Loviisan kaupunki. Loviisan rantaosayleiskaava Kaavaselostus

Loviisan kaupunki Loviisan rantaosayleiskaava Kaavaselostus

Loviisan kaupunki Loviisan rantaosayleiskaava Kaavaselostus pvm. 11.10.2007 työnumero 82116269 Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin: 02075 7800 www.ramboll.fi 1

Sisällys 1. JOHDANTO... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Kaava-alue... 4 1.3 Loviisan rantaosayleiskaavan tarkoitus... 5 2. TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Rantaosayleiskaava... 6 2.3 Toteuttaminen... 6 3. PERUSTIEDOT... 7 3.1 Suunnittelutilanne... 7 3.1.1 Maakuntakaava... 7 3.1.2 Seutukaava... 9 3.1.3 Yleiskaava...10 3.1.4 Asemakaava...11 3.1.5 Rakennusjärjestys...11 3.1.6 Poikkeamislupapäätökset...11 3.1.7 Säteilyturvakeskuksen ohjeet...11 3.1.8 Muut päätökset ja suunnitelmat...12 3.1.9 Pohjakartta...12 3.2 Maanomistus...12 3.3 Rakennettu ympäristö...13 3.3.1 Kokonaisrakenne...13 3.3.2 Maankäyttö ja asutus...14 3.3.3 Liikenne...14 3.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto...14 3.3.5 Palvelut...14 3.3.6 Työpaikat...15 3.3.7 Virkistys...15 3.3.8 Ympäristön häiriötekijät...15 4. LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA...16 4.1 Luonnonympäristö...16 4.2 Luonnonsuojelualueet...16 4.2.1 Natura-alueet (SL)...16 4.2.2 Yksityiset suojelualueet (SL)...16 4.2.3 Valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvat alueet...17 4.3 Maisema...17 4.3.1 Yleistä...17 4.3.2 Maisemakuva...18 4.3.3 Maisemalliset käyttösuositukset...19 5. KULTTUURIHISTORIA...20 5.1 Johdanto...20 5.2 Menetelmät...20 5.3 Aikaisemmat inventoinnit ja ylemmän asteen kaavat...20 5.4 Kulttuuriympäristöt ja rakennusperintö...21 5.4.1 Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö...21 5.4.2 Paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö...22 5.4.3 Muut inventoinnit...23 5.5 Muinaisjäännökset...24 5.6 Inventointikohteiden kuvaus...25 6. TAVOITTEET...26 6.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet...26 6.2 Maakunta- ja seutukaava...26 6.3 Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma...26 6.1 Suojelualueet ja ohjelmat...27 6.2 Rantaosayleiskaavan laadulliset tavoitteet...27 6.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen...27 2

7. RANTAOSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...28 7.1 Rantaosayleiskaavan suunnittelun tarve...28 7.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...28 7.3 Osallistuminen ja yhteistyö...28 7.4 Suunnittelun aikataulullinen eteneminen...28 7.5 Yhteenveto esitetyistä mielipiteistä...28 7.5.1 Kaavaluonnos...28 7.5.2 Kaavaehdotus...28 8. RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN KEHITTÄMISEN VAIHTOEHDOT...29 8.1 Uusi vakituinen asutus...29 8.1 Ydinvoimaloiden alue...31 8.1.1 Vaihtoehto 1...31 8.1.2 Vaihtoehto 2...31 9. KAAVARATKAISU JA SEN PERUSTELUT...33 9.1 Keskeinen sisältö ja perustelut...33 9.2 Maanomistus...33 9.3 Mitoitusperusteet...33 9.3.1 Kantatilaperiaate...33 9.3.2 Muunnettu rantaviiva...33 9.3.3 Rakennusoikeuslaskelman tulokset...34 9.4 Aluevaraukset vaihtoehto 1...34 9.4.1 Kokonaismitoitus...34 9.4.2 Asuminen...35 9.4.3 Energiahuolto...36 9.4.4 Liikenne...36 9.4.5 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet...36 9.4.6 Virkistys- ja retkeilyalueet...36 9.4.7 Suojelualueet...36 9.4.8 Vesialueet...36 9.4.9 Johtoalueet...37 9.5 Aluevaraukset vaihtoehto 2...37 9.5.1 Muutokset aluevarauksiin...37 10. KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET...38 10.1 Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö...38 10.2 Voimalaitosten jäähdytysvesien johtaminen...39 10.3 Kulttuuri- ja rakennushistoria...39 10.4 Luonto ja maisema...39 10.5 Natura-alueet...40 10.6 Liikenteelliset vaikutukset...40 10.7 Taloudelliset ja työllisyysvaikutukset...41 10.8 Sosiaaliset vaikutukset...41 10.9 Muut kaavan merkittävät vaikutukset...42 11. RANTAOSAYLEISKAAVAN SUHDE MUUHUN SUUNNITTELUUN...43 11.1 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet...43 11.2 Maakunta- ja seutukaava...43 12. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS...45 12.1 Toteuttaminen ja ajoitus...45 LÄHTEET...46 LIITTEET Liite 1: Poikkeuslupakartta Liite 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3: Rakennusoikeuslaskelma 3

1. JOHDANTO 1.1 Tunnistetiedot Loviisan rantaosayleiskaavan kaavaselostus, joka koskee 11. päivänä lokakuuta 2007 päivättyä kaavakarttaa. Rantaosayleiskaava koskee: Loviisan kaupungin Loviisanlahden itärannan ja saariston aluetta. Rantaosayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh 020 755 7800. Vireilletulo Osayleiskaava laaditaan Loviisan kaupungin aloitteesta. Loviisan kaupunki on päättänyt KH 4.4.2005, 122 ja KV 11.5.2005, 64 laatia oikeusvaikutteisen osayleiskaavan Loviisanlahden itärannan ja saariston alueelle. Kaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtävillä olosta on tiedotettu 18.3.2006. Kunnanhallituksen hyväksyminen Kaupunginhallitus on hyväksynyt rantaosayleiskaavan _._.200_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan _._.200_. 1.2 Kaava-alue Suunnittelualue sijoittuu Loviisanlahden itärannalle ja lahden eteläpuoleiseen saaristoon Loviisan kaupungin alueelle. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 5141 ha, josta manner- ja saaristoaluetta on 1504 ha ja vesialuetta 3637 ha. Kuva 1 Kaava-alueen rajaus. 4

Yleiskaava-alue muodostaa rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja matkailullisesti merkittävän kokonaisuuden. Kaavoitettavan alueen saariston luonto on kulutukselle herkkää saaristoluontoa. Suurin osa ranta-alueesta, saaret mukaan luettuna, on Loviisan kaupungin omistuksessa. Alueella on ennestään runsasta loma-asutusta. Vakituiseen asumiseen käytettyjä rantakiinteistöjä on kymmenkunta. Suurin osa alueen saarista on yleisessä virkistyskäytössä. Svartholman historiallisesti arvokas merilinnoitus lähisaarineen muodostaa alueen, joka on retkeily- ja vierasveneilykäytössä. 1.3 Loviisan rantaosayleiskaavan tarkoitus Osayleiskaavasta laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka ohjaa asemakaavoitusta ja rakentamista ranta-alueilla. Rantaosayleiskaavan tarkoituksena on Loviisanlahden itärannan ja saariston yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä eri toimintojen sijoittaminen ja yhteen sovittaminen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan, maakuntakaavaehdotuksen, kaupungin ja viranomaisten ja muiden intressitahojen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Osayleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi (MRL 35 ). Työn tarkoituksena on ohjata rakentamista sekä ideoida tulevaisuuden tarpeita tukevaa maankäyttöä ja suunnata alueelle luonteenomaista ja sen identiteettiä tukevaa maankäyttöä. Keskeistä on huomioida ydinvoimalaitosten, loma-asutuksen, Svarholman ympäristön, sekä tuulivoimaloiden alueen tarpeet ja asutuksen laajeneminen kaavaalueen pohjoisosaan. 5

2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginhallitus teki päätöksen kaavatyön aloittamisesta 4.4.2005 ja kaupungin valtuusto 11.5.2005. Vireilletulosta ja OAS:n nähtävillä olosta on tiedotettu 18.3.2006. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 26.9.2006. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin 14.11.2006. Kaavatyötä ohjaamassa on kaavatoimikunta, joka on kokoontunut viisi kertaa. Kaavaluonnokset päätettiin asettaa nähtäville 23.10.2007 2.2 Rantaosayleiskaava Rantaosayleiskaavan tarkoituksena on Loviisanlahden itärannan ja saariston yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä eri toimintojen sijoittaminen ja yhteen sovittaminen. Osayleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi (MRL 35 ). Työn tarkoituksena on ohjata rakentamista sekä ideoida tulevaisuuden tarpeita tukevaa maankäyttöä ja suunnata alueelle luonteenomaista ja sen identiteettiä tukevaa maankäyttöä. Keskeistä kaavassa on huomioida ydinvoimalaitosten ja muun maankäytön suhde. 2.3 Toteuttaminen Yleiskaava vahvistuu oikeusvaikutteisena koko kaava-alueella. Ranta-alueilla on laskettu kantatilaperiaatteella rantojen rakennusoikeus ja näin ollen yleiskaava oikeuttaa suoraan rakennuslupaan RA- ja AP-alueilla. AO-1 erillispientalovaltaiset asuinalueet tullaan asemakaavoittamaan. Kaava-alueella on tuulivoimatuotantoon soveltuva alue, joka ovat tarkoitettu toteutettavaksi YVA-menettelyn kautta. Energiahuollon alueena on osoitettu ydinvoimaloiden toimintojen alue, jonka toteuttamista ohjataan asemakaavoituksella. Ennen tuulivoimaloiden ja ydinvoimaloiden toteuttamista tulee laatia hanke YVA:t ja ydinvoimaloiden alueet tulee asemakaavoittaa. Toteuttamisaikatauluun vaikuttavat kunnan ja yksityisten maanomistajien intressit toteuttaa uusia asuinalueita. Ydinvoimaloiden toteutukseen vaikuttavat eduskunnan päätökset. Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden toteutukseen vaikuttaa yritysten intressit. 6

3. PERUSTIEDOT 3.1 Suunnittelutilanne 3.1.1 Maakuntakaava Kuva 2 Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksesta Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavahanke on vireillä. Maakunta-kaavaluonnos on ollut nähtävillä huhti-toukokuussa 2005. Maakunta-kaavaehdotus on ollut nähtävillä 1.6.-30.6.2007. Itä-Uudenmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 23.10.2007 esittää maakuntavaltuustolle maakuntakaavan hyväksymistä 12.11.2007 pidet-tävässä maakuntavaltuuston kokouksessa. Kaava-aineistoon tehtiin useita muutoksia ja tarkennuksia, jotka perustuvat kaavaehdotuksen nähtävillä oloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Seuraavassa on kuvattuna nähtävillä olleen maakuntakaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset, jotka koskevat rantaosayleiskaavan aluet-ta: Virkistys V = Virkistysalue tai virkistyskohde. Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen, alueen saavutettavuus sekä luonnonarvot. Virkistysaluemerkinnällä on osoitettu virkistysalue Pärönbottenin lahden edustalta 7

ja Stennäsuddenin niemen alueelta, sekä Stora Rövarn ja Yttre Täktarn saaret. Yksittäiset virkistyskohteet on merkitty Haruddiin, Källvikeniin, Källaan ja Björkholmeniin. MU = Maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja met-sätalouden sekä muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset. Olemassa olevia ulkoilumahdollisuuksia ja toimintoja tulee edistää ja alueiden käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkujen tai ulkoilureittien ja niihin liittyvien levähdys- ja tukialueiden toteuttaminen. Alueen ulkoilutoiminnot tulee suunnitella ja sijoittaa siten, ettei merkittävästi haitata alueen maa- ja metsätalouskäyttöä. Metsätalouden harjoittaminen alueella perustuu metsälakiin. Merkinnällä on osoitettu Hattomin ranta-alueet. Viheryhteystarve. Merkinnällä osoitetaan viheryhteydet, jotka toimivat luonnonydinalueita yhdistävän ekologisen verkoston osina. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava viheryhteyden säilyminen ja edistettävä niiden toteutumista siten, että hirvieläimien ja muun lajiston liikkumisedellytykset luonnon ydinalueiden välillä tulee turvattua. Merkinnällä on osoitettu viheryhteystarve Atomitien varteen pohjois-etelä suuntaisesti. Suojeluarvot SR = Rakennussuojelualue. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Rakennussuojelualuemerkinnällä on osoitettu Svarholman linnoituksen lähialue. Natura 2000 -alue. Luonnonsuojelulain perusteella alueelle tai sen läheisyyteen ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka merkittävästi heikentävät niitä laji- tai luontodirektiivin mukaisia luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu ohjelmaan. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä on ympäristöviranomaisille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Merkinnällä on osoitettu Källa ja Hamnholmenin NATURA-alue, sekä Pernajanlahtien ja Pernajan saariston NATURA-alue. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, maisema-alueen kokonaisuus ja identiteetti. Alueen käytöllä on turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Alueilla, joille on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Merkinnällä on osoitettu Svartholman linnoituksen ympäristön meri- ja rantaalue. Liikenne Tieliikenteen yhteystarve. Merkinnällä osoitetaan tarve uudelle Atomitielle. Seututienä kaavassa on osoitettu Saaristotie ja Atomitie. Veneilyä varten kaavassa on osoitettu venesatamat, laiva- ja veneväylät ja Hästholmenin uusi laivaväylä. Energiahuolto ja yhdyskuntatekniikka Z = Voimalinja (110 kv ja 400 kv). Voimajohtomerkinnällä on osoitettu niemen halki kulkeva pohjois-eteläsuuntainen voimajohtolinjaus. tv = Tuulivoiman tuotantoon soveltuva alue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoiman laajempaan hyödyntämiseen soveltuvat alueet. Tuulivoimaloiden sijainnit ja lukumäärät sekä toteuttamisedellytykset selvitetään ja määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Niemen keskiosassa on osoitettu tuulivoiman tuotantoon soveltuva alue. 8

EN = Energiahuollon alue. Merkinnällä osoitetaan energiahuoltoa palvelevia laitoksia tai rakenteita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suojaaluein. Alueella toimiminen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, jossa on otettu huomioon alueen turvallisuusvaatimukset. Ennen alueen toteuttamista tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvittää energiahuollon alueen käyttöönoton aiheuttamat vaikutukset ja rajoitukset mahdollisen suojavyöhykkeen ja muun toiminnan osalta. ET = Yhdyskuntateknisen huollon alue tai kohde. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin tai riittävin suoja-aluein. Alueilla tai kohteilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnällä on osoitettu Rövarhället saari. en = Ydinvoimaloiden suojavyöhyke. Suojavyöhykkeelle ei tule sijoittaa tiheää asutusta eikä laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä eikä sellaisia toimintoja, jotka voisivat vaarantaa ydinvoimalaitosten turvallisen toiminnan. Suojavyöhykkeellä sallitaan enintään 200 ympärivuotista asukasta. Alueelle rakennettaessa on toiminnan perustuttava yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä on viranomaisille, erityisesti säteilyturvakeskukselle (STUK), varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Merkinnällä on osoitettu Hästholmenin ja mantereen EN-alueiden 5 kilometrin suojavyöhykealueet. Sev = Konsultointivyöhyke. Merkinnällä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia sekä varastoalueita ympäröivä konsultointivyöhyke. Vyöhyke perustuu Seveso II direktiiviin. Merkinnällä on osoitettu Valkon sataman konsultointivyöhyke. 3.1.2 Seutukaava Itä-Uudenmaan seutukaava muodostuu neljässä vaiheessa laaditusta kaavasta. Itä-Uudenmaan seutukaava I; virkistys- ja suojelualueet; vahvistettu SM 8.10.1981 (KHO 17.7.1984) Itä-Uudenmaan seutukaava II; taajamat, liikenteen ja tekninen huollon alueet; vahvistettu YM 21.2.1981 (KHO 1986) Itä-Uudenmaan seutukaava III; kylä- ja harjualueet sekä muutoksia ja täydennyksiä edellisiin; vahvistettu YM 19.3.1999 Itä-Uudenmaan seutukaava IV; tarkistuksia ja täydennyksiä sekä valtakunnallisesti merkittävät kallioalueet; vahvistettu YM 14.11.2000 Viidennen vaiheen kaava, Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava sisältää edellisiä seutukaavoja tarkistavia ja täydentäviä aluevarauksia. Kaava on vahvistettu YM 5.4.2002 (KHO 9.11.2003) Vaihemaakuntakaavan aluerajaukset vastaavat kokonaismaakuntakaavaehdotuksen aluerajauksia. Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksen mukaisesti on vaihemaakuntakaavassa osoitettu alueet seututielle, voimajohdoille (Z), virkistykselle (V, VR), ulkoilulle (MU) ja suojelualueille (S, S2, SM ja SL). Seutukaavassa on osoitettu kaava-alueen eteläosiin saaristomaisema-alueita ja rantojensuojeluohjelmaan sisältyvä alue. Lisäksi seutukaavassa on osoitettu Småholmen saaren koillispuolelle vesiliikenteen vyöhyke (LV). Seutukaavassa ei ole merkitty tuulivoimatuotantoaluetta, eikä Atomitien yhteystarvetta. Maakuntakaavaehdotuksessa energiahuollon alue (ET) on laajentunut mantereelle ja suojavyöhyke on laajentunut pohjoiseen. 9

Kuva 3 Ote vaiheseutukaavasta 3.1.3 Yleiskaava Kaavoitettavalle alueelle Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 13.11.1985 ja koko kaupungin käsittävän yleiskaavan 9.12.1987. Kaavat ovat sisällöltään melko vanhentuneita eikä niillä ei ole nykyisen lainsäädännön mukaisia oikeusvaikutuksia. Kaava-alueen pohjoispuolella on laadinnan alla Loviisan pohjoisosan ja Tesjoen osayleiskaava. 10

3.1.4 Asemakaava Hästholmenin ydinvoimalan alueella on voimassa olevat asemakaavat (vahvistetut 8.1.1993, 18.4.1974, 27.6.1972 ; Parakkikylän ask. vahv. 22.12.89). Alueella ei ole Hästholmenin ydinvoimalan aluetta lukuun ottamatta asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. 3.1.5 Rakennusjärjestys Loviisan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 20.3.1992. Rakennusjärjestyksessä todetaan seuraavaa: 5. luku Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella 21 Rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan ja maastosuhteiltaan sovelias sekä pinta-alaltaan vähintään 2000 m². Samalle rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan yhden enintään kaksikerroksisen, kerrosalaltaan enintään 250 m² suuruisen asuinrakennuksen, johon saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisia, kerrosalaltaan yhteensä enintään 250 m² suuruisia talousrakennuksia. Rakennuksen etäisyyden naapurin hallitsemasta maasta tai yksityisen tien alueesta on oltava ainakin yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 6 m. 6. luku Rakentaminen ranta-alueelle 22 Sen lisäksi mitä on 5 luvun ensimmäisessä sekä neljännessä kohdassa sanottu, pätevät ranta-alueella seuraavat kohdat: Samalle rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan yhden enintään kaksikerroksisen, kerrosalaltaan korkeintaan 120 m² suuruisen asuinrakennuksen, johon saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisia, kerrosalaltaan yhteensä enintään 60 m² suuruisia talousrakennuksia, joiden rakentamiselle aina on oltava rakennuslupa. Ranta-alueen vähimmäisleveyden on oltava 30 m ja päärakennuksen sijainnin on oltava vähintään 25 m rantaviivasta. Enintään 20 m² suuruisen saunarakennuksen sijainnin on kuitenkin oltava vähintään 10 m rantaviivasta. 23 Rakennuspaikan on katsottava sijaitsevan ranta-alueella, mikäli päärakennus on enintään 100 m etäisyydellä rannasta. 3.1.6 Poikkeamislupapäätökset Uudenmaan ympäristökeskus on käsitellyt kaava-aluetta koskevat poikkeamisluvat. Poikkeusluvat ovat koskeneet lähinnä lomarakentamista ja käyttötarkoituksen muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Liitteessä 1 on esitetty kartta tehdyistä poikkeuslupapäätöksistä. Päätökset ovat olleet myönteisiä tai kielteisiä. 3.1.7 Säteilyturvakeskuksen ohjeet Hästholmenin ydinvoimalaitoksen toimintoja varten tulee noudattaa Säteilyturvakeskuksen ohjetta ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevista vaatimuksista. Ohjeen mukaan alle kilometrin etäisyydelle ydinvoimalaitoksesta kiinteä asutus on kielletty ja työntekijöiden majoitus tai vapaa-ajan asutusta sallitaan vain erittäin rajoitetusti. Laitosalueen viiden (5) kilometrin suojavyöhykkeelle ei saa sijoittaa tiheää asutusta. Pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200. Loma-asutusta tai vapaa-ajan toimintaa voi tällä alueella olla enemmän, mikäli kyseiselle alueelle voidaan laatia asianmukainen pelastussuunnitelma. 20 km:n etäisyydelle laitoksesta ulottuvalla varautumisalueella ei saa sijaita sellaista väestömäärää eikä asutuskeskusta, joita koskevia pelastustoimenpiteitä ei voida toteuttaa tehokkaasti. Pelastussuunnitelmassa on huomioitava erityisesti vaikeakulkuiset saaristo-olosuhteet ja loma-asutus. 11

3.1.8 Muut päätökset ja suunnitelmat Kaavoitettava alue rajoittuu idässä Ruotsinpyhtään Kulla-Lappomin rantaosayleiskaavaan, joka on saanut lainvoiman 29.6.2005. Kaava-alueen pohjoispuolella on laadinnan alla Loviisan pohjoisosan ja Tesjoen osayleiskaava. Kaavasta on laadittu kaavaluonnos, joka on ollut julkisesti nähtävillä 12.12.2006-12.1.2007. Uudenmaan ympäristökeskus on 29.3.2007 tehnyt päätöksen, jonka mukaan Atomitien varteen suunnitellussa kahdeksan tuulivoimalan puiston hankkeessa sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Fortum on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) uudesta ydinvoimalaitoksesta. Fortumin tavoitteena on, että Loviisan Hästholmenin saarelle rakennetaan tulevaisuudessa uusi ydinvoimalaitos. Fortum on jättänyt 26.6.2007 YVA-ohjelman kauppa- ja teollisuusministeriölle. Fortumin YVA:n arviointiselostuksen arvioidaan valmistuvan kesään 2008 mennessä. 3.1.9 Pohjakartta Loviisan kaupunki on laatinut alueelta uuden numeerisen pohjakartan (ilmakuvaus 2005), joka on ollut käytettävissä vuoden 2006 lopulta lähtien. Numeerista pohjakarttaa hyödynnetään kaavan laadintatyössä. Kaavan pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen peruskarttaa. 3.2 Maanomistus Suunnittelualueen suurin maanomistaja on Loviisan kaupunki. Loviisan kaupunki on vuokrannut omistamiaan ranta-alueita yksityisille henkilöille. Näitä kaupungin vuokratontteja/lomamökkejä on yhteensä n. 100 kpl. Vuokratonttien pinta-alat ovat 2000m 2 /kpl ja vuokrasopimukset ovat voimassa 31.12.2022 asti. Fortum omistaa ydinvoimalan asemakaavoitetun alueen, sekä sen lähialueita. Pienempiä alueita omistavat pääasiassa yksityiset maanomistajat. 12

Kuva 4 Loviisan kaupungin maanomistus kaavan manneralueella 3.3 Rakennettu ympäristö 3.3.1 Kokonaisrakenne Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 5141 ha, josta manner- ja saaristoaluetta on 1504 ha ja vesialuetta 3637 ha. Suunnittelualue voidaan jakaa maa-alueiden osalta selkeästi kahteen osaan, mantereeseen ja saaristoon. 13

Mantereella ranta-alueet ovat hyvin tiheää loma-asutusaluetta. Sisämaa on metsätalouskäytössä. Mantereella, niemen eteläosassa on laaja Hästholmenin ydinvoimalan toimintojen alue. Niemen halki kulkee maantie ja voimajohtolinja. Osassa saarista on tiheästi rakennettua loma-asutusta ja osa saarista on jäänyt kokonaan lomarakentamisen ulkopuolelle. Suuri osa alueen saarista on yleisessä virkistyskäytössä. Svartholman historiallisesti arvokas merilinnoitus lähisaarineen muodostaa alueen, joka on retkeily-, vierasveneily- ja virkistyskäytössä. 3.3.2 Maankäyttö ja asutus Suunnittelualueen maankäyttö muodostuu lähinnä tiheästi rakennetuista meren rannalla sijaitsevista loma-asutusalueista. Alueella on Loviisan kaupunki rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen ja maastokäyntien tietojen mukaan 16 asuinrakennusta ja 168 lomarakennusta. Rakennusten ikä ja kunto vaihtelevat alueesta riippuen. Suunnittelualueen keskiosassa sijaitsee Hästholmenin ydinvoimala. Suunnittelualueella voidaan arvioida lomailevan noin 350-500 ihmistä ja asuvan ympärivuotisesti noin 20-40 ihmistä. 3.3.3 Liikenne Alueen tieyhteydet ovat kohtuullisen hyvät. Alueen pohjoisosan halki kulkee luode-kaakkosuunnassa Saaristotie (nro 11927), joka jatkuu suunnittelualueesta itään. Atomitie (nro 1583) kulkee asfaltoituna etelään Hästholmenin ydinvoimalalle. Määrlahdesta etelään Saaristotien ja Atomitien risteykseen keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on noin 1260 ajoneuvoa, josta raskaita ajoneuvoja on noin 40. Kyseisestä risteyksestä etelään Hästholmeniin kulkeva keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 725 ajoneuvoa, josta raskaita ajoneuvoja noin 20. (Tiehallinto 2007) Saaristotien alkuosa on varsin mutkaista ja mäkistä, mistä johtuen suurin osa tiestä on merkitty ohituskiellolla. Tiehallinto on laatinut tarveselvityksen Atomitien jatkamiseksi suunnittelualueen pohjoisosan halki VT 7:lle. Selvityksessä todetaan, että nykyinen tien poikkileikkaus on nopeusrajoitukseen ja liikennemäärään nähden liian kapea. Tein vaakaja pystygeometria on paikoin puutteellinen, eikä täytä 80 km/h nopeustavoitteen vaatimuksia. Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmana ovat kevyenliikenteen väylän puuttuminen, poikkileikkauksien kapeus, sekä paikoin puutteellinen geometria. Atomitien jatkamisesta VT7:lle on laadinnan alla aluevaraussuunnitelma. Muut alueen tiet ovat yksityisteitä. Kevyenliikenteen väyliä ei kaava-alueelle ole rakennettu. Kaava-alueen länsireunassa kulkee laivaväylä (syvyys 8,5m) ja veneväylä (4,6m). Hästholmenin vieritse johtaa veneväylät (1,2m ja 3,0m) Klobbfjärdenille. 3.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Svartholman saaresta on johdettu vesi- ja viemäriputki Hästholmeniin. Muutoin alueen vesi- ja jätehuolto on järjestetty kiinteistökohtaisesti. 3.3.5 Palvelut Suunnittelualueella ei ole kunnallisia palveluita, ei koulua, eikä kauppaa. Kunnalliset palvelut sijoittuvat pääasiassa Loviisan kaupunkiin, joka sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä. Päivittäisten elintarvikkeiden hankinnassa ja muissa ostoksissa tukeudutaan lähinnä Loviisan keskustan palveluihin. 14

3.3.6 Työpaikat Suunnittelualueella sijaitsee Hästholmenin ydinvoimala, joka on merkittävä työnantaja koko Loviisan seudulla. Fortumin ydinvoimalat työllistävät suoranaisesti noin 800 henkilöä. 3.3.7 Virkistys Suunnittelualueen saaria käytetään yleisesti virkistystoimintaan. Alueen pohjoisosassa sijaitsee uimaranta ja Källassa, niemen kaakkoisosassa, on pieni leirintäalue, joka on uimarantakäytössä. Mantereella metsäalueiden virkistyskäyttöä rajoittaa kivikkoinen ja louhikkoinen maapohja. Svartholman merilinnoitus on merkittävä matkailukohde kesäisin. Svartholma on itäisen Suomenlahden suosituin veneilijöiden ja retkeilijöiden käyntikohde, joka sijaitsee venereittien varrella. 3.3.8 Ympäristön häiriötekijät Ydinvoimala tuo rajoituksia suunnittelualueen maankäytölle. Suurin osa kaavaalueesta kuuluu laitosaluetta ympäröivän 5 km suojavyöhykkeen sisälle. Suojavyöhykkeellä on voimassa maankäyttöön kohdistuvia rajoitteita. Suojavyöhykkeen alueelle ei saa sijoittaa tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa oleskelee huomattavia ihmismääriä. Suojavyöhykkeelle ei myöskään tule sijoittaa sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Lisäksi koko 5 km:n suojavyöhyke alueella tulisi pysyvien asukkaiden määrä pitää pienempänä kuin 200. 15

4. LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Kaava-alueen luonnonympäristö- ja maisema-arvot on kuvattu yksityiskohtaisesti erillisessä luonto- ja maisemaselvityksessä. 4.1 Luonnonympäristö Kaavoitettava alue sijaitsee eteläboreaalisella vuokkovyöhykkeellä ja sijoittuu lähelle hemiboreaalisen vyöhykkeen rajaa. Alue on Itä-Uudenmaan metsä-, rannikko ja saaristoluontoa, jonka lajistossa näkyy mereisyyden vaikutus. Kaavoitettavan alueen metsät ovat kivikkoisia kangasmetsiä, joiden kosteissa painanteissa esiintyy pieniä soita. 4.2 Luonnonsuojelualueet 4.2.1 Natura-alueet (SL) Källaudden - Virstholmen (SCI, FI0100080) on Loviisan itäosassa merialueella ja rannikolla sijaitseva Natura-alue. Suurin osa alueesta on vesialuetta, mutta siihen kuuluu myös rannikon suuntainen harjujakso. Harjujakson korkeimmat huiput kohoavat vedenpinnan yläpuolelle pieniksi hiekkasaariksi, lisäksi alueen eteläosassa on kaksi harjuniemeä ja niiden väliin jäävä flada. Källaudden Virstholmenin alueella luontodirektiivin luontotyypeistä vallitsevin on Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen sekä vedenalainen kasvillisuus. Muita alueella esiintyviä luontotyyppejä ovat rannikon laguunit, rantavallien yksivuotinen kasvillisuus, Fennoskandian metsäluhdat sekä Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta. Kaava-alueen lounaislaidalla on Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueeseen (SCI/SPA, FI0100078) kuuluvia alueita. Kyseiseen Natura-alueeseen sisältyy pääsääntöisesti merialueita. Natura-alueen vesialueilla suojellaan merenpohjaa, vedenalaista luontoa ja veden laatua vesilain nojalla. Natura-aluerajauksen sisään jäävistä maa-alueista vain erikseen mainitut kuuluvat suojelualueisiin. Loviisan kaava-alueelta tähän kokonaisuuteen sisältyy Kuggenin yksityismaan suojelualue. Merensuojelualueella esiintyviä luontodirektiivin luontotyyppejä ovat Itämeren boreaaliset kapeat murtovesilahdet, rannikon laguunit, riutat, rantavallien yksivuotinen kasvillisuus, kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus, Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot, Itämeren boreaaliset luodot ja saaret, Itämeren boreaaliset rantaniityt, kostea suurruohokasvillisuus, Fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät, Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta sekä Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen sekä vedenalainen kasvillisuus. 4.2.2 Yksityiset suojelualueet (SL) Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee Haruddenin luonnonsuojelualue (YSA013470). Suojelualueen puusto on luonnontilaista vanhaa havupuusekametsää ja alueen koko on noin 5 hehtaaria. Aarniometsäluonteisen puuston ikä on noin 160 vuotta. 16

Kuva 4-2 Haruddenin luonnonsuojelualuetta. Kaava-alueelle sijoittuu myös osa Kuggenin luonnonsuojelualueesta (YSA010131). Kuggenin linnustonsuojelualue sijaitsee merialueella Loviisan ja Pernajan kuntien rajalla kaava-alueen lounaislaidalla. Kuggen on soraluoto, jonka suojelualueeseen sisältyy myös vesialuetta luodon ympäriltä. Suojelualueen kokonaispinta-ala on 11,35 hehtaaria ja noin puolet tästä sijoittuu Loviisan puolelle kaava-alueelle. Kyseinen yksityismaan suojelualue sisältyy lisäksi Pernajan Natura-alueisiin (Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue). 4.2.3 Valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvat alueet Harjujensuojeluohjelma Källan ja Hamnholmenin (HSO010010) harjujakso on todettu harjujensuojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi. Se on edustava kasvillisuudeltaan, maisemaltaan ja geomorfologialtaan sekä maankohoamisen aikaansaaman kehityksensä vuoksi. Harjujensuojeluohjelmaan kuuluva alue sisältyy Källaudden Virstholmenin Natura-alueeseen. Rantojensuojeluohjelma Kaava-alueen eteläosassa merialueella on Pernajanlahden rannikon (RSO010003) rantojensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita. Loviisan puolelta kyseiseen suojeluohjelmaan sisältyviä maa-alueita ovat Yttre Täktarn ja Yttre Täktarnören. 4.3 Maisema 4.3.1 Yleistä Suunnittelualue sijoittuu maisemallisesti tarkasteltuna Eteläiseen rantamaahan ja siellä tarkemmin Suomenlahden rannikkoseutuun. Suomenlahden rannikolla paljaiden ja metsäisten kalliomaiden osuus on huomattavan suuri. Alueen maisema on monivivahteista, mikä johtuu maa- ja kallioperän sekä merenlahtien aiheuttamasta rikkonaisuudesta. Suunnittelualue sijaitsee rapakivialueella, jossa esiintyy paljon louhikkoisia kivikoita ja siirtolohkareita. Alueen saaret saavat rapakiven takia särmikkäitä muotoja. 17

4.3.2 Maisemakuva Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, eikä perinnemaisemia. Suunnittelualueella sijaitsee Svartholman merilinnoitussaari, joka on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Kulttuurihistoriallisiin kohteisiin liittyviä näkökohtia on käsitelty kulttuurihistoriallisessa selvityksessä. Suunnittelualueen maisemakuvassa on tyypillistä loma-asutuksen keskittyminen ranta-alueille, paikoin hyvin lähelle rantaviivaa. Rantaviivan läheisyyteen rakennetut lomarakennukset näkyvät selvästi yksittäisinä kohteina kaukomaisemassa, tarkasteltaessa aluetta esim. Valkosta. Alueilla, joissa lomarakennusten ja rannan välissä on säilytetty rantapuusto sulautuvat osaksi metsäistä maisemaa, eivätkä yksittäiset lomarakennukset erotu kaukomaisemassa. Rantarakentamiselta vapaaksi jääneet lahdet ovat ruovikkoisia. Mantereen sisämaa-alueet ovat pysyneet rakentamattomina ja ovat tehokkaassa metsätalouskäytössä. Laajat avohakkuut pirstaloivat maisemakuvaa. Avokalliot, suonotkelmat ja mökkitiet luovat mantereen metsäiselle alueelle omat yksityiskohtansa. Lekarbergetin laaja kallioalue silokallioineen ja jyrkänteineen on säilynyt lähes koskemattomana metsäisenä lakialueena. 400 kv:n voimajohtolinjaaukea hallitsee merkittävästi manneralueen lähimaisemaa ja voimajohtojen pylväsrakenteet näkyvät myös kaukomaisemassa mm. mereltä katsottuna. Svartholman linnoitus suunnittelualueen keskiosassa luo Loviisanlahden maisemaan keskeisen kiinnekohdan. Hästholman ydinvoimala-alue hallitsee suunnittelualueen keskiosan maisemakuvaa. Korkeat mastot (120m), piiput (90m), voimajohtolinjat tolppineen ja voimalarakennukset luovat alueelle teollisen, rakennetun maisemaelementin. Suurimittakaavaiset voimalaitosrakennukset näkyvät laajalle alueelle pienipiirteisessä rannikko- ja saaristomaisemassa. Suunnittelualueen eteläosaa halkoo saaririntama. Saaririntamaan kuuluu pieniä luotoja, tiiviisti rakennettuja saaria ja rakentamattomana pysyneitä saaria. Saaret ja luodot luovat Suomenlahdelta ja laivaväyliltä aluetta tarkasteltuna luonnontilaisen kokonaisuuden. Björkholmenin saaren länsiosassa ja Stora Täktarnin saaren eteläosassa sijaitsevat avoimet, puuttomat silokallioiset ranta-alueet ovat maisemallisesti luonnonkauniita kohteita. Kuva 5Manneralueen maisemaa hallitsevat metsätalous ja voimajohtolinjat. 18

Kuva 6 Viistokuva Hästholmenin ydinvoimalasta ja etelästä saaristoalueesta. 4.3.3 Maisemalliset käyttösuositukset Ranta-alueelle rakennettujen loma- ja vakituisten rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä puusto ja muu kasvillisuus tulisi säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Rantavyöhykkeen metsätalousalueilla rantapuuston käsittely tulee tehdä metsänhoidon suositusten mukaisesti. Maiseman kannalta arvokas, luonnonsuojeluohjelmiin ja/tai strategioihin kuulumaton metsäinen lakialue, Lekarberget, olisi syytä merkitä MY merkinnällä alueena, jolla on ympäristöarvoja. Maisema-arvojen turvaamiseksi MY alueella voidaan tarvittaessa vaatia maisemaa merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin maisematyölupa. Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsevat Stora Täktarnin ja Björkholmenin silokallioiset alueet tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle ja merkitä kaavaa maisemallisesti arvokkaina alueina (ma). Näillä alueilla maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava toimenpide tulisi sallia vain maisematyöluvalla. Suunnittelualueen etelä- ja keskiosan pienten saarien maisemallinen kokonaisuus tulisi säilyttää, eikä näille alueille tulisi osoittaa uutta rakentamista. Nämä alueet tulisi merkitä kaavassa metsätalousvaltaisina alueina, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1). Näillä alueilla maisemaa muuttavat toimenpiteet tulisi sallia vain maisematyöluvalla. 19

5. KULTTUURIHISTORIA Kulttuurihistorialliset kohteet on kuvattu yksityiskohtaisesti erillisessä kulttuurihistoriallisessa selvityksessä. 5.1 Johdanto Kulttuuriympäristö käsittää rakennetun kulttuuriympäristön, kulttuurimaiseman ja esihistoriallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Kulttuurimaisemassa näkyvät ihmisen toiminnan jäljet ja luonnon elementtien kuten maaperän, maastonmuotojen ja ilmaston hyödyntäminen. Kulttuuriympäristön ylläpidon ja suojelun lähtökohtana on nykyinen lainsäädäntömme, erityisesti maankäyttö- ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki, kirkkolaki sekä kansainväliset sopimukset ja suositukset. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen (MRL 39 ). Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, rakennetun ympäristön tai kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset, MRL 41 ). Muinaisjäännökset ovat aina muinaismuistolailla suojeltuja. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) kuuluu kulttuuriperinteen säilyttäminen. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä alueidenkäytön suunnittelun yhdeksi tavoitteeksi on asetettu kulttuuriarvojen vaaliminen. Tämä kulttuurihistoriallinen selvitys kuuluu osana Loviisan itäosan ranta-alueelle ja lähisaariin laadittavaa osayleiskaavaa varten tehtyihin nykytilan selvityksiin. Selvitys antaa kuvan kulttuuriympäristön nykytilasta ja kulttuurihistoriallisista arvoista sekä kulttuuriympäristön huomioon ottamisesta osayleiskaavassa. 5.2 Menetelmät Kulttuurihistoriallinen selvitys on laadittu käyttäen apuna olemassa olevia seutukaavaliiton, maakuntaliiton ja ympäristökeskuksen inventointitietoja sekä maastokäyntejä. Aikaisempien selvitysten kohteet ja mahdolliset uudet kohteet kierrettiin ja valokuvattiin maastossa. Maastoinventoinnissa on käyty läpi kaikki ennen vuotta 1941 rakennetut rakennukset. Maastoinventoinnin ulkopuolelle on rajattu Hästholmenin asemakaavoitettu alue. 5.3 Aikaisemmat inventoinnit ja ylemmän asteen kaavat Museoviraston ja ympäristöministeriön Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt selvityksessä on huomioitu kaava-alueelta Svartholma. Maakuntakaavaluonnoksessa on muinaismuistoalueena (SM) merkitty Svartholman linnoituksen ja Begravininholmenin alue. Alueen käytön suunnittelussa tai pääkäyttötarkoitusta toteutettaessa on otettava huomioon, että alueella on arkeologisia, maisemallisia, kulttuurihistoriallisia tai muita erityisiä ympäristöarvoja, joita tulee suojella. Maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu Svartholman linnoituksen ympäristön meri- ja ranta-alue maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, maisema-alueen kokonaisuus ja identiteetti. Alueen käytöllä on turvattava 20

merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Alueilla, joille on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. 5.4 Kulttuuriympäristöt ja rakennusperintö Selvitysalueen rakennuskanta on pääosin lomakäytössä olevia mökkejä: osa vanhoja kalastajatupia, joita on yleensä laajennettu ja osa viime vuosikymmenten aikana lomakäyttöön rakennettuja mökkejä. Rannalla olevista mökeistä arvokkainta rakennuskantaa edustavat pitsityylin huvilat ja isommat kalastajatilat hyvin säilyneine pihapiireineen. Alueen valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä edustaa Svartholman linnoitussaari. Paikallisesti arvokkaana melko yhtenäisenä kylämiljöönä on otettu esiin Småholmenin pohjoisrantaan syntynyt asutus. 5.4.1 Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Svartholma Svartholman merilinnoitus sijaitsee Loviisan edustalla. Svartholman linnoitustyöt aloitettiin vuonna 1748 eversti Augustin Ehrensvärdin suunnitelmien pohjalta. Linnoitus valmistui keskeisiltä osiltaan jo 1750-luvun aikana, eräitä täydentäviä rakennustöitä tehtiin vielä 1770- ja 1780-luvuilla. Krimin sodan aikana englantilaiset räjäyttivät linnoituksen bastionit, minkä jälkeen linnoitus rappeutui käyttämättömänä. Svartholma on symmetrinen bastionilinnoitus, jonka puolustus oli suunniteltu kolminkertaiseksi. Linnoituksen uloimman puolustuskehän muodosti rantavarustus, joka mutkittelevana ja avoimena kiersi saaren rantaviivassa. Varustus porrastui korkeussuunnassa päälinnoituksen kanssa siten, että linnoituksen tykistö saattoi ampua rantavarustuksen yli tai eteen. Tärkein puolustusrakennelma saarella oli päälinnoitus. Svartholman bastioneista ja niitä yhdistävistä kurtiinimuureista muodostui päävarustus eli donjoni, jota raveliinit itä- ja länsisivuilla sekä tenalji (norra strandwärck) saaren pohjoisrannassa täydensivät. Bastionit ja kurtiinit muodostivat bastionirintaman, joita linnoituksessa oli kaikkiaan neljä. Nämä lähes pääilmansuuntien mukaan suunnatut rintamat muodostivat samalla linnoituksen pääpuolustussuunnat. Linnoitus antautui Suomen sodan aikana 18. maaliskuuta vuonna 1808. 21

Kuva 7 Näkymä Svartholman saarelle ja taustalla oleville linnoitukseen liittyville saarille Hautasaarelle, Arestisaarelle ja Ruutikellarinsaarelle. Venäläisellä kaudella Svartholmaa käytettiin osittain vankilana ja osittain sotilastukikohtana vuoteen 1832, jolloin se siirrettiin siviilihallinnon alaisuuteen. Vankilatoiminta saarella lopetettiin Krimin sodan alussa. Englantilainen laivasto-osasto räjäytti tyhjilleen jääneen linnoituksen 7.7. vuonna 1855. Muinaistieteellinen toimikunta aloitti tutkimukset Svartholman rauniolla vuonna 1911. Rauniot olivat 1960-luvun alkuun saakka useiden metrien vahvuisen purkujätekerroksen peitossa, kunnes rakennusten jäännökset sisäpihan itä- ja länsisivuilla paljastettiin vuosina 1963-1964. Museovirasto aloitti Svartholman linnoituksen suunnitelmallisen restauroinnin 1960-luvun lopulla. Päälinnoituksen restaurointi ja saaren ympäristön kohennustyöt valmistuivat vuonna 1998. Svartholma on viime vuosina kehittynyt nopeasti myös matkailukohteena. Matkailukäyttöä on lisätty ja lisätään muinaisjäännösten ehdoilla. Suojelumääräykset vaikuttavat myös linnoituksen ympäristön käyttöön. Saarella on paikkoja, joissa ei voi liikkua sortumavaaran tai kulutukselle alttiin maaperän ja kasvillisuuden takia. Mantereen ja linnoituksen väliset pienet saaret ovat kuuluneet osana linnoitustoimintaan. Hautasaarella on linnoitusaikakauden hautoja muistomerkkeineen, Arestisaarella pidettiin vankeja ja Ruutikellarinsaarella oli ruutivarasto, jonka kivijalka on vieläkin nähtävissä saarella. 5.4.2 Paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö Småholmenin pohjoisrannalla on alkuperäiseltä miljööltään hyvin säilynyt kylä kalastajamökkeineen ja luotsitupineen, jotka ovat nykyisin kesämökkikäytössä. Saarien välissä on suojaisa satama. Rannalla kasvaa iäkästä puustoa ja etenkin venelaiturin kupeessa oleva vanha saarni kuuluu oleellisena osana perinteiseen kylänäkymään. Småholmen tulee kyläkuvallisesti arvokkaana alueena, jolla uudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. 22

Kuva 8 Näkymä Småholmenin pohjoisrannalla sijaitsevaan kylämiljööseen. 5.4.3 Muut inventoinnit Selvitysalueella sijaitsee Lekarbergetin Luotsivartiotupa, joka on inventoitu Merenkulkulaitoksen inventoinnissa. Lekarbergetin luotsivartiotupa 1885 Kuvaus: Lekarbergetin luotsivartiotupa sijaitsee Loviisan itäpuolella, kaupunkiin johtavan väylän varrella. Vartiotupa on yksinkertainen puurakennus, jossa ei ole luotsitoimintaan viittaavia erityispiirteitä. Samantyyppisiä vartiotupia on säilynyt muun muassa Uudenkaupungin Vallimäellä ja Siipyyn Yttergrundissa. Rakennuksen ulkoasu on erittäin hyvin säilynyt, mutta sen tilajako ja interiööri ovat muuttuneet. Kohde on avoimella paikalla kalliorinteen päällä ja sen yhteys Loviisan kaupunkiväylään on selkeä. Rakennuksen lähistöllä on kuitenkin muutamia uudempia huvilarakennuksia ja sen keskeinen maisema-asema on heikentynyt. Lekarbergetin luotsivartiotupa on maisemahistoriallisesti arvokas rakennusmuistomerkki. Se on myös hyvä esimerkki kaupunkiväylän varressa toimineesta luotsiasemasta. Suojelutavoite: Kohde kuuluu luokkaan 2. Maisemanhoidossa ja maankäytön suunnittelussa tulee huolehtia, että kohde säilyttää eheytensä ja historiallisen arvonsa ja että sen asema rakennetun ja/tai luonnonympäristön näkyvänä kulttuurihistoriallisena osatekijänä säilyy. Rakennus / rakennelma tulee säilyttää. Kohdetta tulee hoitaa ja käyttää siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 23

Kuva 9 Lekarbergetin luotsitupa 5.5 Muinaisjäännökset Selvitysalueen saarissa on useita kiviröykkiöitä, jotka ovat ilmeisesti historiallisena aikana rakennettuja kummeleita. Merenkulun väylänkulkua osoittavia käytännöllisiä ja kestäviä kivistä kasattuja kummeleita rakennettiin yleisesti 1700- ja 1800-luvuilla kaikkialle Suomen rannikkoalueille. Kummelien rakentaminen alkoi hiipua 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun loistotekniikan yleistyessä. Merimerkeiksi rakennetut kivikummut muistuttavat pronssikautisia hiidenkiukaita sekä rakenteiltaan että sijoittelultaan. Källan rannalta nousevalla kumpareella on toisen maailmansodan aikaisia linnoituskaivantoja. Kohde pitäisi rauhoittaa ja kunnostaa lähihistorian muistomerkkinä. Virstholmen saaresta lounaaseen sijaitsee Kommendanten merimerkkinä toiminut kivi, joka on mukana kohteena Itä-Uudenmaan ympäristöhoitoinventoinnin yhteenvedossa 1988. Palikbergetin laella laaja-alaisella enemmän tai vähemmän yhtenäisellä kalliopaljastumalla sijaitsee hautaröykkiöitä, röykkiöiden pohjakiveyksiä ja hajotettujen röykkiöiden jäännöksiä kuudessa paikassa. Pohjoisin röykkiö on parhaiten säilynyt, kraaterikeskustainen, halkaisija 5-6 m, korkeus 0,7-0,8 m. Toisessa säilyneistä kohteissa on kaksi pitkänomaista kivilatomusta. Kaava-alueella tunnetaan tällä hetkellä neljä vedenalaista muinaisjäännöstä. Hudofjärdenillä on 1822 uponneen loviisalaisen purjealus Fortunan hylky. Svartholman pohjoispuolella on kaksi pienen aluksen tai veneen hylkyä, sekä lisäksi Gyttjevikenin rannassa yksi hylky. 24

5.6 Inventointikohteiden kuvaus Arvotuksessa on huomioitu rakennusten kokonaisuus, pihapiiri ja sijoittuminen maisemaan sekä mahdollisuuksien mukaan rakennus- ja henkilöstöhistoriaa. Inventointikorteissa kohteen arvotusluokka on esitetty pelkällä kirjaimella A, B tai C. Arvotusperiaatteet ovat Kymenlaakson maakuntamuseon ja Uudenmaan ympäristökeskuksen antamien ohjeiden mukaisia. Arvotuksessa rakennukset jaettiin seuraaviin luokkiin: A luokkaan kuuluvat kulttuurihistoriallisesti erittäin tärkeät rakennukset, jotka ovat säilyneet historiallisessa asussaan. Kohteet muodostavat pihapiireineen ja talousrakennuksineen ehjän kokonaisuuden. Kohteet sijaitsevat rantavyöhykkeellä, joten niiden maisemallinen arvo on myös merkittävä. Näiden kohteiden säilyminen tulisi turvata ja kohteet tarvittaessa merkitä kaavoituksessa suojelumerkinnällä. Kohteiden historiallista asua koskevat muutostoimenpiteet pitäisi tehdä museoviranomaisen ohjauksessa. Rakennusten purkamisen tulisi edellyttää purkamislupaa. A luokan kohteet tulee merkitä kaavakarttaan ja kaavamääräyksiin tulee kirjata, että maankäyttö- ja rakennuslain 41 2 momentin perusteella arvokasta rakennuskantaa ei saa purkaa. B luokkaan kuuluvat kulttuurihistoriallisesti tärkeät rakennukset, jotka ovat aikansa tyypillisiä edustajia. Rakennuksessa voi olla uudempia kerrostumia. Muutokset on tehty säilyttämällä kuitenkin historiallinen ilme, joka on mahdollista palauttaa. Kohteet tulisi kaavoituksessa varustaa tarvittaessa /s-merkinnällä. Suojelutavoitteisiin pyritään rakennusvalvonnan ohjauksella. C luokkaan kuuluvat muut kohteet, joihin on tehty huomattavia muutoksia ja jotka ovat kuitenkin kylärakenteen, henkilöhistorian tai maiseman kannalta tärkeitä. Rakennuksen historiallinen ilme on mahdollista palauttaa. Kohteissa tulisi ensisijaisesti pyrkiä olemassa olevan maisemarakenteen säilyttämiseen yleistä maankäyttöä ohjaamalla. Kaikista inventointiin mukaan otettujen kohteiden purkusuunnitelmista on aina ilmoitettava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Kunnan rakennusvalvontaviranomaiset tekevät päätöksen purkuluvasta tai kohteen suojelutoimiin ryhtymisestä sekä pyytävät tarvittaessa lausunnon alueelliselta ympäristökeskukselta ja maakuntamuseolta tai museovirastolta. Arvokkaimmat kohteet merkitään rantaosayleiskaavaan erityisinä kohteina. Kiinteistönomistajalla on mahdollisuus hakea kunnostusavustusta inventoinnissa mukana oleville kohteille. Yhteenveto inventoinnista: Kaava-alueen olemassa olevien rakennuspaikkojen kokonaismäärä on 189 kpl. Inventoinnin arvotukseen kuuluu 38 rakennuskohdetta. Inventoidut rakennuskohteet on kuvattu erillisessä kulttuurihistoriallisessa selvityksessä. Luokka Kohdemäärä Osuus inventointikohteista Osuus koko rakennuskannasta A-luokka 13 kohdetta 34 % 7 % B-luokka 14 kohdetta 37 % 7,5 % C-luokka 11 kohdetta 29 % 6 % 25

6. TAVOITTEET 6.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maankäytön suunnittelua ja kaavoitustyötä ohjaavat valtioneuvoston päättämät, maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n mukaiset valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (Valtioneuvoston päätös 26.11.2001). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluvat toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, sekä toimiva yhteysverkko ja energianhuolto. Toimivassa aluerakenteessa on keskeistä aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Elinympäristön laadussa on keskeisenä tavoitteena viheryhteyksien yhtenäisyys. Luonnonvarojen vaalimisessa on keskeistä luonnonvarojen saatavuuden turvaaminen tuleville sukupolville. Energiahuollon osalta tavoitteena on uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman, hyödyntämismahdollisuuksien edistäminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien kaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. 6.2 Maakunta- ja seutukaava Yleiskaavoituksessa huomioidaan seutukaavan ja maakuntakaavan merkinnät ja otetaan ne huomioon uutta maankäyttöä suunniteltaessa. Maakuntakaavan tavoitteista rantaosayleiskaavan alueella ovat keskeisiä suojeluarvojen säilyttäminen, ulkoilu- ja virkistysalueiden osoittaminen ja energiahuollon tarpeiden huomioiminen. Energiahuollon osalta tavoitteita ovat ydinvoimalan tarpeiden ja tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osoittaminen. 6.3 Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma on liitteenä 2. Loviisan kaupunki on asettanut rantaosayleiskaavalle osallistumis- ja arvioimissuunnitelmassa seuraavat tavoitteet: Yleiset tavoitteet edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja seutukaavan/ maakuntakaavan toteutumista vahvistaa alueen identiteettiä vahvistaa Loviisan vetovoimaisuutta asuinpaikkana ja matkailukohteena edistää alueelle soveltuvien elinkeinojen harjoittamista Kulttuuriperintö edistää alueen maisema-, luonto- ja kulttuuriarvojen säilymistä korostamalla niiden ominaispiirteitä tukevia elementtejä ja sopeuttamalla maankäyttö niiden luontevaksi osaksi edistää vanhan saaristoasutuksen ominaispiirteiden ja miljöön säilyttämistä sekä saariston elinkeinojen tukemista Luonnonympäristö rakennusoikeuden siirtäminen arvokkailta alueilta (muinaismuisto, luonnonarvot, Natura-alue) muualle mahdollisuuksien mukaan vahvistaa historiallisesti arvokkaan Svartholman saariketjun käyttötarkoitukseltaan profiloituneiden saarien ja niiden historiallisen arvon säilymistä (Viaporin linnoitusketjun osa, muinaismuistolailla suojeltuja) 26