Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

Transkriptio

1 MUISTISAIRAUDET

2 Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä dementiaoireesta kärsivää vähintään keskivaikeasta dementiaoireesta kärsivää Suomessa vuosittain uutta dementian asteista muistisairaustapausta Työikäisiä Merkittävä osa jää diagnosoimatta

3 YLEISIMMÄT ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET Alzheimerin tauti (70%) Aivoverenkiertosairaudet (15-20%)(AT+AVH 10%:lla) Lewyn kappale-sairaudet (10-15%)(PTmuistisairaus, LKT ja AT+LKT) Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalinen dementia) Etenevä sujumaton afasia Semanttinen dementia

4 DEMENTIAN MÄÄRITELMÄ A. Heikentyminen useammalla älyllisen toimintakyvyn osa-alueella mukaan lukien 1. muistihäiriö (uuden oppimisen vaikeutuminen ja vaikeus palauttaa mieleensä aiemmin opittua) 2. Ainakin yksi seuraavista a) afasia (kielellinen häiriö) b) apraksia (liikesarjojen suorittamisen vaikeus) c) agnosia (nähdyn esineen tunnistamisen vaikeus tai nähdyn merkityksen käsittämisen vaikeus) d) toiminnan ohjaamisen häiriö (mm. suunnitelmallisuus, kokonaisuuden jäsentäminen, järjestelmällisyys, abstrakti ajattelu) sekä B. Älyllisen toimintakyvyn muutokset aiheuttavat merkittävän sosiaalisen tai ammatillisen toiminnan rajoittumisen ja merkittävän heikkenemisen aiemmin paremmalta toiminnan tasolta

5 MILLOIN MUISTITUTKIMUKSIIN? Muistin toiminnassa tapahtuneet muutokset huolestuttavat itseä ja läheisiä (viimeaikaiset tapahtumat unohtuvat, kasvot tutut nimi ei tule mieleen, eksyminen uudessa ympäristössä) Selviytyminen arkisissa asioissa on vaikeaa tuttujen laitteiden käyttö vaikeaa Uuden oppiminen on huomattavasti työläämpää kuin aiemmin Vaikeus löytää sanoja

6 Jatkuu Vaikeudet erityisesti vaativissa ja uusissa tilanteissa Ajokyvyn heikkeneminen Harrastusten ja tapahtumien seuraamisen vähentyminen Keskustelun seuraamisen vaikeutuminen Stressioireet, uupumus ja alavire Henkilö lisää muistitukien käyttöä Sovittujen tekemisten unohtelua Samojen asioiden kyselyä ja uutena kertomista

7 Jatkuu Haastattelussa henkilö yleensä kuvaa muistivaikeuksia olevan vähän tai pyrkii vähättelemään niitä En kuunnellut asiaa tai keskittynyt kunnolla Ei tarvitse muistaa, kun en ole töissä

8 Jatkuu Muistioire haittaa töitä päättely ja ongelmanratkaisukyky heikentyneet Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen, esim. taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa Persoonallisuuden muuttuminen, epäluuloisuus Vieraan kielen hallitsemisen vaikeus

9 MUISTITUKIMUKSET Lääkärin tekemä kliininen haastattelu ja tutkimus Muistikyselyt ja testit Laboratoriotutkimukset Aivojen kuvantaminen

10 ALZHEIMERIN TAUTI 70 % kaikista muistisairauksista Usein mukana aivoverenkierronhäiriöitä Aivoihin kertyy amyloidi-proteiinia Myös tau-proteiini vaurioituu Hermosolujen väliset yhteydet katkeavat ja lopulta hermosolut kuolevat Asetyylikoliinia välittäjäaineena käyttävät solut tuhoutuvat eniten Erityisen herkkä vaurioille on aivojen sisäosissa sijaitsevat hippokampukset, jotka säätelevät mieleen painamista

11 Alzheimerin taudin riskitekijöitä Ikä Sukupuoli Vaskulaariset riskitekijät: - verenpainetauti - aterioskleroosi - diabetes - korkea kolesteroli Pään vammat Vaikea masennus Matala koulutustaso Perinnöllisyys

12 Alzheimerin taudin kulku Tasainen ja hidas. Ensimmäisenä vaurioituu viivästetty lähimuisti Sitten tulee ongelmia kielellisissä toiminnoissa (sanojen hakemista) ja tilan hahmottamisessa (eksymistä) Vasta aivan lopussa heikkenevät perustoiminnot: kävelykyky, syöminen ja pidätyskyky Taudin kesto oireiden alusta loppuvaiheeseen on yli 10 vuotta Harhaisuutta ja harhaluuloja ja muita käytösoireita voi esiintyä

13 Lääkitys Kolinerginen lääkitys perustuu asetyylikoliinisolujen toiminnan tehostamiseen Lievittää oireita, mutta ei paranna sairautta Paras teho saadaan kun lääkitys aloitetaan mahdollisimman varhain Aricept (Doneration), Excelon, Reminyl Teho kaikilla suunnilleen sama. Parantavat keskittymiskykyä ja toimintakykyä, auttavat myös käytösoireisiin. Laitoshoito viivästyy. Kaikki eivät hyödy Sivuvaikutuksena vatsavaivoja ja levottomuutta

14 Ebixa: Vaikuttaa glutamaattijärjestelmään. Sen teho kognitiivisiin oireisiin ja toimintakykyyn sama kuin kolinergisillä lääkkeillä Mahdollisesti ei ole niin hyvä käytösoireisiin, mutta toisaalta ei aiheuta kiihtyneisyyttä Voi hyvin yhdistää kolinergisiin lääkkeisiin Peruskorvattavuus neurologin ja geriatrin B- lausunnolla

15 LEWYN KAPPALE-TAUTI Parkinsonin taudin kaltaisia liikehäiriöitä varhain Selittämättömiä kaatumisia ja pyörtymisiä Elävät näköharhat yleisiä Toimintakyky vaihtelee tunneista ja päivästä toiseen liittyen osin vireystilan vaihteluun Potilaat ovat erityisen herkkiä neurolepti lääkkeiden sivuvaikutuksille Alzheimer lääkkeet auttavat. Korvattavuus ongelma

16 FRONTOTEMPORAALINEN DEGENERAATIO Vaurio aivojen etuosissa, frontaalilohkossa Etenevä persoonallisuuden muutos ja tunne-elämän muutokset Ongelmana toiminnan ohjauksen ja suunnittelun vaikeus Impulsiivisuus, ärsykesidonnaisuus ja sopimaton käytös Aloitekyvyttömyys, apaattisuus, välinpitämättömyys, itsepäisyys Usein kielellisiä vaikeuksia Lähimuisti saattaa alkuun olla hyvä Hoito vaikeaa tiedostus (oireiden sieto), turvallisuus (rajat)

17 VASKULAARINEN MUISTISAIRAUS Aivoverenkiertohäiriöstä johtuva häiriö Usein mukana Alzheimerin taudissa Yleensä kyseessä ovat useat pienet veritulpat (aivoinfarktit) ja hapenpuutevauriot aivojen syvissä osissa eli pienten verisuonten dementia Oireet vaihtelevat sen mukaan, missä osissa aivoja verenkiertohäiriö on ollut jokin toimintakyvyn alue voi olla hyvin säilynyt ja jokin tosi heikko Taudin kulku usein portaittainen ja välillä voi esiintyä selviä huononemis- ja sekavuusvaiheita Jähmeys ja hitaus yleistä, näköhäiriöitä Toiminnanohjauksen häiriöitä, tavoitteenasettelu, toiminnan aloittaminen, suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys

18 ALKOHOLIN AIHEUTTAMA MUISTISAIRAUS Runsaaseen ja pitkään jatkuneeseen käyttöön liittyy myös muita elintapoihin liittyviä riskitekijöitä Lisää aivovammojen riskiä Kyky huolehtia ravitsemuksesta ja sairauksien hoidosta on heikentynyt Maksan vajaatoimintaan liittyvä aineenvaihdunnan häiriö vaikuttaa myös aivojen toimintaan

19 Ravinnosta saatavan tiamiinin (B1-vit.) saanti usein vähentynyt Tiamiinin puutteesta voi seurata Wernicken oireyhtymä tai Korsakoffin psykoosi, joka vaikeiden muistihäiriöiden vuoksi tulkita myös dementiaksi Alkoholin käytön vaikutus dementiaoireiston kehittymiseen on hyvin monitahoinen Eroaa varsinaisista muistisairauksista ennusteeltaan; tila ei välttämättä etenevä, vaan saattaa kohentua, jos päihteiden käyttö lopetetaan

20 Kun epäillään alkoholin käyttöön liittyvää muistihäiriötä, tärkeää sulkea pois hoidettavissa olevat, muistin heikkenemistä aiheuttavat tilat. Samalla hlöllä voi olla useitakin syitä muistihäiriöille Esim. AT:a sairastavan arviointikyky heikentyy ja kyky hallita kohtuullista käyttöä heikentyy, jolloin alkoholin osuus oireiden aiheuttajan korostuu

21 HOITO Tärkein; käytön lopettaminen Jos aivoissa pysyviä vaurioita, alkoholin sietokyky heikentynyt ja pienetkin määrät voivat olla erittäin haitallisia Käytön lopettaminen haasteellista, koska muistihäiriöiden lisäksi riippuvuusoireyhtymä ja käytösoireita Usein aivojen otsalohkossa vaurioita estotonta käyttäytymistä, agressiivisuutta ja impulssikontrollin häiriöitä, herkkiä turhautumaan ja reagoimaan aggressiivisesti hoitotilanteissa

22 Usein nuorempia ja fyysisesti voimakkaita, hoidon järjestäminen ja sopivan hoitopaikan löytäminen haasteellista Ei spesifistä lääkehoitoa Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö on Suomessa viime vuosikymmeninä lisääntynyt, voidaan odottaa päihteiden käyttöön liittyvien muistioireiden lisääntyvän Varmistettava ettei ole lääkkeitä, joilla on haitallisia yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa

23 Tärkeää tunnistaa runsas käyttö Muistisairaat vähättelevät tai täysin kieltävät, mutta omaiset monesti osaavat epäillä asiaa Merkkejä; tyhjät pullot, outoja kaatumisia, tila vaihtelee päivästä toiseen Yksin asuvan kohdalla käytön valvonta vaikeaa Toivottavaa etteivät ystävät ym. tuo alkoholia Niin kauan kuin kykenee itse ostamaan, ei sosiaali- ja terveydenhuollolla ole laillista mahdollisuutta estää tätä Tolkutonkaan alkoholin käyttö ei riitä perusteeksi pitkäaikaishoitoon, jos toimintakyky selvänä hyvä