1 (7) Asianumero 3217/10.02.03/2013 Aluenumero 211003 Tuuliniitty II Asemakaava ja asemakaavan muutos 12. kaupunginosa, Tapiola Katu- ja virkistysalueet (Muodostuvat uudet kortteli 12223 ja 12224) MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAVAA: Aluenro 000T18 Hyväksytty 27.08.1962 Aluenro 000T20 Hyväksytty 19.10.1962 Aluenro 210400 Hyväksytty 14.10.1972 Aluenro 210500 Hyväksytty 12.05.1976 Aluenro 210507 Hyväksytty 28.02.2011 Aluenro 211000 Hyväksytty 16.06.1983 Aluenro 211002 Hyväksytty 08.03.2004 Aluenro 211002 Hyväksytty 27.08.2004 Aluenro 920200 Hyväksytty 19.01.2009 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelupäällikön 2.12.2013 MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen, piirustusnumero 6797. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 23.12.2013 27.1.2014. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 825 5187 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Minna Järvenpää etunimi.sukunimi@espoo.fi
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (7) 1. 10.2.2014 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Brita Dahlqvist-Solin, alueidenkäyttöpäällikkö Aimo Huhdanmäki, yksikön päällikkö Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Tapiolan Tuuliniityn nykyisen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen rakentaminen osin asuinalueeksi sekä ympäristön katu- ja viheralueiden kohentaminen. Tuuliniityn asuinalueesta kehitellään edustavaa puurakentamisen kokonaisuutta. Kulttuuriympäristö Suunnittelualueelta on laadittu tasokkaat havainnekuvat, jotka edistävät kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia. Kulttuuriympäristön näkökulmasta vanhemman rakentamisen vyöhykkeen ja uudisrakentamisen väliin jäävä puistoalue on hyvä tapa jäsentää aluetta. Merituulentien ympärille sijoittuva puistoalue mahdollistaa avoimen tilan säilymisen nykyisellään. Alueen arvo tulee huomioida jatkosuunnittelussa. Ratkaisu turvaa myös Tapiolan maamerkkeihin kuuluvien Viljo Rewellin suunnittelemien tornitalojen, ns. Taskumattien säilymisen osana kaupunkikuvaa Merituulentien ympäristössä. Kaavaratkaisu selkeyttää ja jäsentää Etelätuulentien ympäristöä. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) tulee korjata VE B:n kaavamääräyksiin (nyt VP). Luonnonympäristö Tuuliniityn halki kulkeva ekologinen yhteys tulee turvata kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Melu ja ilmanlaatu Myös puistoalueita koskevat valtioneuvoston meluohjearvot. Puisto rajautuu Länsiväylään, josta aiheutuu Iiikennemelua. Osalle Länsiväylän vartta on rakennettu meluaita, joka suojaa osittain puistoaluetta. Leikki-, peli- ja oleilualueet tulee puistosuunnittelussa sijoittaa riittävän etäälle Länsiväylästä. Liikenne Alueen sijainti Tapiolan keskustan palvelujen sekä tulevan metroaseman läheisyydessä tukee alueen täydennysrakentamista. Hyvien kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien varmistaminen Tapiolan keskustaan on tärkeää, jotta asukkaiden liikkuminen voi toteutua mahdollisimman suurelta osin kävellen, pyöräillen sekä joukkoliikenteellä. Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon lausunnossa mainittuja seikkoja. Kaavamääräyksiä ja -merkintöjä on kauttaaltaan kehitetty kaavaehdotusvaiheessa. Puistoalueen osalle on lisätty määräys Puisto, jota tulee hoitaa ja kunnostaa siten, että sen kulttuurihistoriallisesti merkittävät ominaispiirteet säilyvät. Ekologisen yhteyden merkintää ei puistoalueelle ole erikseen merkitty, vaan on katsottu, että kohtuullisen laaja viheralue sinällään edesauttaa ekologista yhteyttä. (Tästä on on oltu yhteydessä ELY-keskukseen). Alueen ekologinen yhteys sijoittuu nykyisellään puiston länsireunalle, mihin ei kaavamuutoksella tehdä muutoksia. Kai-
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (7) ken kaikkiaan alueen ekologinen yhteys ei ole erityisen vahva, koska sillä ei kunnollista jatkumoa muualle ympäristöön. Pääosa puistoalueesta on liikenteen melun katveessa. Länsiväylän varressa puiston eteläosa on kuitenkin osittain melualueella 55-60 db. Alueelle on kaavaehdotuksessa esitetty koira-aitaus. Muut kaavaehdotuksessa osoitetut toiminnot puistossa, leikkipaikka ja pelikenttä sijoittuvat nykyisille paikoilleen, eikä alueella ole tilaa siirtää toimintoja etäämmäksi Länsiväylästä. Koira-aitauksen osalta on katsottu, että toiminta soveltuu ehdotetulle paikalle, koska oleskelu alueella on lyhytaikaista ja vapaaehtoista. Alueella ja sen lähiympäristössä liikkuu nykyisinkin paljon koiranulkoiluttajia ja koira-aitausta kaivataan alueella. Lähiympäristössä ei myöskään ole muita mahdollisia paikkoja koira-aitaukselle. Leikkipaikka ja pelikenttä sijoittuvat melukatveeseen, paitsi pelikentän osalta ylittyy osin 55 db sen eteläreunalla. Nykyinen sijainti koulun vieressä on kuitenkin katsottu hyväksi. Kentän eteläpäätyyn on mahdollista rakentaa meluaita, jos se katsotaan aiheelliseksi. Puiston toiminnot sekä kevyen liikenteen reitit on tutkittu katu- ja kunnallistekniikan yleissuunnittelun ja puistoalueen lähiympäristösuunnitelman yhteydessä ja kaavaehdotus on laadittu niihin tukeutuen. Alueella pyritään varmistamaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet kaavoituksen keinoin. Etelätuulentien yli osoitetaan kevyen liikenteen silta ja varmistetaan kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet asuinkortteleiden, puistoalueiden ja keskustan välillä. Tuuliniityn alueelle on katu- ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman ja puiston lähiympäristösuunnitelman yhteydessä tutkittu sujuvat ja turvalliset jalankulku- ja pyöräilyreitit. Myös uusien asuinkortteleiden läpi ja lomitse osoitetaan yleisiä kevyen liikenteen reittejä. 2. 15.1.2014 Museovirasto Helena Taskinen, yli-intendentti Elisa El Harouny, intendentti Espoon kaupunginmuseo antaa asiasta lausunnon yhteistyössä Museoviraston kanssa. Merkitään tiedoksi.
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (7) 3. 31.1.2014 Espoon kaupunginmuseo Leena Hiltula, vs. museotoimenjohtaja Marja Sahlberg, tutkija Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Tapiolan Tuuliniittyä koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta (alue 211003). Lausuntoa laadittaessa kaupunginmuseon käytössä on ollut muutosalueen kaavakartta määräyksineen sekä www.espoo.fi -sivustolla ollut liiteaineisto. Lisäksi kaavahanketta on esitelty kaupunginmuseolle 10.1.2014 pidetyssä neuvottelussa. Kaupunginmuseo on laatinut lausunnon yhteistyössä Museoviraston kanssa. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Hankkeen arviointia vaikeuttaa se, ettei Tapiolasta ole saatavissa kokonaisvaltaista suunnitelmaa arviointityön taustaksi. Tapiolan keskustan kaavat tehdään pieninä palasina, jolloin kokonaiskuvan muodostaminen on mahdotonta. Kaava-alueen arvoista Tapiola kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, jotka Museovirasto on määritellyt inventoinnissaan (RKY 2009). Tapiolan puutarhakaupunki on myös yksi ympäristöministeriön valitsemista Suomen kansallismaisemista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen mukaan RKY-inventoinnin tulee toimia alueiden suunnittelun lähtökohtana kaavoitusprosesseissa. Valtakunnallisesti merkittävien alueiden käytössä on varmistettava, että alueiden arvot säilyvät ja etteivät ratkaisut ole ristiriidassa rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. Kaava-alueen kuvaus Kaava-alue sijaitsee Tapiolan keskustan lounaispuolella ja siihen kuuluu urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta, puistoaluetta sekä Tuulikujan, Etelätuulentien, Pohjantien ja Merituulentien katualueita. Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa ja sen pinta-ala on noin 14,6 ha. Alueella sijaitsee Tapiolan tennispuisto, johon kuuluu sisähalli ja kuusi ulkokenttää. Tennispuisto on vuokrannut maa-alueen kaupungilta ja vuokrasopimus on voimassa ainakin vuoteen 2020 asti. Muuten kaava-alue on avointa tai puustoista viheraluetta, jonka halki kulkee vanha niskaoja. Viheralueella on tällä hetkellä lasten leikkipaikka, koirapuisto ja kaksi pallokenttää. Kaavan muutosehdotuksen sisältö Kaavaselostuksessa todetaan kohteen kaavallisista tavoitteista seuraavaa: Asemakaavan muutoksella pyritään osoittamaan Tuuliniityn alueelle Tapiolan puutarhakaupungin luonnetta modernilla tavalla korostavaa asuntorakentamista, joka liittyy luontevaksi osaksi niin alueen maisemaa ja alkuperäistä rakennettua miljöötä kuin Tapiolan kehittyvää keskustavyöhykettä. Asemakaavan muutosehdotus on laadittu siten, että tenniskeskus voi jatkaa toimintaansa vuokrasopimuksen mukaisesti ainakin vuoteen 2020 asti. Asuinkorttelit voidaan toteuttaa useassa vaiheessa, riippuen siitä minkälaiseen ratkaisuun tennispuiston jatkon osalta päädytään.
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (7) Asemakaavan muutos pohjautuu vuonna 2013 järjestettyyn arkkitehtikilpailuun, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen ehdotuksellaan tiebreak. Uusissa asuinkortteleissa jatketaan Tuuliniityn eteläosassa käynnistynyttä puuarkkitehtuurin kehityshanketta. Lähtökohtana on ollut osoittaa alueelle erityyppisiä asuintaloja ja luoda vaihtelevaa asumismiljöötä. Arkkitehtikilpailun voittajaehdotuksessa oli luonnosteltu alueen laidoille 4-6- kerroksisia kerrostaloja ja korttelin sisäosiin ja viheralueen tuntumaan matalampia rivitaloja. Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen on jatkanut asuinkortteleiden suunnittelua kilpailuehdotuksen pohjalta, mutta alueen rakennustehokkuutta on lisätty kilpailuvaiheesta. Nyt esillä olevissa kaavasuunnitelmissa osa rivitaloista on korvattu kerrostaloilla ja korttelin pohjoisnurkkaan on esitetty paikkaa 12-kerroksiselle asuintornille. Korkean rakennuksen yhteydessä halutaan tutkia autotonta opiskelija- tai vuokra-asumista, joka tukeutuisi pääosin joukkoliikenneyhteyksiin ja pyöräilyyn. Huomioita kilpailuehdotuksesta Arkkitehtikilpailun voittaneessa ehdotuksessa Tuuliniityn alueen asuinkorttelit oli ratkaistu muotokieleltään, materiaaleiltaan ja mittakaavaltaan varsin onnistuneella tavalla. Esitetyissä suunnitelmissa oli yhdistetty luontevasti kerros- ja rivitaloja Tapiolan alkuperäistä kaupunkikuvallista ideaa mukaillen. Huomioita kaavaehdotuksen asuinkorttelista Rakennustehokkuuden lisääminen on vienyt suunnitelmaa huonompaan suuntaan. Korttelin keskelle on sijoitettu rivitalojen sijaan viisi 4-kerroksista noppamaista kerrostaloa, mikä heikentää kilpailuehdotuksen perinteiseen tapiolalaiseen kortteliratkaisuun tukeutuvaa ideaa. Hoikkarunkoisten kerros- ja rivitalojen lomaan sijoitetut pistetalot muuttavat korttelin ja piha-alueiden luonnetta ja alueella vaikuttaa olevan nyt liikaa erityyppisiä rakennuksia. Etelätuulentien varren kerrostalot sen sijaan liittyvät mittakaavallisesti hyvin kadun vastakkaisella puolella olevien rakennusten rivistöön ja rivitalot on sijoitettu luontevasti alueen länsireunalle viheraluetta myötäillen. Kaupunginmuseo esittää, että jatkosuunnittelun lähtökohdaksi palautetaan Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiaisen kilpailuehdotus, jossa korttelin keskiosassa oli pistemäisten kerrostalojen sijaan rivitaloja. Huomioita korkeasta asuintornista Kaava-alueen rakennustehokkuutta on lisätty sijoittamalla korttelin pohjoisnurkkaan 12-kerroksinen asuintorni kilpailuehdotuksessa olleen 6-kerroksisen senioritalon sijaan. Korkeaa kerrosmäärää perustellaan sillä, että se on samassa linjassa Tapiolan ydinkeskustan kaavamuutoksessa (alue 210418) esitettyjen kerroslukujen kanssa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaikilla kaavatasoilla on huolehdittava, etteivät ratkaisut ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. Siksi Tapiolassa uudisrakentamisen mittakaava on otettava alueen alkuperäisestä rakennuskannasta eikä myöhemmistä ratkaisuista, jotka eivät ole RKY-alueen vaalimistavoitteiden mukaisia. Kaavaehdotuksessa esitetty paikka sopii kaupunkikuvallisena kiintopisteenä toimivalle korkealle rakennukselle. Kaupunginmuseo esittää kuitenkin, että tornin kerroslukua lasketaan noudattamaan Tapiolan alkuperäistä mittakaavaa, jolloin se toteuttaisi myös em. alueidenkäyttötavoitteita.
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (7) Huomioita tennispuistosta Tapiolan tennishalli on rakennettu vuonna 1987. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan rakennuksella ei ole sellaista kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa, jonka perusteella se pitäisi suojella. Sen sijaan tennistoiminnalla on Tapiolassa pitkät perinteet, joiden soisi jatkuvan samalla paikalla edelleen. Kaupunginmuseon kanta Kaupunginmuseo suhtautuu myönteisesti esitettyyn, Tapiolan keskustan tuntumaan suunniteltuun täydennysrakentamiseen, mutta esittää Tuuliniityn kaavaehdotuksen kehittämistä edellä esitetyin huomautuksin. Kaavaehdotuksessa esitettyjen viheraluetta koskevien merkintöjen osalta (VP, puisto ja VU, urheilu- ja virkistyspalveluiden alue) kaupunginmuseolla ei ole huomauttamista esitettyihin suunnitelmiin. Kilpailuehdotuksessa esitetyt rivitalot, joiden sijaan on esitetty jatkosuunnittelussa pistetalot, sijaitsevat Tennispuiston alueella. Alue on kaavaehdotusvaiheessa rajattu pois kaava-alueesta. Kaavaehdotusvaiheessa on edelleen visiossa esitetty myös asuinvaihtoehto Tennispuistoon, jotta voidaan varmistaa alueen toimiminen siinä tilanteessa, jos Tennispuiston alue muutetaan asumiselle. Visiossa on esitetty pistetalovaihtoehto selvyyden vuoksi, koska se oli myös valmisteluvaiheessa. Mutta aluetta myöhemmin kaavoitettaessa voidaan palata jälleen rivitalovaihtoehtoon. 12-kerroksisen (+kattokerros) asuintornin sijoittuminen alueelle on katsottu kaupunkikuvallisesti perustelluksi. Torni toimii alueen maamerkkinä vastaavasti kuin muuallakin Tapiolassa on tornitaloja asuinalueiden maamerkkeinä, esimerkiksi Taskumattitalot Länsikorkeella. Tuuliniityn tornitalo sijoittuu Etelätuulentien ja keskuspysäköinnin ajorampin kulmaukseen, joka kaipaa miljöötä eheyttävää rakentamista. Tornitaloon liittyy myös kevyen liikenteen silta Etelätuulentien yli. Rakennus toimii välittävänä elementtinä Tuuliniityn ja keskustan massiivisemman rakentamisen rajakohdassa. Tornitalon sijainti keskustan länsipuolella ja kohtuullisen etäällä Keskustornista ei myöskään aiheuta kilpailutilannetta Keskustornin kanssa eikä heikennä sen asemaa. Kaavaehdotusvaiheessa tutkittiin myös matalampia masoitteluvaihtoehtoja 12-kerroksisen tornin sijaan, mutta ne eivät näyttäneet kaupunkikuvallisesti vakuuttavilta. Myös kaupunkisuunnittelulautakunta piti tärkeänä riittävää rakentamisen määrää alueella, joten rakennusoikeutta ei ole alennettu kerroksia vähentämällä. Lisäksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) lausunnossa suhtauduttiin myönteisesti kaavamuutokseen. Rakentamisen ei katsottu haittaavan kulttuuriympäristön arvoja. ELY-keskus mainitsi, että esitetty ratkaisu turvaa Tapiolan maamerkkeihin kuuluvien Viljo Rewellin suunnittelemien tornitalojen, ns. Taskumattien säilymisen osana kaupunkikuvaa Merituulentien ympäristössä.
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 7 (7) 4. 15.1.2014 Tonttiyksikkö Janne Marttinen Tonttiyksikkö suosittaa jatkosuunnittelua lähtökohtana vaihtoehto A. A-vaihtoehdon mukaan Tennispuiston alue kaavoitettaisiin asumiselle. Sen alue on kuitenkin rajattu pois kaava-alueesta, johtuen Tennispuiston vastustavasta mielipiteestä sekä lautakunnan määrittämistä tavoitteista. Ratkaisut Tennispuiston osalta voidaan tehdä myöhemmin. 5. 24.1.2014 Tekninen keskus Hanna Taari Valmisteluaineiston asemakaavamuutoksesta kommenttimme on: - suosittelemme, että pysäköinti olisi LP-aluetta - VU-alue voisi rajoittua vain kenttään (sisältäen mahdolliset lisäkentät eli esim. polkuihin asti) - kaava-alueen eteläosa voisi VP- ja VU-merkinnän sijaan olla VL. - Länsiväylän vieressä voisi olla (viereisen 12017 korttelin tapaan ja voimassa olevan asemakaavan mukaisesti) puilla istutettava alue (koira-aitauksen ympäristö ei itse koira-aitaus). - Kaavassa on joitakin ohjeellisia puistoreittejä, jotka loppuvat tonteille (kortteli 12021 ja uusi kortteli 12223 ). Tonteille ei ohjata kulkua, jos ei ne jatku kaikille käytössä olevina yhteyksinä. - Merituulentien linja-autopysäkki olisi hyvä saada kokonaisuudessaan puistosta katualueelle. - kaavassa on kolme ohjeellista vesialueen ylittävää siltaa. Näin lähekkäin näitä ei todennäköisesti toteuteta ja puiston alustavasta yleissuunnitelmaluonnoksesta keskimmäinen on poistettu. Siltojen sijaan rummut ovat todennäköisiä. - Kunnallistekniikan yleissuunnittelu on käynnissä Kannanotossa mainitut seikat on otettu pääosin huomioon kaavaehdotuksessa. Kommentissa mainittua VL-merkintää ei ole kuitenkaan käytetty, vaan selkeyden vuoksi koko puistoalue on merkitty VP-merkinnällä, paitsi urheilukentän alue VU-merkinnällä. Tämä ei kuitenkaan estä viherpalveluita määrittämästä alueelle erilaisia hoitoluokituksia tarpeen mukaan. Ohjeellisia puistoraitteja on poistettu kaavasta niiltä osin kuin kommentissa on esitetty. Ainoastaan kortteliin 12021 johtavat raitit on säilytetty kaavassa, koska vaikka ne eivät johda korttelissa yleiselle jalankulkureitille, ne ovat kuitenkin vakiintuneet ja tärkeät raitit asukkaille. Vesiuoman ylittäviä siltoja on kaavaehdotuksessa esitetty niille kohdin kuin puiston yleissuunnittelussa tuli siltojen tarvetta esille. Sillat ovat kuitenkin kaavassa ohjeellisella merkinnällä, joten pakottavaa velvoitetta niiden rakentamiselle ei ole.