Pro Billnäs ry/rf:n lausunto Billnäsin ruukin alueen sekä Hagbackan ja Puutarhurikoulun alueen asemakaavaluonnoksesta

Pro Billnäs ry/rf:n lausunto Billnäsin ruukin alueen sekä Hagbackan ja Puutarhurikoulun alueen asemakaavaluonnoksesta Pro Billnäs ry/rf 9.6.2011 1

SISÄLTÖ Kaavan tavoitteet... 1 Selvitykset... 3 Teollisuusarkeologisesta selvityksestä ja rakennusten käytettävyysselvityksistä... 3 Natura-arviointi... 4 Liikenneverkko- ja liikenneturvallisuusselvitys... 4 Muuta selvityksistä... 4 Vaihtoehtojen tarkastelu... 4 Kaavaluonnoksen sisältö... 5 Maisema ja ympäristö... 5 Uudisrakentaminen... 6 Vanhojen rakennusten suojelu ja käyttötarkoitus... 7 Liikenne... 7 Pysäköinti... 8 Kevyenliikenteen väylät ja polut... 8 Viheralueet ja puistot... 9 Joki ja rannat... 9 Istutukset... 10 Vaikutusten arviointi... 11 Jatkotoimenpiteet... 13 Yhteystiedot: Mia Saloranta Pro Billnäs ry/rf:n hallituksen puheenjohtaja puhelin: 0504085870 sähköposti: mia.saloranta@kotiseutuliitto.fi Ari Ahlqvist Pro Billnäs ry/rf:n hallituksen sihteeri puhelin: 0445821208 sähköposti: ari.ahlqvist@helsinki.fi 1

KAAVAN TAVOITTEET Pro Billnäs ry/rf toteaa, että kaavan tavoitteet ovat muuttuneet kesken prosessin ilman että muutoksesta olisi tiedotettu osallisille. Uudistettua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei myöskään viety asianomaisen lautakunnan käsiteltäväksi, kuten olisi pitänyt. Alkuperäisessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (15.5.2008) kaavan tavoitteiksi mainitaan: Kaavamuutoksen tavoitteena on turvata Billnäsin ruukin ydinalueella historiallisesti merkittävän ruukkikokonaisuuden säilyminen sekä mahdollistaa alueen elinvoimainen ja ympäristöön soveltuva kehitys Pohjan kunnanhallituksen 27.11.2006 hyväksymän Billnäsin ruukin kehittämisstrategian mukaisesti. Kaavoituksessa painottuvat kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennetun ympäristön suojelu sekä sen osalta käyttötarkoitusten muutokset. Uutta rakentamista kaava-alueelle osoitettaneen suhteellisen vähän. 30.6.2010 kaavan tavoitteet OAS:ssa muutettiin seuraavaan muotoon: Kaavamuutoksen tavoitteena on turvata Billnäsin ruukin ydinalueella historiallisesti merkittävän ruukkikokonaisuuden säilyminen sekä mahdollistaa alueen elinvoimainen ja ympäristöön soveltuva kehitys Pohjan kunnanhallituksen 27.11.2006 hyväksymän Billnäsin ruukin kehittämisstrategian mukaisesti. Uuden omistajan myötä alueesta ollaan kehittämässä tapahtumakeskusta. Tavoitteena onkin löytää sellainen kaavallinen ratkaisu, jonka määräykset ovat yksiselitteiset ja selkeät koskien alueella mahdollisesti järjestettäviä tapahtumia. Kaavamuutoksen aikana on tarkoitus myös löytää ratkaisu alueen liikenne- ja paikoitustilanteeseen näiden tapahtumien yhteydessä Pro Billnäs ry/rf huomauttaa uudistetun Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tekstin johdosta, että kaavoitettavalla alueella on muitakin maanomistajia kuin Billnäs Samlade Verk Oy, ja myös muita tavoitteita toiminnan suhteen kuin kehittää koko alueesta tapahtumakeskusta. Kaavaselostuksen mukaan: Asemakaavan tavoitteiden määrittämiseksi pidettiin tehtyjen selvitysten pohjalta asukastilaisuus 25.11.2010, järjestettiin pehmogis-kysely 3.12.2010 16.1.2011 sekä viranomaisille työkokous 17.12.2010. Todellisuudessa asemakaavan tavoitteet on kirjattu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan jo kauan ennen yleisötilaisuuksia, kuten yllä olevista lainauksista ilmenee. Asukkaat tai muut toimijat alueella eivät ole päässeet vaikuttamaan tavoitteiden määrittelyyn. OAS:n nykyinen teksti näyttäisi kaavan tavoitteiden osalta perustuvan Billnäs Samlade Verk Oy:n ja kaupungin väliseen aiesopimukseen, jossa tavoitteeksi asetettiin Billnäsin ruukin kehittäminen tapahtumakeskuksena. Yksityisoikeudellisella sopimuksella on syrjäytetty lain mukainen tasapuolinen kaavoitusmenettely. Pro Billnäs ry/rf ei pidä menettelyä hyvän kaavoitustavan eikä myöskään Maankäyttö- ja rakennuslain hengen eikä aivan kirjaimen mukaisena. Mainitussa aiesopimuksessa määriteltiin edellä mainitulle yritykselle osoitettava rakennusoikeuden määrä. Tämä on näyttää muodostuneen kaavaluonnoksen lähtökohdaksi, vaikka kaava-aineistoon sisältyvässä raken- 1

nusinventoinnissa todetaan: Tulevan toiminnan lähtökohtana tulisi ehdottomasti olla rakennuskannan tarjoamat lähtökohdat ja mahdollisuudet, ei laajaa muutos- ja uudisrakentamista edellyttävät hankkeet. Pro Billnäs ry/rf toteaa, että kaavoituksen tavoitteet on asetettu vääristä lähtökohdista, kun otetaan huomioon alueen arvo valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. Ensin olisi tullut selvittää vanhojen rakennusten ja miljöökokonaisuuden arvot ja rakennusten käytettävyys ja suojelu sekä se, paljonko ja minkälaista uudisrakentamista ja uudistoimintaa alueelle voidaan sijoittaa arvojen vaarantumatta ja niin että uusi toiminta ylläpitää kulttuuriympäristön arvoja ja jopa antaa sille lisäarvoa. Näiden selvitysten olisi tullut olla lähtökohtana, kun kaavassa määritellään alueiden käyttötarkoituksia sekä uudisrakentamisenmäärää ja sijoittelua. Kulttuuriympäristön arvot on huomioitu kaavaluonnoksessa vain selostuksen tasolla, ei itse suunnitelmassa. 2

SELVITYKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavatyössä käytetään hyväksi kaava-aluetta koskevia tekeillä olevia sekä jo tehtyjä selvityksiä, kuten Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelmaa (2001) sekä Mustionjokilaakson osayleiskaavaa (2006) varten laadittuja selvityksiä. Lisäksi todetaan tarvittavan seuraavat, viranomaisneuvotteluissa 15.2.2008 ja 19.11.2009 sovitut selvitykset: Teollisuusarkeologinen selvitys ja rakennusten käytettävyysselvityksiä (ruukissa) Rakennusinventointi (ympäröivät alueet) Kulttuurikasvillisuus- ja luontoinventointi sekä Natura-arviointi Saastuneiden maa-alueiden kartoitus Palveluverkostoselvitys Liikenneverkko- ja liikenneturvallisuusselvitys Viheryhteysselvitys TEOLLISUUSARKEOLOGISESTA SELVITYKSESTÄ JA RAKENNUSTEN KÄYTETTÄVYYSSELVI- TYKSISTÄ Teollisuusarkeologisessa selvityksessä tulisi selkeästi määritellä ja kuvata muinaismuistolain (295/1963) luonne ja merkitys myös historiallisen ajan muinaisjäännösten suojelussa. Alueen käyttöön saattaa vaikuttaa oleellisesti mm. se, että muinaismuistolain mukainen suoja on automaattinen, ilman eri päätöksiä. Muinaismuistolain tarkoittamilla kohteilla ei myöskään ole yläikärajaa. Siten esimerkiksi Billnäsiin toisen maailmansodan aikana rakennetut, käytöstä jääneet kallioon louhitut väestönsuojat ja käyttämättömät vanhat maakellarit saattavat olla muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. Määrittelyn tekee luonnollisesti viime kädessä Museovirasto. Teollisuusarkeologisessa selvityksessä tulisi myös todeta Museoviraston samantyyppisistä alueista antamien lausuntojen mukaisesti, että muinaisjäännöksiä saattavat olla myös nykyisten rakennuksien lattiapintojen alle jääneet rakenteet. Ensisijaisesti tämä koskee Isoa pajaa. Vanhojen rakennusten käytettävyysselvitys puuttuu valmisteluaineistosta, vaikka kaavan lähtökohtana aikoinaan oli nimenomaan tarkoitus löytää ruukin vanhoille, arvokkaille rakennuksille sopivaa käyttöä, jota vanha kaava ei mahdollista. Nyt tämä tärkeä lähtökohta on kokonaan sivuutettu kaavasuunnittelussa. Viranomaisneuvottelun muistiossa todetaan: Entisten teollisuusrakennusten osalta on laadittava käytettävyystutkimus, jossa selvitetään rakennusten kunto, tehdyt muutokset ja säilyneisyys. Tutkimuksen kautta voidaan määrittää kunkin rakennuksen suojelustatus ja kestokyky, eli mihin käyttötarkoitukseen rakennukset soveltuvat kulttuurihistoriallisia arvoja heikentämättä. Miten voidaan perustella uudisrakentamisen tarve ruukin ydinalueella, jos ei ole ensin selvitetty, mitä toimintoja vanhoihin rakennuksiin voidaan sijoittaa? Rakennusten käytettävyyteen olennaisesti liittyy myös sisätilojen inventointi, mutta sitäkään ei ole tehty. Rakennusinventoinnissa todetaan: Nyt inventoituihin kohteisiin liittyy myös varmuudella nykyisenrakennusperintölain tarkoittamia kiinteän sisustuksen osia, jotka olisi hyvä inventoida. Rakennusinventoinnissa tulee Pro Billnäsin käsityksen mukaan jo tässä vaiheessa ottaa kantaa kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten sisätilojen arvoihin. Sillä saattaa olla oleellinen vaikutus mm. rakennusten tulevien käyttötarkoitusten osoittamiseen. Erityisesti tämä koskee joen etelärannan teollisuusrakennuksia, esimerkiksi Ison pajan katto- ja seinärakenteita, säilyneitä koneita ja höyryvoimalan höyrykattiloita sekä maassamme ilmeisesti ainutlaatuista sprinkler-laitteiston keskusyksikköä. Luonnollisesti arvokkaita sisätiloja on myös esim. voimalaitoksessa ja ruukinkartanossa. Inventoinnissa on myös joitain häiritseviä virheitä. Esimerkiksi kankirautavasarapajaksi mainittu rakennus on luonnollisesti rautavarasto, vasarapaja on sijainnut perustamisestaan lähtien 1600-luvulta 1900- luvun alkupuoliskolle saakka myllyn ja rautavaraston välillä nyt olevan pysäköintialueen paikalla. Billnäsin vesivoimalaitosten historiasta ja laitteistosta on saatavissa yksityiskohtaisempaa tietoa Museoviraston rakennushistorian osaston teettämästä voimalaitosinventoinnista. 3

NATURA-ARVIOINTI Natura-arviointia ei ole tehty. Sen tarpeellisuus on luontoselvityksessä määritelty niin, että selvitystä ei tarvita, jos alueen rakentaminen ei heikennä joen suojeluarvoja. Tämä toteutuu siten että: kaava mahdollistaa kalatien rakentamisen, itse jokeen ei rakenneta, jokirantaan tai jokitörmille ei rakenneta, rantoja ei kaiveta, pengerretä eikä paaluteta, joen vedenlaatu ei rakentamisen takia heikkene merkittävästi esim. hulevesien takia. Esillä oleva kaavaluonnoksessa esitetään rakentamista jokeen ja jokirantaan. Hulevesien ajautumista jokeen ei ole tutkittu. Pro Billnäs ry:n mielestä Natura-arviointi saattaa edellä olevan perusteella olla tarpeellista tehdä. LIIKENNEVERKKO- JA LIIKENNETURVALLISUUSSELVITYS Liikenneselvitys on puutteellinen. Kaavoituksen alusta asti on tiedetty, että liikenne tulee olemaan alueen suurimpia ongelmia. Tavoitteeksi asetettu tapahtumakeskus toisi ainakin hetkittäin alueelle suuria liikennevirtoja. Pro Billnäs pitää, aikaisempien kannanottojensa mukaisesti, tärkeänä laajemman ja yksityiskohtaisemman liikennesuunnitelman tekemistä asemakaavatyöhön liittyen. Tätä varten tarvitaan yleiskaavatason liikennetarkastelu laajalta alueelta, ulottuen aina valtatielle 25 ja kantatielle 51. Suunnitelmaan tulee sisältyä myös liikenneturvallisuusselvitys. Suunnitelman tulee tarkastella erityisesti autoja kevyen liikenteen ohjausta alueelle eri suunnista sekä pysäköintipaikkojen sijoittumista sekä varsinaiselle kaava-alueelle että sen lähituntumaan. Liikenneturvallisuusselvitys tulisi tehdä tapahtumayleisön, olemassa olevien yritysten (esimerkiksi hevoset ja ratsastus) sekä asukkaiden ja koululaisten näkökulmasta. Yksi tutkittavista asioista tulee olla esillä ollut mahdollisuus katkaista läpikulkuliikenne Vasarasepäntieltä Poliittisen kulman ja Leipurintien väliseltä osuudelta sekä tieosuuden kehittämistä kävelytietyyppisenä pihakatuna. Ratkaisu mahdollistaisi paremmin myös rannan rakentumista tapahtumapaikaksi tulevaisuudessa. Pysäköintimahdollisuudet kaava-alueen ulkopuolella tulisi myös selvittää. Yleisöpysäköintipaikkoja tullaan tarvitsemaan ajoittain ehkä paljonkin, mutta lähtökohtana ei voi olla, että kaikki pysäköinti sijoitetaan kaavarajauksen sisäpuolelle kulttuurimaiseman, liikenneturvallisuuden ja asukasviihtyvyyden kustannuksella. MUUTA SELVITYKSISTÄ Palveluverkostoselvitystä ei ole esitetty. Maisemaselvityksen karttaliitteet puuttuvat nettisivuilla olevasta aineistosta. On mahdotonta perehtyä selvityksessä esitettyihin oleellisiin asioihin, kuten alueluokitteluihin, minkälaisia muutoksia alueet kestävät. Tämä puute oleellisesti vaikeuttaa kaavaluonnoksen tarkastelua. Kulttuuriympäristöselvityksenä on ilmeisesti hyödynnetty Ruukin ydinalueen kulttuuriympäristöohjelmaa vuodelta 2001. Se ei kuitenkaan ole kaava-aineistoissa nähtävillä (ainakaan nettisivuilla). Kaavoitusaineistosta puuttuu lepakkoselvitys. Kaavoitusalueella on tunnetusti lepakoita, niistä on paljon havaintoja. Lainsäädäntö suojelee lepakoita. Suojelu tähtää esimerkiksi siihen, että niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Tämä on varmistettava kaavaratkaisuissa, joten lepakkoselvitys tulee tehdä. VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU 4

Pro Billnäs ry/rf:n huomauttaa, että vaihtoehtojen tarkastelussa (A-F) ei ole huomioitu rannan luontoarvoja eikä maisemallisesti hyvin olennaista vanhan ruukin rakennuskannan ja peltoaukean rajakohdan historiallista ja esteettistä arvoa. Konseptisuunnitelmissa esitetyt vaihtoehdot eivät ole todellisia vaihtoehtoja, sillä ne perustuvat ennalta annettuun tilaohjelmaan. Epäselväksi jää, missä tilaohjelma on hyväksytty ja päätetty, mitä toimintoja tilaohjelma sisältää. Erilaisia pysäköintivaihtoehtoja ei ole tutkittu. Todellisessa vaihtoehtojen tarkastelussa tulisi vertailla uudisrakentamisen nollavaihtoehtoa ja erisuuruisia rakennusmääriä sekä niiden tarvitsemia pysäköintialueita eri sijoituksin. Vain näin voidaan löytää alueen kantokyky, kuinka paljon uudisrakentamista ja pysäköintiä alue kestää maiseman ja historiallisten arvojen kärsimättä. Kaavaselostuksesta ei selviä, millä perusteella on päädytty asemakaavaluonnoksessa esitettyyn uudisrakentamisen määrään. Vaihtoehtotarkastelussa ei myöskään selviä, mitä käyttötarkoitusta uudisrakennukset palvelevat, vaikka todetaan, että intensiivinen uudisrakentaminen edellyttää huolellista toiminnallista ja maisemallista sovittamista ympäristöön. Kaavaselostuksen sivulla 34 esitetty piirretty ilmakuva sekä seuraavien sivujen luonnokset eivät ole sellaisia havainnekuvia, joiden perusteella voidaan arvioida esitetyn uudisrakentamisen ja parkkipaikkojen soveltuvuutta ympäristöönsä. Näin arvokkaan ja herkän kohteen suunnittelu edellyttää realistisia, jalankulkijan perspektiivistä havainnoituja 3D-kuvia kaikista tärkeimmistä lähestymissuunnista. KAAVALUONNOKSEN SISÄLTÖ Pro Billnäs ry/rf:n mielestä kaavaluonnos on tuotu kommenteille liian varhaisessa vaiheessa, se on varsin keskeneräinen. Luonnos on luonteeltaan ideakooste, jossa monien esitettyjen ratkaisujen toteutuskelpoisuutta ei ole tutkittu. Kaavoittajan ei tulisi tuoda esille toteuttamiskelvottomia ehdotuksia. Osallisten on vaikeata ottaa kantaa ratkaisuihin, jotka kaavoittajakin myöntää heitoiksi ja huonosti tutkituiksi. Lisäksi suunnitelmakartta on vaikeasti tulkittavissa: osa merkinnöistä on liian pieniä luettaviksi, kaikille merkinnöille ei löydy selityksiä ja kartalla risteilee pistekatkoviivoja, joiden merkitys on epäselvä. MAISEMA JA YMPÄRISTÖ Peltoaukeat ja vanhojen rakennusten hallitseva asema maisemassa ovat arvoja, jotka tulee säilyttää. Ruukin keskustassa pelloille (osayleiskaavan MA-alue) ei tule sallia rakentamista, ja pysäköintiäkin rajatummin kuin luonnoksessa on esitetty. Uudet rakennukset eivät saa alistaa vanhaa rakennusperintöä. Luonnoksessa esitetyt uudisrakennusmassat ovat korkeudeltaan ja sijoittelultaan osin sellaisia, että ne eivät kunnioita em arvoja. Kaavaluonnoksessa esitetty rakennusoikeus peltoalueella on ristiriidassa maisemaselvityksen kanssa, jonka mukaan: Ruukintieltä, Billnäsin Lågstadiumilta länteen ja luoteeseen avautuvat peltoalueet tulisi jättää rakentamatta, koska pellot ovat olleet viljelyssä jo 1700-luvun loppupuolella ja ne korostavat avoimuudellaan historiallista maisemarakennetta ja ne muodostavat Billnäsin ruukin sisääntulomaiseman etelästä saavuttaessa. Kaavaluonnoksessa esitetty massiivinen uudisrakentaminen ja suuret kerrosluvut ruukin ydinalueella ovat myös ristiriidassa maisemaselvityksen kanssa, jonka mukaan: Suositeltavaa on esim. että ruukin ydinalueella ei osoitettaisi uudisrakentamista, vaan pyrittäisiin mahdollisimman pitkälle hyödyntämään olemassa olevaa rakennuskantaa uusiin toimintoihin. Jos vanhaa huonokuntoista rakennuskantaa 5

joudutaan purkamaan, tilalle rakennettavan mahdollisen uudisrakennukseen tulisi sopia teollisuusympäristöön mm. massoittelultaan ja materiaaleiltaan. Ehdotetut MA-alueet kävelysillan pohjoispuolella (nykyisin niittymäistä joutomaata) ovat voimassa olevassa kaavassa VP/s -aluetta ja osayleiskaavassa VL-aluetta. Eikö olisi parempi säilyttää merkintä entisellään? MAmerkintä ei mahdollista istutuksia alueelle. Lisäksi MA-merkintä edellyttäisi rantojenkin raivausta täysin avoimiksi, mikä olisi tuhoisaa rannan luontoarvoille. VP-merkintä takaisi alueen käytön julkisena puistona, mikä olisi asukasviihtyvyyden kannalta suotavaa. Voimassa olevassa kaavassa on monin paikoin alueellisia /s-merkintöjä sekä rakennetuilla että viheralueilla. Merkintä tarkoittaa ympäristön säilyttämistä. Tällaisten merkintöjen tarpeellisuutta tulisi harkita myös uudessa kaavassa, mutta indekseillä tarkemmin määriteltyinä (mitä säilytetään ja miten). Myös rakennusinventoinnissa on esitetty miljöökokonaisuuksien suojelumerkintöjä, joissa huomioidaan rakennetun ympäristön, maiseman, miljöön ja teollisuusarkeologian kohteet. Luonnoksessa on annettu koko suunnittelualueen piha-alueita ja yleisiä alueita koskeva yleinen määräys, jonka mukaan ympäristön tulee säilyttää alkuperäinen luonteensa, jossa rakennukset sijaitsevat vapaasti ympäröivässä luonnossa. Määritelmän loppuosa on vaikeasti tulkittava, se tulisi kirjoittaa täsmällisemmin. Aitaamisen kieltäminen on hyvä määräys, samoin yhtenäisen valaistuksen käyttäminen. Yleisiin määräyksiin tulisi lisätä ohjeita istutettavasta kasvillisuudesta (vrt. voimassa oleva kaava) sekä maanpinnan käsittelystä (ei yhtenäisiä kiveyksiä, ei asfaltointia, ei merkittäviä pengerryksiä tai maan pinnan korkeuden muutoksia). Asuinalueilla määräykset voivat olla joiltain osin erilaisia kuin ruukin arvokkaimmilla ydinalueilla. Pro Billnäs ry/rf painottaa, että kaavamuutos ei saa heikentää arvokkaan kulttuuriympäristöalueen (tarkoittaa koko kaava-alueen) suojelua, vaan sen tulee parantaa ja tarkentaa sitä. UUDISRAKENTAMINEN Pro Billnäs ry/rf katsoo, että valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä uudisrakentaminen tulee erityisen hienovaraisesti sovittaa alueen maisemallisiin ja historiallisiin arvoihin. Kaavaluonnoksessa ruukin ydinalueelle ja sen välittömään ympäristöön esitetty rakennusoikeuden määrä ja sijoittelu ei lausujan käsityksen mukaan huomioi em. arvoja, ja on jyrkässä ristiriidassa maisemaselvityksen kanssa (ks. edellä Maisema ja ympäristö). Vanhan teollisuusalueen sen tulee kooltaan, sijoittelultaan ja materiaaleiltaan kunnioittaa vanhaa rakennuskantaa. Kuten rakennusinventoinnissa todetaan: 2010-luku ei saisi muodostaa hallitsevaa elementtiä maisemassa. Uudisrakentamisen tulisi edustaa omaa aikaa ja niissä on huomioitava alueen rakentamisen historiallinen mittakaava ja sijoittuminen. Luonnoksessa uudisrakentamista on osoitettu alueelle liikaa, ja kerrosluvut ovat liian suuria. Toteutuessaan esitetyt rakennusmassat tuhoaisivat alueen historiallisia ja maisemallisia arvoja. Osayleiskaavan MA-alueille ei tule osoittaa uudisrakentamista. Pellot ovat historiallisesti ja maisemallisesti erittäin arvokkaita (vrt. maisemaselvitys). Rakennetun alueen ja pellon raja on muotoutunut jo keskiajalla, joten se tulee säilyttää ennallaan. Voimassa olevan, vasta 2006 vahvistetun asemakaavan periaate avoimesta, porttimaisesta vyöhykkeestä lähestyttäessä historiallista ruukkia ja sen vanhaa rakennuskantaa Ruukintietä myöten Karjaan suunnasta on ratkaisu, joka edelleen tulee säilyttää. Uudisrakentamisen osoittamisesta ruukin itäpuoliselle peltoalueelle tulee luopua ja ylläpitää alue rakentamattomana MA-alueena Berghällin kukkulalle on osoitettu huomattavasti enemmän rakennusoikeutta kuin voimassa olevassa kaavassa. Kukkula on erittäin merkittävällä paikalla maisemassa, ja massiivisen rakennusoikeuden toteuttaminen pilaisi maiseman. Kaavamerkintä tulisi säilyttää ennallaan. 6

Palvelurakennus (P) kävelysillan koillispuolella on osayleiskaavan vastainen. Käytön luonteesta riippuen se saattaa lisätä liikennettä Vasarasepäntiellä, mikä ei ole toivottavaa. AP-alue Lippukallion takana sijoittuu voimassa olevan kaavan VP/s -alueelle, ja pienentää näin viheralueiden määrää. Mäen pohjoisrinne ja osa osoitetusta alueesta on maastollisesti epäsopivaa rakentamiseen, joten aluetta tulisi ainakin pienentää. Ympäristön yhtenäisyyden ja asukkaiden viihtyvyyden kannalta on huono ratkaisu esittää tontille suurempaa tehokkuutta kuin mitä naapuritonteilla on. Asuinalueen täydennysrakentamisen tulee yhtenäistää alueen ilmettä, eikä sekavoittaa sitä. Härkätallin yläpuolelle on osoitettu rakennusoikeutta. Alue on maisemallisesti näkyvällä paikalla, ja voimassa olevassa kaavassa merkitty puistoksi, jossa ympäristö on säilytettävä ja hoidettava (VP/s). Tämä merkintä tulisi säilyttää, ja rakennusoikeus poistaa kulttuurimaiseman suojelemiseksi. Puutarharavintolan ja Villa Billnäsin väliin sijoitetun uudisrakennusoikeuden määrä ja ulkonäkö tulee tarkoin harkita ja kaavamääräyksin osoittaa, jotta se sopeutuu maisemaan. Kunnollisten havainnekuvien puuttuessa on vaikea ottaa kantaa rakennusoikeuden määrään. Hagbackassa AO- ja AP-alueet on sijoitettu niin, että ne rikkovat viheralueiden yhtenäisyyttä. Niiden sijoittelua tulisi tarkastella uudelleen. Sjösängintien ja Hakamäentien risteykseen osoitetut tontit sijoittuvat osittain avoimeen viljelymaisemaan osayleiskaavan MA-alueelle, joten ne tulee poistaa tai siirtää. VANHOJEN RAKENNUSTEN SUOJELU JA KÄYTTÖTARKOITUS Pro Billnäs ry/rf joutuu toteamaan, ettei pysty ottamaan kantaa sr-merkintöihin, koska ne näkyvät kaavakartalla niin huonosti. Vanhojen rakennusten suojelun periaatteet ovat hyvin oleellinen osa kaavoitusta, joten niihin olisi pitänyt paneutua tarkemmin esim. sisätilojen kannalta jo kaavan tässä vaiheessa. Vanhan VPK:n tontilla, ajosillan pohjoispuolella, on merkintä RM (tarkoittanee liike- ja majoitusrakennusten korttelialuetta) ja rakennukset on merkitty sr-1 (?). Tontilla ei ole lisärakennusoikeutta, joten tulisi selvittää, minkälaiseen käyttöön vanhoja rakennuksia todellakin voidaan hyödyntää, ja merkitä tontin käyttötarkoitus realistisesti sen mukaan. Koko kaava-alueella suojelumerkinnöissä tulee huomioida myös teolliseen ja muuhun historialliseen toimintaan liittyvät rakenteet (Ks. Rakennusinventointi 5.4). Pro Billnäs ry/rf muistuttaa, että rakennuskannan suojelun taso ei saa heikentyä, vaan uusien selvitysten perusteella suojelumerkintöjä tulee entisestään tarkentaa. LIIKENNE Liikenneselvityksessä mainitaan, että Karjaan suunnasta tienkäyttäjät ohjataan Billnäsiin Vasarasepäntien kautta. Pro Billnäs ry/rf toteaa, että kaikissa kaavaprosessin yleisötilaisuuksissa on erityisesti vaadittu, että kyseessä olevalla tiellä liikennettä tulee päinvastoin entisestään vähentää. Vasarasepäntie ja Billnäsin puistotie ovat osa ikiaikaista Turun ja Viipurin välistä valtatietä. Kaavaluonnoksessakin tämä on otettu huomioon perinnekatumerkinnällä. Liikenteen keskittäminen Vasarasepäntielle on ristiriidassa tämän kanssa. Leipurintien ja Billnäsin puistotien välinen osuus on erityisen haasteellinen, koska siinä ei ole juurikaan levennysvaroja kevyen liikenteen väylälle, ja raskas liikenne tärisyttää parisataavuotiasta rakennuskantaa. Toisaalta jo keskiajalla 10 kyynärän levyiseksi määrätyn tien leventäminen tästä ei myöskään olisi sopusoinnussa perinnekatu-merkinnän kanssa. Yleisötilaisuuksissa on ehdotettu Vasarasepäntien merkitsemistä pihakaduksi Leipurintien risteyksestä Billnäsin Puistotien alkuun asti, tai läpiajon kieltämistä ja ajon sallimista vain pihoihin. Hi- 7

dasteet tulisi toteuttaa mieluiten kavennuksina ja rakenteina, ei töyssyinä. Vähintäänkin ajoradasta erotettava jalkakäytävä pitäisi saada myös Billnäsin puistotielle edellä mainitun mahdollisen Vasarasepäntien pihakatuosuuden jatkeeksi. Suunnitelmassa ei ole mitään merkintää liikenteen rajoittamiseksi. Jos alueen sisääntulo ohjataan Hollywoodin ja saksitehtaan välistä, tulee sen alueen liikenneratkaisut suunnitella uudelleen kaavamuutoksella. Kyseisellä alueella on jo nykyisellään liikenneongelmia, jotka johtuvat kaavasta. Pro Billnäs ry/rf muistuttaa kaava-aluetta laajemman liikennesuunnitelman tarpeesta. PYSÄKÖINTI Pysäköintialueiden tarpeellinen määrä tulee tarkistaa, kun uudisrakentamisen määrää on jo vähennetty lautakuntakäsittelyn jälkeen. Pro Billnäs ry/rf:n kannan mukaan merkittävä osa tapahtumakeskuksen yleisöpysäköinnistä tulee sijoittaa kaava-alueen ulkopuolelle, koska kaiken pysäköinnin sijoittaminen kaava-alueelle ei ole mahdollista heikentämättä kulttuuriympäristön arvoja, asukasviihtyvyyttä ja liikenneturvallisuutta. Tämä ehdotus on tullut esiin useita kertoja yleisötilaisuuksissa. Ehdotettu pitkä pysäköintialue Ruukintien lounaispuolella vanhan teollisuusradan ja osin Turun radan penkereelle on ehdotetussa mitassaan toimivuudeltaan kyseenalainen. Pysäköintialueen liittyminen Sjösängintien mutkaan ei ole liikenteellisesti hyvä ratkaisu. Tulee tutkia maaston, maiseman ja käytettävyyden kannalta, kannattaako vanha ratapohja ottaa koko mitaltaan pysäköintikäyttöön, vai olisiko parempi rajata pysäköintialue itäpäähän teollisuusradan penkereelle, lähemmäksi ruukin keskustaa. Suuri ongelma on myös pysäköinnin ja kevyen liikenteen reitin yhdistäminen. Kaavaehdotuksen mukaan Turun radan pengertä pitkin kulkevan kevyen liikenteen väylä kulkisi tässä kohdin pysäköintialueen läpi. LPA-alue nk. Rottalan edessä edellyttää vanhojen vaaka-aseman rakenteiden hävittämistä, mikä on valitettavaa. Tulisi tutkia, voidaanko osa rakenteista säilyttää. LPA-alue Berghällin mäen länsipuolella, maisemallisesti arvokkaalla peltoalueella, on ylimitoitettu, se ei sovellu maisemaan. Aluetta tulee pienentää eteläpäästään merkittävästi ja ratapohjan länsipuoliselta osuudelta. Siellä maasto nousee, joten autopaikat on vaikeata istuttaa maastoon ja maisemaan. MA-1 on ilmeisesti paikoituksen vara-alue (sitä ei löydy merkinnöistä). Sen tarpeellisuutta, rajausta ja toteutusta tulee tutkia tarkemmin huomioon ottaen Pro Billnäsin ehdotus pysäköinnin osittaisesta siirtämisestä nyt kaavoitettavan alueen ulkopuolelle. P-alue Härön talon ja Ruukintien välistä tulee poistaa maisemallisista ja historiallisista syistä. KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄT JA POLUT Pro Billnäs ry/rf toteaa ilolla, että kevyenliikenteen väylien ja ulkoilureittien tarve on kiitettävästi otettu huomioon kaavaluonnoksessa. Kuitenkin haluamme kiinnittää huomiota eräisiin kohtiin, jotka saattavat olla ongelmallisia. Miten mahdollistetaan kevyenliikenteen väylän ja ratsastusreitin yhdistäminen pysäköintialueeseen vanhan teollisuusradan penkereellä? Ratkaisun toimivuus voi olla käytännössä hyvinkin kyseenalainen. Tilanne tulee tutkia maastossa yksityiskohtaisesti, ennen kuin sellaista ehdotetaan kaavaan. Ulkoilureitin varaus on esitetty Ruukintien lounaispuolelle sekä maakuntakaavassa että yleiskaavassa, joten sen tulee olla ensisijainen pysäköintiin verrattuna. Vanhan Turun radan linjaus Rakennusapteekin eteläpuolella voisi olla vaihtoehto kevyenliikenteenväylälle teollisuusradan penkereen sijaan. Siinä tapauksessa pysäköinti ja kevyt liikenne eivät kohtaa, varsinkin jos teollisuusradan penkereen pysäköintialuetta ei uloteta Turun radan penkereelle länsipäässä, ja sen liikenne hoidetaan kokonaan Koskenkyläntien kautta. Turun radan linjauksen säilyttämistä tukee myös pitkän tähtäimen tulevaisuusvisio kehittää ratalinjasta esim. kapearaideyhteys Karjaan asemalta Billnäsin ja 8

Åminneforsin kautta Fiskarsin ruukille (Museoviraston lausunto Pohjan kunnalle 3.2.1998, Dnro 313/304/1998). Rakennusapteekin yläpuolella rinteessä sijainneen Hagbackaan johtaneen vanhan tiepohjan tai polun olemassaolo täytyisi selvittää ja merkitä kaavaan polkuna. LPA-alue Berghällin mäen länsipuolella ei saisi myöskään haitata vanhan ratapohjan käyttöä ulkoilureittinä. Koska se on myös hevosten kulkureitti, tulisi ratapohja säilyttää hiekkapintaisena. Joen ylittävä kävelysilta on hyvin tärkeä asukkaiden jokapäiväisessä liikkumisessa. Kaavamerkinnöistä voi saada sellaisen käsityksen, että sillalta ei välttämättä ole suoraa, kaikille avointa kävely/pyöräily-yhteyttä Ruukintielle. Tämä yhteys on taattava. Härön talon eteläpuolella kävelyreitti ei ulotu jokirannan kävelyreitille asti. Reittien yhteys tulee järjestää. Samainen reitti jatkuu ohjeellisena Ruukintien toisella puolella peltoaukealla. Aiheuttaako tämä yhteys vaarallisen tien ylityskohdan? Joen etelärannan kevyenliikenteen väylä (entinen hevosrautatien pohja) kävelysillalta Karjaalle päin on merkitty ohjeelliseksi. Tämä yhteys on asukkaille (ja mahdollisesti vierailijoille) tärkeä, ja se on merkitty myös osayleiskaavaan. Reitin toteutumisen varmistamiseksi se tulee merkitä jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Ohjeelliset polkuyhteydet tulee tarkastella huolellisesti, ja tärkeimpien yhteyksien toteutuminen tulee varmistaa sopivalla kaavamerkinnällä (ks. Rannat) Joen yli on ollut Villa Billnäsin ja Billnäsin aseman välisellä kohdalla kävelysilta, jonka paikan voisi kaavaan ehkä pitkän tähtäimen visiona merkitä. VIHERALUEET JA PUISTOT Voimassa olevassa asemakaavassa on useilla viheralueilla (mm. Lippukallion ympäristössä) merkintä VP/s. Merkintä määrittelee viheralueen hoidon tavoitteet ja edellyttää ympäristön säilyttämistä. Kaavamuutosluonnoksessa puisto- ja viheralueilla ei ole lainkaan s-merkintöjä, vaikka syytä olisi. Lähes kaikki kaava-alueen viheralueet sisältävät historiallisia ja /tai luontoarvoja, jotka tulee erityisesti huomioida niiden käytössä ja hoidossa, ja tämä tulee sisällyttää kaavamerkintöihin. Erityisesti Rautamakasiinin ja Myllyn ympäristössä tulee viheralueiden merkintään sisällyttää suojelumerkintä, sillä tällä alueella ovat ruukin arvokkaimmat arkeologiset jäänteet maanpinnan alla. Asukkaat ovat toivoneet alueelle leikkipuistoa. Se puuttuu suunnitelmasta. Puisto- ja viheralueet ovat kaavamuutosesityksessä vähentyneet verrattuna vanhaan kaavaan. Olemassa olevia viheryhteyksiä on katkottu asuintonteilla Jyrkkäkalliontien varrella ja Hagbackassa. Tämä huonontaa asukkaiden elinoloja ja viihtyisyyttä. JOKI JA RANNAT Pro Billnäs ry/rf pitää hyvin tärkeänä, että jokirantojen luontoarvot varjellaan ja niiden rehevä kasvillisuus säilytetään monipuolisena myös yksityisillä tonteilla. Luonnoksessa tätä ei ole esitetty tarpeeksi vahvasti kaavamerkinnöillä. Parasta olisi, jos joen rannoilla olisi yhtenäinen suojeltu viheralue -merkintä, joka edellyttää alueen hoitoa luontoarvot huomioiden. Voimassa olevassa kaavassa on VP(s) -merkintä esim. Disponent Villan rannasta myllylle asti ja rantavyöhykkeellä ajosillalta länteen. Ilmeisesti VP-merkintä myös mahdollistaisi alueen lunastamisen kaupungille rantapolkujen rakentamista varten. Olisi toivottavaa lisätä jalankulkijoiden pääsyä rantaan, ja polkumaisin väylin mahdollistaa lenkkimäiset yhteydet. Tällaisia polkuja on luonnoksessa esitetty ohjeellisina, mutta on selvitettävä, minkälaisin kaavamerkinnöin rantapoluista saadaan toteuttamiskelpoisia 9

maanomistusolot yms. huomioon ottaen. Ohjeelliset linjaukset yksityisillä mailla eivät tule koskaan toteutumaan. Polkuja ei tule esittää maastollisesti mahdottomiin paikkoihin. Rantapolkujen mahdollinen toteutus myös ajosillalta länteen, joen pohjoisrannalla, tulisi selvittää. Esitettyjen laiturien paikat tulee tarkistaa luonto- ja Natura-selvityksen perusteella. Terassi/laituri Ison Pajan edustalla tulee poistaa, koska se on sijoitettu maisemallisesti ja rakennushistoriallisten arvojen kannalta huonoon paikkaan. Kelluvat rakenteet joessa ovat toteuttamiskelvottomia maisemallisista ja luontoarvosyistä sekä joen käytettävyyden kannalta (melontareitti). Pro Billnäs ry/rf ei pidä mahdollisena kalatien rakentamista luonnonmukaisena uomana voimalaitoksen pohjoispuolelta eikä myöskään siten pidä tarpeellisena vaihtoehdon sisällyttämistä kaavaehdotukseen. Tämä toteutusvaihtoehto jyrkkään rinteeseen sijoitettuna edellyttäisi massiivisia kaivutöitä ja hyvin korkeita tukimuureja, jotka olisivat tuhoisia kulttuurimaisemalle ja myös haittaisivat alueen tulevaa käyttöä. Kalatie sijoittuisi myös alueelle jossa ovat sijainneet Billnäsin ruukin vanhimmat tuotantorakennukset. Kalatie tulee ensisijaisesti pyrkiä toteuttamaan teknisenä ratkaisuna, nykyiseen patoon ja voimalaitokseen sopeutuvana uudisrakennuksena Museoviraston Karjaan kaupungille 12.8. 1997 antaman lausunnon (Dnro 071/603/1997) mukaisesti. Pro Billnäs toteaa lisäksi, että tulisi tutkia myös mahdollisuutta toteuttaa joen kalataloudellinen kunnostus Billnäsissä mahdollisimman luonnonmukaisesti niin, että padon jotkin luukut ovat auki vuodenaikana jolloin (mahdolliset) lohet nousevat joen yläjuoksulle ja vastaavasti palaavat sieltä. Osittain kalateiden rakentamiseenkin liittyen pro Billnäs muistuttaa, että Billnäsin vanhimmat tuotantorakennukset ovat sijainneet joen pohjoisrannalla, nykyisen myllyn ja rautavaraston välisen pysäköintialueen kohdalla. Hyvin todennäköisesti täytemaan alta on löydettävissä pajojen seinärakenteita, ahjojen ja vesivasaroiden sekä muiden rakenteiden pohjia. Rauniot ovat luonnollisesti muinaismuistolain tarkoittamia ja kyseisen lain automaattisesti suojaamia historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla, että kaavassa varataan mahdollisuus rakenteiden esiin ottamiseen ja alueen kehittämiseen arkeologisena nähtävyytenä. ISTUTUKSET Pitkä penger Ruukintien lounaispuolella, ehdotetun LPA-1 alueen ja tien välissä, tulee määrätä istutettavaksi alueeksi. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota maisemanäkymään, kun ylitetään ajosiltaa pohjoisesta etelään. Puurivi Ruukintien varressa peltoaukealla ei sovi maisemaan. Muutkin puurivien sijainnit tulee tarkistaa niin, että ne tukevat alueen perinteitä. Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelma vuodelta 2001 antaa istutusten suhteen suosituksia, joihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. 10

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Pro Billnäs ry/rf toteaa, että vaikutusten arviointi on tehty tuntematta kaava-alueen todellista tilannetta, ja se sisältää useita suoranaisia virheitä. Poimintoja kaavaselostuksen luvusta 7.4. ja kommentteja niihin: Asemakaava-alueelle ei mahdollista autotonta elämäntapaa. Alueelle sijoittuva toiminta rakentuu auton käytön varaan. Alueella asuu paljon autottomia henkilöitä, sillä Karjaan palvelut ja rautatieasema ovat kävely- ja pyöräilymatkan päässä. Billnäsin alue muodostaa asutustaajamista irrallisen vierailu- ja tapahtumakeskuksen. Toiminnankausiluonteisuuden vuoksi toimivan joukkoliikenteen järjestäminen ei käytännössä ole mahdollista. Billnäsin alue on asutustaajama, toivottavasti tulevaisuudessakin. Nyt kaavoitettavalla alueella ja sen välittömässä läheisyydessä muualla Billnäsissä asuu satoja ihmisiä. Joukkoliikenteen järjestäminen on täysin mahdollista. Bussireitti kulki vielä muutama vuosi sitten ruukin läpi ja pysäkitkin ovat edelleen olemassa. Aluetta on mahdollista ja toivottavaa kehittää monipuolisena palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueena. Terveydelle aiheutuvia riskejä ja haittoja saattaa syntyä liikennemäärien tuntuvasti lisääntyessä (toisin kuin taulukossa esitetään). Asemakaavan toteuttaminen luo edellytykset vajaakäytössä olleen historiallisen rakennuskannan aktiiviselle käytölle ja ohjaa uudisrakentamisen sopeutumaan ympäristöön. Uudisrakentamisen sopeutuminen ympäristöönsä on paikoin kyseenalaista (vrt. kommentit edellä). Asemakaavan toteuttaminen edistää alueen viher- ja virkistysyhteyksien säilymistä. Todellisuudessa kaavaluonnoksessa on vähennetty viheralueiden määrää verrattuna voimassa olevaan kaavaan, ja viheralueiden muodostamia kokonaisuuksia on rikottu. Asemakaava määräyksineen ohjaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakokonaisuuden säilymiseen ja elävöitymiseen. Uudisrakentamisen määrä ja sijoittelu sekä uudet pysäköintialueet eivät kaikilta osin toteuta kulttuurimaisemakokonaisuuden säilymistä. Alueen toiminta ei muutoin erityisesti tue joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä Suunniteltu tapahtumakeskus voisi hyvinkin hyödyntää joukkoliikennettä, joka räätälöitäisiin sen tarpeisiin. Tätä mahdollisuutta ei ole tarpeeksi tarkasteltu kaavassa. Asemakaava elävöittää suunnittelualueen ja sen ympäristön pienimittakaavaista asumista ohjaten alueelle matkailutoimintaa ja työpaikkoja. 11

Monet nykyiset asukkaat kokevat, että alueelle ohjattava matkailu- ja tapahtumatoiminta heikentää asumisen olosuhteita. Kaavaselostuksen luvussa 7.4.7 olisi paljonkin kommentoitavaa, mutta poimimme tähän merkittävimmän väärinkäsityksen: Ruukin ydinalueen täydennysrakentaminen sijoittuu nykyisen rakentamisen yhteyteen tai purettavan rakennuskannan tilalle, jolloin sillä ei ole suurta vaikutusta lähimaisemaan. Kaavaluonnoksessa täydennysrakentamisen mittakaava ja määrä on niin suuri, että sillä on todella merkittävä vaikutus sekä lähi- että kaukomaisemaan. Kaavan vaikutuksia maisemaan, kulttuuriperintöön ja muinaisjäännöksiin sekä ehdotetun uudisrakentamisen liittymistä alueen kokonaisuuteen ja kulttuurimaisemaan ei ole tutkittu tarpeeksi perusteellisesti ja asiantuntevasti. Kookkaiden uudisrakennusten vaikutusta ympäristöönsä on asiantuntijankin vaikea arvioida, kun kunnolliset havainnekuvat puuttuvat. Vertailukohteita uudisrakentamisen määrään ja sijoitteluun voisi hakea muista onnistuneista ratkaisuista vastaavissa arvokkaissa ympäristöissä Olisi syytä selvittää myös kaavan vaikutus asukkaiden elinoloihin ja elinympäristöön sekä alueen sosiaaliseen luonteeseen. Onko kaavan tavoitteissa ja lähtökohdissa otettu huomioon, että nyt esitetty kehitys johtaa alueen luonteen perusteelliseen muutokseen, ja onko tämä kehitys toivottavaa? Parinkymmenen vuoden aikana Billnäsin ruukista on muodostunut viihtyisä asuinalue ja useiden pienyrittäjien tunnetuksi tekemä matkailukohde. Asuminen ja yritystoiminta ovat olleet tasapainossa ja sovussa, kylässä on ollut yhteisöllinen henki. Nyt kaavan tavoitteeksi asetettu yhden yrityksen omistama tapahtumakeskus, joka omistaa suuren osan maaalueista ja rakennuksista, muuttaa kylän luonnetta olennaisesti. Lisäksi kaavaluonnoksessa on vähennetty asukkaiden viheralueita, eikä heidän tarpeisiinsa ole osoitettu mitään palveluja. Asukkaat ovat hyvin huolissaan viihtyvyydestä, turvallisuudesta, vapaasta liikkumisesta alueella, yhteisistä viheralueista ja vuokraasuntojensa säilymisestä. Kaavoituksen yhteydessä tulisi selvittää, miten kannattavaa (myös taloudellisesti) on kylän tasapainoisen ja monipuolisen kehittämisen kannalta keskittää suuria rakennusoikeuksia yhden maanomistajan maille. Kaavaselostuksen vaikutusten arvioinneissa todetaan: Billnäsin alueen menestykselle olisi riski nojautua pelkästään yhden toimijan varaan. 12

JATKOTOIMENPITEET Selvitysten ja havainnekuvien oleellisten puutteiden sekä suunnitelmaluonnoksen ja kaavaselostuksen keskeneräisyyksien vuoksi Pro Billnäs ry/rf esittää, että suunnitelma tulee tuoda uudelleen esille paranneltuna LUON- NOKSENA, jossa em. puutteet on korjattu. Nyt esillä olevan valmisteluaineiston pohjalta on liian aikaista siirtyä seuraavaksi kaavaehdotusvaiheeseen. Liian tiukaksi asetettu aikataulu ei saa vaarantaa tämän valtakunnallisesti ainutlaatuisen alueen kaavoituksen laatua. 13