ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS KESKUSTA

YLIVIESKA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS KESKUSTA Kortteli 41 tontti 10 Vireille Teknisten palveluiden lautakunta 20.3.2012 47 Hyväksyminen Kaupunginhallitus 10.12.2012 265 Kaupunginvaltuusto 18.12.2012 90 YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS. 18.12.2012

1. Perus- ja tunnistetiedot 2 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS Ylivieskan kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 1. kaupunginosa (Keskusta) korttelin 41 tonttia 10 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 1. kaupunginosan (Keskusta) korttelin 41 tontti 10 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 0,2421 ha, sijaitsee Virastokadun varrella. Kuva: Kaavamuutosalueen aluerajaus sekä vaikutusalueen rajaus osoitekartalla 1.3 Kaavan tarkoitus Kaupunki ryhtyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin asemakaavan muuttamiseksi korttelin 41 tontilla 10 kaavamuutosaloitteen pohjalta. Asemakaavan mukaisella tontilla, kt 977-1-41-10 on vanha vuosina 1961-1962 rakentunut omakotitalo eikä AL III - tontti nro 10 ole toteutunut voimassaolevan kaavan mukaisena. Kortteli on muilta osin vuosien 1962-1991 aikana rakentunut ja kortteliin sijoittuu neljä 7- kerroksista sekä yksi 3-kerroksinen asuinkerrostalo (Pikku - Pietari) ja yksi 3- kerroksinen asuin- ja liikekerrostaloa (Kanuuna). Kaavamuutoksen tavoitteena on sallia myös korttelin 41 tontille 10 rakennettavaksi viereisten 7- kerroksisten asuinkerrostalojen tyyppinen kerrostalo. Kaavamuutos uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuinkerrostalotuotannon osalta.

3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavamuutoksen seurantalomake 2. Täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Asemakaavan muutoskartta 1.5 Luettelo muista kaavamuutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava, 29.8.2000, oikeusvaikutukseton 3. Keskustan osayleiskaava 2030, kaavaehdotusvaihe 4. Ylivieskan liikennesuunnitelma 5. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) 6. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 7. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus)

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 2 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 3 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAMUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA... 3 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 2.2 ASEMAKAAVA... 6 2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.3 Maanomistus... 14 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 15 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 17 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE... 17 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 18 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 18 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 19 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 19 4.5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 20 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 20 4.5.2 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen... 20 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 27 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 27 5.1 KAAVAN RAKENNE... 27 5.1.1 Mitoitus... 27 5.1.2 Palvelut... 29 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 29 5.3. ALUEVARAUKSET... 29 5.3.1 Korttelialueet... 29 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 29 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 29 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 34 5.5. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 34 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 34 5.7 NIMISTÖ... 34 5.8 KAAVATALOUS... 35 5.8.1 Yleistä... 35 5.8.2 Rakentamiskustannukset... 35 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS... 35 7. YHTEYSTIEDOT... 35

5 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 20.3.2012 47. Yksityisen maanomistajan aloite on jätetty 29.2.2012. Maanomistaja maksaa kaavamuutoksen kustannuksen kaupungin taksan mukaisena. Kaupungin ja maanomistajan kesken tehdään maankäyttösopimus. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty, viranomaisilta pyydetään lausunnot. Sovittu työneuvottelussa Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Liisa Ranto-Oikari / kaavoitus Eriia Laru. Asemakaavan valmisteluaineisto on käyty läpi kaavatiimissä 14.5.2012. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja asemakaavamuutoksen luonnos ovat olleet nähtävillä 14 päivän ajan 11.6.2012 25.6.2012 teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 20.3.2012 47. Kaavoituksen valmisteluvaiheessa pyydettiin lausunnot: - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus - Jokilaaksojen pelastuslaitos/ylivieskan paloasema - Jokilaaksojen poliisilaitos - PPO- Yhtiöt Oy - Ylivieskan Vesiosuuskunta - Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu - Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto - Sonera Carrier Networks Oy Valmisteluaineistosta saatiin 2 lausuntoa: PPO-Yhtiöt Oy ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus / ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, alueidenkäyttöyksikkö. Luonnoksesta jätettiin 4 osallisten mielipidettä. Kaavoitus- ja maankäyttösopimusluonnos hyväksyttiin ja oikeutettiin allekirjoittamaan kaupunginhallituksessa 3.9.2012 180. Sopimus allekirjoitettiin 4.10.2012. Ehdotusvaiheen työ- /viranomaisneuvottelua ei pidetty. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavamuutosehdotuksesta. Asiasta sovittiin sähköpostitse 19.10.2012: Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus arkkitehti Liisa Ranto- Oikari ja Ylivieskan kaupunki Eriia Laru. Asemakaavan muutosehdotus käsiteltiin teknisten palveluiden lautakunnassa 17.10.2012 115. : Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa kaavaehdotuksen selostuksineen ja sitä koskevan täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 :n tarkoituksessa ja MRA:n 27 :ssä säädetyllä tavalla 30 päivän ajaksi. Kaavamuutoksesta esitetyistä lausunnoista, mielipiteistä ja muistutuksista ja niiden huomioimisesta on yhteenveto kaavaselostuksessa kohdassa 4.5.2.

Kaupunginhallitus 10.12.2012 265 Asemakaavamuutoksen hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto 18.12.2012 90 Asemakaavamuutoksen hyväksyminen. 6 2.2 Asemakaava Nykytilanne: Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,2421 hehtaaria, on voimassa 13.10.1983 hyväksytty asemakaava, jossa muutosalue on merkitty asuinliikerakennusten korttelialueena (AL III), jolle on osoitettuna rakennusoikeutta 1400 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e= 0,57. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, kaavamuutosalue on rajattuna puneella 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti lohkottu tontti 977-1-41-10 on kooltaan 2421 m 2 ja muutosalueen asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 1400 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 0,57. Asemakaavan mukaisella tontilla, kt 977-1-41-10 on vanha vuosina 1961-1962 rakentunut omakotitalo eikä AL III - tontti nro 10 ole toteutunut voimassaolevan kaavan mukaisena. Kaavamuutoksen hakijat ovat esittäneet korttelin 41 tontille 10 rakennettavaksi viereisten 7- kerroksisten asuinkerrostalojen tyyppinen kerrostalo. Kaavamuutoksella korttelialueen tehokkuudeksi osoitetaan e =1,1, jolloin korttelin rakennusoikeuden määräksi muodostuu noin 2600 k-m 2 ja kaavamuutoksen vahvistuttua on mahdollista rakentaa tontille 7- kerroksinen asuinkerrostalo.

3 Lähtökohdat 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila Asemakaavan muutosalueen korttelin 41 tontti 10 ei ole vielä voimassaolevan, vuonna 1983 hyväksytyn, asemakaavan mukaisena kerrostalotonttina rakentunut eli tontilla on vuosina 1961-1962 rakentunut omakotitalo. Rakennus on lautarakenteinen. Kuva : 1960-1961 rakennettu kiinteistö kaavamuutosalueella (Google maps) Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Muutettavan kaava-alueen viereiset alueet ovat keskustatoimintojen aluetta, jotka ovat rakentuneet voimassaolevan asemakaavan mukaisina. Lähiympäristössä on myös julkista rakentamista eli valtion virastotalo, ja kaupungin nuorisotalo Sputnik. Kävelyetäisyydellä on myös Päivärinnan koulu sekä Ylivieskatalo Akustiikka. Kuva: Näkymä Virastokadulta kaavamuutosalueelta pohjoiseen päin (Google maps)

8 3.1.2 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueelle sijoittuu vanha 1960- luvulla rakennettu asuinpientalo, muutoin kortteli 41 on rakentunut kerrostaloalueena. Ydinkeskusta Kaavamuutosalue Kuva: Ilmavalokuva vuodelta 2011, kuvaan esitettynä kaavamuutosalueen sijoittuminen Korttelissa on neljä 7- kerroksista asuinkerrostaloa ja yksi 3- kerroksinen asuinliikerakennus ja yksi 3-kerroksinen asuinkerrostalo. Korttelissa asuu yhteensä noin 230 henkilöä.

9 Yhdyskuntarakenne Kaavoitettava alue liittyy erilaisiin keskustatoimintojen alueisiin. Alue on kävelymatkan päässä ja alle 0,5 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta. Kortteli 41, tontti 10 kaavamuutosalue

10 Kuvia rakennetusta ympäristöstä 1) Kaavamuutosalue AK-kortteli 41 (kuvat Google Maps), asemakaava vuodelta 1983 on toteutunut vaiheittain. Kortteli 41, AK -tontit 2-5, VII -kerroksisia kerrostaloja rakennettu vuosina 1979-1991. Kortteli 41, AL- tontti Asuinliikerakennus 3 krs vuodelta 1976 Kortteli 41 ALK- tontti 1, 3-krs kerrostalo vuodelta 1985

11 Kaupunkikuva Kaava-alue rajoittuu asuntokatuihin, Korttelin 41 rakennuskanta koostuu eri vuosikymmenillä rakennetuista III-VII -kerroksista kerrostaloista. Kaupunkikuva on voimassaolevan asemakaavan mukaisena toteutunut lukuun ottamatta kaavamuutoksen alaista korttelin osaa. Kaavamuutosalue jossa esitys kerrostalorakentamisesta (VII krs) Asemakaavassa osoitettu VII krs taloja ja ne ovat kaavan mukaisesti toteutuneet Palvelut Kaava-alue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut ja useita elintarvikekauppoja, joilla osalla on laajat aukioloajat. Valtion virastotalo, Nuorisotalo Sputnik ovat saman kadun varrella kuin kaavamuutosalue ja Ylivieskatalo Akustiikka sekä Päivärinnan koulu ovat kävelyetäisyydellä samoin kuin terveyskeskus ja kirkko. Akustiikka ja Päivärinnan koulu Nuorisotalo Sputnik Virastotalo

12 Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutosalue ei ole työpaikka-aluetta. Liikenne Tonttiliittymä on nykyisellään Virastokadulta. Kevyen liikenteen yhteydet ovat katuverkostossa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta eikä siellä sijaitse muinaismuistoja tai muistomerkkejä. Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelinja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä. Pilaantuneet maa-alueet Kaava-alueella ei ole todettu pilaantuneita maa-alueita. Sosiaalinen ympäristö Kaava-alueelta on hyvät liikenne- sekä kevyen liikenteen yhteydet ja se sijaitsee pyöräily- ja kävelyetäisyydellä palveluista. Alue on rakentunutta ja Päivärinnan koulu, Ylivieskatalo Akustiikka, terveyskeskus, poliisitalo ja kaupungintalo ovat kävelyetäisyydellä. Virastotalo ja nuorisotalo ovat saman kadun varrella.

13 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue sijoittuu asuntokadun varteen keskelle asuntoaluetta, joka on muutoin toteutunut kerrostaloalueena. Korttelia vastapäätä on julkisia palveluja hallintorakennuksia, mm. kaupungin nuorisotalo ja valtion virastotalo. Ydinkeskustan halkova, vilkasliikenteinen Valtakatu, kokoojakatuna jää tämän virastokorttelin itäpuolelle. Kaavamuutosalue Kuva: Ilmavalokuva vuodelta 2011, kuvassa on näkyvissä virastotalokortteli sekä ydinkeskustan läpi kulkeva Valtakatu

14 3.1.3 Maanomistus Kaavamuutosalue, kt 977-1-41-10, ja sillä oleva rakennus ovat kaava-aloitteen hakijan omistuksessa.

15 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005, jonka uudistaminen on lähtenyt vireille 2010. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A) Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon kk-3. Maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä 28.8.2012-26.9.2012. Kaavamuutosalue sijoittuu luonnoksessa maakunnan alueellisen keskuksen ydinalueelle (C-2), johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja ja asumista. Kuva: Ote maakuntakaavasta Suunnittelumääräykset voimassa olevassa maakuntakaavassa: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja

16 rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 7.6.2011 40 hyväksynyt keskustan osayleiskaava 2030. KH on 10.10.2011 168 määrännyt osayleiskaavan tulemaan voimaan. Kaavamuutosalue Kuva: Ote keskustan osayleiskaava 2030

17 Asemakaava Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,2421 hehtaaria, on voimassa 13.10.1983 hyväksytty asemakaava, jossa muutosalue on merkitty asuinliikerakennusten korttelialueena (AL III), jolle on osoitettuna rakennusoikeutta 1400 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e= 0,57. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa kaavamuutosalue on rajattuna puneella 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen laatimista koskeva aloite tuli tontin 977-1-41-10 maanomistajilta 29.2.2012. Alue ei ole rakentunut vielä nykyisen voimassaolevan vuodelta 1983 olevan asemakaavan mukaisena. Muu kortteli on voimassaolevan kaavan mukaisena toteutunut. Hakija on esittänyt hankkeen, jossa tontille rakennettaisiin 7- kerroksinen asuinkerrostalo, mikä edellyttää rakennusoikeuden lisäämistä yli 1000 k-m 2.

18 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alueen kaavan laatimisesta tehtiin päätös teknisten palveluiden lautakunnassa 20.3.2012 47. Samalla oikeutettiin tekninen palvelukeskus asettamaan valmisteluaineistona osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos nähtäville. Kaavoitus ilmoitettiin tulleeksi vireille lehti-ilmoituksella 8.6.2012 Kalajokilaaksossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos olivat nähtävillä 11.6. 25.6.2012. Valmisteluaineisto on käsitelty teknisen palvelukeskuksen kaavatiimissä 14.5.2012. Maankäyttösopimusluonnos hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 3.9.2012 180. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö on esitetty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Kaavamuutoksen vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineiston nähtävillä olosta on ilmoitettu osallisille kirjeitse 4.6.2012 ja lehtiilmoitus kaavan vireille tulosta ja valmisteluaineiston nähtävillä olosta julkaistiin Kalajokilaakso - lehdessä 8.6.2012. Valmisteluaineistoa koskien ei pidetty viranomaisneuvottelua. Valmisteluvaiheen OAS ja luonnos nähtävillä 11.6.- 25.6.2012, jona aikana kaavaluonnos ja OAS on lähetetty seuraaville viranomaisille lausunnolle: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus / Oulu Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu Ylivieskan Vesiosuuskunta Jokilaaksojen poliisilaitos Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema PPO-Yhtiöt Oy Sonera Carrier Networks Oy Valmisteluaineistosta saatiin lausunnot: PPO-Yhtiöt Oy ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus / ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, alueidenkäyttöyksikkö. Lausunnot ja niiden huomioonottaminen sekä osallisten esittämät neljä mielipidettä on käsitelty selostuksen kohdassa 4.5.2. Ehdotusvaiheen työ- /viranomaisneuvottelua ei pidetty. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavamuutosehdotuksesta. Asiasta sovittiin sähköpostitse 19.10.2012: Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus arkkitehti Liisa Ranto- Oikari ja Ylivieskan kaupunki Eriia Laru. Yhteenveto kaavaehdotusvaiheen lausunnoista, muistutuksista ja niiden huomioimisesta on esitetty kaavaselostuksessa kohdassa 4.5.2.

19 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet on kerrottu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Kaupungin asettamat tavoitteet Kaavamuutosalue sijoittuu kortteliin, joka muutoin on voimassaolevan asemakaavan mukaisesti rakentunut. Tontilla on vanha vuosina 1965-1966 rakentunut lautarakenteinen omakotitalo eikä suunnittelualue ole vielä asemakaavan mukaisesti rakentunut asuinliikerakennusten korttelialueena. Kaavamuutoksen tavoitteena on sallia myös korttelin 41 tontille 10 rakennettavaksi viereisten 7- kerroksisten asuinkerrostalojen tyyppinen kerrostalo. Kaavamuutos uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuinkerrostalotuotannon osalta. Tontin omistajan ja kaupungin välillä laaditaan maankäyttösopimus. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alue on maakuntakaavan ja keskustan osayleiskaavan mukaisesti osoitettu kerrostalovaltaisena asuntoalueena (AK). Alueelta on laadittuna oikeusvaikutteiseksi keskustan osayleiskaava 2030, joka on hyväksytty KV 7.6.2011 40 yleiskaavaehdotuksessa edelleen asuntoalueena (AK eli kerrostalovaltaisena asuntoalueena). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tavoitteena on uudistaa kaavaa siten, että korttelialue rakentuu kokonaisuudessaan ja sopeuttaa uudisrakentaminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä tehostaa kaupunkirakennetta ydinkeskustassa yleiskaavan tavoitteiden pohjalta.

20 4.5 Asemakaavan muutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan muutos on laadittu aloitteen mukaisena hankekaavana. 4.5.2 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen Valmisteluaineisto oli nähtävillä 11.6.2012-25.6.2012 Kuva: Ote nähtävillä ollut kaavaluonnos

21 Valmisteluaineistosta antoivat lausunnon: 1) PPO-Yhtiöt Oy, 13.6.2012 PPO-Yhtiöt Oy:llä ei ole huomautettavaa asemakaavaan muutoksesta. 2) Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, 18.6.2012 Ehdotusvaiheen työ- /viranomaisneuvottelua ei pidetty. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavamuutosehdotuksesta. Asiasta sovittiin sähköpostitse 19.10.2012: Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus arkkitehti Liisa Ranto- Oikari ja Ylivieskan kaupunki Eriia Laru. Kaavoittaja: Lausunnot eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Kaavan valmisteluaineiston nähtävillä ollessa siitä esitettiin mielipiteet: 1) Asunto Oy Ylivieskan Lukkarin Puustelli /Hallitus 25.6.2012 Asunto Oy Ylivieskan Lukkarin Puustelli esittää mielipiteenään esitettyyn muutokseen, että sillä ei ole huomauttamista muutokseen muilta osin paitsi rakennuksen korkeusasema on määriteltävä nykyiset rakennukset huomioon ottaen. Lattian koron nosto nykynaapureiden lattiaa korkeammalle, aiheuttaa vaikeuksia sekä rakentajalle, että naapureille pihan rakentamisessa ja hulevesien poistossa. 2) Asunto Oy Ylivieskan Pikku-Pietari / Hallitus 25.6.2012 Asunto Oy Ylivieskan Pikku - Pietari esittää kantanaan esitettyyn muutokseen, että kerroskorkeutta ei tulisi nostaa vaan mahdollinen rakennusoikeuden lisäys tulisi mahduttaa nykykaavan mukaiseen kolmeen kerrokseen. Keskellä matalaa Virastokadun rakennusriviä yksi korkea talo on kuin torahammas, joka irvistää ikävästi rivistössä ja pilaa idyllisen kaupunkimaiseman. Lisäksi odotamme, että rakennuksen lattiankorkeus säilytettäisiin rakennettujen rakennusten mukaisena, eikä aiheettomasti nostettaisi viimeaikaisen tavan mukaisesti naapureita huomattavasti korkeammaksi. Kerroskorkeuden säilyttäen toimenpiteitänne odottaen.

22 3) Senaattikiinteistöt, 25.6.2012 Kaavoittaja: Mielipiteet eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta.

23 4) Mauri Räisänen, kaavamuutoksen hakijoiden asiamies 12.6.2012 Valmisteluaineiston nähtävillä ollessa tontin 1-41-10 omistajien ja kaavamuutoksen hakijoiden asiamiehenä Mauri Räisänen toimitti 12.6.2012 kaupungin maankäyttöyksikköön Linja Arkkitehdit Oy:n laatiman käyttösuunnitelmaluonnoksen / korttelisuunnitelman. Tässä suunnitelmassa on esitetty tontille rakennusoikeutta 2600 k- m 2 ja sen lisäksi suunnitelmassa on esitetty talousrakennuksille (esim. polkupyöräkatos, jätekatos) rakennusoikeutta merkinnällä t 80 k-m 2. Kuva: Ote YLIVIESKA, kortteli 41- Virastokatu/käyttösuunnitelmaluonnos 3.5.2012 LINJA-ARKKITEHDIT OY Kaavoittaja: Ehdotusvaiheeseen : Muutos pysäköimispaikkaan koskevaan merkintään: Pysäköimispaikka, jolle autokatoksen rakentaminen sallittu (p-1) muutetaan p-2-merkinnäksi, jolle autosuojan rakentaminen on sallittu.

24 Kaavamuutosehdotus on ollut nähtävillä 29.10.2012 28.11.2012 Keskusta (1. kaupunginosa), Kortteli 41 tontti 10 Kuva: Ote kaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset kaavamuutosehdotuksesta sekä niiden huomioonottaminen Lausunnot ehdotuksesta: 1) Jokilaaksojen poliisilaitos, 26.10.2012 Jokilaaksojen poliisilaitoksella ei ole mitään huomautettavaa ehdotuksestanne, joka koskee Ylivieskan kaupungin keskustan kaupunginosan (1.) korttelin 41 osaa koskevaa asemakaavan muutosta. Tontille on esitetty riittävästi autopaikoitusta, s. 27, kohta 5.2. Kohdassa liikenne ja melu, s. 30 todetaan, että asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä muutoksia ulkoiseen liikenteeseen. Keskustan liikenne lisääntyy jonkin verran. Liittymä tontille on Virastokadulta 2) PPO- Yhtiöt Oy, 30.10.2012 PPO-Yhtiöt Oy:llä ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. 3) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 27.11.2012 Ei ole mitään huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Kaavoittajan yhteenveto lausunnoista: Lausunnot eivät anna aihetta muuttaa hyväksyttävää kaavaehdotusta.

25 Muistutukset ehdotuksesta: 1) Asunto Oy Ylivieskan Lukkarin Puustelli / Hallitus, 27.11.2012 NAAPURIN MUISTUTUS KAAVAMUUTOSEHDOTUKSEEN 977-1-41 Asunto Oy Ylivieskan Lukkarin Puustelli esittää mielipiteenään esitettyyn muutokseen, että sillä ei ole huomauttamista muutokseen muilta osin paitsi rakennuksen korkeusasema on määriteltävä nykyiset rakennukset huomioon ottaen. Lattian koron nosto nykynaapureiden lattiaa korkeammalle, aiheuttaa vaikeuksia sekä rakentajalle, että naapureille pihan rakentamisessa ja hulevesien poistossa. Vastine: Kaavoittaja esittää, ettei muistutus anna aihetta muuttaa hyväksyttävää kaavamuutosehdotusta. Uuden rakennuksen korkeusasema ja rakennuksen pihan rakentaminen sekä tontin hulevesien käsittely tulee tarkasteltavaksi rakennuslupavaiheessa, kun asemakaavamuutosta lähdetään toteuttamaan. Rakennuslupamenettelyssä kuullaan rajanaapureita. 2) Asunto Oy Ylivieskan Pikku-Pietari / Hallitus, 27.11.2012 NAAPURIN MUISTUTUS KAAVAMUUTOSEHDOTUKSEEN KORTIELI977-1-41 Asunto Oy Ylivieskan Pikku - Pietari esittää kantanaan esitettyyn muutokseen, että kerroskorkeutta ei tulisi nostaa vaan mahdollinen rakennusoikeuden lisäys tulisi mahduttaa nykykaavan mukaiseen kolmeen kerrokseen. Keskellä matalaa Virastokadun rakennusriviä yksi korkea talo on kuin torahammas, joka irvistää ikävästi rivistössä ja pilaa idyllisen kaupunkimaiseman. Lisäksi edellytämme, että rakennuksen lattiankorkeus säilytetään rakennettujen rakennusten mukaisena, eikä aiheettomasti nostettaisi viimeaikaisen tavan mukaisesti naapureita huomattavasti korkeammaksi. Kerroskorkeuden säilyttäen toimenpiteitänne odottaen. Vastine: Kaavoittaja esittää, ettei muistutus anna aihetta muuttaa hyväksyttävää kaavamuutosehdotusta. Kaavamuutoksen tavoitteena on ollut, että korttelialue 41 rakentuu kokonaisuudessaan ja sopeuttaa uudisrakentaminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä tehostaa ja tiivistää kaupunkirakennetta ydinkeskustassa oikeusvaikutteisen keskustan osayleiskaava 2030:n tavoitteiden pohjalta. Kaavamuutos alue sisältyy osayleiskaavan mukaiselle keskustatoimintojen alueelle C-1 = Kantakeskusta.. kaavamuutos sallii 7 kerrosta Kaupunkikuva paranee erityisesti keskusta-alueilla, kun kaavoituksella tiivistetään korttelirakennetta.

26 Muistutuksessa on esitetty, ettei kerroskorkeutta tulisi nostaa vaan mahdollinen rakennusoikeuden lisäys tulisi mahduttaa nykykaavan mukaiseen kolmeen kerrokseen. Kaavamuutosalueen piha-alueiden järjestämistä ja autopaikoituksen sijoittamista on tutkittu korttelisuunnitelmalla ja lisärakennusoikeuden osoittaminen kerroksiin parantaa piha-alueen jäsentymistä. Nyt kaavamuutoksella osoitetun rakennusmassan ja Asunto Oy Ylivieskan Pikku - Pietarin väliin on kaavoituksella määrätty mm. istutettava alueen osa, jonka on oltava vähintään 20 % tontin pinta-alasta.. Kuva: Korttelin käyttösuunnitelmaluonnos / LINJA-ARKKITEHDIT Oy Kortteliin 41 on toteutunut jo vuosina 1979-1991 neljä 7 - kerroksista asuinkerrostaloa ja voimassa olleen asemakaavan mukaiset kaksi 3 - kerroksista asuinliikerakennusta AL- ja ALK tonteilla ovat rakentuneet 1976 ja 1985. Kuva: Yksi neljästä kortteliin 41 toteutuneista, Kuva: Havainnekuva: Kortteli 41 tontti 10. asuinkerrostaloista, jossa 7 kerrosta Uuden rakennuksen korkeusasema ja rakennuksen pihan rakentaminen sekä tontin hulevesien käsittely tulee tarkasteltavaksi rakennuslupavaiheessa, kun asemakaavamuutosta lähdetään toteuttamaan. Rakennuslupamenettelyssä kuullaan rajanaapureita.

27 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Teknisen palveluiden lautakunta 20.3.2012 47 Päätös vireilletulosta sekä valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta 14 päivän ajaksi. Kaavatiimi 14.5.20121 Suunnitteluperiaatteet käsiteltiin. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty Viranomaisilta pyydetään lausunnot valmisteluaineistosta. Valmisteluaineisto nähtävillä 11.6.2012 25.6.2012 Tekninen palvelukeskus /maankäyttöyksikkö. Kaupunginhallitus 3.9.2012 180 Maankäyttösopimusluonnoksen hyväksyminen. Sopimus allekirjoitettiin 4.10.2012. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Ehdotusvaiheen työ- /viranomaisneuvottelua ei pidetty. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavamuutosehdotuksesta. Asiasta sovittiin sähköpostitse 19.10.2012: Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus arkkitehti Liisa Ranto- Oikari ja Ylivieskan kaupunki Eriia Laru. Teknisten palveluiden lautakunta 17.10.2012 115 Oikeuttaa maankäyttöyksikön asettamaan kaavamuutosehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavamuutosehdotus nähtävillä maankäyttöyksikössä 29.10.2012 28.11.2012. Kaupunginhallitus 10.12.2012 265 Kaavamuutoksen hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto 18.12.2012 90 Kaavamuutoksen hyväksyminen. 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalue on yhteensä noin 0,2421 ha, josta: Asuinkerrostalojen korttelialue AK VII 0,2421 ha Korttelin 1-40 osa eli tontti nro 10 Tonttitehokkuus e = 1,1 Rakennusoikeus 2600 k-m 2, kerrosluku VII ja lisäksi t 80 k-m 2, joka on varaus talousrakennusten (esim. pyöräilykatos) toteuttamiseen tontille Asemakaavamuutoksen aiheuttamat muutokset mitoitukseen: Korttelin rakennusoikeuden määrä kasvaa noin 1200 k-m 2 + t 80 k-m 2 ja aluetehokkuus nousee noin 50 %. Kaavamääräyksissä autopaikkavaatimus asuinkerrostalokorttelin osalta on vähintään 1 autopaikkaa / asunto ja viisi vierasautopaikkaa.

28 Tontilla on varattava istutettavaa ja asukkaiden oleskeluun sopivaa aluetta vähintään 20 % tontin pinta-alasta. Kuva: Korttelin käyttösuunnitelmaluonnos / LINJA-ARKKITEHDIT Oy Kuva: Kortteliin 41 rakentunut asuinkerrostalo, Havainnekuva: Kortteli 41 tontti 10. 7 kerrosta Asuinkerrostalo, 7 kerrosta (LINJA-ARKKITEHDIT Oy, 3.9.2012 )

29 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut sekä useita päivittäistavaraliikkeitä, joilla on laajat aukioloajat ja alueelta on hyvät katu- ja kevyenliikenteen yhteydet keskustan palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa korttelin 41 rakentumaton osa. Korttelissa 41 on ennestään neljä 7- kerroksista asuinkerrostaloa. Tontille on esitetty riittävästi autopaikoitusta. Kaavamääräyksellä on esitetty, että tontin pinta-alasta tulee 20 % käyttää viherrakentamiseen. Alueen suunnittelua kaavan tarkoittamalla tavalla tullaan ohjaamaan kaupungin rakennusvalvonnassa. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Osuus 100 % kaava-alueesta. Korttelialueen pinta-ala on yhteensä noin 0,2421 ha, kaavakartalla rakennusoikeuden määräksi on esitetty 2600 k-m 2 + t 80 k-m 2 vastaa tehokkuuslukua e= 1,1. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on VII. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Korttelialue on rakentunut voimassaolevan asemakaavan mukaan, ainoastaan kaavamuutosalueen tontti 1-41- 10 ei ole vielä toteutunut. Erityisiä muutoksia alueen maankäyttöön, rakennettuun ympäristöön tai maisemaan ei kaavan muuttamisesta aiheudu. Alueen rakentuminen tiivistää keskusta-alueen rakennetta ja edistää maankäytöllisen kehityksen tavoitteita, yleiskaavan tavoitteiden pohjalta: Ylivieskan asuntokysyntä noudattaa samaa trendiä kuin kaupunkiseutujen keskuspaikat yleensä. Kasvavaa kysyntää on maisemallisesti korkeatasoisista pienehköistä asuinnoista keskustan virikkeiden ja palvelujen ääressä. Ylivieskan kaupunkikuvassa pistekerrostaloilla on tärkeä asema. Ne viestittävät lakeuden kaupungin olevan laajan

30 maaseudun keskus. Tämän teeman mukaisesti keskustaan on osoitettu kerrostalovaltaiset asuntoalueet (AK), jotka voivat täyttää kysynnän vaatimukset tasokkaasta kaupunkiasumisesta pienille perhekunnille. Korttelin 41 asemakaava on hyväksytty 1983 ja korttelissa on vuosina 1983-1991 rakentunut neljä pistetaloa, joissa on 7 kerrosta. Lisäksi korttelissa on 3 - kerroksinen asuinliikerakennus Kanuuna vuodelta 1976 sekä 3- kerroksinen asuinkerrostalo Pikku- Pietari vuodelta 1985. Korttelin rakentumista ja kaavamuutosalueen rakennettua ympäristöä on kuvattuna selostuksen sivulla 8 ja korttelisuunnitelmassa (kuva sivulla 26) on esitettynä kaavamuutosalueelle toteutettavan rakennushankkeen liittyminen korttelissa oleviin viereisiin jo rakentuneisiin kerrostalomassoihin sekä kaavamuutoskohteena olevan tontin autopaikoitus. Korttelin 41 lähiympäristö on ydinkeskustaa, jossa on lähietäisyydellä julkista rakentamista, kuten nuorisotalo Sputnik ja valtion virastotalo. Kävelyetäisyydellä Ylivieskatalo Akustiikka ja Päivärinnan koulu, kaupungintalo, poliisi sekä terveyskeskus ja kirkko. Kuva: Rakennettu ympäristö Nuorisotalo Akustiikka ja Päivärinnan koulu Virastotalo Terveyskeskus

31 Kuva: Lähiympäristön julkinen rakentaminen Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kerrostalorakentaminen lisää alueen väestön määrää keskustassa eli mitoitettuna 1 as/ 40 k-m 2 kaavamuutosalueelle olisi sijoittumassa noin 60 asukasta. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne ei muutu. Kaavamuutosalueen ympäristö on rakentunut asemakaavojen mukaisesti erilaisina keskustatoimintojen alueina. Keskustan osayleiskaavan 2030 periaatteiden mukaisesti kaavamuutos eheyttää ja tiivistää keskustaajaman maankäyttöä. Keskustan vajaakäyttöinen alue muuttuu tiiviiksi keskustarakenteeksi ja sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Tiivis ja eheyttävä maankäyttö parantaa materiaalien ja energian käytön tehokkuutta ja edistää niiden kestävää hyödyntämistä. Ekologista ja taloudellista kestävyyttä edistää paitsi yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen, myös maankäytön suunnittelu siten, että vähennetään autoriippuvuutta. Tiivis keskusta-asuminen tukee keskustan palvelujen laajentamista. Ilman tehokasta ja laadukasta asuinrakentamista keskustan laajentaminen ei onnistu. Alueen kehittämisen tulee olla määrätietoista, jotta kaupunkikuvallinen laatu ja tiiveys saavutetaan. Palvelut Kaavamuutosalueelle ei sijoitu palveluja. Alue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin lähipalveluihin, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Erityisesti tiivistyvällä yhdyskuntarakenteella edistetään palvelujen saavutettavuutta ja verkostojen hyödyntämistä. Erityisesti kaupunkikeskustaa ja sen lähiympäristöä kehitetään eri ikäryhmille sopivana, sosiaalisesti rikkaana asuinalueena. Yhdyskuntarakenne eheytyy ja tiivistyy uusien asuinalueiden sekä keskustan läheisten, vajaakäytössä olevien alueiden ottamisessa tiiviiseen asuin- ja keskustatoimintojen käyttöön. Kaupunkikuvan kehittämiseen ja parantamiseen erityisesti keskusta-alueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alue on asuntoaluetta aivan ydinkeskustassa. Kaavamuutosalue

32 Virkistys Lähialueella on virkistys ja ulkoilualueita. Lähimmät pistot ovat Kyösti Kallion puisto, Mattilanpuisto, Kirkkopuisto, Veteraanipuisto, Keskustan jokiranta. Urheilualueita ja uimahalli sijaitsevat noin puolen kilometrin etäisyydellä kaavoitettavasta kohteesta. Kuva: Ote osoitekartasta, jossa näkyy kaava-alueen sijoittuminen viheralueverkkoon Liikenne ja melu Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ulkoiseen liikenteeseen. Keskustan sisäinen liikenne lisääntyy jonkin verran. Tonttiliittymä kaavamuutosalueelle on Virastokadulta. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole suojelua edellyttäviä luontotekijöitä. Kaavaratkaisulla on myönteisiä ilmastovaikutuksia, kun tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja muutetaan korttelialue tehokkaampaan rakentamiseen. Sosiaaliset olot Lähelle ydinkeskustaa sijoittuvasta kerrostalosta on keskusta ja sen palvelut saavutettavissa kävellen, mikä palvelee hyvin mm. vanhusten ja lapsiperheitten tarpeita. Pyörätieverkosto liittyy katuverkkoon ja kaavamuutosalue sijoittuu yleiskaavan mukaiselle pyöräilysuosiolliselle alueelle. Aivan vieressä on myös Päivärinnan ala-aste, kulttuuripalveluja tarjoava Ylivieskatalo Akustiikka ja Ylivieskan terveyskeskus. Myös valtion ja kunnan virastot ovat lähellä. Aivan ydinkeskustassa Virastokatuun rajautuva kortteliin rakentuva viimeinen kerrostalo muuttaa kaupunkikuvaa.

33 Monipuolinen asuntotyyppijakauma edistää sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tiivis kaupunkiympäristö mahdollistaa miljöön rikkaalle sosiaaliselle kanssakäymiselle sekä uusia kanssakäymisen muotoja. Elinympäristön laatu paranee merkittävästi, kun yhdyskuntarakenne tiivistyy vajaakäyttöisellä alueella. Tiivistäminen muuttaa joidenkin ihmisten elinoloja erityisesti, kun vanhaa asutusta korvataan uudella tiiviimmällä. Kuitenkin hallittu tiivistäminen tuo lisäarvoa suurelle joukolle uusia asukkaita palvelujen, virkistysalueiden ja lyhenevien etäisyyksien ansiosta. Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto

34 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaupunkirakenne Alueen kaupunkirakenne muuttuu maakuntakaavaan ja yleiskaavaan merkittyjen toimintojen mukaisiksi eli alue rakentuu tiiviinä asuntoalueena ydinkeskustassa. Tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kaupunkikuvalliseen laatuun kiinnittää erityistä huomiota. Uudisrakentamisella mahdollistetaan sosiaalisesti rikkaammat asuinalueet. Monipuolisella asuntoalue- ja asuntotyyppivalikoimalla vastataan erityyppisten ja muuttuvien asumistottumusten tarpeisiin. Rakennusten sijoittelulla voidaan vaikuttaa kaupunkikuvaan. Luonnonolot Kaavamuutosalue on rakennettua ympäristöä. Alkuperäistä luonnon ympäristöä ei ole. Alueella on istutettua puustoa nykyisen voimassaolevan kaavan mukaisen tontin alueella ja olevaa puustoa on pyrittävä säilyttämään. Kaavoituksessa on edellytetty, että tontin alueesta 20 % käytetään viherrakentamiseen. Vesistöt ja vesitalous Kaavamuutosalue ja sen lähiympäristö eivät ole pohjavesialuetta. Kaavoituksella ei ole vaikutuksia vesistöön eikä vesitalouteen. Maa- ja metsätalous ja luonnonsuojelu Kaavamuutoksen aiheuttamat vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä luonnonsuojeluun samanlaiset kuin voimassaolevan asemakaavan eli ei vaikutuksia. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei rakentamisen myötä sijoitu ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Alueen sisäinen liikenne lisääntyy jonkin verran asuntojen määrän lisääntyessä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamääräykset ovat tarkemmin asemakaavakartan määräysosassa. 5.7 Nimistö Nimistö säilyy ennallaan.

5.8 Kaavatalous 35 5.8.1 Yleistä Suunnittelualue on keskeisellä paikalla Keskustan kaupunginosassa. Kaavaratkaisu tiivistää alueen kaupunkirakennetta ja hyödyntää olevaa kunnallistekniikan verkostoa sekä palveluverkostoa ja on siten kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen. Kaupunki saa maankäyttösopimuksella periä yhdyskuntarakentamisen kustannusosuuden, jota käytetään mm. alueen kunnallistekniikan uudistamiseen. Sijoittamalla tiiviisti uutta asutusta keskustaan ja sen välittömään läheisyyteen saavutetaan huomattavia yhdyskuntataloudellisia säästöjä, joilla on myös merkittäviä positiivisia ilmastovaikutuksia. Merkittävä uusi rakennustoiminta keskustassa lisää myös taloudellista toimeliaisuutta. Tiivis, keskustan läheisyyteen sijoittuva asuinrakentaminen tukee olemassa olevien palvelujen säilymistä ja kehittämistä. Liikkumistarvetta vähentävä yhdyskuntarakenne vähentää riippuvuutta jatkossakin kallistuvasta energiasta ja erityisesti tuontienergiasta. 5.8.2 Rakentamiskustannukset Alueella on jo kunnallistekniikan verkosto. Kaupungille kustannuksia syntyy verkostojen uudistamisesta. Aiheutuvat kustannukset ovat kohtuulliset, kaupungin rakentamisvelvoitteena on tonttiliittymien rakentaminen ja mahdollisesti kevyen liikenteen korokkeiden rakentaminen katualueelle. 6 Asemakaavan muutoksen toteutus Kaavamuutosalueelle muodostuva rakennusoikeus on mahdollista ottaa kaavan mukaiseen käyttöön tarvittaessa. Asemakaavan muutoksen toteutusta ohjaa kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. Hankkeesta on laadittu kaavoitus ja maankäyttösopimus, jolla kaupunki ja maanomistaja ovat sopineet maanomistajan omistaman alueen kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista, (MRL 12 a). 7. Yhteystiedot Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, 84100 YLIVIESKA / kaavoitusavustaja Riitta Konu-Vierimaa, p. 044 4294 233 / vs. kaupunginarkkitehti, amk-insinööri YKS 459 Eriia Laru p. 044 4294 423 etunimi.sukunimi@ylivieska.fi Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa www.ylivieska.fi/kaavat ja kiinteistöt /Kaavoitus LIITTEET

0,2421 Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 112 Asemakaavan seurantalomake Liite 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 977 Ylivieska Täyttämispvm 19.12.2012 Kaavan nimi Keskusta ( 1. kaupunginosa) korttelin 41 osaa koskeva asemakaavan muutos. Hyväksymispvm 18.12.2012 Ehdotuspvm 17.10.2012 Hyväksyjä V -kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm 20.03.2012 Hyväksymispykälä 90 Kunnan kaavatunnus 6754002012 Generoitu kaavatunnus 977V181212A90 Kaava-alueen pinta-ala [ha) 0,2421 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,2421 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarautaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarautaiset Ei-omarantaiset Kerrosala [k- Tehokkuus Pinta-alan muut. Aluevaraukset l'inta-ala [ha] ~ [%] ml) [e) [ha +/-] Yhteensä t 0,2421,0 2680 1,11 0,0000 A yhteensä 1 P yhteensä 2680 1,11 0,0000 Kerrosalan muut. [kml+/-] 1280 1280 IY yhteensä 1 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 1 II 1 1 1 Maanalaiset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala [k- Pinta-alan muut. tilat [ha) [%] ml) [ha +/-] Yhteensä Kerrosalan muut. [kml+/-] Yhteensä

Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 2/2 Alamerkinnät luevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k- [ha] [%] ml] [e) [ha +/-] ml+/-] 0,2421 100,0 2680 1,11 0,0000 1280 0,2421 100,0 2680 1,11 0,0000 1280 AK 0,2421 100,0 2680 1' 11 0,2421 2680 ~ ä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä Wyhteensä 1 1-0,2421-1400 1 1

Liite 2 YLIVIESKA Asemakaavan muutos koskee Keskustan kaupunginosan korttelin 41 tonttia 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MRL 63 Täydennetty 10/2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi tapahtuu kaavaprosessissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa suunnittelutyön aikana. Asemakaavamuutoksen aloitteen on jättänyt 29.2.2012 Salme Räisäsen kuolinpesän osakkaiden valtuuttamana Mauri Räisänen. Suunnittelualue ja lähtötilanne Kaavamuutosalue 1. kaupunginosan korttelin 41 tontti 10, pinta-alaltaan noin 0,2421 ha, sijaitsee 1. kaupunginosassa Virastokadun varrella. Kuva: Osoitekartalla YL kaavamuutoksen aluerajaus kaavoituksen vaikutusalueen rajaus VIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS. YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS xx.xx.. 17.10.2012 2012

Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Asemakaavan muutosalueella ei ole maankäyttötavoitteita, joilla olisi valtakunnallista merkitystä (MRA 25 ). Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A). Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille 2010. Maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä 28.8.2012-26.9.2012. Kaavamuutosalue sijoittuu luonnoksessa maakunnan alueellisen keskuksen ydinalueelle (C-2), johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja ja asumista. Yleiskaava Keskustan osayleiskaava 2030 on hyväksytty KV 7.6.2011 40 Yleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu asuinkerrostaloalueeksi, (AK). Asemakaava Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,2421 hehtaaria, on voimassa 13.10.1983 hyväksytty asemakaava, jossa muutosalue on merkitty asuinliikerakennusten korttelialueena (AL III), jolle on osoitettuna rakennusoikeutta 1400 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e= 0,57. Muita suunnitelmia ja selvityksiä Alueelle ei ole laadittu muita suunnitelmia tai selvityksiä. Asemakaavoituksen perusselvitykset ja tavoitteet Kaupunki ryhtyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin asemakaavan muuttamiseksi korttelin 41 tontilla 10 kaavamuutosaloitteen pohjalta. Asemakaavan mukaisella tontilla, kt 977-1-41-10 on vanha vuosina 1961-1962 rakentunut omakotitalo eikä AL III - tontti nro 10 ole toteutunut voimassaolevan kaavan mukaisena. Kortteli on muilta osin vuosien 1962-1991 aikana rakentunut ja kortteliin sijoittuu neljä 7- kerroksista sekä yksi 3-kerroksinen asuinkerrostalo. Kaavamuutoksen tavoitteena on sallia myös korttelin 41 tontille 10 rakennettavaksi viereisten 7- kerroksisten asuinkerrostalojen tyyppinen kerrostalo. Kaavamuutos uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuinkerrostalotuotannon osalta. Sopimukset Osalliset Kaavoitukseen liittyen laaditaan kaavoituksen käynnistämissopimus ja maankäyttösopimus, joilla kaupunki ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista, (MRL 12 a). Maankäyttösopimus voidaan sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. MRL 91 b. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 11.6.2012.- 25.6.2012. Kaavoitus- ja maankäyttösopimusluonnos on hyväksytty kaupunginhallituksessa 3.9.2012 180 ja se on allekirjoitettu 4.10.2012. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat mm. Alueen ja lähiympäristön maanomistajat, asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu Ylivieskan Vesiosuuskunta Jokilaaksojen poliisilaitos Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema PPO-Yhtiöt Oy Sonera Carrier Networks Oy Vaikutusalue Asemakaavamuutoksen fyysiset vaikutukset kohdistuvat pääosin kaavoitettavalle alueelle. Kaavoituksen kulku, aikataulu ja päätöksenteko 3 / 2012 4 6 / 2012 9-11 / 2012 11-12/ 2012 12/2012-1/2013 Kaavatyön aloitus; lähtötietojen ja perusselvitysten kokoaminen. Valmisteluaineistoon liittyvän alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen. Kaavamuutoksen vireilletulo Teklan päätöksellä. Vireilletulokuulutus. Kaavaluonnoksen kaavoituksen käynnistämissopimuksen valmistelu ja valmisteluvaiheen kuuleminen eli valmisteluaineisto nähtäville 14 vrk Teklan päätöksellä. Palautteen käsittely. Työneuvottelu ELY-keskus / kaupunki. Ennakkolausunnot viranomaisilta. Asemakaavamuutosehdotuksen laatiminen. Kaavoitus- ja maankäyttösopimusluonnoksen hyväksyminen kaupunginhallituksessa 3.9.2012 180. Sopimus allekirjoitettiin 4.10.2012. Kaavamuutosehdotuksen nähtävillä olo (30 vrk) Teklan päätöksellä. Lausunnot ja muistutukset käsitellään. Ehdotusvaiheessa pyydetään viranomaisilta lausunnot. Kaavamuutos on merkittävä, joten sen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Jos oleellisia muutoksia asemakaavaehdotukseen ei tule, se saatetaan valtuuston hyväksyttäväksi. Hyväksymispäätöksestä on 30 päivän valitusaika. Kaavamuutoksen hyväksymispäätöksestä annetaan yleistiedoksianto ja laaditaan voimaantulokuulutus. Raportointi ja arkistointi. Kaavoitusprosessi ja osallistuminen Osallistuminen Kaavasuunnitelmien nähtäville asettamisesta ja yleisötilaisuuksista ilmoitetaan julkisilla kuulutuksilla niin kuin kunnalliset ilmoitukset Ylivieskan kaupungissa ilmoitetaan. Ilmoitus julkaistaan sanomalehdessä (Kalajokilaakso) sekä kaupungin virallisen ilmoitustaulun lisäksi interne1tissä kaupungin kotisivulla. Kaavoituksen käynnistäminen Kaavatyön aluksi kaupunki ilmoittaa kaavan vireilletulosta ja asettaa tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville ja saataville Ylivieskan kaupungin tekniseen palvelukeskukseen osoitteeseen Kyöstintie 4, 2. krs sekä internet-sivuille, vähintään 14 päivän ajaksi. Tavoitteet Tavoitteet laaditaan yhdessä kaavamuutoksen hakijan, kaupungin ja viranomaisten kanssa. Maanomistajat ja muut osalliset voivat ottaa esim. tavoitteisiin liittyen yhteyttä kaupungin yhteyshenkilöihin.

Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnosvaihe Luonnosvaiheessa osalliset voivat lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Kirjalliset ja suulliset huomautukset asemakaavaluonnoksesta tulee toimittaa kuntaan nähtävilläoloaikana. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Asemakaavan muutosluonnos on nähtävillä 14 päivän ajan. Kaavaehdotusvaihe Saadun palautteen pohjalta kaavamuutosluonnoksesta laaditaan asemakaavamuutosehdotus. Ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 14 päivän tai 30 päivän ajaksi, minkä aikana osalliset voivat tehdä siitä kirjallisia muistutuksia kunnalle. Kaikille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet yhteystietonsa, lähetetään kunnan vastine esitettyyn muistutukseen kirjallisesti. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot kaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä. Kaavan hyväksyminen Asemakaavamuutoksen hyväksyy teknisten palveluiden lautakunta. Hyväksymispäätöksestä lähetetään tieto kaikille muistutuksen tehneille. Tieto lähetetään myös viranomaisille. Päätöksestä voi valittaa Oulun hallinto-oikeuteen. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen ja tarvittaessa muiden keskeisten viranomaisten ja kunnan kesken järjestetään kaavoituksen alkuvaiheessa viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 18 ). Siinä käsitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaavoituksen yleisiä tavoitteita. Muita työpalavereja voidaan pitää kaavoituksen eri vaiheessa tarpeen mukaan. Viranomaisneuvottelut järjestetään luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Vaikutusten selvittäminen ja arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vaikutusten arviointi (MRL 9 ) on osa kaavaprosessia. Tarkoituksena on selvittää kaavan toteuttamisen aiheuttamia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan, liikenteeseen, teknisen huollon järjestämiseen, yhdyskuntatalouteen ja ihmisten elinolosuhteisiin (sosiaaliset vaikutukset). Vaikutuksia voidaan arvioida kaavatyön edetessä yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Selvitettävät vaikutukset ja vaikutustenarviointimenetelmät määritellään tarkemmin kaavoituksen yhteydessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu suunnittelualueelta käytössä oleviin perustietoihin, laadittuihin selvityksiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä viranomaisten lausuntoihin ja osallisten jättämiin mielipiteisiin ja muistutuksiin. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi toimittaa koko kaavoitusprosessin ajan Ylivieskan kaupungille. Osallisilla on mahdollisuus esittää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Ylivieskan kaavoituksen viranomaisohjauksesta vastaa arkkitehti Liisa Ranto-Oikari, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Yhteystiedot Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, 84100 YLIVIESKA / kaavoitusavustaja Riitta Konu-Vierimaa, p. 044 4294 233 / va kaupunginarkkitehti, amk -insinööri, YKS 459 Eriia Laru, p. 044 4294 423 etunimi.sukunimi@ylivieska.fi Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa www.ylivieska.fi/kaavat ja kiinteistöt / Kaavoitus