaneet ulokkeita ja rakentaneet keskenään verkostoja Muistijäljet piirtyvät aivojen hermoverkkoihin elämän varrella kerätty tieto ja taito

5 Unohtamista tapahtuu kahdella tavalla Ajan kuluessa muistijäljet haalistuvat niin että häviävät mieleenpalautuksen ulottumattomiin Mieleen painetun muistiaineksen päälle kasautuu koko ajan uutta muistiainesta mieleenpalauttaminen vaikeutuu

6 Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli Kortekangas, säveltäjä

7 Solomon Shereshevski - mies joka ei osannut unohtaa. Synestesia Loci-metodi, muistipalatsi Numeroiden visualisointi

8 Vehnäjauhot Shampoo Oliiviöljy Kaakao Ruisleipä Banaanit Paristot

9 Vehnäjauhot Kaakao Shampoo Ruisleipä Banaanit Oliiviöljy Paristot

10 Vehnäjauhot Kaakao Oliiviöljy Ruisleipä Banaanit Paristot Shampoo

11 Muistin osavaiheet Tiedon tallentuminen säilömuistiin Säilömuisti Tiedon hakeminen säilömuistista

12 Tiedon aktiivinen käsittely Tiedon tallentuminen säilömuistiin Aistit Aistiinformaation valikointi tarkkaavaisuuden avulla Käsittely työmuistissa Toiminnanohjaus Tiedon hakeminen säilömuistista Säilömuisti Kuva: Kalakoski V 2007, Akila R 2007

13 MUISTI LYHYT- KESTOINEN PITKÄ- KESTOINEN TYÖ- MUISTI DEKLARATIIVINEN MUISTI PROSEDURAALINEN MUISTI Tiedon väliaikainen säilyttäminen ja käsittely Tapahtumat Asiatieto Taidot ja tavat ETUOTSALOHKO SISEMPI OHIMO- LOHKO, TALAMUS USEAT AIVOALUEET TYVITUMAKKEET, PIKKUAIVOT

14 TARKKAAVUUS TOIMINNANOHJAUS Vireystila Tarkkaavaisuuden suuntaaminen Tarkkaavaisuuden ylläpito Tarkkaavaisuuden jakaminen ja aktiivinen prosessointi Toiminnan alkuun saattaminen Suunnittelu ja toimintastrategian muodostus Päämäärään suuntautunut toteutus Toiminnan tuloksellisuuden arviointi

17 MUISTIPULMIEN VAARA JA SUOJATEKIJÄT

18 MUISTISAIRAUDEN RISKIÄ KOHOTTAVAT Aivoverenkiertosairaudet Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Ylipaino Sokeriaineenvaihduntahäiriö Verisuonten kalkkeutuminen Masennus Pään vammat PUNAISELLA MERKITYT LIITTYVÄT VERISUONISAIRAUKSIEN RISKIIN

19 MUISTISAIRAUDEN RISKIÄ ALENTAVAT Koulutus Henkinen aktiivisuus Sosiaalinen aktiivisuus Antioksidantit Liikunta Kalaöljyt Verenpainelääkitys Kolesterolilääkkeet PUNAISELLA MERKITYT LIITTYVÄT VERISUONISAIRAUKSIEN RISKIIN

20 MUISTISAIRAUDEN RISKIMITTARI Kivipelto ym Lancet Neurology 2006 Ikä Koulutus Sukupuoli Systolinen verenpaine < 47 vuotta >53 10 vuotta Nainen Mies 140 mmhg > 140 Painoindeksi 30 kg/m 2 Kokonaiskolesteroli Liikunta > 30 6,5 mmol/l > 6,5 Aktiivinen Ei-aktiivinen

21 KOKONAISRISKI RATKAISEE: AIVOHALVAUS JA ALZHEIMER Ylipaino, liikunnan puute Korkea ikä, sukurasite miessukupuoli Kohonnut kolesteroli Heikentynyt sokerinsieto ja diabetes Stressi Kohonnut verenpaine

23 KÄYPÄ HOIDON NELJÄ RATKAISUA MUISTISAIRAUKSIEN HAASTEESEEN 1 Ennaltaehkäisy 2 Varhainen taudinmääritys...ja etenemisen ehkäisy 3 Kokonaisvaltainen hoito ja kuntoutus 4 Ehyt hoitopolku

24 FINGER- tutkimus 1300 suomalaista vuotiasta orastava muistisairaus aktiivinen ja kontrolliryhmä ravitsemusneuvonta liikunta (lihaskunto 1-3x /vk, aerobinen 2-5x/vk) aivotehtäviä (10-15 min, 3x/vk) muistisairauden vaara väheni merkittävästi

25 Ask not what your brain can do for you, ask what you can do for your brain.

26 Yli 100 miljoonaa muistisairautta sairastavaa vuonna Jos riskitekijöihin vaikuttamalla voitaisiin sairastumista siirtää 5-10 vuodella, puolittuisi muistisairaiden määrä vuonna 2050.

27 MUISTI VOI HEIKENTYÄ MONISTA SYISTÄ! väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN yms. tietojen käsittely lääkitys, nautintoaineet aistipuutokset jännitys

28 MUISTIOIREIDEN YLEISIÄ SYYRYHMIÄ Ohimenevät syyt Parannettavissa olevat syyt Pysyvät jälkitilat Etenevät syyt

29 MUISTIN KIUSAAJAT

30 NORMAALI IKÄÄNTYMINEN HEIKENTYY: tiedonkäsittelyn nopeus, työmuistin tehokkuus, mieleen painamisen ja palauttamisen sujuvuus SÄILYY: oppimiskyky, ei korosteista unohtamista, vihjeet ja tunnistus auttaa, asia- ja taitomuisti säilyy

31 MASENNUS HEIKENTYY: keskittyminen, toiminnanohjaus, oppiminen ja mieleen palauttaminen tehotonta, visuaalinen muisti heikentyy SÄILYY: mielessä säilyttäminen = ei korosteista unohtamista, elämäkerrallinen muisti

32 ALKAVA ALZHEIMERIN TAUTI HEIKENTYY: uuden oppiminen, mielessä säilyttäminen = nopeaa unohtamista SÄILYY: työmuisti, toiminnanohjaus, semanttinen muisti

33 AIVOVERENKIERTOSAIRAUS - pienten aivoverisuonten tauti SVD HEIKENTYY: toiminnanohjaus, työmuisti, oppimisen ja mieleen palauttamisen nopeus/tehokkuus SÄILYY: ei korosteista unohtamista, tunnistaminen ja vihjeet tukevat mieleen palauttamista

34 MUISTIOIREET SUOMESSA Merkittävä muistin heikentyminen Keskivaikea ja vaikea dementia Lievä dementia Työikäisiä Taudinmääritystä vaativia muistipulmia on :lla Uusia kv/v dementia tapauksia n /v MUISTISAIRAUDET - KANSANTAUTI

35 MUISTIN JA TIEDONKÄSITTELYN SELVITTELY Potilaan haastattelu: vireystaso, keskittyminen ja orientaatio, arvostelu- ja päättelykyky, muisti sekä puheen ymmärtäminen ja tuottaminen Kognitiivinen tehtäväsarja: esim CERAD Aivojen kuvantaminen

38 CERAD TIEDONKÄSITTELYN (KOGNITIO) TEHTÄVÄSARJA Kielellinen sujuvuus (alle 16) Nimeämistehtävä (alle 12) MMSE (alle 25) Sanalistan oppimistehtävä (välitön ja viivästetty palautus, sekä tunnistaminen) (opitut alle 17, palautus alle 75%) Piirrostehtävä (kuvioiden kopiointi sekä muistitehtävänä kuvioiden viivästetty palautus) (alle 60%) Kellotaulun piirtäminen (alle 5)

39 Sijoita aivoterveyteen! o Kohtuus! Miia Kivipelto ICAD 2010

Samankaltaiset tiedostot

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli