Nurmet. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio Maiju Pesonen
|
|
- Timo-Jaakko Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nurmet emolehmätilalla Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio Maiju Pesonen
2 Sisältö Emolehmätilan nurmentuotannon perusteita ja tavoitteita Korjuuajankohtia Kasveja ja lajikkeita Säilörehun vaatimuksia ja haasteita Nurmen kasvukyvyn ylläpito Tuotantotulosten seuraaminen ja analysointi MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 2
3 Emolehmätuottajana - olet ennen kaikkea nurmenviljelijä! Nurmi on (tai pitäisi olla) naudan edullisin rehu Tavoitteena pitkäikäinen, tuottava nurmi Emojen ruokinta on karkearehuruokintaa Arvioi kokonaissato ja sadonlaatu = rehuanalyysi Emolehmätilalla karkearehuomavaraisuus on kaiken AO! Seuraatko vuosittaista rehumenekkiä? Lasketko emokohtaisen vuosittaisen karkearehun kulutuksen (sisäruokintakausi ja laidunkausi)? Punnitaanko emot?
4 Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi samaan aikaan! Lähtee eläimen päivittäisestä ravintoaineiden tarpeesta Otetaan huomioon eläinten syönti Optimoidaan korjuuajankohta Eläimet (kuntoluokka, tuotantovaihe, ikä, rotu yms.) Lohkojen sijainti Kasvikoostumus (apilat, eri nurmilajikkeet) Ympäristö (eläinten tarve, korjuun vaikutukset, laidun yms.) MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen
5 Tuotantovaihe ja syönti Emo, 600 kg Emo, 700 kg Emo, 800 kg Emo, 900 kg Helmikuu: Tiineyden viimeinen kuukausi Marraskuu Joulukuu Tammikuu Syönti, kg ka/päivä 0 MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Maaliskuu: Poikiminen, Imetyskausi alkaa Huhtikuu Toukokuu: Laidunkausi alkaa Kesäkuun alku Kesäkuun loppu Heinäkuu alku Heinäkuun loppu Elokuu Syyskuu: Vieroitus, Imetyskausi loppuu Lokakuu: Ylläpitokausi alkaa
6 Tuotantovaihe ja syönti Jotta vuosikierto säilyy = emot tiinehtyvät ja poikivat haluttuun aikaan, tilalla käytetyn säilörehun tulee vastata eläinten tarvetta Emo, 600 kg Emo, 700 kg Emo, 800 kg Emo, 900 kg Syönti, kg ka/päivä 0 Maaliskuu: Poikiminen, Imetyskausi alkaa Huhtikuu Toukokuu: Laidunkausi alkaa Kesäkuun alku Kesäkuun loppu Heinäkuu alku Heinäkuun loppu Elokuu Syyskuu: Vieroitus, Imetyskausi loppuu Lokakuu: Ylläpitokausi alkaa Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu: Tiineyden viimeinen kuukausi MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen
7 Tuotantovaihe vaikuttaa emolehmän syöntiin 1. Ylläpitokaudella Emo pystyy syömään kuiva-ainetta 1,4-1,6 % elopainostaan, käytettäessä heinää tai säilörehua D-arvo noin 600 g/kg ka 2. Tiineyden viimeiset kuukaudet syönti laskee Syönti noin 1,2 % kuiva-ainetta elopainosta, jos rehua ei vaihdeta 3. Maidontuotantokaudella emolehmän syöntikyky huipussaan, käytettäessä säilörehua D-arvo yli 630 g/kg ka Syönti noin 2,0-2,5 % kuiva-ainetta elopainosta Myöhäänkin korjatulla apilaa sisältävällä säilörehulla emojen syönti on noin 2 % elopainosta Virhekäyminen, heikko säilönnällinen laatu vähentää emojenkin syöntiä! MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen
8 Syöntikyvyn arvioiminen on vaikeaa Emon syöntikyvyn/kapasiteetin arvioidaan olevan 1,0 3,0 % elopainosta Eli jos 650 kg emo kuiva-aineen syönti voi olla jotain välillä 6,5 kg ka tai 18 kg ka Yksilöllisiä eroja paljon ja KARJAKOHTAISIA EROJA! Tuotantovaihe ja ikä vaikuttaa Esim. Imetyskausi +15 % ja vanhempi emo + 20% Heikompilaatuisten karkearehujen täyttävyys rajoittaa syöntiä Täyttävyys hyvinvointitekijä, mutta esim. olki täyttää liikaa tarvitaan täydennysrehuja! Olki yksinomaan EI OLE emon ainoa karkearehu MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen
9 Esimerkki: Emojen elopaino keskimäärin kuntoluokassa 3 syksyllä 654 kg. Emojen ka. ikä 5 vuotta. Poikimakausi maalis-huhtikuu (64 päivää). Sisäruokintakausi 205 päivää = emot saavat korjattuja rehuja Ylläpitokausi (83 päivää) heinä-elokuulla korjattu apilanurmisäilörehu (KA 41 %, D-arvo 620, ME 7,6 MJ/kg ka, RV 121 g/kg ka) ja kaurakokoviljasr (KA 42 %, D-arvo 600, ME 7,5, RV 100 g/kg ka) Syönti/emo 1137 kg ka, syönti/päivä 13,7 kg ka = 2,1 % elopainosta,, energiaa 103 MJ/päivä (laskennallinen tarve 66 MJ/pv) 45 päivää ennen poikimista heinä-elokuulla korjattu apilanurmisäilörehu (KA 44 %, D-arvo 630, ME 8 MJ/kg ka, RV 125 g/kg ka) Syönti/emo 648 kg ka, syönti/päivä14,4 kg ka = 2,2 % elopainosta, energiaa 115 MJ/päivä (laskennallinen tarve 90 MJ/pv) Imetyskausi 77 päivää ennen laidunkautta apilanurmisäilörehu (KA 39 %, D-arvo 645, ME 8,9 MJ/kg ka, RV 14,5 g/kg ka) Syönti/emo 1332 kg ka, syönti/päivä 17,3 kg ka= 2,65 % elopainosta, energiaa 154 MJ/päivä (laskennallinen tarve 120 MJ/pv) MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 9
10 D-arvo kuvaa parhaiten säilörehua, myös emolehmien ruokinnassa Paras korjuun ajoituksen kriteeri Kuvaa syöntipotentiaalia ja tuotantovaikutusta Korjuuaikanäytteillä tieto siitä, missä mennään Korjuuaste, kasvilaji, sääolot (lämpösumma, keskilämpötila) vaikuttavat Tavoite emolehmätilalla laaja D g/kg ka UMMESSA oleville emoille (kuntoluokka 2,5 ja yli) noin D- 620, jos ainoana rehuna (huomio rotu) Maidossa oleville ja nuorille tarvitaan parempaa evästä tai täydennys viljalla Karkearehun tavoitteena tulisi olla pitää pötsi sopivasti täynnä, lihottamatta tai laihduttamatta emoa Karkearehujen korjuuaikastrategiaan vaikuttaa, mikä on valittu tuotantosuunta (pihvivasikantuotanto vs. yhdistelmä) MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen
11 Korjuuajankohdan määrittämistä emolehmän tarpeen mukaan Apila antaa korjuuajankohtaan 7-10 päivää lisää laadun kärsimättä Pellon käytön kannalta emolehmätilalla pitäisi pyrkiä kahteen niittoon MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 11
12 Apilan haaste 1 Apila sisältää paljon valkuaista, mutta vähän hiilihydraatteja (sokereita) ja kuitua (NDF) Märehtijä pyrkii saavuttamaan mahdollisimman optimaalisen tasapainon valkuaisen ja hiilihydraattien välille, jotta pötsipöpöillä on hyvä olla Kokoviljasäilörehu oiva yhdistelmä apilapitoisille säilörehuille (tärkkelys ja kuitu) Apila muuttaa pötsimikrobikoostumusta Runsaasti kuitua sulattavien alkueläinten lukumäärä voi olla pienempi apilapitoisella rehustuksella olevilla eläimillä Pötsin elämä muuttuvat myös apilakestävämmiksi = mm. puhaltumisherkkyys pienempi tottuneilla eläimillä
13 Apilan haaste 2 Puhdas apilasäilörehu voi lisätä syöntiä jopa 30 % Lisääntynyt syöntimäärä on yhdistetty parempiin kasvu tuloksiin Kasvutulosten parantuminen irlantilaisissa tutkimuksissa % Mutta vertailutaso on ollut 0,5-1,0 kg/päivässä Emolehmätilalla apila ennen kaikkea kasvavien ja maidontuotannossa olevien eläinten karkearehua Ylläpitokaudella, hyväkuntoisille emoille, apila voi olla liian hyvää rehua = mm. kuivitustarve lisääntyy, valkuaisen saanti ylittyy Ympäristö, eläinten terveys Korjuuajankohta mietinnän alle Vain yksi korjuu, niille lohkoille, joista ylläpitokauden rehua? Heinäkuun loppu, elokuun alku
14 Apila muuttaa pötsin sisältöä Apilan koostumuksesta johtuen pötsiin muodostuva ammoniumtypen määrä on suurempi kuin pelkällä nurmisäilörehu ruokinnalla Ammoniumtyppi heikentää kivennäisten imeytymistä Apila sisältää paljon kalsiumia Ylimäärä kalsium heikentää muiden kivennäisten imeytymistä (mm. Mg) Laidunhalvaus riski, kivennäisten imeytymisen epätasapaino Apila sisältää paljon kobolttia Puute aiheuttaa lihasten surkastumista ja yleistä huonovointisuutta Kasvavilla eläimillä luuston kehityshäiriöt voivat olla mahdollisia Kivennäisruokintaan kiinnitettävä huomio Mikä kivennäinen? Jos luomu erityishuomio seleeni!
15 Puhaltumisriski: Jos eläimiä on laidunnettu apilapitoisilla laitumilla kuluvalla laidunkaudella riski puhaltumiselle on pienempi Eläinten havainnointi tärkeää! Apilasäilörehun ei pitäisi aiheuttaa puhaltumista Laiduntamisesta ja korjuusta: Apilapitoisen kasvuston tulisi antaa kerätä ravinteita juuristoon talven varalle Niittoa ei suositella normivuosina syyskuun alkuviikkoina Liian rehevä kasvusto altistaa: Apilamätä Juurilaho Tallausvauriot (laiduntaminen, rouste, varsinkin puna-apila) Apila-ankeroinen Kannattaa niittää vielä lokakuussakin
16 Emojen karkearehut Myöhään korjattu säilörehu oivaa emojen ruokaa (D ) 8,0 MJ/kg ka voidaan antaa vapaasti Syyspoikivat ja imettävät emot tarvitsevat parempaa rehua (D-640-) 10,5 MJ/kg ka Heinää pakkasrehuksi Pakkaskaudella voi toimia yli ka 52 % rehut Karkearehun laatu vaikuttaa karsinoiden hygieniaan Karkearehut ovat myös hyvinvointitekijä! MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen
17 Lajikevalinnat Emolehmän suosikki: % hyvin sulavia heinäkasveja % apiloita 5-10 % puumaisten kasvien lehtiä Todennäköisesti nurmiseoskasvusto, jossa % apilaa on pötsinmikrobeille optimaalinen seos Jos nurmikasvina timotei ja nadat (apilaa %) Jos nurmikasvina raiheinät (apilaa %) Raiheinissä on enemmän sokeria kuin timoteissä ja nadoissa Säilörehuksi korjattavien nurmien tarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon massaa Tavoittele tiheää kasvustoa Ei onnistu pienellä siemenmäärällä ja heikolla siemenellä
18 Suurimmat erot jälkikasvukyvyssä Talvenkestävimpien lajikkeiden jälkikasvukyky on keskinkertainen, koska aloittavat keräämään varastoja seuraavaa talvea varten MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 18
19 Mitä nurmeen? Nurmet mahdollisimman monilajisiksi (5-6 eri lajia) Hyödynnetään eri kasvurytmit, eri säänkestävyys = juuriston laajuus ja syvyys, monilajiset taudinkestävämpiä Päälajeiksi timotei (15), nurminata, rainata (10), apilat (5) (valkoapila, puna-apila, alsikeapila) Säilörehuun myös ruokonata (10), nurminata (10) yhdistelmä Koiranheinä voi sopia emotuotantoon, korsiintuu aikaisemmin Sinimailanen voi olla hyödyllinen sijoitus Korkeat sadot, nopea kasvukyky On vaativa: ph 6, ei siedä seisovaa vettä Vuohenherne onnistuessaan Erittäin pitkäikäinen, korkeat sadot Hyvälaatuinen säilörehu
20 Nurmikasvien siemenseoksia, säilörehu Siemen, kg/ha Säilörehuksi Timotei Nurminata (15) Ruokonata 10 (12) Koiranheinä (13) Eng.raiheinä 5 Puna-apila Valkoapila 5 Niittynurmikka Yhteensä 28 (25) (27) Ruokonataa % siemenseoksen painosta Lisää nurmen satovuosia hyvän jälkikasvukykynsä vuoksi MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 20
21 Sini- ja sirppimailanen Vuohenherne Keltamaite Viljelyolosuhteet Hyvä ojitus Matala pohjavesi ph yli 6 Ei korkeaa pohjavettä ph 6-7,5 Arka keväthallalle ph yli 6 Sato Korkea sato, 1. niitto 1 vk ennen apiloita Hieman valkoapilaa heikompi Niitto1,5-2 vk ennen apilaa Sadonkorjuuväli 70 vrk Pieni Siemenkohteet ja ominaisuudet Pitkäikäisiin nurmiin Voimakas juuristo Hikevät rinnemaat Pitkäikäisiin nurmiin Ei satoa ensimmäisenä vuonna Ei puhalluta, ei estrogeeneja, ei tauteja Laitumilla estää puhaltumista Ei kestä voimakasta laidunnusta Ei kasviestrogeeneja Siemenmäärä, kg/ha Seoksessa Seoksessa Seoksessa Lajikkeet Sinimailanen: Vertus, Jogeva ja Algonguin Sirppimailanen: Karlu ja Juurlu Gale Varottava rohtovuohenhernettä Leo MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 21
22 Vaatimukset korjatulle nurmelle Korjuuajankohta Emolehmätila tarvitsee sekä sulavaa että täyttävää rehua Rehua tehdään usein koko kasvukausi Riittävästi kuiva-ainetta Kylmät kasvatusolosuhteet Säilönnällinen laatu Paalirehuun riittävästi muovia, siilot tiivistetään ja peitetään riittävällä huolellisuudella Tiineen eläimen ruokinta heikosti säilyneillä rehuilla (homeet, hiivat) voi aiheuttaa luomisia, heikkoja vasikoita Pilaantuneen rehun heikompi maittavuus Hävikki pieneksi (ravintoaine, kuiva-aine)
23 Säilönnällinen laatu Hyvän tuoreen säilörehun ph on 3,7-4,0 Haitalliset bakteerit, hiivat ja homeet eivät pysty lisääntymään ph alle 4 Kuiva-aine % Tavoite ph 4,1 4,3 4,5 4,7 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä eli ammoniakkiluku kertoo säilörehun valkuaisen hajoamisasteen Säilörehun ammoniakkiluku on alle 60 g/kg N Jos ammoniakkia on yli 80 g/kg N (8 % kokonaistypestä) Rehussa on tapahtunut virhekäymistä Valkuainen on varsin pitkälle hajonnutta = rehun valkuaisarvo on huonontunut Rehussa saattaa olla voihappoa Maito- ja muurahaishapon yhteismäärä kuvaa rehussa tapahtuneen maitohappokäymisen voimakkuutta ja/tai säilöntäaineen määrää Tavoitearvo riippuu säilöntämenetelmästä Happosäilönnässä tavoitteena on g/kg ka Biologisessa g/kg ka
24 Haittamikrobit säilörehussa Heikentävät rehun ruokinnallista arvoa (ravintoainetappio), vähentää rehun syöntiä, voivat olla haitallisia eläimen terveydelle Aerobisissa (hapellisissa) olosuhteissa toimivat hiivat, homeet, bacillukset ja listeria Ongelma: rehua ei saada riittävän nopeasti hapettomaksi, varastointi ja syöttövaiheen haaste Hapettomat olosuhteet estää aerobisten mikrobien toimintaa ja edistää hyödyllisten maitohappobakteerien kasvua Anearobiset (hapettomissa) olosuhteissa toimivat voihappobakteerit ja kolibakteerit Riittävän matala ph Riittävä kuiva-ainepitoisuus Säilöntäaineiden antimikrobiset ominaisuudet MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 24
25 Homeen väristä analyysi? Home Väri Homemyrkky Vaikutus Alkuperä Mucor spp. Rhizopus spp. Penicillium Aspergillus Fusarium Claviceps purperea, Rhizoctonia leguminicola Valkoinen mustia juovia Valkoinen mustia juovia Valkoinen joko sinisiä tai vihreitä vivahteita Keltainenvihreä Pinkkioranssivalkoinen Ruskeamusta Ei Ei Maaperä, lanta Ei Ei Kaikkialla, tavallinen leipähome Okratoksiini, sitriini, patuliini Alfatoksiini, okratoksiini Zearalenoniini, DON, T-2, Fumonisiini Ergot alkaloidi, Siaframiini Hedelmällisyys, vähentynyt syönti, jälkeiset, luominen Verenvuodot, hedelmällisyys, pötsi ongelmat Verenvuodot, hedelmällisyys, pötsi ongelmat Syljen eritys, ontuminen, hedelmällisyys, ripuli Kasvusto ja viljat Kasvusto ja viljat Nurmikasvusto, viljat Torajyvä Apilaa sisältävät rehut 25
26 Pilaantuneen rehun ongelmia 1 Listeria Monocytogenes Maaperäbakteeri Erityisesti homeiset säilörehut, joissa korkea ph Syönti tai hengittäminen Pieni kuume ja alakulo Luominen 2-3 päivän kuluttua Penicillium roquefortii Euroopalaisista nurmisäilörehuista paljon löydetty Luomiset, kiinnijääneet jälkeiset, heikentynyt hedelmällisyys Rohtomesikkä (melilotus officialis) Nurmipalkokasvi Pilaantunut, homeinen säilörehu sisältää kumariinia (verenohennuslääkeiden vaikuttava-aine) aiheuttaa verenvuotoja ja hyytymisongelmaa Vasikkakuolleisuus MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 26
27 Pilaantuneen rehun ongelmia 2 A-vitamiini Hyvälaatuinen säilörehu ja heinä sisältää riittävästi A- vitamiinia eläinten tarpeeseen + kivennäislisä Pilaantunut tai homeinen rehu ei sisällä A-vitamiinia (mikrobien toiminta on hajottanut) Lisäksi homeisesta rehusta lisääntynyt tarve Erityisesti tiineyden viimeinen kolmannes A-vitamiinin vähäinen saanti voi aiheuttaa hedelmällisyysongelmia sekä emoille että siitossonnielle Luomiset, jälkeisten kiinni jääminen, kohtutulehdusten lisääntyminen Heikot vasikat, kuolleena syntyneet vasikat, sokeat vasikat MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 27
28 Pilaantunut rehu ei ole emolehmänkään ruokaa Ylläpitovaiheessa olevan emolehmän pötsin toiminta hajottaa useita homeiden, hiivojen ja mikrobien aineenvaihduntatuotteita Jos joudutaan syöttämään mikrobikontaminoituja rehuja, eläimet tarvitsevat ylimääräisen vitamiinilisän Homeiset karkearehut sisältävät paljon itiöitä, jotka voivat aiheuttaa allergiaa: iho- ja keuhko-oireet emoille Emolehmillä ongelmallisimpia vaikutuksia ovat hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät sekä luomiset Luominen homemyrkyn aiheuttamana tapahtuu ka. 2-4 viikkoa rehun syötöstä Sikiökalvot voivat näyttää sameammilta ja nahkamaisilta Homeinen ja pilaantunut rehu olisi pyrittävä poistamaan ennen syöttöä MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 28
29 Säilöntä 1 Hyvälaatuisessa säilörehussa haihtuvia rasvahappoja on alle 20 g/kg ka Säilörehun korkea ammoniumtyppi- ja voihappopitoisuus ovat merkkejä siitä, että Rehu on virhekäynyttä ja/tai Rehun käymisprosessi on ollut liiallista Tällaisissa tapauksissa rehu on yleensä tehty ilman säilöntäainetta tai säilötty biologisilla säilöntäaineilla märissä olosuhteissa Märän rehun suurempi pilaantumisriski johtuu siitä, että biologisilla säilöntäaineilla säilöttävässä rehumassassa Pitäisi olla sokeria noin 2,5 % rehumassan tuorepainosta Kuiva-ainepitoisuus tulisi olla %, jotta sokerimäärä olisi riittävä
30 Säilöntä 2 Käytettävästä säilöntäaineesta riippumatta ehdoton edellytys rehun säilymiselle on hapettomat olosuhteet! Rehumassan nopea ja tehokas tiivistys säilönnän alussa sekä ilmatiiviyden ylläpito koko varastoinnin ajan ovat hyvän laadun edellytyksiä myös riippumatta siitä tehdäänkö rehu paaleihin, laakasiiloon, torniin tai aumaan
31 Tuotantotulosten seuraaminen ja analysointi Lohkokirjanpito hyötykäyttöön! Mitkä lohkot tuottavat huonosti (kuiva-ainesato, nurmen ikä, kasvilajisto yms.)? Rikkaruohot Aukot kasvustossa Seisova vesi yms. Laske lohkokohtainen tuotanto myös laidunlohkoilta Kuinka monta eläintä? Mitä eläimiä(energiantarve ruokintasuosituksista)? Kuinka monta päivää? Saavutettiinko kasvuston tavoite korkeus? Yritä löytää vastaus kysymykseen, mitkä ja miksi?
32 Ainakin kolme kohtaa jokaiselta lohkolta Katso, mitä saappaan kärjen ympäriltä löytyy (1 m säde) Arvio kasvuston tiheys (% kasvipeitteisyys) Pitäisi löytyä jokaisesta kohdasta kaikkia niitä kasveja, joita peltoon kylvetty (nurmikasvit, apilat yms.) Arvioi rikkojen määrä (maittavat ja syömäkelvottomat rikat) Jos maittavia rikkoja = tarvittavat toimenpiteet esim. voikukka ja juolavehnä eivät menesty tiheällä niitolla/laiduntamisella Jos syömäkelvottomia rikkoja (ohdakkeet, hevonhierakat, leinikit) alueella enemmän kuin 3 kpl = tarvittavat toimenpiteet (niitto, kalkitus, vesitalous) Maaperäanalyysi ja lapiokoe (maanrakenne)
33 Vesitalous 1 kg ka nurmea tarvitsee vettä l Kuivina kausina maaperän pystyttävä varastoimaa vettä Arvio, johtuuko heikko vesitalous maantiivistymisestä vai heikosti toimivasta läpäisevyydestä Ojitus, pellon muotoilu kuntoon, tiivistymisen ennalta ehkäisy! Seisova vesi aiheuttaa nurmituhoja (jääpolte) Estää maan kaasujen vaihtoa, aiheuttaa anaerobisen stressin, kasvien aineenvaihdunta kärsii Jos pellolla havaitaan seisovaa vettä nurmen tuotanto 30 % pienempi kyseisellä lohkolla (ensimmäinen vuosi) Tuotantopotentiaalin menetys on 2 x seuraavana vuonna (tuhoutunut kasvusto, rikkakasvit, taudit)
34 Nurmelle täydennyskylvö Tiheä nurmi on tuottoisin, kestävin ja ympäristöystävällisin Emolehmä tilan laidunkauden ensimmäisinä toimenpiteinä on muodostaa käsitys, kuinka nurmet ovat talvehtineet Täydennyskylvö mahdollisimman aikaisin tai myöhään Täydennyskylvö voidaan tehdä: Moottorikelkalla keväthangelle (varsinkin apila 1-2 kg/ha) Mönkijällä ja piensiemen levityslaitteella Edellisen laidunkauden päätteeksi eläinten kivennäisrehujen seassa apilaa ja niittynurmikkaa (itävyys 80 %) Myös raiheinä käy täydennyskylvöön Täydennyskylvön jälkeen nurmille sopii tiheä laidunkierto Vanha nurmi syödään pois, uusi nurmi pääsee vahvistumaan
35 Nurmen kasvukyky Hyvin perustettu nurmi luo pohjan tuleville satovuosille Totuus on usein kuitenkin karu = tuottava nurmi max. 4 v Suojaviljaan, palkokasvien kanssa? Etuina typen sitominen Tehokas ravinteiden kierto Maanrakenne Usean kasvin samanaikainen kasvu heikentää tuholaisia Apiloiden ymppäys kannattaa (lisäkustannus: siemenmäärä + ymppi = pienempi kuin ostettu N) Täydennyskylvö Lannoitus Miten nurmille (emotilalla usein kuivalanta)? Huomio apiloiden tarve P, K, B, Ko, Cu, Mb, Mn Varsinkin kivennäismaat: K = apilan talvehtiminen
36 Muutama nyrkkisääntö emolehmien karkearehutarpeen määrittämiseen Emojen ruokinta usein pelkkää karkearehuruokintaa Analysoi emojen karkearehut! Myös kivennäisanalyysi. Kuiva-aineen syöntikyky. Pötsin vaade 1,0 kg ka/100 kg. Huomio rotu ja eläinten/karjan emojen ikärakenne! Ylläpitokausi: Säilörehu ~10-15 kg ka/pv Imetyskausi: Säilörehu ~15-20 kg ka/pv Emojen ruokinta on energiaruokintaa. Ylläpitokausi: 10,0 MJ/100 kg emon elopainoa (jos nostetaan kuntoluokkaa 12 MJ/100 kg) (D ) Tiineyden kaksi viimeistä kk: 11,5 MJ/100 kg elopainoa (D ) Imetyskausi: 16 MJ/100 kg emon elopainoa (D-640-) Rehuannoksen raakavalkuaistasot. Pötsin vaade 5-8 % rehun ka:ssa. Ylläpitokausi: ~ 11 % Tiineyden kaksi viimeistä kk: ~ 12 % Imetyskausi: ~ % Sopivalla valkuaislisällä voidaan parantaa heikkojen karkearehujen sulavuutta ja pötsin toimintaa Seuraa karkearehujen kulutusta, laske omien emojen syöntikyky! MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen
37 Kiitos!
Nurmenviljelyn tehostaminen emotilalla. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Maiju Pesonen
Nurmenviljelyn tehostaminen emotilalla Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Hyvä nurmi = tuotannon perusta Nurmitarpeen kartoitusta emotilalla
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotEmolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen
Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotValkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit
LisätiedotTUOVA Tuottavaa valkuaista hanke
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotNurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita
Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotEmolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,
LisätiedotKasvinsuojelu nurmen tuotannossa
Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotInnovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille
Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotSinimailanen lypsylehmien ruokinnassa
Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotMonipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa
Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
LisätiedotSINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.
SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotSÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotEmolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti
Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokintapäivä 21.10.2015 Perho Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotNurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki
Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotVältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle
Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotViherlannoituskasvit Rehunurmet
Luomuviljelyn peruskurssi Viherlannoituskasvit Rehunurmet LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Apilan hyödyt kasvustossa Kuva: Kaija Hinkkanen Typensidonta, hyvä esikasviarvo
LisätiedotHerne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa
Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotNURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe
Sanna Kykkänen Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Sanna
LisätiedotPalkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p
Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen
LisätiedotSäilöntähaasteiden hallinta
Säilöntähaasteiden hallinta Mitä rehunsäilönnän aikana tapahtuu? Mitä haasteita uudet kasvit tuovat mukanaan? Mitä apua on säilöntäaineista? 3.11.2014 Vanhempi tutkija Arja Seppälä MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotLaadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti
Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotYksivuotiset seosrehukasvustot
Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti
LisätiedotNurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin
LisätiedotEmolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?
Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotSÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos
SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN
LisätiedotRaisioagro Uuden ajan maatalouskauppa
Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotNurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa
Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Valkuaiskasvityöpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Markku Niskanen Tutkija, Luke Seinäjoki/Ylistaro Johdanto - Puna-apilan lajikekokeet - Talvisopu hankkeen sinimailaskokeet
LisätiedotNurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?
Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen
LisätiedotRuokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?
Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 452
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotKokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala
Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa
LisätiedotNurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html
Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen
LisätiedotPalkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa
Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotEmolehmien ruokinta. Otsikon alla: 26/01/14. Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen
Emolehmien ruokinta Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Karkearehuja Kivennäisiä
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous
LisätiedotPellon käytön strategiset valinnat
Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen
LisätiedotEmolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta
Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden
LisätiedotJohtamalla hyvää säilörehua
Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotBiologinen rehunsäilöntä
Biologinen rehunsäilöntä Yrityksellä yksityinen omistuspohja, jolla pitkä kokemus erityisesti biologisista rehunsäilöntäaineista ja hiivavalmisteista Korkealaatuinen laboratorio, jossa työskentelee mikrobiologeja
LisätiedotNäillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta
Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyössä Anu Ellä, valtakunnallinen huippuasiantuntija Nurmiryhmäkysely
LisätiedotHavaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p
Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotValkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016
Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty / Tutkija
Lisätiedot13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä
Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä Lihatalous-hanke, ProAgria E-P Jussi Knuuttilan tila 18.02.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotPalkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
Lisätiedot13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys!
Palkokasvit emojen ja kasvavien nautojen ruokinnassa Palkokasvi-pienryhmä, ProAgria E-S 24.03.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Palkokasvit emoille Laiduntaminen
LisätiedotNurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotLAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN
LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu
LisätiedotRiittääkö laitumella syötävä?
Riittääkö laitumella syötävä? Laiduntavien hevosten ravinnontarve ja -saanti MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi Laidun on laadukasta rehua Mikään muu rehu ei yhtä hyvää kuitenkin huonosti hyödynnetty
LisätiedotHärkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa
Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi
LisätiedotKARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA
KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Hevostilan nurmipäivä; ProAgria Etelä-Suomi, Maatilat menestykseen, Tampere 24.9.2013 C Karkearehut monipuolinen ravintoaineiden lähde
Lisätiedot