Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423



Samankaltaiset tiedostot
Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Loppuseminaari Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Hyödyllinen puna-apila

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Luomuvalkuaisen tuotanto

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Johtamalla hyvää säilörehua

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Ravinteet vesiin vai satoon?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Yliopistonlehtori Eeva Kuusela, Itä-Suomen yliopisto

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Kasvintuotanto kannattaa

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Valkuaiskasvit osana viljelykiertoa maitotilalla. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 24.3.

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri Tuottava maa karjalle. Ulla Maija Leskinen

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

YKSIVUOTISET NURMIPALKOKASVIT LUOMUNURMIVILJELYSSÄ

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Luomutilojen tukikoulutus

Ruis ja vehnä luomussa

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Nurmet. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio Maiju Pesonen

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5)

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Transkriptio:

Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423

Hankkeen tavoitteet Tiloilla tapahtuvien havaintokokeiden avulla tuoda esille käytännön viljelyyn sovellettavissa olevia tuotantokustannuksia säästäviä ratkaisuja ja menetelmiä (Living Lab metodit) Havaintokokeissa haetaan ratkaisuja mm. palkokasvilaitumien ja - säilörehunurmien ja valkuaiskasvien viljelyssä esiintyviin ongelmiin Erilaisia havaintokokeita on ollut vuosina 2010-2012 21 kappaletta ja tiloja on ollut mukana yhteensä 52. Yhteensä havaintokokeita on ollut 70 kpl Tavoitteena on myös hakea Itä-Suomen tilusrakenteeseen sopivaa lannan tehokasta hyödyntämistä ja logistiikkaa

Hankkeen kesto on 1.11.2009 31.8.2013 Hankkeessa toteuttajina ovat ProAgria Pohjois-Karjala MTT, kasvintuotannon tutkimus Itä-Suomen yliopisto Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Hankkeen toimenpiteet ISY:nkokeet ovat laidunkokeita, joissa tutkitaan monivuotisia palkokasveja (keltamaiteja valkoapila) tai yksivuotista ruisvirnaa laidunnuksessa. Lisäksi koeasetelmissa tutkitaan metsä-ja reunalaitumia. Uutena zeoliittikoe MTT:nkokeet ovat nurmi-ja valkuaiskasvikokeita (mm. lohkokohtainen nurmen satomäärä, Gratilkoe, nurmen täydennyskylvö, sinilupiini, syysrypsi, lannanlevitys nurmen pintaan) Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun osiossa energia ja lantalogistiikka ovat keskeisessä roolissa Pienryhmät; rypsi, ruis, luomu Opintomatkat, pellonpiennartilaisuudet

Valkuaiskasvikokeet MTT: Syysrypsi/ syysrypsi seoskasvustona Herne-vilja seoskasvustot (säilörehuksi) Sinilupiini-vehnä seoskasvusto (säilörehuksi) Härkäpapu-vehnä seoskasvusto (säilörehuksi) Itä-Suomen yliopisto: monivuotinen laidunkasvikoe (valkoapila + keltamaite) ja virnalaidunkoe

Miksi uusia nurmipalkokasveja? EU keskimäärin 30 % omavarainen valkuaisen suhteen Kansallinen valkuaiskasvistrategia, MTT: Omavara hanke, Monipalko-hanke Karjatilojen tavoitteet; lannoitekustannusten alentaminen, valkuaisomavaraisuuden tavoittelu Monipuolisuutta viljelykiertoihin Apilattomia vuosia luomu kotieläintilan viljelykiertoon

Syysrypsi seoskasvustona ohran kanssa Tavoitteet; talvehtimisen parantaminen, muokkauskertojen vähentäminen Syysrypsi (Largo) 4,5 kg/ha kylvettiin keväällä 2010 ohran kanssa (Vilde) Lannoitus 2010 sianliete 33 m3 ja Suomensalpietari, kevät 2011 Nurmen NK2 250 kg/ha Ei sopivaa kasvinsuojeluainetta käytettävissä Ohran puinti => syysrypsi jatkaa kasvuaan syksyllä Seuraavana keväänä rypsikasvusto oli harva ja se näkyi sadossa (n. 500 kg/ha)

Sinilupiini valkuaiskasvina Ruokinnallisesti sopii hyvin naudoille ja jopa ihmisravinnoksi Kokeessa mukana 3 luomutilaa Seoskasvusto sinilupiini Haags Blaue 94 kg/ha + 66 kg vehnä Kasvusto korjattiin säilörehuksi ( tuoresato n. 9800 kg/ha), ei säilöntäainetta, hyvin maistui emolehmille Kahdella tilalla kasvustot epäonnistuivat kuivuuden vuoksi

Sinilupiinivehnäkasvusto Kiteellä 1.9.2011

Sinilupiinin rehuanalyysituloksia (raakaainenäyte)

Herne-viljaseoskasvustot Säilörehuksi korjattavia kasvustoja, joissa vihantaa massaa tuottavia vihantaherneitä (esim. Arvika, Florida, Akoija) Tila 1; 60 kg/ha Anniina vehnä + 60 kg/ha Akoja/Arvika/Florida + 15 kg/ha Westerwoldin raiheinä (lohkolta korjattu 2 säilörehusatoa) Tila 2; 100 kg Anniina vehnä + 50 kg Arvika vihantaherne + 15 kg Meroa italianraiheinä (lohkoa laidunnettu loppukesä) Optimi korjuuaste kun vilja taikinatuleentumisasteella

Ongelmat korjuussa Palkokasveilla suurempi puskurikapasiteetti kuin nurmikasveilla, pienempi sokeripitoisuus ja kuiva-ainepitoisuus Korjuutappiot mahdollisia Pyöröpaalaus onnistuu herneseoskasvustoissa, härkäpavulla sitkeä varsi (aumaan tai siiloon)

Näytteenottopäivä 20.12.2010 Muut tiedot Vehnä+ herne Koostumus: Tila 1 Säilörehunäytteitä Tulos Tila 2, raakaainenäyte Näytetunniste Näytteenottopäivä 06.08.2010 Muut tiedot herne-vehnä Kuiva-aine, g/kg 348 D-arvo, g /kg ka 642 Raakavalkuainen, g /kg ka 135 Kuitu, g /kg ka 484 Hehtolitrapaino, kg/hl Rehuarvot: Muuntokelpoinen energia, 9,90 MJ/kg ka OIV, g /kg ka 82 PVT, g /kg ka 14 Syönti-indeksi 120 Koostumus: Tulos Kuiva-aine, g/kg 282 D-arvo, g /kg ka 681 Raakavalkuainen, g /kg ka 107 Kuitu, g /kg ka 431 Hehtolitrapaino, kg/hl Rehuarvot: Muuntokelpoinen energia, 10,9 MJ/kg ka OIV, g /kg ka 78 PVT, g /kg ka -10 Syönti-indeksi Säilönnällinen laatu: ph 4,10 Ammoniakkityppi, g/kg N 20 Maito- ja muurahaishappo, 49 g /kg ka Haihtuvat rasvahapot, 8 g /kg ka Liukoinen typpi, g/kg N 310 Sokeri, g /kg ka 21 Laatuarvosana

Härkäpapu-vehnä seoskasvusto säilörehuksi kesä 2012 Siemenseos: Härkäpapu Fuego 200 kg/ha + vehnä Amaretto 160 kg/ha Härkäpapu ympättiin Korjuu kunhan palot ovat täyttyneet (ennen tuleentumista) SLU:n koetulosten mukaan härkäpapu-vehnä seos hyvin säilyvää ja naudoille maittavaa

Härkäpapu-vehnä raaka-ainenäyte

Itä-Suomen yliopiston kokeet: Virnalaidunkoe Siemenseos: ruisvirna (Hungvillosa) 30 kg/ha + Italianraiheinä (Fabio) 12 kg/ha + kaura (ruis) 80 kg/ha Kokeessa 1 luomulypsykarjatila ja 1 luomuemolehmätila Rehuvirna on ruisvirnaa maittavampi mutta ruisvirnalla parempi jälkikasvukyky

Itä-Suomen yliopiston kokeet: Monivuotinen laidunkasvikoe Keltamaite ennaltaehkäisee puhaltumista Perustettu v. 2010 suojaviljaan siemenseoksella; valkoapila 3,5 kg/ha + keltamaite (Oberhaunstaedter) + Lumisuomen siemenseos 17 kg/ha

Laidunkasvikoe Käsittelyt: Kaksi lannoitusta: a) väkilannoitus b) ei väkilannoitusta Kaksi siemenseosta: a) valkoapila +keltamaite heinäseos b) Heinäseos Lannoitus: 170 kg/ha typpeä (260 kg/ha + 185 kg/ha + 185 kg/ha Suomensalpietari) ei lann. heinä ei lann. apila lannoitus heinä lannoitus apila

Sinimailanen (tilahavaintoja) Seos: ohra 25 kg/ha + kaura 25 kg/ha + vihantaherne 60 kg/ha + sinimailanen 12 kg/ha + nurminata 3 kg/ha + eng.raiheinä 6 kg/ha + valkoapila 2 kg/ha Heinäkuussa korjattu vihantaherne + viljasäilörehu, syyskuussa säilörehu sinimailasesta Ongelmia sinimailasen talvehtimisessa

Kerääjäkasvi säilörehuna (tilahavaintoja) Seos: 65 kg/ha kaura + 65 kg/ha ohra + 150 kg/ha vihantaherne + persianapila 2 kg/ha + italianraiheinä 10 kg/ha Korjattu säilörehu heinäkuussa ja syyskuussa

Säilörehunäytteitä Rehukoodi 06450 Rehunimi Raaka-ainenäyte Näytetunniste Näytteenottopäivä 6.9.2011 Muut tiedot Sinimailanen Rehukoodi 06450 Rehunimi Raaka-ainenäyte Näytetunniste Näytteenottopäivä 6.9.2011 Muut tiedot Persianapila Koostumus: Tulos Kuiva-aine, g/kg 197 D-arvo, g /kg ka 639 Raakavalkuainen, g /kg ka 190 Kuitu, g /kg ka 420 Hehtolitrapaino, kg/hl Koostumus: Tulos Kuiva-aine, g/kg 225 D-arvo, g /kg ka 727 Raakavalkuainen, g /kg ka 180 Kuitu, g /kg ka 373 Hehtolitrapaino, kg/hl Rehuarvot: Muuntokelpoinen energia, MJ/kg ka 10,20 OIV, g /kg ka 83 PVT, g /kg ka 68 Syönti-indeksi Rehuarvot: Muuntokelpoinen energia, MJ/kg ka 11,60 OIV, g /kg ka 90 PVT, g /kg ka 46 Syönti-indeksi