ASKOLA KIRKONKYLÄ-VAKKOLA SORVASUONTIE - MÄITTÄLÄNTIE ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

ASKOLA KIRKONKYLÄ-VAKKOLA SORVASUONTIE - MÄITTÄLÄNTIE ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 5.1.2016. Korjattu 30.3.2016 Vireille tulo: KH:n päätös 30.9.2015 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 9.11. - 8.12.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) 25.2. - 24.3.2016 Hyväksytty valtuustossa Tullut voimaan... Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3 p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kirkonkylä-Vakkolassa Askolantiehen, Sorvasuontiehen ja Mäittäläntiehen rajoittuvalla alueella. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Sorvasuontie- Mäittäläntien asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaavan tarkoitus Alue suunnitellaan pientaloalueeksi yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Sorvasuontien varressa on tarkoitus sallia myös tuettu palveluasuminen esim. vanhuksia ja/tai erityisryhmiä varten. Maanomistajat vastaavat kaavoituskustannuksista ja ovat solmineet kaavan laatijan kanssa kaavan laadintaa koskevan sopimuksen. Kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi vasta sitten, kun kunnan ja maanomistajien kesken on laadittu maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksella sovitaan maanomistajien osallistumisesta siihen kunnallistekniikan rakentamiseen, jonka kunta on jo toteuttanut ja mitä kaavan toteuttaminen vielä edellyttää. Suunnittelussa otetaan huomioon, että alue sisältyy maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, koko kaava-alue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen ja alueella sijaitsee muinaisjäännöksiä. 1

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.21 Liikenneratkaisu ja kevyen liikenteen yhteydet... 4 2.22 Korttelialueet... 4 2.23 Viheralueet... 5 2.24 Vesihuolto... 5 2.25 Sähköistys... 5 2.3 Toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.11 Alueen yleiskuvaus... 5 3.12 Luonnonolot ja maisema... 6 3.13 Rakennuskanta, rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema... 9 3.131 Kulttuuriympäristö... 9 3.132 Muinaisjäännökset... 12 3.14 Pohjavesi... 12 3.15 Liikenne... 12 3.16 Tekninen huolto... 12 3.17 Maanomistusyksiköt... 13 3.2 Suunnittelutilanne... 13 3.21 Maakuntakaava... 13 3.22 Yleiskaava... 14 3.23 Asemakaava... 15 3.24 Rakennusjärjestys... 15 3.25 Pohjakartta... 15 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 16 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 16 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 16 4.31 Osalliset... 16 4.32 Vireilletulo... 16 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 16 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 17 4.41 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet... 17 4.42 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet... 17 4.43 Kunnan asettamat tavoitteet... 18 4.5 Tutkitut vaihtoehdot... 18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 18 5.1 Kaavan rakenne... 18 5.11 Mitoitus... 18 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 19 5.3 Aluevaraukset... 19 5.31 Korttelialueet... 19 2

5.32 Liikenneratkaisu ja kevyen liikenteen yhteydet... 19 5.33 Virkistysalueet... 20 5.4 Kaavan vaikutukset... 20 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan... 20 5.411 Maakuntakaava... 20 5.412 Yleiskaava... 20 5.42 Vaikutus rakennettuun ympäristöön... 21 5.421 Yhdyskuntarakenne... 21 5.422 Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset... 21 5.423 Liikenteelliset vaikutukset... 21 5.424 Rakennettu kulttuuriympäristö... 21 5.425 Muinaisjäännökset... 21 5.426 Vesihuolto ja sähköistys... 22 5.43 Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön... 23 5.44 Taloudelliset vaikutukset... 23 6 KAAVAN HAVAINNOLLISTAMINEN... 23 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 24 3

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus teki kaavan vireille tuloa koskevan päätöksen 30.9.2015 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 9.11. - 8.12.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) 25.2. - 24.3.2016 2.2 Asemakaava 2.21 Liikenneratkaisu ja kevyen liikenteen yhteydet Kaavaratkaisu tukeutuu pääosin olemassa olevaan katuverkkoon sekä olemassa oleviin kevyen liikenteen väyliin. Mäittälänpolku on uusi katuyhteys. Syrjäläntie vaatii kunnostamista. Liikenne alueelle johdetaan pääosin Mäittäläntien ja osin Syrjäläntien kautta. Askolantielle sallitaan yksi suora tonttiliittymä. Alue rajoittuu Askolantien lunastettuun katualueeseen. Askolantielle on hiljattain toteutettu kevyen liikenteen yhteys, bussipysäkki sekä suojatie. Kadulle sallitaan yksi suora tonttiliittymä korttelin 40 rakennuspaikalle 6. Muualla liittyminen on kielletty (hakaviiva). Alue rajoittuu Sorvasuontien lunastettuun tiealueeseen. Sorvasuontielle on hiljattain toteutettu kevyen liikenteen yhteys. Suorat tonttiliittymät on kielletty (hakaviiva). Mäittälänpolun ja Syrjäläntien välille on osoitettu jalankulku- ja polkupyörätie, mikä mahdollistaa suoran kevyen liikenteen yhteyden Askolantien bussipysäkille. 2.22 Korttelialueet Noin puolet korttelialueista on osoitettu asuinpientalojen alueeksi (AP, AP-1) ja muu osa erillispientalojen (AO) alueeksi. AP-1-alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu käsiteollisuusrakennusten korttelialueeksi. AP- ja AP-1 merkintä mahdollistaa erillispientalot, kytketyt ratkaisut, rivitalot ja näiden yhdistelmät. Yhteenlaskettu pinta-ala on 11936 m 2. Enimmäiskerrosluku on kaksi. Rakennusoikeus on pääosalla aluetta 30 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,30) ja korttelin 40 rakennuspaikoilla 5 ja 6 se on e=0,25, mikä merkitsee yhteensä 3444 kerrosala-m 2 :n rakennusoikeutta ja laskennallisesti noin 75-100 asukasta. AP-1-alueelle saa sijoittaa myös vanhusten ja muiden erityisryhmien hoivatoimintaan liittyviä palveluita ja asuntoja sekä toiminnan tarvitsemia tukitiloja ja tukipalveluita. Ohjeellisia AO-rakennuspaikkoja on 10, joista 8 on uusia rakentamattomia rakennuspaikkoja. Uusien rakennuspaikkojen keskimääräinen koko on 1341 m 2, pienin rakennuspaikka on 773 m 2 ja suurin 1576 m 2. Enimmäiskerrosluku on joko alarinteen puolella kaksitasoratkaisun mahdollistava (1/2kI) tai kaksitasoratkaisu (Iu2/3). Rakennusoikeus on 25 % rakennuspaikan pintaalasta (e=0,25). Asuinrakennuksen kattokaltevuus on 1:2-2:3. Rakennuksen julkisivun pääasiallinen materiaali on vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta tai vaalea rappaus. Rakennuksen katon väri on musta, harmaa tai tummanruskea. Rakennukset tulee sovittaa maaston korkeusasemaan. Maisemaa muuttavien laajojen 4

pengerrysten ja leikkausten tekeminen on kiellettyä. Rakennukset tulee sopivina ryhminä rakentaa julkisivun korkeuden, materiaalin ja värin sekä katon värin ja kaltevuuden suhteen yhtenäistä rakentamistapaa noudattaen. 2.23 Viheralueet Alueen keskellä sijaitsee maisemakuvan kannalta merkittävä metsäinen mäki, joka jää lähivirkistysalueeksi (VL). Alueelle saa sijoittaa puistomuuntamon (pm). Töyrylän muinaismuiston kohdalle on osoitettu maa- ja metsätalousalue (M-1). Kaavamääräyksen mukaan alue varaudutaan suunnittelemaan AP-alueeksi sen jälkeen, kun muinaismuistoaluetta (sm) koskevat tarpeelliset selvitykset on tehty. Alueen muuttamista AP-alueeksi ei ratkaista tällä kaavalla, mutta kaava osoittaa, että muuttamiseen AP-alueeksi varaudutaan. Käyttötarkoituksen muuttamista koskevalla kaavamääräyksellä on informatiivinen merkitys. Käyttötarkoituksen muutoksen edellytykset selviävät vasta asemakaavan muutoksen ja siihen liittyvien muinaisjäännöstä koskevien selvitysten perusteella. 2.24 Vesihuolto Alue sijaitsee vesijohto- ja viemäriverkon vieressä. Alueen viemäröinti on tarpeen suunnitella yhtenä kokonaisuutena Lakeakallion vielä toteuttamattoman alueen (korttelit 64, 80 ja 81) kanssa, jolloin päästään kokonaisuuden kannalta edullisimpaan ratkaisuun. Ratkaisu kytkeytyy myös vielä kaavoittamattoman Saarnikorven alueen vesihuollon toteutukseen. 2.25 Sähköistys Alueen läpi kulkee 20 kv:n sähkölinja, jonka siirtäminen on korttelin 118 toteutuksen kannalta välttämätöntä. Linjan siirtämisestä ja kaapeloinnista on olemassa Kymenlaakson Sähkön laatima suunnitelma 25.8.2015. VL-alueella on varaus puistomuuntamoa varten. 2.3 Toteuttaminen Alue on yhdyskuntarakenteessa sekä luonnonolojen kannalta niin edullista aluetta, että merkittävä osa Kirkonkylä-Vakkolan rakennuspaikkojen kysynnästä kohdistunee lähivuosina tähän alueeseen. Korttelin 40 toteuttaminen käynnistynee heti kaavan laillistumisen jälkeen. Rakennuspaikat voidaan liittää edullisesti Sorvasuontien vieressä olevaan vesijohto- ja viemäriverkkoon. Alue on yksityisessä omistuksessa. Alueen toteuttaminen kestänee noin 5-10 v. Maanomistajat vastaavat kaavoituskustannuksista. Kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi vasta sitten, kun kunnan ja maanomistajien kesken on laadittu maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksella sovitaan maanomistajien osallistumisesta siihen kunnallistekniikan rakentamiseen, jonka kunta on jo toteuttanut ja mitä kaavan toteuttaminen vielä edellyttää. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus 5

Kaava-alue sijaitsee yhdyskuntarakenteessa edullisesti olemassa olevan asutuksen vieressä. Etäisyys kouluun on n. 0,5 km ja kaupallisiin palveluihin n. 1 km. Palveluihin johtaa kevyen liikenteen väylä (kohdan 1.1 kartta). Alueella on omakotitalo sekä entinen maatilan tilakeskus. Sijainti yhdyskuntarakenteessa 3.12 Luonnonolot ja maisema Koko kaava-alue sisältyy Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen (Arvokkaat maisema-alueet, maisema-aluetyöryhmän mietintö Osa 2. Mietintö 66/1992): Porvoonjokilaakso on edustavaa Eteläisen viljelyseudun kulttuurimaisemaa. Sen arvo perustuu viljavan jokilaakson hyvin hoidettuun, loivasti kumpuilemaan viljelymaisemaan sekä vanhaan rakennus- ja asutuskulttuuriin. Itä-Uudenmaan liiton vuonna 2001 laatimassa Porvoonjokilaakson maisemaselvityksessä ja maisemanhoidon yleissuunnitelmassa Porvoonjokilaakson pellot on todettu maiseman ydinalueella sijaitsevaksi arvokkaaksi viljelyalueeksi, joka suositellaan säilytettäväksi viljelyksessä. (Korttelin118 entinen tilakeskus) (VL-alue kaava-alueen keskellä) 6

Ilmakuva havainnollistaa asemaa jokilaakson maisemassa. Lentokuva Vallas 2005. Askolantieltä katsottuna alue jää pääosin piiloon puuston suojaan Rakentamaton alue on peltoa tai niittyä. Kaava-alueen keskellä on maisemakuvan kannalta merkittävä metsäinen mäki, jossa valtapuuston muodostavat järeät männyt sekä kuuset, seassa on pihlajia, vaahteroita ja koivuja. Kahden rakennetun rakennuspaikan pääasiallisen puuston muodostavat koivu, vaahtera ja pihlaja. Lentokuva Vallas 2005. 7

Maisemallisesti merkittävän metsäsaarekkeen valtapuu on järeä mänty Alueelta aukeaa jokilaaksoon edustavia näkymiä. Näkymä Mäittäläntieltä jokilaaksoon. Oikealla Sorvasuontie. Keskellä vaalittava metsäsaareke. Näkymä korttelin 40 rakennuspaikalta 6. 8

Näkymä Syrjäläntieltä rakennuspaikan 7 kohdalta. Syrjäntien vaatii kunnostamista. 3.13 Rakennuskanta, rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema 3.131 Kulttuuriympäristö Yleiskaavan rakennuskantaa ja kulttuuriympäristöä koskeva selvitys Yleiskaavoitusta varten on laadittu vanhaa rakennuskantaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva selvitys: Kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys Askolan keskustaajamien osayleiskaava-alueella, Arkkitehtitsto Lehto Peltonen Valkama Oy, 8.11.2006. Kohde 168 sijaitsee kaava-alueella. Siitä selvityksessä todetaan seuraavaa: Arvioitu valmistumisaika 1924 Sailyneisyys: Päärakennus peruskorjattavana Arvotus: 2 * Luettelointiperuste: y Luettelointiperuste, tarkennus: ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä. Asuinrakennus 1924, peruskorjattavana parhaillaan sekä suurehkoja talousrakennuksia. Näistä kahden kerroksen korkuinen reunustaa Syrjäläntietä. Läheisyydessä kaksi muuta pienehköä asuinrakennusta (kaava-alueen ulkopuolella). 9

*) Alueet ja kohteet on arvotettu kaava-alueen sisällä luokkiin 1-3/3. Näistä luokkaan 1 ja 1-2 kuuluvat ovat kaava-alueen arvokkaimpia kohteita, joiden joukosta saattavat myöhemmin löytyä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Luokkaan 2 on luettu sellaiset kohteet, jotka sisältävät luokkien 1 ja 1-2 ominaisuuksia, kuitenkin säilyneisyytensä ja esteettisen arvonsa suhteen jonkin verran vähäisemmässä määrin. Niillä on oma paikallinen merkityksensä. Korttelin 118. Asuinrakennus (1924) ja entinen navetta (rakennuspaikka 2). Asuinrakennuksen laajennus kuistilla on työn alla. Harmaa rakennus on entinen puimala/verstasrakennus (rp 4). Asuinrakennus joen suunnasta ja piharakennus (osin rakennuspaikalla 9) Rakennuspaikan 40/8 rapattu rinneratkaisutalo on rakennettu 1960-luvulla. Askolantie on historiallinen tie ja se on selvityksessä osoitettu merkinnällä Säilynyt vanha tie 10

Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Alue sisältyy maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt, Uudenmaan liiton julkaisuja E 114 2012). Otteita selvityksestä: Porvoonjokilaakson maisema-alue kulkee Askolassa pohjoisessa jyrkkärinteisen kalliomaaston suojissa laajentuen ennen Askolan kirkonkylää avarammaksi, loivapiirteiseksi viljelylaaksoksi, jota reunustavat korkeat selänteet. Jokilaakso on muinaisen merenlahden tuntumassa löydettyjen muinaisjäännösten perusteella ollut huomattava asutuskeskittymä kivikaudella. Alue on ollut pitkään viljelyksessä. Kulttuurimaiseman kohokohta on kosken partaalle rakentunut, yhtenäisenä ja tiiviinä säilynyt Vakkolan kylä, joka on ollut pysyvästi asutettu ainakin 1300-luvulta. Kylän maisemassa keskeistä on 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta säilyneen rakennuskannan lisäksi 1900-luvun alun kiviholvisilta ja vesisahan punamullattu rakennuskanta. Historialliset kartat osoittavat rakentamistilannetta ja tiestöä vv. 1778 ja 1873. Karttojen mukaan alue on tuolloin ollut rakentamaton. Kuninkaan kartta vuodelta 1778 Senaatin kartta vuodelta 1873 11

3.132 Muinaisjäännökset Yleiskaavoitusta varten Museovirasto suoritti muinaisjäännöksiä koskevan selvityksen kesällä 2008 (Askola, Keskustaajamien osayleiskaava-alueen inventointi, Petro Pesonen, 2008). Selvityksen mukaan käsillä olevalla alueella on kolme muinaisjäännöskohdetta (numero viittaa kaavakarttaan: 1. Töyrylä (kivikautinen asuinpaikka, (Muiniasmuisto18-412-2-196) 2. Syrjälän piha (muistomerkki, kaiverrukset kalliossa) (Syrjälä18-412-2-162) 3. Vapunpelto/Jobinpelto (kivikautinen asuinpaikka) (Syrjälä18-412-2-162). Ote muinaisjäännösrekisteristä 5.1.2016 http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki &taulu=t_kohde&tunnus=18010078 Töyrylän muinaisjäännöksellä on maanomistajan kustannuksella tehty (17. 20.11.2015) arkeologinen koetutkimus muinaisjäännöksen todellisen laajuuden selvittämiseksi ( Töyrylän kivikautisen asuinpaikan rajaus Sorvasuontie-Mäittäläntie, Mikrolitti Oy 2015) Sen perusteella muinaisjäännösrekisterin mukainen rajaus supistui. 3.14 Pohjavesi Alue ei ole vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. 3.15 Liikenne Aluetta lännessä sivuava Askolantie on entinen paikallistie, joka on muutettu yksityistieksi. Tien liikennemäärä on n. 1060 ajoneuvoa /vrk. Tien vieressä on erillinen kevyen liikenteen väylä. Sorvasuontie on entinen paikallistie, joka on muutettu yksityistieksi. Tien vieressä on erillinen kevyen liikenteen väylä. Tien liikennemäärä on n. 130 ajoneuvoa /vrk. 3.16 Tekninen huolto 12

Alueen vieressä on vesijohto ja viemäri 3.17 Maanomistusyksiköt Alue on yksityisessä omistuksessa. Maanomistusyksiköt on osoitettu viereisessä kuvassa. Kunta omistaa ympäristössä merkittävästi maata (vihreät alueet) 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan 30.10.2014. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (ruskea alue). Aluetta koskee merkintä, joka tarkoittaa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta (turkoosi vaakaviivoitus). Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, koska alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava. 13

3.22 Yleiskaava Askolan keskustaajamien osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa 5.5.2011. Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP, AP/r). Merkintä /r osoittaa, että alue on pääosin rakentamaton. Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille ja erillispientaloille. Alueelle saa rakentaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Aluetta lännessä sivuava Askolantie on historiallinen tie (ht). Tien toiminnallinen luokka on yhdystie/kokoojakatu. Sorvasuontien toiminnallinen luokka on huomattava pääsytie.tien viereen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve (joka on tällä hekellä jo toteutettu). Puolet alueesta sisältyy maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (km, ruskea katkoviiva). Kaavamääräys: Alueelle rakennettaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa olevaan rakennuskantaan sekä ympäristöön. Koko kaava-alue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (mav, aniliini pistekatkoviiva). Alueelle on osoitettu kolme muinaisjäännöskohdetta. 14

3.23 Asemakaava Noin puolet alueesta on asemakaavan piirissä. Sorvasuontien varressa on toteutumaton teollisuus- ja varastorakennusten aluevaraus Tk (Käsiteollisuusrakennusten korttelialue) sekä asuinpientalojen (AO) aluevaraus kahta rakennuspaikkaa varten. Näistä toinen on rakentamaton. Voimassa olevassa asemakaava on vanhentunut teollisuusaluevarauksen osalta. 3.24 Rakennusjärjestys Kunnan uusittu rakennusjärjestys on hyväksytty v. 2002. 3.25 Pohjakartta Pohjakartta on laadittu v. 1984 ja hyväksytty 22.9.1986. Kartta on pääpiirteissään ajan tasalla. Siitä puuttuu Sorvasuontien ja Askolantien kevyen liikenteen väylät. Tuore ilmakuva havainnollistaa olemassa olevan tilanteen. 15

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa olevassa asemakaava on vanhentunut teollisuusaluevarauksen osalta. Yleiskaavan toteuttamista koskevassa ohjelmassa alue sisältyy kiireisimpään ryhmään, jonka tavoitteellinen toteuttamisajankohta on 2010-2015 (yleiskaavan selostuksen liite 10). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistetty maanomistajien aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat (erillinen suunnitelma) alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). 4.32 Vireilletulo Kunnanhallitus teki kaavan vireille tuloa koskevan päätöksen 30.9.2015 ja päätti seuraavaa: Alueen asemakaavoitus laitetaan vireille; Maanomistajat vastaavat kaavoituskustannuksista ja solmivat kaavan laatijan kanssa sopimuksen kaavoituksen valmistelusta; Hyväksyy kaavan laatijaksi DI Pertti Hartikaisen/Karttaako Oy; Ennen kaavan hyväksymistä kunnan ja maanomistajien kesken laaditaan maankäyttösopimus. 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Luonnos pidettiin nähtävänä (MRA 30 ) 9.11. - 8.12.2015 ja siitä pyydetään lausunnot. Yhtään mielipidettä ei jätetty. Kaavan laatija on tehnyt lausuntoja koskevan 5.1.2016 päivätyn yhteenvedon ja on antanut oman vastineensa. Lausuntojen johdosta kaavaan tehtiin seuraavat oleelliset muutokset: Noin puolet korttelin 40 rakennuspaikasta 5 on muutettu maa- ja metsätalousalueeksi (M-1). Korttelialueen, rakennusaloja on korjattu sekä rakennuspaikkojen 5 ja 6 kerroslukua ja rakentamistehokkuutta on korjattu. Korttelin 118 rakennuspaikoilla 5, 6 ja 7 rakennusaloja on korjattu siten, että muinaismuistoalue jää selkeästi rakennusalojen ulkopuolelle. Rakennuspaikan 6 sisäinen tieyhteys ( kirvesvarsi ) on korjattu siten, että se ei kulje muinaismuistoalueen kautta. Syrjäläntietä on hieman jatkettu ja tien kääntöpaikka on muotoiltu uudelleen. Ehdotus pidettiin nähtävänä (MRA 27 ) 25.2. - 24.3.2016. Yhtään muistutusta ei jätetty. Lausunnon antoivat: Museovirasto, Porvoon museo ja Porvoon terveydensuojelujaosto. Kaavan laatija on antanut 30.3.2016 päivätyn vastineen lasuntoihin. Museoviraston lausunnossa todettiin, että kaavaehdotus on mahdollista hyväksyä muinaisjäännösten osalta, kun seuraavassa esitetyt täsmennykset tehdään. 16

Sm-alueen kaavamääräykseen lisätään seuraavat tekstit: Alue tulee suojata rakentamisen ajaksi siten, ettei muinaisjäännöksen säilyminen vaarannu. Muinaisäännöksen merkintään sm lisätään numero, joka viittaa kaavaselostukseen. Lausunnossa esitetyt korjaukset tehtiin kaavamääräyksiin ja kaavaselostukseen. Terveydensuojelun lausunnossa ei esitetty huomautettavaa. Porvoon museon lausunnossa esitettiin suojelumerkintää Mäittälän tilakeskuksen rakennuksille (kortteli 118/3-4) ja yksityiskohtaisempia suojaviheraluemerkintöjä. Lausunnon johdosta kaavaavaan ei tehty muutoksia mm. sillä perusteella, että rakennuksia ei ole suojeltu myöskään yleiskaavassa vaikka siihen sisältyy runsaasti suojelumerkinnällä osoitettuja rakennuksia. Kaavaselostusta täydennettiin olemassa olevaa rakennuskantaa koskevan kuvauksen osalta (K40/8). 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt tarkisteutuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Ne tulee ottaa huomioon yleispiirteisessä kaavoituksessa, kuten maakunta- ja yleiskaavoissa. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen ole massa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Kaava-alue on aiemmin sisältynyt valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, mutta uuteen RKY 2009 päätökseen se ei enää sisälly. Koko kaava-alue sisältyy Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen (Arvokkaat maisema-alueet, maisema-aluetyöryhmän mietintö Osa 2. Mietintö 66/1992). 4.42 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Maakuntakaavan asettamat lähtökohdat 17

Ote maakuntakaavasta on esitetty kohdassa 3.21. Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, koska alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava. Yleiskaavan asettamat tavoitteet Yleiskaavan sisältö on esitetty kohdassa 3.22. Alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Yleiskaavan toteuttamista koskevassa ohjelmassa alue sisältyy kiireisimpään ryhmään, jonka tavoitteellinen toteuttamisajankohta on 2010-2015 (yleiskaavan selostuksen liite 10). 4.43 Kunnan asettamat tavoitteet OAS:ssa alueen kaavoitukselle on asetettu seuraavia tavoitteita: Alue suunnitellaan pientaloalueeksi yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Sorvasuontien varressa on tarkoitus sallia myös tuettu palveluasuminen esim. vanhuksia ja/tai erityisryhmiä varten. Maanomistajat vastaavat kaavoituskustannuksista ja ovat solmineet kaavan laatijan kanssa kaavan laadintaa koskevan sopimuksen. Kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi vasta sitten, kun kunnan ja maanomistajien kesken on laadittu maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksella sovitaan maanomistajien osallistumisesta siihen kunnallistekniikan rakentamiseen, jonka kunta on jo toteuttanut ja mitä kaavan toteuttaminen vielä edellyttää. Suunnittelussa otetaan huomioon, että alue sisältyy maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, koko kaava-alue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen ja alueella sijaitsee muinaisjäännöksiä. 4.5 Tutkitut vaihtoehdot Nähtävänä ollut kaavaluonnos 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.11 Mitoitus AP- ja AP-1-alueet: Yhteenlaskettu pinta-ala on 11936 m 2. Rakennusoikeus on yhteensä 3444 kerrosala-m 2. Laskennallinen asukasluku on noin 75-100 asukasta. 18

Ohjeellisia AO-rakennuspaikkoja on 10, joista 8 on uusia rakentamattomia rakennuspaikkoja. Uusien rakennuspaikkojen keskimääräinen koko on 1341 m 2. Laskennallinen asukasluku on n. 35 asukasta. Koko kaava-alueen laskennallinen asukasluku on n. 110-135 asukasta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentamisella täydennetään olemassa olevaa rakennettua ympäristöä. Rakentaminen tukeutuu olevaan asutukseen sekä metsäalueisiin ja metsäsaarekkeisiin siten, ettei se aiheuta oleellisia muutoksia kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Rakentamistapaa ohjataan kaavamääräyksillä siten, että se sopeutuu alueen perinteiseen rakentamistapaan. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Noin puolet korttelialueista on osoitettu asuinpientalojen alueeksi (AP, AP-1) ja muu osa erillispientalojen (AO) alueeksi. AP-1-alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu käsiteollisuusrakennusten korttelialueeksi. AP- ja AP-1 merkintä mahdollistaa erillispientalot, kytketyt ratkaisut, rivitalot ja näiden yhdistelmät. Yhteenlaskettu pinta-ala on 11936 m 2. Enimmäiskerrosluku on kaksi. Rakennusoikeus on pääosalla aluetta 30 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,30) ja korttelin 40 rakennuspaikoilla 5 ja 6 se on e=0,25. AP-1-alueelle saa sijoittaa myös vanhusten ja muiden erityisryhmien hoivatoimintaan liittyviä palveluita ja asuntoja sekä toiminnan tarvitsemia tukitiloja ja tukipalveluita. Ohjeellisia AO-rakennuspaikkoja on 10, joista 8 on uusia rakentamattomia rakennuspaikkoja. Uusien rakennuspaikkojen keskimääräinen koko on 1341 m 2, pienin rakennuspaikka on 773 m 2 ja suurin 1576 m 2. Enimmäiskerrosluku on joko alarinteen puolella kaksitasoratkaisun mahdollistava (1/2kI) tai kaksitasoratkaisu (Iu2/3). Rakennusoikeus on 25 % rakennuspaikan pintaalasta (e=0,25). Asuinrakennuksen kattokaltevuus on 1:2-2:3. Rakennuksen julkisivun pääasiallinen materiaali on vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta tai vaalea rappaus. Rakennuksen katon väri on musta, harmaa tai tummanruskea. Rakennukset tulee sovittaa maaston korkeusasemaan. Maisemaa muuttavien laajojen pengerrysten ja leikkausten tekeminen on kiellettyä. Rakennukset tulee sopivina ryhminä rakentaa julkisivun korkeuden, materiaalin ja värin sekä katon värin ja kaltevuuden suhteen yhtenäistä rakentamistapaa noudattaen. 5.32 Liikenneratkaisu ja kevyen liikenteen yhteydet Kaavaratkaisu tukeutuu pääosin voimassa olevan asemakaavan mukaiseen olemassa olevaan katuverkkoon sekä olemassa oleviin kevyen liikenteen väyliin. Mäittälänpolku on uusi katuyhteys. Syrjäläntie vaatii kunnostamista. Liikenne alueelle johdetaan pääosin Mäittäläntien ja osin Syrjäläntien kautta. Askolantielle sallitaan yksi suora tonttiliittymä. 19

Alue rajoittuu Askolantien lunastettuun katualueeseen. Askolantielle on hiljattain toteutettu kevyen liikenteen yhteys, bussipysäkki sekä suojatie. Kadulle sallitaan yksi suora tonttiliittymä korttelin 40 rakennuspaikalle 6. Muualla liittyminen on kielletty (hakaviiva). Alue rajoittuu Sorvasuontien lunastettuun tiealueeseen. Sorvasuontielle on hiljattain toteutettu kevyen liikenteen yhteys. Suorat tonttiliittymät on kielletty (hakaviiva). Mäittälänpolun ja Syrjäläntien välille on osoitettu jalankulku- ja polkupyörätie, mikä mahdollistaa suoran kevyen liikenteen yhteyden Askolantien bussipysäkille. 5.33 Virkistysalueet Alueen keskellä sijaitsee maisemakuvan kannalta merkittävä metsäinen mäki, joka jää lähivirkistysalueeksi (VL). Alueelle saa sijoittaa puistomuuntamon (pm). 5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan 5.411 Maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö on selvitetty kohdassa 3.21. Kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaavan alueella. 5.412 Yleiskaava Yleiskaavan sisältö on esitetty kohdassa 3.22. Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP, AP/r). Asemakaavan AO- ja AP-varaukset toteuttavat yleiskaavan tarkoituksen. Noin puolet alueesta sisältyy maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (km, ruskea katkoviiva). Kaavamääräys: Alueelle rakennettaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa olevaan rakennuskantaan sekä ympäristöön. Rakentamistapaa säädellään melko tiukoin määräyksin: Asuinrakennuksen kattokaltevuus on 1:2-2:3. Rakennuksen julkisivun pääasiallinen materiaali on kylän perinteisen rakentamistavan mukaisesti vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta tai vaalea rappaus. Rakennuksen katon väri on musta, harmaa tai tummanruskea. Rakennukset tulee sovittaa maaston korkeusasemaan. Maisemaa muuttavien laajojen pengerrysten ja leikkausten tekeminen on kiellettyä. Rakennukset tulee sopivina ryhminä rakentaa julkisivun korkeuden, materiaalin ja värin sekä katon värin ja kaltevuuden suhteen yhtenäistä rakentamistapaa noudattaen. Koko kaava-alue sisältyy Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen (kohta 3.12) Rakentaminen tukeutuu olevaan asutukseen sekä metsäalueisiin ja metsäsaarekkeisiin siten, ettei se aiheuta oleellisia muutoksia arvokkaaseen maisema-alueeseen (kohta 3.12). Rakentamistapaa ohjataan kaavamääräyksillä siten, että se sopeutuu alueen perinteiseen rakentamistapaan. 20

Rakennusten sijoittuminen maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Alueelle on osoitettu kolme muinaisjäännöskohdetta. Muinaisjäännökset on osoitettu merkinnällä sm Lisäksi kohta 5.425 5.42 Vaikutus rakennettuun ympäristöön 5.421 Yhdyskuntarakenne Kaavaratkaisulla tiivistetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta yleiskaavan tarkoittamalla tavalla. 5.422 Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset Kaavalla suunnitellulla rakentamisella ei ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia. Etäisyys kouluun on n. 0,5 km ja kaupallisiin palveluihin n. 1 km. Palveluihin johtaa kevyen liikenteen väylä (kohdan 1.1 kartta). 5.423 Liikenteelliset vaikutukset Kaavaratkaisu tukeutuu pääosin olemassa olevaan katuverkkoon sekä olemassa oleviin kevyen liikenteen väyliin. Mäittälänpolku on uusi katuyhteys. Syrjäläntie vaatii kunnostamista. Askolantielle sallitaan yksi suora tonttiliittymä korttelin 40 rakennuspaikalle 6. Muualla liittyminen on kielletty (hakaviiva). Suorat tonttiliittymät Sorvasuontielle on kielletty (hakaviiva). Mäittälänpolun ja Syrjäläntien välille on osoitettu jalankulku- ja polkupyörätie, mikä mahdollistaa suoran kevyen liikenteen yhteyden Askolantien bussipysäkille. Ratkaisu johtaa Askolantien ylittämiseen Syrjäntien kohdalla. Tässä kohtaa on hyvä näkyvyys. 5.424 Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennetun kulttuuriympäristön huomioonotto on selvitetty kohdassa 5.412. 5.425 Muinaisjäännökset Muinaisjäännökset (kohta 3.132) on osoitettu merkinnällä sm, jota koskee seuraava määräys: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (296/63) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen ka- 21

joaminen on kielletty ilman museoviranomaisen lupaa. Alue tulee suojata rakentamisen ajaksi siten, ettei muinaisjäännöksen säilyminen vaarannu. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Numero sm-merkinnän edessä viittaa kaavaselostukseen. Muinaisjäännökseen kajoamisesta on säädetty MML 11 :ssä. Velvollisuudesta osallistua muinaisjäännöksen erityisen tutkimisen kustannuksiin on säädetty MML 15 :ssä. Osallistumisvelvollisuus koskee yleistä tai suurehkoa yksityistä työhanketta. Töyrylän kivikautinen asuinpaikka Töyrylän muinaisjäännöksellä on maanomistajan kustannuksella tehty (17. 20.11.2015) arkeologinen koetutkimus muinaisjäännöksen todellisen laajuuden selvittämiseksi. Sen perusteella aiempi rajaus supistui. Selvityksen perusteella noin puolet korttelin 40 rakennuspaikasta 5 muutettiin maa- ja metsätalousalueeksi (M-1). Muutoksen seurauksena valtaosa muinaismuistoalueesta jää M-1-alueelle. Muinaismuiston (sm) reunat sijoittuvat rakennuspaikoille 4 ja 5, mutta kaavan rakennusalat sijoittuvat siten, että muinaismuiston päälle ei voi rakentaa. Kun lisäksi muinaismuiston alue (sm) on suojeltu tiukoin määräyksin, ei kaava voi vaarantaa muinaismuistoa. M-1- alue varaudutaan suunnittelemaan AP-alueeksi sen jälkeen, kun muinaismuistoaluetta (sm) koskevat tarpeelliset selvitykset on tehty. Alueen muuttamista AP-alueeksi ei ratkaista tällä kaavalla, mutta kaava osoittaa, että muuttamiseen AP-alueeksi varaudutaan. Käyttötarkoituksen muuttamista koskevalla kaavamääräyksellä on informatiivinen merkitys. Käyttötarkoituksen muutoksen edellytykset selviävät vasta asemakaavan muutoksen ja siihen liittyvien muinaisjäännöstä koskevien selvitysten perusteella. Vapunpelto/Jobinpelto Vapunpelto/Jobinpelto muinaismuistoalue sijoittuu osin korttelin 118 rakennuspaikkojen 5, 6 ja 7 alueelle. Rakennuspaikkojen rakennusalat on osoitettu siten, että muinaismuistoalue jää selkeästi rakennusalojen ulkopuolelle. Muinaismuistoalue jää rakennuspaikkojen takapihalle, johon ei kohdistu pihamaan raivaus- ja rakentamistarvetta. Kun lisäksi muinaismuiston alue (sm) on suojeltu tiukoin määräyksin, ei kaava voi vaarantaa muinaismuiston säilymistä. Muinaismuistoalueen rajaus perustuu tuoreen yleiskaavan yhteydessä tehtyihin muinaismuistoja koskeviin selvityksiin. Syrjälän piha: Kohde on hyvin pienialainen. Kohde on suojeltu sm-merkinnällä. Kaavan Muinaisjäännöksen säilyminen ei ole vaarassa kaavaa toteutettaessa. 5.426 Vesihuolto ja sähköistys Alue on osin vedenjakelun ja viemäröinnin piirissä Alueen viemäröinti on tarpeen suunnitella yhtenä kokonaisuutena Lakeakallion vielä toteuttamattoman alueen (korttelit 64, 80 ja 81) kanssa, jolloin päästään kokonaisuuden kannalta edullisimpaan ratkaisuun. Ratkaisu kytkeytyy myös vielä kaavoittamattoman Saarnikorven alueen vesihuollon toteutukseen. Nykyinen vesihuoltoverkko sekä kaavan laatijan näkemys em. laajemman alueen ratkaisusta on esitetty kohdassa 3.16. Alueen läpi kulkee 20 kv:n sähkölinja, jonka siirtäminen on korttelin 118 toteutuksen kannalta välttämätöntä. Linjan siirtämisestä ja kaapeloinnista on olemassa Kymenlaakson Sähkön laatima suunnitelma 25.8.2015 (seuraava kuva). VL-alueella on varaus puistomuuntamoa varten. 22

5.43 Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen sijoittuu pääosin peltoalueelle, johon ei liity erityisiä luonnonarvoja. Osa rakentamisesta sijoittuu olemassa oleviin pihapiireihin, joissa ei sijaitse erityisesti suojeltavaa puustoa. Alueen keskellä sijaitseva maisemakuvan kannalta merkittävä metsäsaareke on osoitettu virkistysalueeksi. 5.44 Taloudelliset vaikutukset Kaavaratkaisu on taloudellisesti edullinen, sillä se tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon sekä vesijohto- ja viemäriverkkoon (kohta 5.426). 6 KAAVAN HAVAINNOLLISTAMINEN Havainnekuva on esitetty liitteessä 1. Havainnepiirros ilmakuvalla (alla) 23

7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen toteuttaminen käynnistynee heti kaavan laillistumisen jälkeen. Alue on yhdyskuntarakenteessa sekä luonnonolojen kannalta niin edullista aluetta, että merkittävä osa Kirkonkylä- Vakkolan rakennuspaikkojen kysynnästä kohdistunee lähivuosina tähän alueeseen. Korttelin 40 toteuttaminen käynnistynee heti kaavan laillistumisen jälkeen. Rakennuspaikat voidaan liittää edullisesti Sorvasuontien vieressä olevaan vesijohto- ja viemäriverkkoon. Alue on yksityisessä omistuksessa, joten rakennuspaikkojen toteutuksesta päättää maanomistaja. Alueen toteuttaminen kestänee noin 5-10 v. Maanomistajat vastaavat kaavoituskustannuksista ja ovat solmineet kaavan laatijan kanssa kaavan laadintaa koskevan sopimuksen. Kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi vasta sitten, kun kunnan ja maanomistajien kesken on laadittu maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksella sovitaan maanomistajien osallistumisesta siihen kunnallistekniikan rakentamiseen, jonka kunta on jo toteuttanut ja mitä kaavan toteuttaminen vielä edellyttää. Helsinki 5.1.2016. Korjattu 30.3.2016 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Havainnekuva 2. Seurantalomake Erilliset asiakirjat - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24

Liite 2 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 018 Askola Täyttämispvm 11.01.2016 Kaavan nimi Sorvasuontie-Mäittäläntie Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,9981 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,6229 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,3752 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,9981 100,0 6784 0,23 1,6229 3063 A yhteensä 2,5301 84,4 6784 0,27 1,8972 5202 T yhteensä -0,5348-2139 V yhteensä 0,1346 4,5 0,1346 L yhteensä 0,2421 8,1 0,0346 M yhteensä 0,0913 3,0 0,0913 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,9981 100,0 6784 0,23 1,6229 3063 A yhteensä 2,5301 84,4 6784 0,27 1,8972 5202 AP 1,1936 47,2 3443 0,29 1,1936 3443 AO 1,3365 52,8 3341 0,25 0,7036 1759 T yhteensä -0,5348-2139 TY -0,5348-2139 V yhteensä 0,1346 4,5 0,1346 VL 0,1346 100,0 0,1346 L yhteensä 0,2421 8,1 0,0346 Kadut 0,2239 92,5 0,0164 Kev.liik.kadut 0,0182 7,5 0,0182 M yhteensä 0,0913 3,0 0,0913 M 0,0913 100,0 0,0913