Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Transkriptio

1 Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1

2 Yleiset tavoitteet 2

3 Prospective Studies Collaboration, Lancet

4 Prospective Studies Collaboration, Lancet

5 Prospective Studies Collaboration, Lancet

6 Miksi riskinarvio? Riskitekijöitä pienentämällä voidaan vähentää verisuonisairauksien vaaraa Vain tupakoinnille voidaan antaa yksiselitteinen suositusarvo (= 0) Kolesteroli, verenpaine ja glukoosi lisäävät riskiä ilman jyrkkää rajaa Kokonaisuus ratkaisee tarkoituksenmukaiset keinot 6

7 Riskinarvion tärkeys 7

8 Riskinarvion tärkeys 8

9 Pieni riski FINRISKI < 2 % Kohtalainen riski FINRISKI 2 10 % Suuri riski Neljä riskiluokkaa Diabetes, keskivaikea munuaisten vajaatoiminta, perinnöllinen kolesterolisairaus, FINRISKI % Hyvin suuri riski Valtimosairaus, diabetes + lisätekijä, vaikea munuaisten vajaatoiminta, FINRISKI > 15 % 9

10 Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus 10

11 Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus 11

12 Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus 12

13 13

14 14

15 Riskinarviota muokkaavia tekijötä Kuvantamis- tai muissa tutkimuksissa todettu oireeton ateroskleroosi (esim. kaulavaltimon plakki, poikkeava nilkka-käsivarsipaineindeksi) Vähäinen liikunta Keskivartalolihavuus, etenkin nuorilla Obstruktiivinen uniapnea Seerumin suuri triglyseridipitoisuus Seerumin pieni HDL-kolesterolipitoisuus Heikentynyt glukoosinsieto tai kohonnut paastoglukoosipitoisuus Pitkäaikainen tulehdussairaus, esim. nivelreuma Suurentunut herkän CRP:n pitoisuus Muiden, harvemmin käytettyjen biokemiallisten muuttujien suurentuneet pitoisuudet: ei-hdl-kolesteroli, apob, Lp(a), fibrinogeeni, homokysteiini Epäedullinen psykososiaalinen asema Muut haitalliset stressitekijät 15

16 Milloin riskinarvio? Aina kun henkilö pyytää Lapsuudessa, jos suvussa FH-tauti Nuorena aikuisena, jos suvussa valtimosairautta tai itsellä muita riskitekijöitä (raskausdiabetes) Kaikille viimeistään Miehet: 40-v Naiset: 50-v tai vaihdevuosien aikaan Milloin uusitaan Pieni riski: 5 vuoden välein Suuri riski: vuosittain 16

17 Riskinarvion ongelma 1: Nuoren henkilön riski on aina pieni! 17

18 Ratkaisu 1: suhteellinen riski 5 x optimitilanne 18

19 Ratkaisu 2: iän ekstrapolaatio 19

20 Riskinarvion ongelma 2: Iäkkäällä ikä on suurin riskitekijä! 20

21 S-kol 7,0 4,5 mmol/l Terveenä selviytyminen 80- vuotiaaksi 93 % 94 % Kannattaako? 21

22 Diabetesriskin arvio 22

23 Tavoitteet Kaikille terveelliset elintavat riskiluokasta riippumatta Kolesteroli riskiluokan mukaan Verenpaine alle 140/90 mmhg Omamittauksissa alle 135/85 mmhg Diabeetikoilla diastolinen alle mmhg Yli 80-v systolinen mmhg Paastoglukoosi alle 6 mmol/l HbA 1c alle 6 % (42 mmol/mol) Diabeetikoilla oman tavoitteen mukaan Liikapainoisille 5 10 %:n painonlasku 23

24 24

25 Kolesterolitavoitteet Väestön riskikäyrän nousu jyrkkenee kun S-kol ylittää 5 mmol/l (~LDL-kol 3 mmol/l) Tämä on terveiden yleistavoite, mutta lääkehoito vain, jos riski suuri tai kohtalainen Diabetes, FH, munuaisten vajaatoiminta tai FINRISKI % LDL-kol < 2,5 mmol/l Valtimotauti, vaikea munuaisvika, diabetes + lisätekijä tai FINRISKI > 15 % LDL-kol < 1,8 mmol/l käytännössä = statiinihoito 25

26 Esimerkkitilanteita Kolesteroli ei tavoitteissa tai tarpeellinen lääkitys puuttuu lääkäriin Verenpaine > 180/> 110 mmhg + oireita päivystykseen Verenpaine > 180/> 110 mmhg, ei oireita ensi tilassa lääkäriin Verenpaine > 140/> 90 mmhg lisämittauksia yhteys hoitoyksikköön ellei tavoitteissa 26

27 Esimerkkitilanteita B-gluk > 10 mmol/l, oireita lääkäriin, tarvittaessa päivystykseen Syke 105/min, epäsäännöllinen lääkäriin Syke 130/min, epäsäännöllinen, huono olo päivystykseen Syke 40/min, oireeton lisämittauksia yhteys hoitoyksikköön 27

28 Sinusrytmi ja eteisvärinä P P P P Säännöllinen kammiorytmi Ei P-aaltoja, epätasainen, värisevä perusviiva Epäsäännöllinen kammiorytmi

29 Luokittelu keston ja uusiutumistaipumuksen mukaan Ensimmäinen todettu eteisvärinä Kohtauksittainen Jatkuva Pitkään jatkunut Pysyvä Muokattu lähteestä: Camm, A. J. ym. ESC Textbook of Cardiovascular Medicine

30 Miksi eteisvärinä lisää aivoinfarktin riskiä? Eteisten toiminnan heiketessä veri sakkautuu niissä oleviin poukamiin ja hyytyy herkästi Hyytymä voi lähteä liikkeelle, yleisimmin se päätyy aivoverenkiertoon ja aiheuttaa tukoksen Aivoinfarkti. 30

31 Eteisvärinä ja AVH Sydämestä lähtevät emboliat voivat kulkeutua usean suonen alueelle Sydänperäiset aivoinfarktit vuotavat herkemmin

32 CHA 2 DS 2 VASc-luokitus Sydämen vajaatoiminta: 1 piste Kohonnut verenpaine: 1 piste Ikä vähintään 75 vuotta: 2 pistettä Diabetes: 1 piste Aiempi aivoverenkiertohäiriö: 2 pistettä Verisuonisairaus: 1 piste Ikä vuotta: 1 piste Naissukupuoli: 1 piste (jos muuten 1 pistettä) The Task Force for the Management of Atrial Fibrillation of the European Society of Cardiology (ESC)

33 CHA 2 DS 2 VASc-luokitus n = Vakavat komplikaatiot /100 henkilövuotta* *Tromboemboliaan liittyvä kuolema tai sairaalahoito vuoden aikana Olesen BJ ym., BMJ

34 CHA 2 DS 2 VASc-luokitus n = Vakavat komplikaatiot /100 henkilövuotta* 0 (pieni riski) 1 (kohtalainen riski) 2-9 (suuri riski) *Tromboemboliaan liittyvä kuolema tai sairaalahoito vuoden aikana Olesen BJ ym., BMJ

35 CHA 2 DS 2 VASc-luokitus 2 pistettä tai enemmän: suuri riski, hyytymisen estolääkitys on aiheellinen Hyytymisen estolääkitys = antikoagulaatiohoito (AKhoito) = varfariini (Marevan ) tai uudempi vaihtoehto 1 piste: AK-hoitoa tulee harkita 0 pistettä: ei hyytymisen estohoitoa Ei myöskään ASAa! 2012 focused update of the ESC Guidelines for the management of atrial fibrillation 35

36