MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016"

Ilmari Mikael Keskinen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ

2 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista jopa 75%

3 JATKUU etenee hitaasti aivoja rappeuttaen, jolloin muistijärjestelmään liittyvät aivoalueet ja hermosolut vaurioituvat asetyylikoliinin (välittäjäaine) määrä vähenee merkittävästi hermoradoissa

4 JATKUU at:n arvellaan liittyvän - valkuaisaineiden käsittelyn häiriöön -amyloidi nimisen valkuaisaineen kertymiseen aivosolujen väliseen tilaan -tau-valkuaisen aiheuttamaan solunsisäiseen vaurioon MISTÄ AT JOHTUU, EI TARKASTI TIEDETÄ

5 KOGNITIIVISET OIREET erityisesti lähimuisti ja uuden oppiminen heikentyneet asiat, tavarat katoavat ja unohtuvat saman asian toistaminen useasti lisäksi yksi tai useampi seuraavista oireista: 1. afasia (kiel. häiriö, puheen tuotto)

6 JATKUU 2. apraksia(liikkeen koordinaatiohäiriöt tahdonalaiset liikkeet) 3. agnosia (vaikeus hahmottamisessa) 4. eksekutiiviset toiminnan häiriöt eli tulokseen tähtäävä toiminta hankalaa ARKIRUTIINIT VAIKEUTUVAT, SAMOIN KESKITTYMISKYKY JA TARKKAAVAISUUS HEIKENTYVÄT

7 FYYSISET OIREET laihtuminen, usein jo varhaisessa vaiheessa virtsan pidätyskyvyttömyys jäykkyys (rigiditeetti) kävelyvaikeudet keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa, ryhti kumartuu, nivelten liikkuvuus vähenee, kierrot vartalossa vähenevät ja suojareaktiot heikkenevät

8 Ilmenee tasapainovaikeutta, joka johtaa kaatumisriskin kasvuun, myös pelko liikkumiseen kasvaa Näin ollen ympäristön ja oman kehon hahmottaminen vaikeutuu Myös yleiskunto laskee

9 AT:N VAIKUTUS KEHOON Alzheimerin tautia sairastavan katse saattaa olla pysähtynyt, niska on jäykkä sekä pään liikkeet ovat vähäisiä rintaranka on kyfoottinen eli kyömy ja kädet ovat hieman koukussa kyynärpäistä lonkat ja polvet ovat seistessä koukussa ja nilkoissa on vain vähän liikkuvuutta

10 tasapaino on hutera niin istuessa kuin seistessäkin muistisairautta poteva kallistuu taakse ja sivulle, tästä syystä kääntyminen ja istuutuminen on haasteellista ja istuminen ilman tukea epävarmaa

11 KÄVELY ALZHEIMERPOTILAALLA askeleet ovat lyhyitä, jalat ikään kuin viiltävät, laahaavat maata sairauden edetessä kävely töpöttävää jotta tasapaino säilyisi, ilmenee sivuliikettä, joka vaikuttaa huteralta kävelyltä

12 HAASTEELLINEN TOIMINTA masennus, ahdistuneisuus aggressiivisuus motorinen levottomuus varastamisharhat (syynä tavaroiden hukkaaminen, turhautuminen kun hukkaa) näköharhat unihäiriöt

13 VERISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS taustalla aivoverenkierron häiriöt tavallisimmat vmsairaudetovat peräisin aivoveritulpasta eli aivoinfarktista tai aivojen pienempien verisuonten tukkeumista aivoverenvuodot, aivoverisuonten tulehdukset, hyytymishäiriöt, alhainen rrvoivat olla syynä muistisairauteen huom. Cadasil(aivoverenkiertoa vaurioittava perinnöllinen sairaus)

14 KOGNITIIVISET OIREET oireet etenevät portaittain, välillä jopa vointi paranee, kuitenkin äkillisiä pahenemisvaiheita ja sekavuustiloja ilmenee muistihäiriöitä pulmallisinta oman toiminnan ohjaaminen, asioiden hoitaminen ei etene, vaikka muistikapasiteetti antaisi mahdollisuuden

15 lisäksi myös fokaalisia neurologisia löydöksiä (näkökenttä-tai koordinaatiohäiriöitä) aivoverenkierron häiriön löydöksiä (valkean aineen muutokset)

16 FYYSISET OIREET kävelyvaikeudet (töpötys, leveäraiteinen kävely, tasapainopulmat) käskyt eivät kulje aivoista lihaksiin Jäykkyys, ylösnousu tuolista ja liikkeellelähtö pelottavaa kaatumisriskin vuoksi, samoin alasmeno portaissa Halvausoireet, toispuolikömpelyys, lihastoiminnan häiriöt (spastisuus)

17 VAIKUTUS KEHOON verenkiertoperäistä muistisairautta sairastavan kasvot ovat ilmeikkäät ja hän säilyttää eleensä lihasten hallinta haasteellista kallistumista kömpelömmälle puolelle istuessa ja seistessä ryhti kumaraiseksi rintarangasta, jalat haralla, polvet ja lonkat koukistuneet

18 KÄVELY VERENKIERTOPERÄISESSÄ MUISTISAIRAUDESSA kävely huomiota herättävän hidasta jalat liimautuvat lattiaan rytmi vaihtelevaa kävely pienissä tiloissa ja oviaukoissa tuottavat erityistä vaikeutta

19 HAASTEELLINEN TOIMINTA toiminnan hidastuminen masennus, ahdistus sekavuus (öisin) paranoidisuus unihäiriöt

20 LEWYN KAPPALE -TAUTI kolmanneksi yleisin muistisairauden muoto Sairauden perussyy tuntematon Nimi tulee hermosolujen sisällä mikroskoopilla havaittavista kappaleista, jotka lääkäri Lewy nimesi sukunimensä mukaan

21 kappaleet muodostuvat poikkeavasta valkuaisaineesta, joka vaurioittaa hermosolun muistuttaa Parkinsonin tautia

22 OIREET kognitiivinen heikentyminen jotta lktdiagnosoidaan on oltava kognitiivisen heikentymisen lisäksi kaksi seuraavista oireista: 1.ekstrapyramidioireet (jäykistyminen, kävelyhäiriö, jopa vapina) 2. oireiden ja vireystason vaihtelu (nukahtaminen yllättäen)

23 3. yksityiskohtaiset näköharhat (ihmisiin, eläimiin liittyvät, jopa tarinat) ovat erittäin yleisiä Lisäksi muita oireita: - selittämättömät kaatumiset, pyörtymiset, lyhyet tajuttomuuskohtaukset - Herkkyys neuroleptien sivuvaikutuksille

24 - kuuloharhat, harhaluulot - aggressiivisuuspuuskat - sekavuustaipumus väsyessä

25 PARKINSON VAI LEWYN TAUTI Parkinsonissa vapinaa lepotilassa, Lewyn kappaletaudissa vapinaa myös liikkeessä Parkinsonissa liikkeellälähtö vaikeaa, liike kiihtyy nopeasti ja pysähtyminen on vaikeaa, Lewyssä liike takeltelee koko ajan ja lisäksi kaatuilua ja pyörtymistä sekä tajuuttomuuskohtaksia

26 Lewyn kappale taudissa olennaista on fluktuoiva eli aaltoileva taudin kulku, joka ilmenee kaikissa oireissa esim. vireystila jäykkyys harhat

27 Ilman kuntoutusta lewyn kappale muistisairautta sairastavalla suurin riski joutua aikaisessa vaiheessa laitoshoitoon, sillä yleiskunto ja kävelykyky heikentyvät vauhdilla toimintakyky vaihtelee päivittäin

28 VAIKUTUS KEHOON huonoina päivinä henkilöllä voi olla näköharhoja, kävelykyky heikko, keho jäykkä, nivelten liikeradat rajoittuneet. Ilmenee myös vapinaa ja tasapaino on horjuvaa, myös ryhti on huono sekä asentotunto on hukassa. hyvänä päivänä kaikki on toisin

29 KÄVELYN KUVAUS huonoina päivinä kumaruus jopa 90 astetta ja polvet ovat koukussa askel lyhyt ja laahaava, myös avustajan tarve kasvaa hyvinä päivinä kävely lähes normaalia

30 OTSALOHKORAPPEUTUMASTA JOHTUVA MUISTISAIRAUS - aivojen otsa-ja ohimolohkoja rappeuttava erittäin harvinainen muistisairauden syy - keski-ikäisten vitsaus, perinnöllinen

31 OIREET persoonallisuusmuutokset eli estottomuus, tahdittomuus, arvostelukyvyttömyys, huolettomuus puheet ja teot voivat olla seksuaalisviritteisiä heikentynyt päättelykyky impulsiivisuus, suunnittelemattomuus

32 muistintila kuitenkin hyvä tai kohtalainen puheen tuotto normaalia joskus Kluver-busy syndrooma (hyperseksuaalisuus)

33 YLEISIMMÄT SYYT HAASTEELLISELLE TOIMINNALLE pelko ja uhatuksi tulemisen tunne turhautuminen nöyryytys kipu hahmottamisen vaikeus ympäristötekijät

34 TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ymmärtävä, asianmukainen kohtaaminen, kohtelu, arvostus orientaatioharjoitteet, hahmottamisharjoitteet (hieno ja karkea motoriikka) laulu, musiikki, tietovisat, sananlaskut, laskutehtävät, kirjoittamisharjoitteet, aikaharjoitteet, kädentaidot

35 tasapainoharjoitteet (tasapainorata, tuolijumppa, tanssi, jumppa seisaallaan) kävelyharjoitteet esim. kävelyradan ja ulkona kävelyn sekä rappukävelyn avulla lihaskuntoharjoitteet (toistuvia liikeharjoitteita) sekä kuntosaliharjoittelu testit (muistiin ja fyysiseen toimintakykyyn liittyvät sekä ADL -toimintoihin liittyvät lääkepäivitys

36 toimintaterapian mahdollisuudet puutarhaterapia luontokuntoutus vuorovaikutustaitojen ylläpitäminen, yhteisöllisyys = sosiaalinen toimintakyky mielialan koheneminen, elämyksellisyys, ilo, voimavara-ajattelu, onnistumisentunteet, turvallisuus = psyykkinen toimintakyky

37 LÄHTEET Alhainen, K Dementoivien sairauksien tunnistaminen ja diagnostiikka. Teoksessa Heimonen, S. & Voutilainen, P. (toim.) Dementoituvan hoitopolku. Tampere: Tammer-Paino Oy. Erkinjuntti, T., Alhainen, K. & Rinne, J Alzheimerin tauti. Teoksessa Huovinen, M. (toim.) Muistihäiriöt. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Ikääntyvien liikunta, terveys ja toimintakyky. Toim. Suominen M., Kannus P., Käyhty M., Ahvo L., Rahikainen M-L., Kaikkonen H., Timonen L., Koivula M., Berg T., SalmelinM. & Jalkanen- Mayer A Jyväskylä. Gummeruys Kirjapaino Oy. Muistisairaan kuntouttava hoito. Hallikainen, M., Mönkäre, R., Nukari, T. & Forder, M. (toim.) 2014 Lääketehtaiden oppaat muistisairauksiin liittyen

Samankaltaiset tiedostot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,