Neuropsykiatrinen erityisyys päihdepalveluissa Maila Haltia kuntoutussuunnittelija, psykoterapeutti (et) Kolpeneen palvelukeksuksen kuntayhtymä Jörö-Jukka v. 1844
Sisältö Neuropsykiatrinen erityisyys --- ---- Neurotyypillisyys? Kehitykselliset oirekuvat --- ---- hankitut oirekuvat? Erityisen tuen tarpeen huomiointi niin päihdetyössä kuin muuallakin Keinoja yhteiseen ymmärrykseen: visualisointi, ennakointi, strukturointi Pohdintaa itsemääräämisoikeudesta, kun asiakkaalla on erilainen tapa ymmärtää ja kommunikoida
Neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia _- Antti Kuulasmaa
Kehityksellisiä neuropsykiatrisia diagnooseja ovat mm. Kielellisen kehityksen erityisvaikeus ADHD/ ADD Autismikirjon häiriöt Aspergerin oireyhtymä Touretten oireyhtymä
ADHD - käyttäytymispiirteet Tarkkaavaisuushäiriö: huolimattomuusvirheet keskittymisvaikeudet ei näytä kuuntelevan vaikeus noudattaa ohjeita ja saattaa tehtäviä valmiiksi vaikeus suunnitella toimintaansa tehtävien välttely tavaroiden hukkaaminen ärsykkeistä häiriintyminen asioiden unohtaminen Oman toiminnan ohjaamisen vaikeudet Ylivilkkaus: levoton ja tarpeeton liikehdintä vaikeus pysyä paikallaan yletön juokseminen ja kiipeileminen vaikeus tehdä asioita rauhallisesti liiallinen vauhdikkuus ja energisyys jatkuva puhuminen tytöillä seksuaalinen holtittomuus Impulsiivisuus: vastailu kesken kysymysten vaikeus odottaa vuoroaan muiden keskeyttäminen ja tungettelu raivarit moneen asiaan ryhtyminen, kesken jääminen.. luovuus ja kekseliäisyys; taiteilijoita, julkkiksia..
Tyypillistä autismin kirjolle joskus hyvin lieviä oireita Aistiärsykepulmat - yli- tai aliherkkyyttä äänille, valoille, kosketukselle, kivuille, kylmälle, kuumalle, hajuille, mauille ja muille aistimuksille. Ongelmat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa - puuttuva ja poikkeava sosiaalinen käyttäytyminen - katsekontakti erikoinen - eleitä, ilmeitä eikä ruumiinkieltä osata käyttää eikä tulkita - toisten tunteita ei osata tulkita eikä omia tunteita ymmärretä - autismin kirjon henkilö ei osaa kuvitella mitä muut ajattelevat
Asperger -piirteitä Käyttäytymiskuva on monimuotoinen ja omaleimainen. As-henkilöt ymmärtävät asioiden merkityksiä ja mieltävät ympäristöään eri lailla. Havaittavia piirteitä ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa, paneutuminen erityisiin mielenkiinnon kohteisiin, vaikeus asettua toisen ihmisen asemaan ja poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin. visuaalisuus, rutiinit, tarkkuus, palkkiot (pitää olla suunniteltua, johdonmukaista ja motivoivaa) kykyprofiilin epätasaisuus: voi olla hyvä älyllinen kapasiteetti, mutta huono koulumenestys? aistierikoisuudet, motoriikan kömpelyys sosiaaliset vaikeudet oman toiminnan ohjaus hankalaa, motivaatioongelmat (perustelu tärkeää) keskittymisen erikoisuudet
Nepsy ja päihteet Kuka koppaa ja komppaa kun huomataan, että kehitysvammaisella tai neuropsykiatrisella asiakkaalla on vakava päihdeongelma? Lähetetäänkö hänet päihdetyöntekijän vastaanotolle. Miten päihdetyöntekijä toimii esimerkiksi autismi- ja Asperger -asiakkaiden kanssa? Miten keskustellaan ja puututaan päihteisiin, kun asiakkaalla on hahmotushäiriöitä, ongelmia ymmärryksessä eikä kommunikointikaan oikein suju?
Usein taustalla Halu olla samanlainen kuin muut ympäristöllä valtava merkitys Alkoholi on itsehoitolääke sosiaalisiin vaikeuksiin Alkoholi helpottaa yksinäisyyttä Alkoholi lievittää alakuloa Humala on kiva
Onko asiakkaalla ymmärrystä rajata vahingollista käyttäytymistä? On eettisesti erittäin tärkeää pohtia tätä yhdessä asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla. Asiat eivät ole mustavalkoisia eivätkä aina ammattilaisille helppoja tulkita. Skaalan ääripäissä heitteillejättö ja itsemääräämisoikeus. Miten haastattelet - miten motivoit?
Minkälainen on sinun viikkoohjelmasi? Ma Ti Ke To Pe La Su 9.00 Pyykit
HYVÄN ELÄMÄN KOLMIO Opiskelu tai työ - mielekäs arki Sosiaaliset suhteet ja asuminen - perhe - harrastukset Tarvittava tuki - ystävät ja kuntoutus Opintojen suorittaminen Kerään voimia ja mietin tulevaisuutta Löydän oman paikkani ja olen onnellinen
Oma käsityksesi avun tarpeesta?
Ongelmani ammattikielellä Esim. toiminnanohjauksen vaikeus Mitä erityisvaikeuteni tarkoittaa? (aikuinen) Miten tämä näkyy käytännön arjessani (toiminta/käyttäytyminen) Asunnossani on kaaos; en tiedä, milloin pitäisi siivota, tavarat ovat hukassa, laskujen maksut myöhässä jne. Myöhästelen joka paikasta En tiedä, miten usein peseytyä Valmennuksen tavoitteita ja keinoja tähän pulmaan Siivoan autetusti, merkkaan visuaalisesti paikat, joissa tiettyjen tavaroiden tulee olla. Käytän hyllykoreja. Hyllyihin teipit merkiksi tietyille vaatteille. Merkitsen siivous- /laskujenmaksupäivän kalenteriin. Opettelen käyttämään kalenteria, kännykkämuistutuksia sekä muistilappuja ja työlistoja. Opettelen konkreettisesti huomaamaan, koska hiukset pitää pestä ja milloin vaatteet pitää vaihtaa. Laitan saunapäivät kalenteriin.
Motivoi!
Päihdetyössä onnistumisen kulmakiviä A) Syiden ja seurauksien selkeyttäminen asiakkaalle B) Vaihtoehtoisten toimintatapojen konkretisointi ja rajaaminen realistisesti arvioiden yhdessä asiakkaan kanssa C) Päätöksenteossa auttaminen ja valitun polun vaiheiden konkreettinen ja visuaalinen suunnittelu, esim. tavoiteportaat tai GAS D) Sääntöjen ja sopimusten tekeminen yhdessä
Strukturointi eli jäsentely ja selkeyttäminen Avainsanoja: Visuaalinen: tarkoittaa nähtävää, näkyvää, näköaistiin perustuvaa Strukturointi: tarkoittaa rakennetta, jäsentämistä, tapahtumien, ajankäytön ja tilojen järjestelmällistä suunnittelua, toteuttamista ja selkeyttä. Tehtäväanalyysin avulla saadaan selville kaikki ne vaiheet, jotka tarvitaan kunkin tehtävän pilkkomiseksi osiin.
Mikä auttaa nepsy-asiakasta Konkreettiset muistilistat Asioiden jaottelu (tee heti ensi viikolla joskus) Kalenterimerkinnät Muistuttelut, varmistelut Strategiat ja systeemit Rutiinit Pienet askeleet konkreettisesti kuvattuna kohti isompaa tavoitetta
Muistilappu taskuun Mitä mun pitikään tehdä? /Venla 30 v. 26
Hyvällä tuella kohti osallisuutta yksilön hyvinvointi riittävät resurssit ja osaamisen johtaminen oikeanlaisen kuntoutuksen periaatteiden osaaminen ihmiskäsitys ja arvomaailma 27
Miten osallisuus määritellään? Osallisuuden tunne Osattomuuden tunne Pienet asiat ovat merkittäviä osallisuuden tunteen kannalta. Onko esim. autistisella henkilöllä oikeus päättää, liioitella, olla toista mieltä, kieltäytyä, olla rauhassa, rajata, tehdä haluamiaan asioita, tuntea henkilökemioita Kuunnellaanko läheisiä autistisen henkilön tulkkeina? Tulkataanko vahvasti autistisia ylipäätään? Perception is Reality 28
Kompastuskiviä Mikäli yhteisö on rutinoitunut liiaksi organisaatiolähtöisesti, poljetaan yksilön mahdollisuuksia osallisuuden tunteeseen, ja ylläpidetään helposti haastavan käyttäytymisen kierrettä
Milloin tarvitaan vahvaa tukea? Kuntouttavan arjen sisäänajo-vaiheessa Muutos- ja siirtymävaiheissa Iän tuomat haasteet, murrosikä Haastavan käyttäytymisen kehässä vahvan tuen räätälöinti Kehitysvammaisten autismin kirjon henkilöiden parissa aina? Yhtä hyvin voi myös vaikkapa akateemisesti koulutettu Asperger-henkilö tarvita välillä vahvaa tukea. => Voisiko kiteyttää, että silloin tarvitaan vahvaa tukea, kun henkilöllä on hämmennystä tilanteiden ja oman toiminnan suhteuttamisessa? 30
Käytä aikaa Tutustumiseen; neuropsykiatrisiin oireisiin kuuluu joskus hidas prosessointi ja toisaalta sivuraiteille rönsyily Luottamuksen rakentamiseen; ei mielellään isoja joukkokokouksia. Vaikea seurata keskustelua. Motivointiin Vuoden päästä voit huomata: se kannatti!
Käyntikortit koko porukalle Teppo Teikäläinen Olen 13v. Asperger-poika. Pidän tietokonehommista ja taistelulajeista. En pidä ihmisjoukoista, katsekontaktista enkä toisten seurassa syömisestä. Yhteistyö kanssani sujuu paremmin, kun puhut hitaammin, pidät taukoja ja annat aikaa vastaamiseen; puhut minulle rauhallisessa paikassa pyydät minua tarvittaessa lausumaan selvemmin selkeytät sääntöjä ja ennakoit tapahtumia muistutat käytöstavoista et ala inttämään kanssani
Mitä olemme oppineet miten toimitaan yhteisössä, kun haasteet nostavat päätään? Mitä se saisi olla: -tehostettua kommunikointitavan etsimistä ja tukemista, ennakointia -yksilöllistä räätälöintiä - salapoliisityötä syiden ja seurausten löytämiseksi -tehostettua henkilökohtaista apua; valinnan mahdollisuuksia -moniammatillisuutta käytännön arjessa -yhteisön pelisääntöjen selkeyttämistä => Hyvät turvalliset ja selkeät rutiinit; sopivan ja riittävän tuen tarve kaikkien tiedossa Mitä se usein on: -`rajoitettua olemista` -rutiinit henkilökunnan rutiineja -`massaratkaisuja` -asiakkaan kiinnipitämistä ja pakkotoimia -lisääntyneitä palavereita -tavoitteettomuutta, kun ei löydy asiaa mihin voisi rakentavasti vaikuttaa. Ajelehtimista tilanteesta toiseen. -syyllisten etsintää ja syyttelyä => Lisää haasteita; tukihenkilöiden uupumista ja sairaslomia
Huoneentaulu autismin kirjon henkilöltä tulkittuna sinulle, joka ohjaat Näytä välittämisesi, arvosta oikeuttani ilmaista asiaani, arvosta tunteitani ja tuntemuksiani. En aina koe asioita samoin kuin sinä. Ennakoi, strukturoi asioita; näin minun on helpompi toimia oikein. Mahdollista valinta pienissäkin asioissa; se tuo minulle mielihyvää. Konkretisoi minulle asioita, syitä ja seurauksia. Näytä vaihtoehtoiset tavat toimia, auta myös selkeyttämään rajat. Kannusta, palkitse.
Ratkaisukeskeisyys - ei ongelmakeskeisyys Kolme ydinperiaatetta: Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä. Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä. Jos jokin ei toimi, tee jotain muuta. (DeJong P. & Kim Berg 1997)
Käyttäytymisen pulmat Oppimisen vaikeudet Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet; ongelmakeskeinen puuttuminen Haasteiden kehä Koulukykyisyys? Eristäminen Syrjäytyneisyys Osattomuuden tunne, turhautuminen, aggressiot Tuen tarpeen varhainen huomaaminen Oikeaaikainen ja oikeanlainen tuki; ongelmat tavoitteiksi Mahdollisuuksien kehä Vierellä kulkeminen, matala kynnys vahvan tuen räätälöintiin Yhteisöjen ratkaisukeskeinen ohjaus: perhe, koulu, asuinyhteisöt jne. 38
Kuvaavia alan kirjojen nimiä: Ei kukaan, ei missään Yhden asian mies Muukalainen keskuudessamme Nörtti, nero vai normaali Tahatonta tohellusta Aistimusten aallokossa Koulun hukkaamat lapset Toisin
Lisää tietoa Lehtiä, materiaalia, järjestöjä ja linkkejä Linkkejä, keskustelupalstoja, tietoa ja materiaalia Autismi (lehti), Autismi ja Aspergerliitto ry www.autismiliitto.fi ADHD (lehti), ADHD-liitto ry www.adhd-liitto.fi Puoltaja verkkolehti. Autismi- ja Aspergerliitto ry, www.adhd-tietoa.fi Empowerment -projekti www.puoltaja.fi Tiksi (lehti), Suomen Touretteyhdistys ry Kielipolku (lehti), Aivoliitto ry www.adhd-center.com www.edu.fi/materiaali (AMMe- materiaalipankki) www.as-palsta.net www.adhd-aikuiset.org www.tourette.fi www.haukkaranta.fi www.papunet.fi/tietoa/materiaalit/vava II opetusmateriaali www.tervavayla.fi www.valteri.fi www.reateming.com www.selectivemutism.org www.tampere.fi/neptunus www.nmi.fi (Niilo Mäki instituutti) www.vammaispalveluhanke.eteva.fi
Joko jokainen ihminen on tärkeä tai kukaan ei ole tärkeä. Michael Connelly