Kognitiivinen kehitys. Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kognitiivinen kehitys. Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia"

Kirsti Ketonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kognitiivinen kehitys Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia

2 Sisäiset mallit kokemusten pohjalta toimintakaaviot lapsi ymmärtää ympäristöään toimimalla siinä mielikuvat mielessä tapahtuva havaitseminen symbolien muodostaminen kieli mallit monimutkaistuvat osa sosiaalistumista: omaksutaan ympäristölle yhteisiä malleja

tapahtuva havaitseminen symbolien muodostaminen kieli mallit

3 Sisäiset mallit ohjaa havaintotoimintaa tarkkaavaisuus aistimusten tulkinta havainnoiksi sisäisten mallien ja uuden tiedon yhteys ristiriita vai yhteensopivuus sulauttaminen (assimilaatio) mukauttamainen (akkomodaatio) Ympyrä pallo pallo!! planeetta?!

tiedon yhteys ristiriita vai yhteensopivuus sulauttaminen

4 Ajattelun kehitys Jean Piaget Havainnoimalla omien lastensa kehitystä hahmotteli kognitiivisen kehityksen vaiheteoriansa. Osoitti, miten säännönmukaista lapsen älyllinen kehitys on. Lapsen oma toiminta on merkityksellistä. Kehityksen perustana ovat sisäiset mallit (skeemat). Uusissa tilanteissa lapsi hyödyntää aiempia tietojaan: assimilaatio eli uuden tietoaineksen sulauttaminen vanhaan ja akkomodaatio (mukauttaminen) eli tapahtuma, jossa koko tietorakenne muuttuu uuden tiedon nivoutuessa vanhaan.

Kehityksen perustana ovat sisäiset mallit (skeemat).

5 SENSOMOTORINEN KAUSI vauva-taapero 0-2 ESIOPERATIONAALINEN VAIHE pikkulapsi-leikki-ikä 2-6 KONKREETTISTEN OPERAATIOIDEN VAIHE kouluikä 6/7-11/12 MUODOLLISTEN (Formaalien) OPERAATIOIDEN VAIHE alakoulusta eteenpäin 11/12-> reflekseistä jäsentyneeseen toimintaan, toiminnan ohjaus ei-kielellinen ajattelu skeemat : havainto+toiminto kokemusten luokittelu esinepysyvyys paikan hahmottaminen ongelmanratkaisu mielikuvin syy-seuraus Lapsi oppii yhdistämään havainnot ja liiketoiminnat. yksinleikki, n. 2v rinnakkaisleikki Symbolinen ja looginen ajattelu kehittyy iitsekeskeisyys taianomaisuus (animistisuus) loppupuolella (4-7) realistisempaa ajattelua sidoksissa välittömiin havaintoihin vaikea havaita kerralla useampia ominaisuuksia; Tilanteiden vertaaminen vielä alkeellista (vesilasi) Päättely omien toiveiden värittämää ja analogioihin perustuvaa (saman kaltaiset asiat oletetaan samanlaisiksi). Kuvitteluleikit alkavat. Intuitiivinen vaihe 4-7 v: Välitön havainto ohjaa ajattelua. Ajattelu egosentristä: omaa kokemusta ei osata verrata toisen kokemukseen samasta asiasta, vaan nähdään omat havainnot ainoina oikeina yhteisleikki n. 5v.; kuvitteluleikit loogiset ajatusoperaatiot ymmärtää esim. massan säilyvyyden (vesilasi) sidottu konkreettisiin asioihin (anna, riitta, sini); havainnollistaminen sisäistää normeja ja moraalisia käsitteitä ajantaju kehittyy, kello välimatkat suhteiden ymmärtäminen Lapsi osaa nähdä asian useasta, myös muiden ihmisten, näkökulmasta. Loogisuus lisääntyy. Ajattelu vielä sidoksissa konkreettiseen todellisuuteen. sääntöleikit, pelit kaverisuhteet rakennus- ja keräilypuuhat käsitteenmuodostus salakerhot opitaan ajattelemaan loogisesti myös abstrakteissa asioissa Induktiivinen ja deduktiivinen päättely symbolit ajattelun välineenä käsitejärjestelmät; vaihdetaan symboleita uusiin filosofista ja uskonnollista pohdintaa arvioi normeja Ajattelu vapautuu välittömästä todellisuudesta. Ajattelun abstraktius lisääntyy. Useiden näkökulmien yhtäaikainen huomioiminen. Mielikuvat ja muisti laajentavat ajattelua. Metakognitio Eettinen ja moraalinen arviointi onnistuu.

ongelmanratkaisu mielikuvin syy-seuraus Lapsi oppii yhdistämään havainnot ja liiketoiminnat. yksinleikki, n.

6 Muistia jaoteltu eri tavoin: lyhytkestoinen-pitkäkestoinen Työmuisti säilömuisti Episodimuisti semanttinen muisti Muistin kehitys Muisti toimii jo pienellä vauvalla; uusien taitojen oppiminen edellyttää jo varhain toimivaa muistia Leikki-iässä muisti alkaa kehittymään Työmuistissa pystytään pitämään 3-5 asiaa. Tietomuistiin > erilaisia opittuja käsitteitä Elämäntapahtumamuistiin > omia kokemuksia Taitomuistiin > vauvaiästä lahtien opittuja taitoja Itsen ohjeistaminen Lapsen ajattelu kehittyy puheen kautta. 1. annetaan ohjeita itselle, kuinka toimia; egosentrinen puhe n.3 vuotiaana toiminto rupeaa vähenemään ja päättyy kouluikään mennessä 2. Sisäinen puhe Lapsi ohjaa toimintaansa äänettömästi mielessään käskyjä jaellen. Aikuisen työmuistin kapasiteetti 7 yksikköä

Tietomuistiin > erilaisia opittuja käsitteitä Elämäntapahtumamuistiin > omia kokemuksia Taitomuistiin > vauvaiästä lahtien opittuja taitoja Itsen ohjeistaminen Lapsen ajattelu kehittyy puheen

7 Ajattelun kehitys aikuisuudessa Postformaalinen ajattelu Aikuinen ymmärtää ajattelunsa rajoitukset sekä tiedon ja päätelmien epätäydellisyyden. Vain osa yksilöistä kykenee postformaaliseen ajatteluun. Aikuisuudessa ajattelun kehitys etenee elinikäisen oppimisen mukana. Aikuinen kehittää ajatteluaan ja kykyään tehdä analyysejä ja päättelyprosesseja 1. Deduktiivinen päättely 2. Induktiivinen päättely Vakiintuvat yksilön ympäristön vaikutusten ja sisäisen motivaation avulla viimeistään aikuisiässä yksilön käyttöön. Nuoruuden kiihkeistä mielipiteistä irtaudutaan aikuisuuden monet näkökulmat huomioonottavaan reagointityyliin.

Aikuinen kehittää ajatteluaan ja kykyään tehdä analyysejä ja päättelyprosesseja 1. Deduktiivinen päättely 2.

8 Vanhuus Vanhuus tuo uusia haasteita elämään. Fyysinen kunto muuttuu Muistaminen ja ongelmien ratkaiseminen saattavat vaikeutua. iän aikana kertynyt tieto-taito antaa hyvän pohjan älyllisten ongelmien ratkaisemiseen. Kiteytynyt älykkyys = Kokemusten luoma kognitiivinen kyvykkyys Kiteytynyt älykkyys lisääntyy 50. ikävuoteen saakka, muuttumattomana se säilyy ainakin 60.ikävuoteen saakka.

iän aikana kertynyt tieto-taito antaa hyvän pohjan älyllisten ongelmien ratkaisemiseen.

9 Muutoksia Joustava älykkyys = asoiden välisten suhteiden havainnointikyky huipussaan varhaisaikuisuudessa ja aikuisuudessa vuotiaana, alkaa heikentyä jo keski-iässä Vanhuudessa lähimenneisyyden tapahtumat muistuvat mieleen vanhoja tapahtumia vaikeammin. Tietoinen muistaminen ja oppiminen vaikeutuu. Stressi ja masennus kuitenkin huonontavat muistia ennestään.

Vanhuudessa lähimenneisyyden tapahtumat muistuvat mieleen vanhoja tapahtumia vaikeammin.

10 Dementia -kuin muistaminen ei onnistu Dementia on aivotoimintojen sairaalloisesta huononemisesta johtuvaa muistin heikentymistä. Syitä voi olla monia: aivoinfarkti, aivohalvaus, aivovamma, alzheimerin tauti jne. Dementia on suhteellisen pysyvä tila, jonka hoito on riippuvainen syyn laadusta. Alzheimerin tauti ei ole parannettavissa, vaan yksilön muisti heikentyy vähitellen huonontaen kaikkia kognitiivisia toimintoja. Dementian oireet näkyvät arviointikyvyn heikkenemisenä, keskittymiskyvyn vähenemisenä, muistin ja ongelmanratkaisu vaikeutumisena.

Dementia on suhteellisen pysyvä tila, jonka hoito on riippuvainen syyn laadusta.

Samankaltaiset tiedostot

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu