OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? Carol Forsblom, DMSc FinnDiane, kansainvälinen koordinaattori Folkhälsanin tutkimuskeskus Sisätautilääkäripäivät 23.11.2012, Biomedicum Helsinki
Sidonnaisuudet 2010-12 Päätoimi FinnDiane-projekti, kansainvälinen koordinaattori, Folkhälsanin tutkimuskeskus Luottamustoimet terveydenhuollon alalla EMA, asiantuntija EDNSG, varapresidentti Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry, sihteeri Muut sidonnaisuudet Luentoja eri lääkealan yritysten koulutuksissa (Lilly, MSD) Osakkeen omistaja (Orion)
Suolan historiaa Jo muinaiset roomalaiset... Suolaraha (Salarium argentum) => Salary Suolaa haavoihin Folkhälsan Research Center Helsinki University Central Hospital the FinnDiane Study
NaCl g/ päivä Suolan saantisuosituksia 9.4 T1D miehet (FinnDiane) 6.0/7.0 6.0 5.8 5.0 8.4 7.7 6.1 Työikäiset miehet (Finravinto 2007) T1D naiset (FinnDiane) Työikäiset naiset (Finravinto 2007)
Miten mitata suolansaanti? Veritestit hyödyttömiä Ruokapäiväkirjat eivät ole tarpeeksi tarkkoja edes ammattilaisten käsissä. Valmisruoat ja einekset tuottavat n. 75% päivittäisestä suolansaannista ja suolan määrän arviointi niissä on vaikeaa. Virtsanäyte on suolansaannin mittauksen paras menetelmä. Normaalioloissa (liikunnan ja hikoilun suhteen) n. 90% suolansaannista erittyy virtsaan => 24h virtsan Na vuorokauden suolansaanti 100mmol/d Na 5.8g NaCl
Results of a population-based dietary survey in Hobart, Australia (n=194) Sodium intake Male 170 mmol (range 39 337 mmol) Female 118 mmol (range 26 241 mmol) Menzies Research Institute, UTAS
Frequency distribution of urinary sodium excretion among 52 population samples INTERSALT Study, 1985 1987 9-12g NaCl BMJ 1988;297:319-328
Intersalt ja verenpaine N=10 079 age 20-69 from 52 centers U-Na 24h range 0.2-242 mmol/l (Brazil to China) SBP 100 mmol vähennys Na-erityksessä (5.8 g NaCl) DBP -2.2 mmhg SBP -0.1 mmhg DBP Intersalt Cooperative Research Group BMJ 1988;297:319-328
SUOLARAJOITUS MATALAMPI VERENPAINE ALENTUNUT KARDIOVASKULAARINEN MORBIDITEETTI JA MORTALITEETTI
Suola lisää kuolleisuutta Suomessa Tuomilehto et al. Lancet 2001; 357: 848-851.
Tuomilehto et al. Lancet 2001; 357: 848-851.
Aiemmat tutkimukset ovat yleensä unohtaneet diabeetikot?
Diabeettinen nefropatia lisää kuolleisuutta tyypin 1 diabeteksessa The FinnDiane Study Groop et al. Diabetes 58, 1651-8, 2009
Dietary salt intake and mortality in type 2 diabetes (N=638; 10 yr follow-up) Tertiles of UNa <150mmol/d 150-208mmol/d >208mmol/d Age (yrs) 67* 64 61* Obesity (BMI>30) 41% 45% 55%* CVD (%) 49% 43% 44% ACE-inhibitors (%) 45%* 56% 57% ARBs (%) 13% 13% 10% HbA 1c (%) 7.8 7.8 7.7 egfr 67* 73 78* Albuminuria (%) 42 42 50 Ekinci et al. Diabetes Care 34:703-9, 2011
High salt intake is protective against allcause mortality (175 deaths [75CVD]) Ekinci et al. Diabetes Care 34:703-9, 2011
Lower 24h urinary Na excretion is associated with increased all-cause (and cardiovascular) mortality in type 2 diabetes Low 5 % 25 % 75 % 95 % High Ekinci et al. Diabetes Care 34:703-9, 2011
Dietary salt intake and mortality in type 1 diabetes (N=2807; 10 yr follow-up) Quartiles of UNa <102mmol/d (Q1) 102-187mmol/d (Q2-Q3) >187mmol/d (Q4) Age (yrs) 38 39 39 BMI (kg/m 2 ) 24.7* 25.0 26.1* CVD (%) 9.2% 7.5% 6.4% ACE-inhibitors (%) 29% 27% 24% ARBs (%) 6% 5% 4% HbA1c (%) 8.4 8.4 8.4 egfr 84 84 87* Thomas et al. Diabetes Care 34:861-6, 2011
Renal status at baseline in the three groups of 24-h U Na excretion 80 % 70 60 50 40 30 Normoalbuminuria Microalbuminuria Macroalbuminuria 20 10 0 <102 mmol/d 102-187 mmol/d >187 mmol/d
24h urinary Na excretion increases the risk for all-cause mortality in type 1 diabetes Deaths n=217/2807 7 g NaCl Thomas et al. Diabetes Care 34:861-6, 2011
24h urinary Na excretion increases the risk for progression to ESRD in type 1 diabetes 122 ESRD / 424 macroalbuminuric patients Low 10th percentile 20th percentile 50th percentile 75th percentile 90th percentile High Adjusted for the competing risk of Death Thomas et al. Diabetes Care 34:861-6, 2011
...ei pelkästään diabeteksessa...
Low urinary sodium excretion predicts CVD mortality (n=1499, 7.9yrs) Stolarz-Skrzypek et al. JAMA 305:1777-85, 2011
37% had diabetes
End-point: CVD kuolema Stroke Sydäninfarkti Sydämen vajaatoiminta O Donnell et al. JAMA 206:2229-38, 2011
CVD Death MI CHF Stroke O Donnell et al. JAMA 206:2229-38, 2011
RAAS aktivointi SNS aktivaatio insuliiniiresistenssi LDL-kolesteroli Glukoosi SUOLARAJOITUS MATALAMPI VERENPAINE liikunta ravinnon muut tekijät tupakointi perinnölliset tekijät ylipaino stressi alkoholi ALENTUNUT KARDIOVASKULAARINEN MORBIDITEETTI JA MORTALITEETTI
Suolanrajoitus aktivoi RAAS Plasma renin acrtivity PRA (ng ml -1 h 1 ) 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 LDS T2D HDS 24hUNa 118 ± 12 271 ± 24 PRA predicts CVD mortality (HOPE) Ekinci et al. Diabetologia 2010 Verma et al. Eur Heart J 2011
OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? Pääosin KYLLÄ, mutta varsinkin diabeetikoilla tulisi suhtautua hieman varovaisesti ennen kuin tavoitellaan liian matalia suolatasoja