TYÖNUMERO: E26192.00 UURAISTEN KUNTA HIRVASKANKAAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE
Muutoslista HYVÄKSYTTY EHDOTUS 27.7.2015 TRYS TRYS MKIR MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 2 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 2 3.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.2 Luonnonympäristö ja maisema... 3 3.3 Rakennettu ympäristö... 3 3.4 Muinaisjäännökset... 4 3.5 Ympäristön häiriötekijät... 4 3.6 Maanomistus... 4 3.7 Suunnittelutilanne... 4 3.7.1 Valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat... 4 3.7.2 Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireilletulo... 11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 11 4.4 Asemakaavan tavoitteet ja eteneminen... 12 4.4.1 Lähtökohtatavoitteet... 12 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet ja tarkentuneet tavoitteet... 12 4.5 Suunnitteluvaiheen käsittely ja päätökset... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.1.1 Mitoitus... 13 5.2 Aluevaraukset... 13 5.2.1 Korttelialueet... 13 5.2.2 Muut alueet... 14 5.2.3 Tie- ja katualueet... 14 5.2.4 Muut merkinnät:... 14 S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere PL 669, 20701 Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5 Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
repo001.docx 2012-03-29 5.2.5 Asemakaavamääräyksiä... 15 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 16 6.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön... 16 6.2 Vaikutukset liikenteeseen... 16 6.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 16 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 16 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 Liitteet: Liite 1) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2) Havainnepiirustus 3) Tilastolomake 4) Vastineet luonnosvaiheen palautteesta (ehdotusvaiheessa luonnosvaiheen palautteet ja vastineet, hyväksymisvaiheessa palautteet ja vastineet ehdotusvaiheesta) 4 (21) 26.8.2015 t u:\133_kaavoitus\asiakaskohteet_sijaintikunta\uurainen\hirvaskangas\d_suunnitelmat\luonnos\tekstit\2014\hirvaskangas_ak_selostus_luonnos_.docx
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee päivättyä asemakaavaluonnoskarttaa. Asemakaava koskee: tiloja 892:402:1:95, 892:402:1:138, 892:402:1:248, 892:402:1:249, ja 892:402:1:507, sekä tie- ja katualueita. Asemakaavan muutos koskee: Korttelin 15 tontteja 1-3 ja korttelin 16 tontteja 6-8 sekä lähivirkistysaluetta. Asemakaavalla muodostuu korttelin 15 tontit 1-3, korttelit 300 307 ja lähivirkistysalueet, muinaismuistoalue, luonnonsuojelualue, suojaviheralue sekä katu- ja tiealueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Uuraisten kunnan koillisosaan, Hirvaskankaan alueelle, rajoittuen Äänekosken kaupungin rajaan. Uuraisten keskustaan on matka noin 15 kilometriä ja Jyväskylään 32 kilometriä. Kaavoitettava alue sijaitsee Valtatie 4 länsipuolella, Uuraistentien molemmin puolin. Kaava-alueen alueen pinta-ala on 34,62 hehtaaria. Alue on osittain kunnan ja osittain yksityisessä omistuksessa. Kartta 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. 1 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
Uuraisten kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan päivänä kuuta 20. Kaavan vireilletulosta on kuulutettu 16.5.2013. 1.3 Kaavan tarkoitus Uuraisten kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Hirvaskankaan asemakaavan laajentamisen käynnistämisestä 11.6.2012 ( 184). Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa alueelle työpaikka- ja liikerakentamista. Kaavatyön ohessa tarkastellaan Uuraistentien liikennejärjestelyjä. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireilletulosta on kuulutettu 16.5.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, valmisteluaineisto ja kaavaluonnos nähtävillä..201. Kaavaehdotus nähtävillä..201. Hyväksyminen: Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan..20. 2.2 Asemakaava Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa työpaikka- ja liikerakentamista valtatie 4:n läheisyyteen. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan Uuraistentien liikennejärjestelyjä. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 34,62 hehtaaria, josta korttelialuetta on 9,65 ha. Kaavalla osoitettu enimmäisrakennusoikeus on 33419 k-m². Alueen suurin sallittu kerrosluku on II. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutos tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Uuraisten kunnan koillisosassa, rajautuen Äänekosken kaupungin rajaan kaava-alueen itä- ja eteläosistaan. Lännestä kaava-alue rajautuu Hirvaskankaan asemakaavaan. Kaava-alueella sijaitsee Kylmähaudan muinaisjäännös sekä luonnonsuojelualue, josta osa on NATURA 2000- kohdetta. Kaava-alueen vieressä, Uuraistentien varressa on käytöstä poistuva maa-aineisten ottoalue. 2 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
3.2 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue on pääosin rakentumatonta metsätalousmaata. Luontokohteista merkittävin on Kylmähaudan lähteikkö, joka on osoitettu myös Natura2000-kohteeksi (Hitonhaudan- Kylmähaudan- Hirvasjoen Natura 2000). Kohde on Keski-Suomessa hyvin harvinainen rinne- ja lähteikkösuo. Lähteikön ja sen reunasta jyrkkänä nousevan rinteen rajassa on tihkupintoja ja rautapitoisia avolähteitä. Rinteillä kasvaa vanhempia haapoja ja kuusikkoa. Kylmähaudassa kasvaa useita harvinaisia ja vaateliaita kasvilajeja. Lähteikössä on liito-oravan ja peukaloisen reviirit ja sieltä on löydetty valtakunnallisesti vaarantunut kovakuoriainen, pyörörutavesieläin ja silmällä pidettävä Myllaena brevicornis- kovakuoriainen. Karvarin luonnonsuojelualue sisältyy Natura 2000 kohteeseen. Kaava-alueelta on tutkittu ja havaittu liito-oravia Uuraisten Hirvaskankaan osayleiskaavan ja rantayleiskaava-alueen liito-oravaselvityksessä vuonna 2006 (Risto Sulkava) (ja Äänekosken Hirvaskankaan alueen liito-oravaselvitys 2011, Jyrki ja Satu Oja Suomen luontotieto Oy). Vuoden 2015 Liito-oravakartoituksessa (Mia Rahinantti) alueella havaittiin edelleen jälkiä liito-oravasta, mutta aiempaa vähempänä. Viimeisemmässä kartoituksessa liito-oravahavainnot kaava-alueella sijoittuvat NATURA-2000- alueelle. Liitooravakartoituksessa todetaan seuraavaa: Kylmähaudan alue on eristynyt voimakkaasti muusta ympäristöstä. Sen ainutlaatuinen elinympäristö on ihanteellinen liito - oravalle, mistä kertoo siellä edelleen olevat papanaesiintymät. Kuitenkin elinkelpoisen kannan ylläpitäminen näyttäisi olevan erittäin haastavaa ellei täysin mahdotonta. Liito- orava naaralle alueen koko riittäisi reviiriksi, mutta koiraalle ei ole riittävää reviirialuetta, joka olisi soveltuva elinolosuhdevaatimuksiltaan. Täten lisääntymiseen on huonot edellytykset. Kylmähaudan pohjoisosan alue, jolle asemakaavan laajennusta on suunniteltu, ei tällä hetkellä heikennä tai vaaranna liito -oravan elinmahdollisuuksia. Pohjoisosa, jolle asemakaavan runkosuunnitelma on tehty on tällä hetkellä osin avohakkuualuetta ja osin tasaikäistä ja tasalajista nuorta kasvatusmännikköä. Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon liito-oravien siirtymäyhteyksien säilyminen ja niiden tarkoituksen mukainen luominen elinolosuhteiltaan soveliaille alueille (Liito-oravakartoitus, Miia Rahinantti, 2015) Pohjavesi Alue kuuluu osittain Hirvaskankaan tärkeäksi luokiteltuun pohjavesialueeseen (luokka 1). 3.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella sijaitsee yksi omakotitalo. Lähiympäristön rakennuskanta muodostuu pääosin uudehkoista asuinrakennuksista sekä kaupan rakennuksista. Kaupalliset palvelut sijoittuvat pääosin Äänekosken puolelle eritasoliittymän ympärille. Kaava-alueella ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä. Hirvaskankaan alue on vanha risteyspaikka, sillä niin sanottu Kuninkaantie on kulkenut lähellä Valtatie 4:än linjausta. Hirvaskankaan alue on toiminut pohjois-etelä ja itälänsisuuntaisen liikenteen risteyspaikkana ainakin 1700- luvulta asti. 3 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
Kaava-alueen rakennuskantaa on vähän ja se on hajanaisesti syntynyttä. 3.4 Muinaisjäännökset Kaava-alueella sijaitsee Kylmähaudan historiallinen hiilimiilu (kohde 1000004911 muinaisjäännösrekisteri). 3.5 Ympäristön häiriötekijät Osa kaava-alueesta kuuluu Valtatie 4:n melualueeseen. Valtatien liikenne vaikuttaa myös ilmanlaatuun. Kaava-alueen vieressä sijaitsee entinen soranottokuoppa. 3.6 Maanomistus Kaavoitettava alue on osittain kunnan ja osittain yksityisessä omistuksessa. 3.7 Suunnittelutilanne 3.7.1 Valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat Valtakunnalliset tavoitteet (VAT) Kaava-aluetta koskevat valtioneuvoston 1.1.2002 voimaan tulleen periaatepäätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Uuraisten Hirvaskankaan alueella korostuvat valtakunnallisten tavoitteiden seuraavat kohdat: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin niiden alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa Kaava-alue kuuluu valtatie 4: n sekä Kylmähaudan Natura-alueen vaikutuspiiriin. Alue sijoittuu pääosin pohjavesialueelle. Maakuntakaava Uurainen kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Keski-Suomen Maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 14.4.2009 ja saanut lainvoiman 10.12.2009. 4 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Maakuntakaavassa on osoitettu työpaikka-alue (TP) Uuraistentien, VT 4:n ja suonenjoentien risteysalueen tuntumaan, Hirvaskankaan pohjavesialue (sininen pistekatkoviiva), kulttuuriympäristön kehittämisalue kuk (sininen yhtenäinen viiva). VT 4 on osoitettu ohjeellisena moottoritienä. Alueella on kylämäistä asutusta. Alueelle on myös osoitettu Kylmähaudan luonnonsuojelualue (SL 135, samalla Natura-kohde) ja muinaismuistokohde (592) Natura-alueen pohjoispuolella. Suunnittelumääräykset: TP: Hirvaskangas (Äänekoski, Uurainen): Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida liikenteen tarvitsemat palvelut. kuk: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista. mo (ohjeellinen moottoritie): Vehniä- Äänekoski (Laukaa, Uurainen, Äänekoski): Tien ja eritasoliittymien sijainti sekä muun tieverkon järjestelyt täsmentyvät tien suunnittelun yhteydessä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon liikennemelun leviämisen estäminen, pohjavesien suojaustarve sekä Hitonhauta- Kylmähauta- Hirvasjoki -nimiseen Natura 2000 -alueeseen mahdollisesti kohdistuvat merkittävästi heikentävät vaikutukset. 5 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
pv Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto SL: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Vaihemaakuntakaava 1. Vaihemaakuntakaava (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus) on vahvistettu ympäristöministeriössä 16.12.2009. Kaava-aluetta koskevia merkintöjä ei ole osoitettu. 2. Vaihemaakuntakaava (Maa-aineshuolto ja luonnonvarat) on vahvistettu ympäristöministeriössä 11.5.2011. Kaava-aluetta koskevia merkintöjä ei ole osoitettu. 3. Vaihemaakuntakaava (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima) on hyväksytty Maakuntavaltuustossa 14.11.2012. Kaava-aluetta koskevia merkintöjä ei ole osoitettu. 4. Vaihemaakuntakaava (Kaupallinen palveluverkko ym.) on hyväksytty Maakuntavaltuustossa 3.5.2013. Kaavaprosessin yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta erikseen nimetyt kaavavaraukset. Ote Keski-Suomen 4.Vaihemaakuntakaavasta 4. Vaihemaakuntakaavassa kaava-alueelle osoitetut merkinnät ovat: työpaikka-alue (TP) ja taajamatoimintojen alueet (A). Äänekosken puolelle on osoitettu merkinnällä km vähittäiskaupan suuryksikkö. Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: Hirvaskangas, Äänekoski: 20 000 k-m². Maakuntakaavaan verrattaessa, 4. vaihemaakuntakaava osoittaa selkeämmin asutukselle varatut alueet. Aiempi kylämäinen asutus on kuvattu taajamatoimintojen alueena. 6 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
3.7.2 Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat Yleiskaava Alueelle on laadittu Hirvaskankaan osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa 2.5.2006. Kaava-alueelle on osoitettu työpaikka-alueet TP ja TP-1, pientalovaltainen alue AP ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja MY. Alueen eteläosaan on osoitettu luonnonsuojelualue SL, muinaismuisto sm-14. Alueella sijaitsee osittain myös NATURA 2000-kohde. Liito-oravista kertova Luo- alue on osoitettu Valtatie 4:n viereiselle TP alueelle. Alueella on meluraja 55 db. Kartta 6. Ote Hirvaskankaan osayleiskaavasta (Uuraistentie-VT4). 7 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
Asemakaava Suunnittelualue on pääosin kaavoittamaton. Alueen luoteisosassa on voimassa Hirvaskankaan asemakaava, joka on tullut voimaan 28.1.2013. Asemakaavassa on alueelle osoitettu erillispientalojen korttelialuetta (AO-3). Rakennusoikeuden määrä on osoitettu tehokkuuslukuna, siten että tonttikohtainen kerrosalan enimmäismäärä saa olla enintään 500m2. Kortteleissa 63 68 on voimassa MRL 58.5 :n mukainen toteuttamisen ajoittamista koskeva rakennuskielto. Kielto koskee uuden rakennuksen rakentamista enintään kolmen vuoden ajaksi. Kunta saa erityisestä syystä pidentää kieltoaikaa enintään kolme vuotta kerrallaan. Voimassa olevassa asemakaavassa on nyt suunniteltavan kaava-alueen viereen osoitettu lähivirkistysaluetta (VL), erillispientalojen korttelialuetta (AO-3 ja AP-2) sekä yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Ote Hirvaskankaan asemakaavasta, johon nyt laadittava kaava-alue rajautuu. Äänekosken puolella eritasoliittymän varteen alueita on kaavoitettu lähinnä kaupan ja teollisuuden tarpeisiin. Rakennusjärjestys Uuraisten kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan 10.12.2002. 8 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
Rakennuskielto Maakuntakaavassa osoitetuilla muinaisjäännös-, SL-, ja moottoritiealueilla on voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus (MRL 33). Suojelupäätökset Kaava-alueella sijaitsee maakuntakaavassa osoitetut luonnonsuojelualue, NATURA 2000-kohde sekä Kylmänhaudan muinaisjäännös. Yleiskaavassa on osoitettu luo- kohde, jonka luonnonarvot tulee tarkemmin selvittää ja ottaa huomioon alueen käytön tarkemmassa suunnittelussa sekä MY- alue. Liito-oravat on osoitettu luo- merkinnällä. MYmerkintä sisältää määräyksen: Alueen metsänkäsittelyssä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä koskevia metsänhoitosuosituksia ja Metsä- Tapion ohjeita. Maisemaa olennaisesti muuttavat metsänkäsittelytoimet on kielletty. Alueella sallitaan rakentaminen vain maa- ja metsätaloutta varten. Alueen mahdollinen rakennusoikeus on tilakohtaisesti siirretty rakentamisen sallivalle alueelle. Pohjakartta Pohjakarttana käytettään vektorimuotoista karttaa. Karttaa pidetään ajan tasalla kunnan toimesta. Alueelle laaditut muut suunnitelmat, selvitykset ja inventoinnit: Suunnittelutyössä hyödynnetään laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia, kuten - Liito- oravakartoitus Hirvaskankaan asemakaavan laajennus, + yleiskaava-alueen aikaisemmin kartoitetut alueet, Mia Rahinantti, 2015, - Esiselvitys/Projektisuunnitelma Kylmähaudan valuma-alueesta, Sweco Ympäristö 2015 - Hirvaskankaan (VT4/ Uuraistentie) meluselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 - Hirvaskankaan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys. Turkka Korvenpää, Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy, 2003 - Uurainen, Hirvaskankaan osayleiskaavan ja rantaosayleiskaavan muutos, liitooravaselvitys, Risto Sulkava, 2005. - Hirvaskankaan osayleiskaavan ja rantayleiskaavan muutos. Tarkennettu liitooravaselvitys 2006. Risto Sulkava. - Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila, Mikroliitti Oy sekä tarkennus 2006 2007 - Maakuntakaava-aineistot ja selvitykset - Hirvaskankaan kehittämissuunnitelma - Valtatien kehittäminen välillä Kirri- Kotakennäs, Destia, 2007. - Eritasoliittymäsuunnitelmat, WSP OY, 2009 - Valtatien meluselvityskartat: Eritasoliittymän kohdalta WSP Oy, 2009. Pohjois- ja eteläosalta AIRIX Ympäristö Oy, 2010 ja 2011. - Hirvaskankaan asemakaavaluonnosta varten laadittu vesihuollon yleissuunnitelma, AIRIX Ympäristö Oy, 2009. - Valtatien 4 kehittäminen välillä Vehniä- Äänekoski, luonto- ja ympäristöselvitys. Jari Kärkkäinen, Finnish Consulting Group, 2010. - Vapaa-ajan asukkaiden ja Hirvaskankaan ohi kulkevan liikenteen ostovoima ja sen vaikutus liiketilan lisätilatarpeeseen, Strafica Oy 9 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
- 4. vaihemaakuntakaavan selvitykset mm. Kaupallinen selvitys 2010 ja Kaupallinen palveluverkkoselvitys. - Uutta koulua varten on laadittu hankesuunnitelma, alustava huonetilaohjelma ja kustannusarvio, 2011 - Hirvaskankaan kaavarunko, AIRIX Ympäristö, 2012 2013 - Äänekosken kaupunki, Hirvimäen alueen kaava-asiakirjat sekä valtatien itäisen alueen kaava-asiakirjat 10 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Hankkeeseen on ryhdytty kunnan aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Uuraisten kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Hirvaskankaan asemakaavan laajentamisen käynnistämisestä 11.6.2012 ( 184). Uuraisten kunnan puolesta suunnittelua ovat ohjanneet aluearkkitehti Ulla Järvinen, rakennustarkastaja Pekka Minkkinen (maaliskuu 2015 asti) sekä kunnaninsinööri Marko Konola. Kaava laaditaan Sweco Ympäristö Oy Tampereen toimistossa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.3.2 Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallisille maanomistajille ja Keski-Suomen ELY- keskukselle. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tiedottaminen ja kuuleminen Tiedottaminen ja osallistuminen sekä kuuleminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos asetetaan nähtäville. Luonnosvaiheen nähtävilläoloaikana jätetyistä lausunnoista ja mielipiteistä laaditaan vastineluettelo, joka löytyy ehdotusaineiston yhteydessä liitteestä 4. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu tiedoksi Keski-Suomen ELY- keskukseen. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 31.5.2013. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotus Ehdotusaineisto ja kaavaehdotus asetetaan nähtäville. Nähtävilläoloaikana jätetyistä lausunnoista ja mielipiteistä laaditaan vastineluettelo, joka esitetään asemakaavan hyväksymisvaiheessa liitteessä 4. 11 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
4.4 Asemakaavan tavoitteet ja eteneminen 4.4.1 Lähtökohtatavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa työpaikka- ja liikerakentaminen valtatie 4 läheisyyteen. Uuraistentien liikennejärjestelyjä tutkitaan kaavatyön aikana. Kaavatyö etenee yhteistyössä Äänekosken Hirvimäen asemakaavan kanssa. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet ja tarkentuneet tavoitteet Luonnosvaihe Tavoitteena on tarkastella valtatie 4 varteen sijoitettavaa liike- ja työpaikkatoimintaa alueen erityispiirteet huomioiden. Luonnosvaiheen aikana kaava-aluetta tutkittiin liikenteen ja melun osalta. Aloitusvaiheessa tarkasteltiin katuyhteyden järjestämistä suoraan Uuraistentieltä. Katuyhteyden järjestäminen tätä kautta todettiin kuitenkin maastollisesti epärealistiseksi. Alustavan luonnoksen pohjalta arvioitiin vaikutuksia Kylmähaudan lähteeseen (Kylmähaudan valuma-alueen esiselvitys, Sweco Ympäristö 2015). Esiselvityksessä todetaan: Rakentaminen voi samentaa lähdevettä jos pohjavedenpinta on lähellä rakentamisen tasoa. Suojatäisyys pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välillä täytyisi olla vähintään 3 m. eikä uutta rakentamista ole sijoitettu suojeltavien alueiden välittömään läheisyyteen. Alustavaa luonnosta muokattiin katuyhteyden järjestämisen ja rakentamisen sijoittumisen osalta vastaamaan nähtävillä olevaa luonnosta. Ehdotusvaihe Luonnosvaiheen jälkeen syntyneet ja tarkentuneet tavoitteet esitellään ehdotusvaiheessa. 4.5 Suunnitteluvaiheen käsittely ja päätökset Luottamuselin Suunnitteluvaihe Pvm Päätös Khall Osallistumis- ja arviointisuunnitelmman hyväksyminen Osallistumis- ja arviointisuunnitel- _._.20 Khall Kaavaluonnos 7.9.2015 Päätös valmisteluaineiston nähtävilleasettamisesta. Khall Kaavaehdotus _._.20 Päätös ehdotuksen nähtävilleasettamisesta Kvaltuusto Kaava _._.20 Kaavan hyväksyminen 12 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla sijoitetaan toimitilarakentamista valtatie 4:n läheisyyteen huomioimalla alueen erityispiirteet, Kylmähaudan lähteikkö, luonnonsuojelualue muinaisjäännös sekä sijoittuminen pohjavesialueelle. Erillispientaloja sijoitetaan oman tonttikadulle Tervatehtaantien varteen. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 34,62 hehtaaria, josta korttelialuetta on 9,65 ha. Kaavalla osoitettu enimmäisrakennusoikeus on 33419 k-m². Alueen suurin sallittu kerrosluku on II. Olemassa oleva ha Käyttötarkoitus Kaavamuutos ha Muutos ha asemakaava AO 1,9517 0,7432 1,2085 AO-3 0,0000 0,9448-0,9448 AR 0,5702 0,000 0,5702 KTY 7,1303 0,000 7,1303 VL 6,3129 0,1874 6,1345 SM 0,0681 0,0000 0,0681 SL 2,1736 0,0000 2,1736 EV 11,3959 0,0000 11,3959 LT 2,4579 0,0000 2,4579 katu 2,5578 0,0000 2,5578 Taulukko.1 Aluevaraukset 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten alue Merkinnällä on osoitettu kortteli 300:n tontit 1 ja 2 AO Erillispientalojen korttelialue Merkinnällä on osoitettu korttelit 15, 301 ja 305, joille sijoittuu yhteensä 8 erillispientalotonttia. Luonnonsuojelualueeseen rajoittuva tontti on rakennettu, muut ovat rakentamattomia. 13 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
KTY Toimitilarakennusten korttelialue Alueelle saa sijoittaa liikerakennuksia ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuusrakennuksia. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Kerrosalasta enintään 2000m² saa käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Merkinnällä on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueet Uuraistentien eteläpuolella sekä Kylmähaudan pohjoispuolella. 5.2.2 Muut alueet VL Lähivirkistysalue Lähivirkistysalueina on osoitettu viheralueita toimitilarakennusten länsipuolella. SM Muinaismuistoalue Muinaismuistoalueena on osoitettu Kylmähaudan historiallinen hiilimiilu. SL Luonnonsuojelualue Luonnonsuojelualueena on osoitettu Kylmähaudan Natura-kohteeseen liittyvä Karvarin luonnonsuojelualue. EV Suojaviheralue Suojaviheralueena on osoitettu Valtatie 4:n ja Uuraistentien läheinen viheralue, jolle kantautuu liikennemelua. 5.2.3 Tie- ja katualueet Tiealueina on osoitettu Valtatie 4:n alue sekä Uuraistentie. Uusina katuina osoitetaan katuyhteydet uudelle rakentamiselle. 5.2.4 Muut merkinnät: pv Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Alueella on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. Rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain 3 luvun 2, ympäristönsuojelulain 1 luvun 7 (maaperän pilaamiskielto) ja ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Lastaus- ja purkamisalueet, ulkovarastointiin ja ajoneuvoliikenteeseen käytettävät alueet sekä pysäköintiin käytettävät alueet on eristettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla ja kertyvät sade- ja sulamisvedet tulee johtaa öljynerotuskaivojen kautta pois pohjavesialueelta. Merkinnällä on osoitettu Hirvaskankaan pohjavesialue. me Valtatien melualueelle sijoittuva kortteli. Rakentamisessa on huomioitava valtioneuvoston melulle asettamat ohjearvot. Asuinrakennusten asuintilojen keskiäänitaso ei saa ylittää päivällä 35 db:n rajaa, eikä yöllä 30 14 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
db:n rajaa. Asumiseen liittyvien ulkoalueiden osalta keskiäänitaso ei saa ylittää päivällä 55 db:n rajaa, eikä yöllä 45 DB:n rajaa. Merkinnällä on osoitettu Kylmähaudan viereinen erillispientalotontti, joka sijoittuu Valtatie 4:n melualueelle. nat NATURA 2000- verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue. Merkinnällä on osoitettu Kylmähaudan NATURA 2000- kohde. 5.2.5 Asemakaavamääräyksiä Pintavedet tulee johtaa viranomaisten osoittamaan paikkaan ja/tai viranomaisten edellyttämällä tavalla. Autopaikkamääräyksiä: - 2 ap/asunto (erillispientalojen - ja pientalojen korttelialue) - 1 ap liike- ja toimistotilojen 50 k-m2 kohti. Rakentamattomalla tontin osalla, jota ei käytetä liikenteeseen, pysäköintiin tai varastointiin, on säilytettävä tai istutettava puita ja pensaita. Rakennusryhmittäin on noudatettava toisiinsa soveltuvia pintamateriaaleja. Jätehuoltotilat tulee sijoittaa aidattuun katokseen (KTY). Rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä. 15 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kylmähaudan pohjoispuoli muuttuu rakentamattomasta alueesta toimitilarakennusten korttelialueeksi. Alueen puusto on pääosin joko hakattu tai nuorta ja tasaikäistä kasvatusmännykköä, eikä alue Valtatieltä aiheutuvan melun vuoksi sovellu virkistyskäyttöön. Kortteleiden rakentaminen tuottaa meluesteen, mikä todennäköisesti vähentää Valtatie 4:ltä aiheutuvaa melua. Osayleiskaavassa osoitetut MY- ja luo- alueet jäävät asemakaavaluonnoksessa rakentamattomiksi. Kaavoitettavasta pinta-alalasta 57 % on osoitettu rakentamattomina viheralueina (EV-, VL-, SL- ja SM- alueet). Työpaikkojen lisääntymisellä voidaan ajatella olevan välillisiä vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin. 6.2 Vaikutukset liikenteeseen Kaava- alue liittyy olemassa oleviin verkostoihin. Liikenteen määrä tulee jonkin verran lisääntymään alueen rakentumisen myötä. Uudet katuyhteydet on osoitettu asuinalueelle sekä toimitilarakennusten alueille. Liikenne asumiselle ja toimitilarakennuksille on eriytetty, mikä parantaa liikenneturvallisuutta ja asumisviihtyisyyttä. Toimitilarakennusten korttelialueille vieville kaduille on mitoitettu tilaa myös kevyttä liikennettä varten. 6.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaava sijoittuu Hirvaskankaalle tukeutuen olemassa olevaan rakenteeseen ja verkostoihin. Alueen rakentaminen täydentää yhdyskuntarakennetta. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavoitettava alue on rakentamaton ja valtatie 4:n varrelta on hakattu metsää. Uusi rakentaminen sijoittuu pääasiassa tälle jo hakatulle alueelle. Liito-oravakartoituksessa (Mia Rahinantti 2015) todetaan, ettei alueelle rakentaminen heikennä tai vaaranna liito-oravan elinmahdollisuuksia. Asemakaava- alueella sijaitsee Karvarin luonnonsuojelualue, Kylmähaudan NATURA 2000- kohde sekä muinaisjäännös, jotka on kaavassa osoitettu vastaavin merkinnöin. Kohteiden välittömään läheisyyteen ei ole osoitettu uutta rakentamista. Kaava-alueen sijoittuminen pohjavesialueelle ja Kylmähaudan lähteikön sijainti on otettu asemakaavassa huomioon. Alustavan kaavaluonnoksen vaikutuksista pohjavesiolosuhteisiin on arvioitu tehdyn selvityksen perusteella (esiselvitys Kylmähaudan valuma- alueesta, Sweco Ympäristö 2015). Alustavaa kaavaluonnosta on tarkistettu vastaamaan nähtävillä olevaa asemakaavaluonnosta, jossa uusi rakentaminen on osoitettu kauemmaksi Kylmähaudan lähteestä sekä muinaisjäännöksestä. 16 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx
Asemakaavan pohjavesimerkintään on lisätty määräys: Lastaus- ja purkamisalueiden, ulkovarastoinnin ja ajoneuvoliikenteeseen ja pysäköintiin käytettävät alueet on eristettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla ja kertyvät sade- ja sulamisvedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta pois pohjavesialueelta. Alueen maisema tulee muuttumaan rakentumisen myötä. Toimitilarakennusten korttelialueille on osoitettu kadun puoleiset reunat istutettaviksi, mikä pehmentää ja selkiyttää maisemaa. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutos tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. Tampere, 2. syyskuuta 2015 Sweco Ympäristö Oy Timo Rysä Projektipäällikkö Arkkitehti, YKS-530 Maria Kirveslahti Suunnittelija Ins. (Amk) 17 (17) Hirvaskangas_AK_selostus_luonnos_.docx