EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS... 1 3. MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE... 2 4. TUTKIMUSMENETELMÄT... 2 5. ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS... 2 6. LINNUSTO... 5 7. MUUT LAJIT... 6 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 7 9. LISÄTIEDOT... 7 LIITTEET: Liitekartta 1: Asemakaavan luontoselvitys: kuviot 1-7
EURAJOEN KUNTA LUONTOSELVITYS HIRVELÄNTIEN PERÄPELLONTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. JOHDANTO Luontoselvitys on laadittu Hirveläntien ja Peräpellontien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen pohjatyöksi. 2. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Kartoitettava alue sijaitsee Eurajoen kunnassa Juvantien eteläpuolella, Hirveläntien ja Peräpellontien välissä rajoittuen pohjoisessa ja lännessä asemakaavoitettuihin alueisiin. Alueen pinta-ala on 11,6 hehtaaria. Alue jakautuu kasvillisuuden suhteen kangasmetsiin ja viljelystä poistuneisiin entisiin peltoihin. Osa kuvioista kuuluu lisäksi pihapiireihin. Kuviot 1-7 on esitetty liitekartassa 1. Suunnittelualueen sijainti Eurajoen keskustan eteläpuolella. 130502_Hirveläntie_luontoselvitys_HLIE.docx 1
3. MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE Keskustan osayleiskaavaa varten on tehty luontoselvitys 2009 (Suomen Luontotieto Oy). Nyt laadittavalle asemakaavalle ja asemakaavamuutokselle tehtiin tarkennettu luontoselvitys. Osayleiskaavan luontoselvityksen mukaan inventointialueella ei ole luonnonsuojelulain eikä vesilain kriteereitä täyttäviä suojeltavia luontotyyppejä, eikä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai vanhan metsän kuvioita. Laajoja, luonnontilaisia soita ei alueella ole. Alueella ei myöskään ole luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kohteita eikä Natura 2000 - suojeluohjelmaan kuuluvia alueita. Vuonna 2009 alueelta ei löytynyt myöskään liito-oravaa. 4. TUTKIMUSMENETELMÄT Alue kuljettiin kattavasti läpi jalkaisin. Kartoitus tehtiin 22.4.2013, jolloin lumi oli pääosin sulanut koko kartoitettavalta alueelta. Aikaisen ajankohdan vuoksi kenttäkerroksen kasvillisuutta pystyttiin havainnoimaan vain siltä osin kuin varhaiskeväällä on mahdollista. Pesimälinnuston osalta pääosa linnuista oli vielä saapumatta. Laulavat linnut kirjattiin kuitenkin ylös. 5. ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS Kuvion 1 mustikkatyypin kangasta Kuvio1 Kuvio 1 kuuluu mustikkatyypin kankaisiin (MT) ja puusto koostuu pääosin kuusesta. Sekapuuna kasvaa vähän mäntyä, koivua ja haapaa. Pensaskerrosta ei ollut. Kenttäkerroksen kasvillisuuteen kuuluvat mm. mustikka, puolukka, kevätpiippo ja vanamo. Sammalkerroksessa viihtyivät mm. metsäkerrossammal ja seinäsammal sekä soistuneissa laikuissa rahkasammalet, kuten sararahkasammal. 130502_Hirveläntie_luontoselvitys_HLIE.docx 2
Kuviolla 1 on runsaasti muurahaispesiä ja metsä on osittain luonnontilaisen kaltainen. Kuvio 1 on osittain ojitettu, etenkin kuvion 2 (hakkuuaukio) kohdalla ja puusto on pääosin talousmetsää. Muilta osin metsä on lähes luonnontilainen, mutta lahopuun määrä on hyvin vähäinen. Alueen läpi kulkee myös paikoittain metsäkoneen ajouria. Eteläosassa oli jonkin verran poistettu nuorta puustoa. Puuston ikä on keskimäärin noin 40-45 vuotta, eikä alueella ole vanhaa metsää. Paksuimmat rungot ovat halkaisijaltaan noin 20-30 cm. Kuvio 2 Kuvio 2 on hakkuuaukio, jolla kasvaa vähän koivun, kuusen, männyn ja katajan taimia. Kenttäkerros on heinittynyt ja seassa kasvaa puolukkaa, kanervaa ja kevätpiippoa. 130502_Hirveläntie_luontoselvitys_HLIE.docx 3
Kuviolla 2 on hakkuuaukio, jolla kasvaa nuorta taimikkoa. Kuvio 3 Kuviolla 3 kasvaa nuorehkoa sekametsää, jota on osittain hakattu. Pellon ja metsän reunalla on parhaimmillaan halkaisijaltaan noin 18 cm haapoja. Koivut ja kuuset ovat nuorempia. Aluskasvillisuus on samoin heinän valtaama ja paikoin esiintyy mustikka- ja puolukkamättäitä. Kuvio 4 Kuvion metsätyyppi on mustikkatyypin (MT) kangas, joka on kuusivaltainen sekametsä. Kuvion halki kulkee sähkölinja. Kuusen lisäksi kuviolla kasvaa vähän koivua. Aluskasvillisuuteen kuuluvat mm. mustikka, puolukka, metsälauha, riidenlieko, kevätpiippo ja metsäkastikka. Kuvio 5 Kuvio on pääosin nurmetettua pihapiiriä, jossa kasvaa nuorta koivua. Kuvio 6 Kuvioon 6 kuuluvat viljelykäytöstä poistetut entiset pellot. Peltoalojen väleissä kulkee peltoojia, joiden varrella kasvaa mm. koivua, pajuja ja mesiangervoa. Pohjoisimman pelto-ojan varrella kasvaa mm. koivua, harmaaleppää, pajuja ja vadelmaa. Aluskasvillisuuden muodostaa mm. mesiangervo, metsäalvejuuri (talvivihreä) ja putkilaji (luultavasti karhunputken talviversoja). Kuvio 7 Kuvio 7 muodostuu nurmetetuista pihapiireistä ja pääosin istutetusta kasvillisuudesta. 130502_Hirveläntie_luontoselvitys_HLIE.docx 4
6. LINNUSTO Ainoastaan pieni osa pesimälinnustosta oli saapunut 22.4. mennessä. Lintulaskentaa ei suoritettu, vaan huomioita tehtiin lähinnä kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Laajimmalla metsäkuviolla (kuvio1) kuultiin tavanomaisia metsien lintuja kuten peippo, sinitiainen, laulurastas, punarinta, kuusitiainen, keltasirkku ja käpytikka. Kuviolla 2, hakkuuaukealla lauloivat keltasirkku, punarinta ja peippo. Puoliaukealla sekametsäkuviolla 3 viihtyivät mm. fasaanikoiras, harakka ja räkättirastas. Fasaanin elinpiiriä kuviolla 3. Kuviolla 4 mustikkatyypin puoliavoimella (sähkölinja) kuviolla lauloi peipon ja punarinnan lisäksi tiltaltti. Tiltaltti (Phylloscopus collybita) on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) aiemmassa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2001), mutta todettu elinvoimaiseksi (LC) uusimmassa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010, Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010). 130502_Hirveläntie_luontoselvitys_HLIE.docx 5
Tiltaltin mahdollinen elinpiiri kuvion 4 koillisosassa (tavattiin laulava yksilö). 7. MUUT LAJIT Kuvion 4 lounaisosaa. Alueelta ei löytynyt liito-oravan jätöksiä, eikä muitakaan viitteitä lajista. Osittain talouskäytössä oleva kuusimetsä ei täytä iältään ja laadultaan (vain vähän lehtipuita) liito-oravan elinympäristön vaatimuksia. 130502_Hirveläntie_luontoselvitys_HLIE.docx 6
8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 9. LISÄTIEDOT Luontoselvityksen mukaan inventointialueella ei ole luonnonsuojelulain eikä vesilain kriteereitä täyttäviä suojeltavia luontotyyppejä, eikä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai vanhan metsän kuvioita. Alueella ei myöskään ole luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kohteita eikä Natura 2000 -suojeluohjelmaan kuuluvia alueita. Vuonna 2013 alueelta ei löytynyt myöskään liito-oravaa, eikä muita luonto- tai lintudirektiivin lajeja. Luontoselvityksen perusteella tämänhetkisen tiedon mukaan ei asemakaavalla ole kohtuuttomia vaikutuksia ympäröivään luontoon. Luontoselvityksen laatinut konsultti: AIRIX Ympäristö Oy FM, Luontokartoittaja AMK Heini Lies-Niittymäki puhelin: 010 2414 466 osoite: Uudenmaankatu 19 A, PL 669, 20701 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@fmcgroup.fi Turussa 2.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Heini Lies-Niittymäki FM, Luontokartoittaja AMK Heikki Armio Aluejohtaja, Länsi-Suomi 130502_Hirveläntie_luontoselvitys_HLIE.docx 7
LÄHTEET Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Oja, J., Oja, S. 2009: Eurajoen keskustan ja Lapijoen osayleiskaava-alueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy, 23 s. 130502_Hirveläntie_luontoselvitys_HLIE.docx 8
LIITEKARTTA 1 Kuvio 7 Kuvio 6 Kuvio 6 Kuvio 5 Kuvio 4 Kuvio 3 Kuvio 1 Kuvio 2 Suunnittelualueen rajaus Asemakaavan luontoselvitys, kuviot 1-7 Pohjakartta MML, 2013