Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Transkriptio

1 Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

2 Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita Maassamme on lievästä ja vähintään keskivaikeasta muistisairauden oireesta kärsivää Etenevä muistisairaus on työikäisellä suomalaisella. Vuosittain etenevän muistisairauden diagnoosin saa yli suomalaista ja kaikkiaan sairastuneita on Suomessa jo yli vuotiaista kolmasosalla on joku etenevä muistisairaus, mutta 2/3 ei sairastu koskaan.

3 Kyky oppia uutta säilyy läpi elämän. Ikääntymisen vaikutukset näkyvät vahvimmin työja tapahtumamuistin alueilla. Tapahtumamuisti heikkenee jo nuoresta aikuisuudesta alkaen, mutta työmuisti hidastuu ikääntymisen vaikutuksesta huomattavasti myöhemmin. Iänvaikutus näkyy tilanteissa, jotka vaativat nopeaa reagointia, mieleen painamista ja mielestä palauttamista.

4 Hyvät puolet Muistissa säilyminen ei heikkene ei merkittävää unohtamista. Aiemmin opitut tiedot ja taidot säilyvät. Vihjeisiin perustuva ja tunnistava palautus säilyy. Oppimiskyky säilyy iän myötä vaikeutuu. Huonot puolet Lieviä muutoksia jo 40- vuoden jälkeen, mutta selvempiä vasta yli 75 v. Nimimuisti vaikeutuu. Mieleen painaminen hidastuu ja mieleen palauttaminen on työläänpää. Ponnistelua ja tehokkuutta edellyttävä toiminta heikkenee.

5 Ohimeneviä: mm. aivoverenkiertosairaus, lievä aivovamma, epileptinen kohtaus, lääkkeet, päihteet tai psykiatriset häiriöt. Hoidettavissa olevat : seuraus yleissairaudesta, aineenvaihdunnan häiriö, lääkkeiden sivuvaikutus, masennus Pysyviä: aivovammat, aivoverenkiertosairaudet, aivotulehdukset, B1-vitamiinin puutos, leikkaukset ja sädehoito ja alkoholin aiheuttamat aivovauriot. Eteneviä: Alzheimerin tauti (70 %), otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus, verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin tauti sekä harvinaiset perinnölliset dementiat.

6 Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Dementia-oireyhtymään liittyy muistihäiriöiden lisäksi yksi tai useampi seuraavista: Kielellinen häiriö, kätevyyden heikkeneminen, tunnistamisen vaikeutuminen, monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen,käytösoireita noin %:lla. (masennus,apatia, levottomuus, vaeltelu, ahdistuneisuus harhaisuus,persoonallisuuden muuttuminen,uni- ja valverytmin häiriöt ) Yleisimmin dementian aiheuttajana on etenevä muistisairaus. Iäkkäillä ihmisillä verenkiertohäiriöiden ja Alzheimerin taudin yhdistelmä on yleinen dementiaoireiden aiheuttaja.

7 Tärkein vaaratekijä on ikä. Muita: sukuhistoria, geneettiset tekijä, matala koulutustaso, yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston puuttuminen, vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas alkoholin käyttö, tupakointi sekä aivovammat. Muistisairauksien vaaraa pienentävinä tekijöinä pidetään hyvää koulutustasoa, henkistä ja sosiaalista aktiivisuutta, liikuntaa, kohtuullista alkoholinkäyttöä, omega-3-rasvahappojen riittävää saantia ja mahdollisen korkean verenpaineen sekä kolesterolin lääkehoitoa.

8 Muistioireiden syyt on aina selvitettävä, sillä tavoitteena on muistisairauden varhainen diagnosointi. Kun tutkimustoimenpiteet ja diagnoosi muistisairaudesta on tehty, tulee aina harkita lääkehoidon aloittamista. Muistisairauslääkitys tulee aloittaa viiveettä kaikissa sairauksien vaiheissa ylläpitää sairastuneen toimintakykyä ja auttaa arkielämässä selviytymistä.

9 Muistisairaan ihmisen kuntoutus on prosessi, jolla parannetaan sairastuneen mahdollisuuksia elää ja osallistua omilla edellytyksillään tai tuettuna ja auttaa häntä toteuttamaan itseään sairauden aiheuttamista rajoitteista huolimatta (Pirttilä 2004) Muistilääkkeillä ylläpidetään toimintakykyä sekä hidastetaan sairauden kulkua. Joskus vaikeiden käytösoireiden (esim. masennus, levottomuus, ahdistus, aistiharhat) hoidossa voidaan tarvita muunkinlaista lääkehoitoa.

10 Toimintakyvyn säilymisen kannalta on tärkeää jatkaa normaalia arkea. Itselle mielekkäiden asioiden avulla voi parhaiten pitää yllä toimintakykyään. Liikunta on tärkeää sekä fyysisen toimintakyvyn ylläpidolle että henkiselle hyvinvoinnille. Harrastusten jatkaminen ylläpitää sosiaalisia suhteita ja tukee hyvinvointia sekä toimintakyvyn säilymistä. Säännöllinen ruokailu ja monipuolinen ruokavalio ovat tärkeitä, jotta yleiskunto säilyy hyvänä ja riittävä ravintoaineiden ja vitamiinien saanti on taattu.

11 Unohtelu on jatkuvaa, päivittäistä ja se haittaa arkielämän sujuvuutta, esim. tärkeät esineet katoavat päivittäin, tavaroiden etsiskelyyn kuluu aikaa tai unohtaa toistuvasti, mitä lähti kaupasta hakemaan. Tärkeät asiat alkavat unohtua, esim. lääkkeiden otto, tuttujen ihmisten nimet tai tärkeät tapaamiset. Uusien asioiden oppiminen on hankalaa, esimerkiksi elokuvan tai kirjan juoni pyrkii unohtumaan tai keskustelun kuluessa kertoo moneen kertaan saman asian.

12 Muistihäiriön lisäksi esiintyy muita oireita, esim. ongelmia liikkua vieraassa ympäristössä, eristäytymistä, saamattomuutta, masentuneisuutta tai käyttäytymisen muutoksia Läheiset ihmiset osoittavat huolestumista muistin suhteen tai henkilöllä on pyrkimystä peitellä muistihäiriöitään ulkopuolisilta

13 Kun unohtaa toistuvasti muutakin kuin ihmisten nimiä Itselle tärkeät esineet (esimerkiksi lompakko ja avaimet) ovat usein hukassa. Unohtaa toistuvasti sovittuja tapaamisia. Autolla ajaessaan joutuu miettimään minne on menossa. Ei muista, miten on tullut johonkin paikkaan. Uusien asioiden opettelu (esimerkiksi hoitoohjeiden seuranta) on selkeästi vaikeutunut. Muistin ongelmia peitellään tai vähätellään.

14 Muistisairauksien ennaltaehkäisystä on alettu puhua vasta 2000-luvulla. Kotimaiset ja kansainväliset pitkäaikaiset seurantatutkimukset osoittavat, että elämäntapoihin, liikunta- ja ruokailutottumuksiin, sosiaaliseen aktiivisuuteen ja henkisiin toimintoihin vaikuttamalla voidaan Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien puhkeamiseen vaikuttaa myöhentävästi. Kohdennetuilla toimenpiteillä puhkeamista voidaan hidastaa jopa 3-5 vuodella.

15 Ihmisellä ei olisi identiteettiä tai elämänhistoriaa, läheiset pysyisivät tuntemattomina ja käsitys maailmasta olisi vain havaintojen virtaa ilman ymmärrystä. (Kivisaari 2008)

16 Ylös, ulos ja lenkille Kypärä päähän Liika viina pois Tupakka pois Kalaa kaksi kertaa viikossa Marjoista, hedelmistä ja kasviksista vitamiineja Rypsiöljyä ruoanlaittoon Pidä yllä ystävyyssuhteitasi Nuku tarpeeksi Aktivoi aivojasi

17 Muistiopas, Muistiliitto Kehittämisjohtaja, Sirpa Granö, Gerontologi, toimintaterapeutti, Muistiliitto ry Suomalainen Lääkäriseura Duodecim KÄYPÄ HOITO Tohtori.fi Kivisaari 2008 Pirttilä 2004