Ravinteet vesiin vai satoon?

Transkriptio

1 Ravinteet vesiin vai satoon? Porvoo Kari Koppelmäki, Uudenmaan ELY-keskus

2 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä Havaintokokeet Viljelykierron ja kasvipeitteisyyden lisääminen, Peltomaan laadun parantaminen Vedenlaadun seuranta Tiedon välitys Toteutus vuosina Toteutuksessa mukana MTT ja Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys Rahoitus ( ) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry Mukana yli 300 viljelijää

3 Päätyvätkö ravinteet vesiin vai satoon? Viljely yksipuolistunut viime vuosikymmeninä Karjatalous keskittynyt alueellisesti/tilakohtaisesti à Nurmiviljely vähentynyt à Kevätkylvöisten yksivuotisten kasvien viljely yleistynyt à

4 Päätyvätkö ravinteet vesiin vai satoon? Korkea muokkausintensiteetti Pinta-alat kasvanneet à Suuret ja raskaat koneet + huonoissa olosuhteissa tehdyt viljelytyöt (esim. puinti syksyllä 2012) + roudattomat talvet à pellot tiivistyneitä

5 5

6 6

7 Mitä kasvinviljelytila voi tehdä?

8 Tavoite Hyvärakenteinen maa, jossa kasvit kasvavat hyvin Ravinnehävikit ympäristöön ovat pienet

9 Miten hyvä maan rakenne ja hyvät sadot? Kuivatus oltava kunnossa Hyvä ph ja ravinnetila Oikea-aikaiset peltotyöt Vihreä kasvipeitteisyys Monivuotiset viherlannoitusnurmet/kesannot Syyskylvöiset kasvit Kerääjäkasvien viljely

10 Miksi vihreää kasvipeitteisyyttä? Sitoo liukoisia ravinteita maasta kasvustoon Suojaa eroosiolta Parantaa maan rakennetta Juuret tekevät maahan reikiä (biologinen kuohkeutus) Kuivattavat maata Lisäävät maan eloperäisen aineksen määrää

11 Monivuotiset viherlannoitusnurmet viljelykierrossa Maan kasvukunnon parantaminen Tiivistymien rei ittäminen (syväjuuriset kasvit!) Mururakenteen parantaminen Multavuuden lisääminen Viljelyn monipuolistaminen Kasvitautipaineen pienentäminen Rikkakasvien hallinta Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Talviaikainen kasvipeitteisyyden lisääminen Työhuippujen tasaaminen

12

13 13

14 Viherlannoitusnurmet viljelykiertoon (myös hyville lohkoille) Biologisen typensidonnan hyödyntäminen à säästö lannoituskustannuksissa Viherlannoitusnurmien viljely ajatuksella (siemenseos ja - määrä, hoitotoimenpiteet, lopetus) 14

15 Viherlannoitusnurmen lopetus Viherlannoitusnurmien vesiensuojeluriskit liittyvät lopetukseen Huomio nurmen lopetusaikaan ja seuraavaan kasviin: Syysrypsi tai syysruis viherlannoitusnurmen jälkeen Syysvehnä ei kerää yhtä hyvin typpeä kuin ruis Lopetus mahdollisimman myöhän syksyllä Lopetus keväällä, jos mahdollista Sänkimuokkaus ennen kyntöä?

16

17 Taulukko 1. Viherlannoitusnurmissa käytettävien monivuotisten kasvien siemenmääriä ja ominaisuuksia Viljelykasvi Siemenmäärä seoksissa kg/ha Ominaisuuksia Puna-apila 2-10 Alsikeapila 2-8 Valkoapila 1-2 Sinimailanen 5-10 Hyvä maan kuohkeuttaja. Omaa syvän paalujuuren. Korkea typentuotto. Hidas alkukehitys. Matala juuristo. Voidaan käytettää seoksissa puna-apilan ja heinien kanssa. Talvehtii puna-apilaa varmemmin. Matala juuristo. Voidaan käyttää seoksissa puna-apilan ja heinien kanssa. Korkea typentuotto. Omaa syvän ja vahvan juuriston. Kuivatuksen ja ph:n oltava kunnossa, jotta talvehtii. Korkea typentuotto. Timotei 5-10 Viljelyvarma heinä kaikille maalajeille. Hidas alkukehitys. Kasvaa voimakkaasti heti kasvukauden alusta perustamisvuoden jälkeen. Nurminata 5-7 Kestää hyvin niittoa. Voimakas jälkikasvu. Ruokonata 5-7 Nurminataa voimakkaampi ja syvempi juuristo.

18 Syyskylvöiset kasvit Ravinteiden keruu syksyllä (ruis ja öljykasvit) Talviaikainen kasvipeitteisyys Syysviljoilla laajempi juuristo kuin kevätviljoilla Sopivat hyvin esim. viherlannoitusnurmien jälkeen kylvettäviksi

19 Muut monivuotiset kasvit

20 Peite- ja kerääjäkasvit Peitekasvi: Viljellään suojaamaan pellon pintaa eroosiolta, kun viljelykasvi ei sitä tee Kerääjäkasvi: Keräävät liukoista typpeä maasta. Voidaan kylvää joko aluskasviksi tai aikaisin korjattavan satokasvin jälkeen. Aluskasvit: Kasvavat yhdessä satokasvin kanssa mutta jätetään kasvamaan sen korjuun jälkeen. Soveltuu kerääjäkasvien viljelyyn ja typen sidontaan Suomessa, missä kasvuaika sadonkorjuun jälkeen on usein lyhyt.

21 Kerääjäkasvikokeet RaHa-hankkeessa Havaintokokeita vapaaehtoisten viljelijöiden pelloilla Kerääjäkasvikokeita noin 25 tilalla Aluskasveina heinät: italian- ja englannin raiheinä, timotei, nurminata, heinäseos, sikuri Aluskasveina apilat: puna-apila, valkoapila, persianapila Sadonkorjuun jälkeen: öljyretikka, muokkausretiisi Eri kylvötapoja, siemenmääriä, muokkaustapoja Lohkoilta otettu maanäytteitä sadonkorjuun aikaan, syksyllä ja keväällä Liukoisen typen pitoisuus Lohkoilta otettu kasvustonäytteitä Kuiva-aine ja typpipitoisuus Tietoja kokeista ja valokuvia: > havaintokokeet

22 Kerääjäkasveilla pelto vihreämmäksi 1.Typen keruu huuhtoutumiselta (à satokasvien käyttöön tai maan orgaanisen aineksen lisäämiseen) 2. Eroosion esto (à ravinteikkain maa viljelykäyttön) 3. Maan rakenteen hoito (lisää orgaanista ainesta, maan kuivatus, murustustaminen) 4. Biologisen typensidonnan hyödyntäminen (à lannoitussäästö, lisää orgaanista ainesta maahan) 5. Rikkakasvien hallinta

23 1. Typen keruu huuhtoutumiselta Typpi huuhtoutuu liukoisena nitraattityppenä Aluskasvit keräävät satokasvilta käyttämättä jäänyttä ja maan orgaanisesta aineksesta vapautuvaa typpeä Heinäkasvit (esim. italian raiheinä) tehokkaita typen kerääjiä Monivuotiset (timotei, nadat) vähentävät liukoisen typen määrää myös keväällä

24

25 Italian raiheinä kerää tehokkaasti typpeä maasta Aluskasvin vaikutus maan mineraalitypen pitoisuuteen syksyllä 2011 N kg/ha Ohra + kynnös Ohra+italian raiheinä Härkäpapu + kynnös Härkäpapu + italian raiheinä cm 20,4 12,2 15 6, cm 17,6 8,9 17,5 10,7

26 30 Kerääjäkasvin vaikutus liukoisen typen määrään N kg/ha Härkäpapu 0-20 cm Härkäpapu cm Härkäpapu+IR 0-20 cm Härkäpapu +IR cm

27 2. Eroosion esto Fosforia huuhtoutuu kiintoainekseen sitoutuneena ja liukoisena Vihreä kasvipeite estää kiintoaineksen huuhtoutumista Elävä juuristo murustaa maata ja parantaa mururakenteen kestävyyttä Kerääjäkasvin lopetus keväällä joko kemiallisesti, muokkaamalla tai käyttämällä 1-vuotisia kasveja

28 Talviaikainen kasvipeitteisyys

29 29

30 Italian raiheinä + ohra aluskasvina? 30

31 3. Maan rakenteen hoito Eloperäisen aineksen lisääminen Parantaa maan muokkautuvuutta Maan mikrobitominnan tehostaminen Parantaa maan vedenpidätyskykyä Maan muokkaus paremmissa olosuhteissa Dia: Hannu Känkänen, 31MTT

32

33 33

34 34

35 Dia: Hannu Känkänen, 35MTT

36 36

37 37

38 38

39 39

40 Vaikutus maan rakenteeseen? 40

41 4. Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Palkokasvit aluskasveina (valkoapila, puna-apila) Viherlannoitus viljavuotena Lannoitushyöty seuraavana vuotena Suositellaan viljeltäviksi seoksina 41

42 20 Aluskasvin vaikutus maan liukoisen typen pitoisuuteen N kg/ha ir+valoapila sänki ir+valoapila sänki cm 9,4 8,5 7,9 10, cm 9,5 9,5 6,7 7,4 42

43 5. Rikkakasvien hallinta 43

44 Aluskasvin kilpailu satokasvin kanssa Dia: Hannu Känkänen, MTT 44

45 Dia: Hannu Känkänen, MTT 45

46 Millainen on hyvä aluskasvi? Ei saa kilpailla liikaa satokasvin kanssa Kasvaa voimakkaasti sadonkorjuun jälkeen Kilpailu rikkakasveja vastaan Ei saa lisätä tautipainetta Hyvä esikasvi On helppo lopettaa Mitkä ovat tavoitteet?

47 Eri kasvilajien ominaisuuksia kerääjäkasvina Kasvilajin ominaisuus aluskasvina Typen kerääminen maasta Biologinen typensidonta Juuriston määrä Maan multavuuden lisäys Kasvun painottuminen syksyyn Kasvu seuraavana keväänä Typen tuotto seuraaville satokasveille Kasvilaji Valkoapila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Puna-apila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Persianapila o o o o o o o o - o o o Italianraiheinä o o o o - o o o o o o o o o o o Timotei o o o - o o o o o o o o o o o o Nurminata o o - o o o o o o o o Nurmimailanen o o o o o o o o o o o - o o o Öljyretikka/retiisi * - - Valkosinappi * - -

48 Aluskasvin siemenmääriä Kylvömäärään vaikuttaa kylvöaika, kylvötapa, maalaji ja tavoitteet Aluskasvien siemenmääriä Kasvilaji Siemenmäärä kg/ha Siemenkustannus /ha Valkoapila Puna-apila Persianapila Italianraiheinä Muut monivuotiset heinät Timotei Seokset Italianraiheinä + valkoapila Timotei + puna-apila Kerääjäkasvien siemenmääriä Öljyretikka ,55-64,65

49 Lisätietoja Sähköpostitse: Puhelimitse:

50 Yhteenveto Lisää vihreää kasvamaan

51 Kiitos!