Hypertension lääkehoito Suomessa

Transkriptio

1 SILY ry:n ja Trafin valtuuttamien ilmailulääkäreiden kevätkokous Helsinki Hypertension lääkehoito Suomessa Teemu Ahola LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Ilmailulääkäri (AME2) Mehiläinen Turku

2 Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Bayer Schering Pharma, St. Jude Medical Finland Oy, VarsinaisSuomen Sydänpiiri ry, KSSHP kuntayhtymä Tutkimusapurahat: Turun yliopistosäätiö, Sydäntutkimussäätiö, Kauhajoen kulttuurisäätiö, valtion tutkimusrahoitus (EVO), Euroopan verenpaineyhdistys (ESH), Kansaneläkelaitos (Kela) Matkakuluja ulkomaiden kongresseihin: Novartis, Astra Zeneca, Bayer Schering Pharma, Lilly, Medtronic

3 Taustaa Aikaisempia tutkimustuloksia verenpaineen lääkehoidosta Suomessa Uudempia tutkimustuloksia verenpaineen lääkehoidosta Suomessa Hoitokäytännön muutosten taloudellisista vaikutuksista

4 Kohonnut verenpaine maailman johtava tautitaakan aiheuttaja Global Burden of Disease Study Lancet 2012

5 Hypertensio on yleistä Esiintyvyys teollisuusmaissa n % käytettäessa verenpaineen raja-arvoa 140/90 mmhg Verenpainetasot ovat olleet korkeampia Euroopan maissa kuin USA:ssa ja Kanadassa Wolf-Maier et al. Jama 2003;289:2363-9

6 Verenpainelääkkeiden kehitys A turning point in the history of medicine and mankind.

7 Tiedetään että Verenpaineen alentaminen 10/5 mmhg vähentää aivohalvauksia keskimäärin kolmanneksen ja iskeemisiä sydäntapahtumia keskimäärin neljänneksen 1,2 Verenpaineen alentamisessa yksikään verenpainelääkeryhmä ei ole systemaattisesti toistaan heikompi, vaikka jotkut lääkkeet ja lääkeyhdistelmät saattavat olla muita tehokkaampia vähentämään sydänja verisuonisairauksia 1,3 Verenpaineen alentaminen itsessään tärkeämpää kuin se mitä lääkettä siihen käytetään 4,5,6 1. Law et al. BMJ 2003;326: Lewington et al. Lancet 2002;360: Mancia et al. J Hypertens 2009;27: UKPDS 39. BMJ 1998;317: Lindholm et al. J Hypertens 2000;18: Mancia et al. Hypertens 2003;41:431-6

8 Lääkeryhmien välillä vaikutuksessa saattaa olla eroja, etenkin tietyille potilasryhmille hoitosuositus listasi indikaatiot ja hoidon vastaaiheet tärkeimmille verenpainelääkeryhmille 1 Eurooppalainen ja suomalainen hoitosuositus korosti CV-riskitekijöiden merkitystä, hoidon aloitusta pienellä annoksella ja painotti ACE-estäjien ja angiotensiinireseptorin salpaajien edullisia vaikutuksia 1, Brittiläinen hoitosuositus esitti, että beetasalpaajia ei tulisi käyttää ensilinjan lääkkeenä komplisoitumattoman hypertension hoitoon 1. ESH-ESC guidelines J Hypertens 2003;21: Verenpaineen käypä hoito-suositus 2002 (päivitys 2005) 3. Mancia et al. J Hypertens 2008;26(2): Mancia et al. J Hypertens 2009;27:

9 Kaikkien verenpainelääkeryhmien lääkkeitä voidaan ensisijaisesti käyttää verenpaineen hoitoon tietyissä erityistilanteissa 1,2,4 Hoitotavoitteen saavuttamiseen vaaditaan yleensä yhdistelmälääkitystä 2,3 Väestötason tutkimuksia yhdistelmähoidosta ( 3 lääkettä) eri liitännäissairauksiin suhteutettuna on toistaiseksi niukasti 1. Mancia et al. J Hypertens 2008;26(2): Verenpaineen käypä hoito-suositus 2002 (päivitys 2005 ja 2009) 3. Mancia et al. J Hypertens 2009;27: ESC/ESH Guidelines Eur Heart J 2013; 34:

10 Kuva modifioitu artikkeleista: Kastarinen J Hypertens 2006;24: ja Kastarinen J Hypertens 2009;27: ESIINTYVYYS TIETOISUUS LÄÄKEHOITO HOITOISUUS

11 Verenpaine Suomessa Finriski 2012 Arvioitiin kohonneen verenpaineen lääkehoidon rationaalisuutta Suomessa vuosina suhteessa kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin DBP SBP Selvitettiin lääkevalintoja ja yhdistelmiä diabetesta (I), sepelvaltimotautia (II) ja komplisoitumatonta essentiaalista hypertensiota (III) sairastavilla Selvitettiin lääkehoidossa ja liitännäissairauksissa tapahtuneita muutoksia em. kohderyhmissä (I-III) Selvitettiin verenpaineen esiintyvyyttä ja hoitoisuutta em. kohderyhmissä (I-III)

12 Research National Institute for Health and Welfare Antihypertensive Drug Therapy in Finland Utilization of Antihypertensive Medication, Control of Blood Pressure, and Achievable Reduction of Cardiovascular Morbidity with Intensified Treatment Kohonneen verenpaineen lääkehoito Suomessa Verenpainelääkkeiden käyttö, verenpaineen hallinta, ja tehostetulla hoidolla saavutettavissa oleva sydän- ja verisuonisairauksien vähentyminen

13 Väitöskirjan tavoitteet Arvioitiin kohonneen verenpaineen lääkehoidon rationaalisuutta Suomessa vuosina suhteessa kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin Selvitettiin lääkevalintoja ja yhdistelmiä diabetesta (I), sepelvaltimotautia (II) ja komplisoitumatonta essentiaalista hypertensiota (III) sairastavilla Selvitettiin lääkehoidossa ja liitännäissairauksissa tapahtuneita muutoksia em. kohderyhmissä (I-III) Selvitettiin verenpaineen esiintyvyyttä ja hoitoisuutta em. kohderyhmissä (I-III)

14 Väitöskirjan tavoitteet Arvioitiin kuinka paljon komplisoitumatonta essentiaalista hypertensiota sairastavien sydän- ja aivoinfarkteja voitaisiin vähentää tehostetulla verenpaineen lääkehoidolla (III) Verrattiin verenpainelääkkeiden valintoja erityiskorvausoikeutettujen ja oikeuttamattomien henkilöiden välillä (IV) Verrattiin vuoden 2006 lääkevalintoja uusien ja vanhojen verenpainepotilaiden välillä (IV)

15 Materiaali ja menetelmät Terveys Kela Kela 2006 Erityiskorvausoikeudet (103,201,203,205,206,207,211,213) vuosilta ja Lääkeostot (ATC): C-alkuiset lääkkeet syyskuu-marraskuu (3kk) vuosilta 2000 ja 2006

16 Tärkeimmät löydökset BEETASALPAAJIEN SUHTEELLINEN YLIEDUSTUS Beetasalpaajien suhteellinen yliedustus muihin verenpainelääkkeisiin nähden jatkui etenkin diabeetikoilla ja komplisoitumatonta essentiaalista hypertensiota sairastavilla Jopa uudemmille verenpainepotilaille määrättiin ensilinjan lääkkeenä muita useammin beetasalpaaja, vaikka ehdotonta indikaatiota sen valinnalle ei ollutkaan

17 Tärkeimmät löydökset YHDISTELMÄHOIDON LISÄÄNTYMINEN Yhdistelmälääkehoito lisääntynyt etenkin kolmen tai useamman verenpainelääkkeen käytön osalta Tutkimusnäyttöön perustuvien uudempien lääkehoitojen, erityisesti angiotensiinireseptorin salpaajien käyttö lisääntyi huomattavasti Niiden käyttö oli yleisempää uusilla kuin vanhoilla verenpainepotilailla Ahola et al. J Hypertens 2009, 27: Ahola et al. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2010, 17:

18 Tärkeimmät löydökset VERENPAINELÄÄKKEIDEN ALIKÄYTTÖ Hoidettavaa kohti laskettu päivittäinen verenpainelääkkeiden käyttö lisääntyi eri potilasryhmien välillä n. 1½ - 2:sta tabletista kuitenkin keskimäärin vain :lla tabletilla Tutkimuksessa todetuista positiivisista muutoksista huolimatta verenpainelääkkeiden liian vähäinen käyttö ja verenpaineen hoitotavoitteessa olevien osuus oli huolestuttavan pieni Ahola et al. J Hypertens 2009, 27: Ahola et al. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2010, 17: Ahola et al. Eur J Prev Cardiol 2012, 19:

19 Tärkeimmät löydökset LÄÄKEHOIDON LISÄYS VÄHENTÄISI AIVOHALVAUKSIA JA SYDÄNKOHTAUKSIA Tehostamalla komplisoitumatonta kohonnutta verenpainetta sairastavien hoitoa lisäämällä tarvittaessa vain puolikas verenpainelääkeannosta niille, joiden verenpaine ylitti rajan 140/90mmHg, voitaisiin hoitotavoitteessa olevien osuutta lisätä 34%:sta 48%:iin Lääkehoidon tehostaminen vähentäisi hoidossa olevien aivohalvauksia 18%:lla ja iskeemisiä sydäntapahtumia 13%:lla Ahola et al. Eur J Prev Cardiol 2012, 19:

20 BP thresholds for drug therapy Table 1. BP thresholds for drug therapy according to guidelines from 1994 to 2009 Uncomplicated Guideline Year General population DM CHD hypertension Remarks FHA w.g DBP 120 for few days not specified not specified not specified start earlier with DBP if organ damages 180/ for ~ 1 month start in 3(4) months if organ damages / for 3-6 monhts start in 4-6 months w ith DBP 100 w ithout organ damages DBP for 6-12 months if organ damages, diabetic nephropathy or other CV risk factors JNC / / / / /90-99 * /90-99 * *after 12 months if non-pharmacologic therapy inssufficient WHO-ISH /95 * 140/90 140/90 150/95 * * after 6-12 months if low -risk patient (CV event risk <15%/10y) if medium risk patient (CV event risk 20-30%/10y) BHS / /90 140/90 not specified * if target organ damage present /90-99 * FCCH /100 * 140/90 140/90 not specified *in repeated measurements; consider drug therapy after lifestyle interventions / /85-89 if CHV risk 20% /10year; consider treatment if DM1 or kidney failure; ESH /110 for few days * 130/85 130/85 not specified * immediately; promptly if high risk patient, / within 3 monts if moderate risk patient and consider /85-89 drug therapy if low risk patient; if high risk patient JNC / /80 not specified not specified * start with 2-drug combination 160/100 * BHS / /90 140/90 not specified /90-99 * *if CV complications or TOD or DM or CV-risk 20% per 10y FCCH /100 * 140/90 140/90 not specified * in repeated measurements; consider drug therapy if risk of CV death after / /85-89 lifestyle interventions 5% / 10y; mediation of lifestyle changes and other risk factors; consider treatment if DM1 or kidney failure; ESH/ESC /110 * 130/85 130/85 180/110 * *promptly; after several weeks; # after several months / (120/80) / promptly if CV risk high or very high; after several weeks if CV / /90-99 # risk mod.; after several months if no other RF; sometimes ESH /100 * 140/90 140/90 not specified *promptly; after a suitable period with with lifestyle changes if low or / /85-89 moderate CV risk; promptly if CV risk high; unsupported by prospective trial evidence, unless if microalbuminuria or proteinuria; controversial evidence FCCH / /90 140/90 not specified * if DM, renal disease, TOD, clinically significant cardiovascular disease; 140/90* /85-89 consider therapy after non-pharmacologic treatment if >140 and risk of 140/90 CV death >5% / 10y; consider treatment if DM1 or kidney failure

21 ESH/ESC 2007 <140/90 * <130/80 <130/80 *<140/90 and to low er values if tolerated, for all; <130/80 in high or very high risk patients (MI, renal dysfuntion, proteinuria, stroke) ESH /80-85* SBP<130 SBP * /80-85 (incl. high risk patients) may be prudent. Evidence missing in elderly; SBP<130/80 in diabetics and SBP<130 in patients w ith high CV risk is not consistently supported by trial evidence FCCH 2009 <140/85 <130/80 * <130/80 *<130/80 if kidney disease; <125/75 if proteinuria (diabetic or non-diabetic) >1g/day; <150/85 if >80 years of age; only for those suffered from MI or stroke Target of clinical BP Table 5. Target of clinical BP according to guidelines from 1994 to 2009 Guideline Year General population DM CHD Remarks FHA w.g <160/90 * not specified DBP<90 *desirable BP in all <130/85 not consistently DBP< 85 JNC <140/90 <130/85 <140/90 * *<140/90 and even low er if angina persists WHO-ISH 1999 <140/90 <130/85 not specified <130/85 desirable in young, middle aged or diabetics BHS /85 140/80 * not specified *<140/80 (DM1 and DM2) or low er if proteinuria present (DM1) FCCH 2002 <140/85 * <140/80 * not specified *<130/80 if renal disease or significant proteinuria ESH 2003 <140/90 * <130/80 not specified *<140/90 and definitely low er values if tolerated, for all; home BP 5/5 mmhg low er JNC <140/90 <130/80 * not specified *<130/80 also if HT and renal disease BHS 2004 <140/85 * <130/80 * not specified *<140/80 minimum acceptable BP; < 125/75 if proteinuria 1g/day FCCH 2005 <140/85 * <140/80 * not specified *<130/80 if diabetic nephropathy, microalbuminuria, non-diabetic kidney disease, or significant proteinuria

22

23

24

25

26 Kansaneläkelaitoksen lääkeosto- ja erityiskorvausrekisterit

27 SLAIDIT POISTETTU - TUTKIMUSTULOKSET VIELÄ JULKAISEMATTA

28

29 KIITOS!