Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Investointisuunnitelma 2015-2019 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014
TALOUSARVIO 2015 Sisällysrakenne I YLEISPERUSTELUT 1 Kaupunkistrategia 2 Talousarvion laadinnan lähtökohdat 10 Toimintaympäristön muutokset 10 Kansantalouden kehitys 17 Hyvinkään taloudelliset näkymät 21 Talousarvion 2015 laadinnan lähtökohdat 22 Toimialojen esitykset talousarviovuodelle 2015 29 Yhteenveto henkilöstömuutoksista 30 Kaupunginjohtajan esitys 31 Kaupunginhallituksen esitys 32 Kaupunginvaltuuston päätös 32 Talousarvion ja -suunnitelman vaikutus kaupungin liikkumavaraan 34 Talousarvion sitovuus ja täytäntöönpano-ohjeet 36 Talousarvion 2015 sitovuudet 37 Taloutta koskevat säännöt ja ohjeet 41 Talousarvion seuranta ja raportointi 43 II TULOSLASKELMAOSA 44 Tuloslaskelma 2015-2017 45 III RAHOITUSOSA 47 Rahoituslaskelma 2015-2017 48 IV KÄYTTÖTALOUSOSA 50 Keskushallinto 51 Tarkastuslautakunta 51 Keskusvaalilautakunta 53 Kaupunginhallitus 54 Henkilöstöjaosto 56 Konserni- ja tukipalvelujaosto 57 Sivistystoimi 61 Opetuslautakunta 62 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 74 Tekniikka ja ympäristö 77 Tekninen lautakunta 78 Ympäristölautakunta 86 Sosiaali- ja terveystoimi 89 Sosiaali- ja terveyslautakunta 89 Kohderahoitteisten tehtävien käyttötalous 107 Käyttötalous toimielimittäin, yhteenveto 112 V INVESTOINTIOSA 115 Investointisuunnitelma 2015-2019 116 VI HYVINKÄÄN VESI- kunnallinen liikelaitos 119 VII KUNTA JA LIIKELAITOS YHTEENSÄ 125 Tuloslaskelma 126 Rahoituslaskelma 127 Ulkoinen tuloslaskelma 128 VIII TYTÄRYHTIÖIDEN TAVOITTEET 129 IX HYVINKÄÄN KAUPUNKIKONSERNIN RISKIENHALLINNAN, SISÄISEN VALVONNAN JA KONSERNIVALVONNAN PERUSTEET 134 X TALOUTEEN VAIKUTTAVAT VALTUUSTOALOITTEET 139 XI LAUTAKUNTIEN TAVOITTEET 148 XII TILASTO- JA VERTAILUTIETOA 181
I YLEISPERUSTELUOSA 1
I YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia strategia on valmistunut vuonna 2009. Hyvinkää on määritellyt strategiassa perustehtäväkseen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. Kaupungin visiona vuonna 2017 on olla metropolialueella kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-Uudenmaan keskus. Vuoden 2015 talousarviossa strategian toteutumista seurataan koko kaupunkiorganisaation yhteisen tuloskortin avulla. Tuloskortissa kaupunkistrategian päämäärät on purettu auki johtamisnäkökulmittain strategisiksi tavoitteiksi, kriittisiksi menestystekijöiksi ja toimenpiteiksi sekä niiden todentamisen mittareiksi. 2
HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TULOSKORTIT VUODELLE 2015 Hyvinkään kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelman lähtökohtina esitettiin investointitason laskemista (2015 2017) 73 milj. eurosta 53 milj. euroon investointien mitoitusta niin, että suunnitelmakauden 2015 2017 rahoituslaskelman nettoinvestoinnit eivät ylitä 18 milj. euroa vuodessa kiinteistöverotukseen taloussuunnitelman 2014-2016 mukainen n. 3 milj. euron tasokorotus tavoitelaskelmissa talouden tervehdyttäminen suunnitelmavuosina 2015 2016 (ilman kunnallisveron veronkorotusta), tavoitteena 2017 nollatulos toimintakatteen jäädyttämistä vuosina 2015 2016 kokonaan vuoden 2014 TA tasolle talouden tasapainotus/säästöohjelman toimenpiteiden riittävyyden ja priorisointien jatkuvaa arvioimista tuloskorttien avulla (ajantasainen tieto, mitä pitää muuttaa ja kehittää ja mistä luopua kokonaan) toimintakatteen jäädyttäminen vaatisi vuodeksi 2015 noin 9 milj. euron säästöohjelman toteuttamisen + samansuuruisen lisäohjelman vuodelle 2016. tavoitelaskelman toteuttaminen edellyttää laajaa toimintojen tason ja toimintatapojen uudelleenarviointia ja varsinaisen säästöohjelman laatimista. Vuonna 2015 säästöohjelma jää noin 2,5 milj. euroa tavoiteltua pienemmäksi, joten vuosille 2016 2017 kohdistuu noin 11 milj. euron säästöpaineet. Tämä tarkoittaa, että säästöohjelman on katettava koko taloussuunnittelukausi. Tasapainotetut tuloskortit kaupunki- ja toimialatasolla TA2015 laadinnassa kaupungin johdon tavoitteena on strategisten tavoitteiden ja budjetoinnin kytkeminen yhteen ja kaupunkikonsernin ohjauksen tehostaminen. Suoristuskyvyn mittaamisen työkaluksi on valittu tasapainoinen tuloskortti. Kaupunkitason strategiset päämäärät on tuloskortissa purettu johtamisnäkökulmittain auki konkreettisiksi, mitattaviksi tavoitteiksi, niiden saavuttamiseksi tarvittaviksi kriittisiksi menestystekijöiksi, toimenpiteiksi ja todentamisen mittareiksi. Tavoitteet esitetään, viestitään ja raportoidaan tasapainotettujen tuloskorttien avulla. Tuloskorttien avulla tuetaan ja mitataan kaupungin strategisen tahtotilan ja tavoitteiden toteutumista. Johtamisnäkökulmat ovat asiakasvaikuttavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, talous ja resurssit, prosessit ja rakenteet sekä henkilöstön kehittäminen ja osaaminen. Tuloskorttien tasapainoisuudella tavoitellaan tasapainoa taloudellisten ja ei-taloudellisten mittareiden, tulosmittareiden ja ennakoivien mittareiden, pitkän ja lyhyen aikavälin sekä ulkoisten ja sisäisten mittareiden välillä. Tuloskorttien strategiset tavoitteet on johdettu kaupunginvaltuuston vuonna 2009 hyväksymästä kaupunkistrategiasta valintoineen ja päämäärineen. Tavoitteita asetettaessa on kuitenkin otettu huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet ja meneillään olevat muutokset ja valtion strategisen ohjauksen linjaukset ja niiden vaikutukset ja vaatimukset kaupunkiorganisaation kykyyn säilyttää elinvoimaisuutensa ja taloutensa tasapainoisuus. Kaupungin talouden tasapainottamisvaatimukset näkyvät esimerkiksi palvelujen uudistamisen ja kehittämisen päämäärään liittyvien tavoitteiden osalta palvelujen tehokkuuden ja tuottavuuden parantamisen, resurssien tehokkaan käytön tavoitteina ja mittareina. Talousnäkökulmassa korostuu nollatulostavoitteeseen pääseminen, pitkän aikavälin taloussuunnittelu ja investointien tiukka priorisointi. Kaupunkistrategian mukaisesti Hyvinkään kaupungin toimintaa ohjaavat seuraavat päämäärät: 3
Hyvinkää lisää asiakastyytyväisyyttä kaupungin viranhaltija- ja poliittisessa päätöksenteossa Palveluja uudistetaan ja kehitetään Kaupungin viihtyisyyttä ja asumisen vaihtoehtoja monipuolistetaan Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista kehitetään vetovoimatekijä Hyvinkää monipuolistaa elinkeinoelämää aktiivisesti ja vahvistaa avainalojensa kehittymistä Hyvinkään kuntayhteistyö on tuloksekasta ja hyödyttää hyvinkääläisiä Hyvinkään houkuttelevuus lisääntyy Näihin strategian mukaisiin päämääriin pääsemiseksi on konkretisoitu tuloskorttien kaupunkitasoiset tavoitteet. Kaupunkitason tavoitteet, toimenpiteet ja onnistumista mittaavat mittarit puolestaan täsmentyvät keskushallinnon ja toimialojen tuloskorteissa. KAUPUNKISTRATEGIA - perustehtävä - visio - strategiset valinnat - päämäärät KAUPUNKITASON TULOSKOR- TIT - kaupunkitason strategiset tavoitteet - kriittiset menestystekijät - toimenpiteet - vastuutahot - mittarit ja mittareiden tavoitetasot KESKUSHALLINNON JA TOIMIALOJEN TULOSKORTIT - keskushallinnon tai toimialan strategiset tavoitteet/ kriittiset menestystekijät - vuositavoite - toimenpiteet ja vastuutahot - mittarit ja mittareiden tavoitetasot 4
ASIAKASVAIKUTTAVUUS JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS (palvelujen tuottaminen taloudellisesti, peruspalvelut, palveluverkot, järjestämistavat) Strategiset tavoitteet (kaupunkitasotaso) Kriittiset menestystekijät (kaupunki- Toimenpiteet ja vastuuhenkilö Mittarit Mittareiden tavoitetasot (+osallistujat) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (2014 2017) asetetut tavoitteet palvelutarjonnalle ja moniammatilliselle, toimialarajat ylittävälle yhteistyölle Onnistutaan toteuttamaan hyvät, kaikille kohdentuvat perus- ja ehkäisevät palvelut, varhainen tuki ja korjaavat palvelut Hyödynnetään hyvinvointikertomusta tietoa tuottavana raportointi- ja seurantajärjestelmänä Toteutetaan hyvinvointisuunnitelmaan vuodelle 2015 määritellyt toimenpiteet. vastuutahot: hyvinvointityöryhmä ja -ohjausryhmä, kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus kuntalaisten näkemykset lasten ja nuorten hyvinvoinnista (webropol-kysely, asteikko 1 5, tyytymätön tyytyväinen) lasten ja nuorten näkemykset (kysely, asteikko 1 5) tavoitetaso yleisarvosana 3,5 Hyvinkään houkuttelevuus lisääntyy (päämäärä kaupunki kasvaa ja kehittyy osana metropolialuetta) Vuosikasvutavoitetaso väestömäärälle 0,8 % (päämäärä Hyvinkää Pohjois-Uudenmaan kasvava keskus) 24 turvallista tuntia toiminnan tavoite: positiivisen turvallisuusajattelun ja ennaltaehkäisevän turvallisuustyön edistäminen Asukkaiden saaminen valppaiksi turvallisuusasioissa, tunnistamaan ja ymmärtämään riskit sekä toimimaan aktiivisesti vaaratekijöiden poistamiseksi Ajantasainen yleiskaava Riittävä asunto- ja yritystonttitarjonta MAL- aiesopimuksen velvoitteet Houkuttelevuudessa onnistuminen, palvelutarjonnasta viestimisessä onnistuminen, erottautumisessa onnistuminen Onnistuttava konkreettisissa toimenpiteissä, joilla parannetaan kaupunkilaisten turvallisuutta Onnistuttava parantamaan kuntalaisiin kohdistuvan turvallisuustoiminnan vaikuttavuutta ja laatua Säilytetään asemakaavoissa 5 vuoden asuntotuotantotavoitetta vastaava kaavavaranto, edistetään keskustan täydennysrakentamista uudistamalla asemakaavoja, huolehditaan riittävästä ja monipuolisesta yritystonttitarjonnasta vastuuhenkilöt: tekninen johtaja, kaavoituspäällikkö, kaupungin geodeetti Toimivat peruspalvelut markkinointi, imago, houkuttelevuus, vastuutahot: kaupunginjohtaja, johtoryhmä, toimialajohto Vuosisuunnitelmassa 2015 listatut toimenpiteet (mukaan lukien tapaturmakehityksen seurannan pohjalta tehtävän toimenpideohjelman laatiminen) Turvallisuuskysely kaupunkilaisille 2015 vastuutaho: Asemakaavoihin sisältyvä asuntokerrosala Maankäytön toteuttamisohjelman mukainen asuntotonttien luovutusmäärä Luovutetaan yritystontteja kysyntää vastaavasti väestömäärä kaupunkilaisten näkemykset turvallisuuskyselyssä (edellinen 2012) tapaturmakehityksen pohjalta tehty toimenpideohjelma ja ohjelman toimeenpanon seurantamittaristo laadittu opinnäytetyönä (Laurea turvallisuusala)/ ei laadittu asemakaavojen asuntokerrosalan määrän tavoitetaso: 30 000 kem / vuosi (kolmen vuoden liukuva keskiarvo) kahden vuoden asuntotuotantoa vastaava luovutuskelpoisten tonttien määrä tonttien luovutustavoite: 50 omakotitonttia, 4 yhtiömuotoista tonttia ja 3 yritystonttia tavoitetaso: 53.300 vuonna 2030 (vuosikasvutavoite 0,8 %) tavoitetaso näkemyksille, yleisarvosana 3,5 toimenpideohjelma laadittu 5
TALOUS JA RESURSSIT (investoinnit, yksikkökustannukset, tuottavuus, rahoitus, resurssien oikea kohdentaminen) Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) Kriittiset menestystekijät (kaupunkitaso) Toimenpiteet ja vastuuhenkilö (+osallistujat) Mittarit Mittareiden tavoitetasot Talouden tasapainotus (0-tuloksen saavuttaminen 2017) Investointien mitoituksen (tason laskun) tavoitteet osana talouden tasapainotusta kaudella 2015 2017 lasketaan 73 milj. eurosta 53 milj. euroon Kustannustehokkaat, tuotteistetut palvelut (päämäärä palveluja uudistetaan ja kehitetään) Tasapainoinen talous Tasapainoinen talous Onnistuttava talouden tasapainotus-, säästöohjelmien toteuttamisessa vuonna 2015 säästöjä 6 milj. euroa ja vuosina 2016 ja 2017 lisäsäästöjä 3 milj. euroa Investoinnit priorisoidaan vain niihin kohteisiin, joilla suurin vaikutus palvelurakenteen tehokkuuteen Tuotteistamissuunnitelman tekemisessä onnistuminen Oman toiminnan kustannustason selvittäminen, seuranta ja hallinta Tehokkuuden kasvu, yksikkökustannusten vähentäminen Sivistystoimen säästöohjelman toteutus sekä koulu- ja päiväkotiverkon tiivistäminen Perusturvan virtaviivaistamisen kehittämishankkeen toteutuksessa onnistuminen Toimialojen, KT-palvelujen ja hallinnon säästöohjelmien keinot: laaja toimintojen tason ja toimintatapojen uudelleen arviointi ja säästöjen toteuttaminen, vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, johtoryhmät Investointien priorisointi, vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, johtoryhmä Tuotteistamissuunnitelman tekeminen, vastuutahot: kaupunginjohtaja, johtoryhmä, toimialojen johtoryhmät Sivistystoimen toimenpiteet palveluverkon kehittämisessä ja säästöohjelman toteutuksessa, vastuutaho: Sivistystoimen johto Virtaviivaistamisen kehittämishankkeen toimenpiteet, vastuutaho: Perusturvan johto euro/toimintakate euroa/asukas euroa investointeihin suunnitelma tehty/ ei tehty opetus- ja kulttuuritoimen nettomenot euroa / asukas sosiaali- ja terveystoimen nettomenot euroa/asukas tavoitetaso: -236 419 000 (Hyvinkään Vesi liikelaitos poislukien) tavoitetaso: suunnitelmakauden 2015 2017 nettoinvestoinnit eivät ylitä 18 milj. euroa vuodessa tavoitetaso: suunnitelma tehty menot laskevat vuodesta 2013 ja suhteessa KUU- MA-kuntien keskiarvoon menot laskevat vuodesta 2013 ja suhteessa KUU- MA-kuntien keskiarvoon 6
PROSESSIT JA RAKENTEET (virtaviivaistaminen, toimintatapojen uudistaminen, tilojen käytön tehokkuus, mihin ydinosaamiseen panostetaan, organisaatiorakenne, prosessien tehokkuus, avainprosessien suorituskyky: tunnuslukujen ja tulosmittareiden kokonaisuus) Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) Kaupunkistrategian uudistaminen Tehokkaat palveluverkot Tilojen käytön tehostaminen palveluverkkosuunnittelun ja palvelujen järjestämistapojen valintojen pohjalta Palveluprosessien tehostaminen (Perusturva) Palveluja uudistetaan ja kehitetään Nuorten itsenäinen selviytyminen vahvistuu (Palveluprosessien tehostaminen) Kriittiset menestystekijät (kaupunkitaso) Otettava huomioon toimintaympäristön muutosvoimat Palvelujen järjestäminen (perustehtävissä onnistuminen) käytettävissä olevilla resursseilla pitkällä aikavälillä Palvelujen järjestäminen mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti Palveluverkon tiivistämisessä ja tehostamisessa onnistuminen Onnistuttava vähentämään tiloja, optimoimaan tilankäytön tehokkuutta Tilakustannustietoisuuden parantaminen toimialoilla, tilojen ja toimintojen uudelleen järjestely sekä ylimääräisistä tiloista luopuminen Palvelujen ja toimintojen keskittäminen omiin toimitiloihin ja suurempiin yksikköihin Virtaviivaistamisen kehittämishankkeen kautta toteutettavien toimintamallien onnistuminen (asukaslähtöinen kehittäminen palvelujen järjestämisessä, otetaan huomioon kustannustehokkuus) Palvelujen järjestämisessä otettava huomioon toiminnan kustannustehokkuus Toimenpiteet ja vastuuhenkilö (+osallistujat) Strategiaprosessin suunnittelu ja toteuttaminen, vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, johtoryhmä Kaupunkitasoinen palveluverkko (kaikki toimialat yhteensä), vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, johtoryhmä Tilojen ja toimintojen uudelleen järjestely sekä ylimääräisistä tiloista luopuminen Sosiaali- ja terveystoimen palvelupisteiden karsiminen 5 6 paikkaa Teknisen toimialan sisäiset järjestelyt mm. varikon ja asiakaspalvelupisteiden suhteen Sivistystoimen palveluverkkouudistuksen toteutus vastuutahot: kt-jaosto, tilapalvelut ja toimialat Kotihoidon palveluprosessi ja käytännön toimintatavat uudistetaan, teknologian käyttöä lisätään, vastuutaho: Perusturvan johto Monialainen tuki nuorten koulutukseen ja työelämään pääsyyn, arjen hallintaan ja kuntoutumiseen, vastuutaho: Perusturvan johto Mittarit strategia tehty / ei tehty Kaupunkitason palveluverkko suunnittelu tehty / ei tehty yleiset tilatehokkuuden mittarit esim. hum2/työpiste Opetus- ja varhaiskasvatusryhmien koot ja lukumäärät/toimipiste Tilojen ylläpitokustannukset Ulos maksettavat vuokrat/sisäiset vuokrat kotihoidon vuosikustannukset euroa (alenemistavoite %) toimeentulotukea saavien nuorten määrä Mittareiden tavoitetasot tavoitetaso: strategia tehty 2015 Palveluverkko olemassa tilojen käytön optimointi, henkilöstövoimavarojen optimointi tilatehokkuuden ja tilakustannusten tilastolliset tavoite- ja vertailutasot vastaavan kokoisiin kuntiin tilojen ylläpitokustannukset euroa/neliö, eivät saa nousta vuoden 2014 tasosta toimistotilojen neliömäärä ei saa nousta vuoden 2014 tasosta tavoitetaso: vuosikustannukset alenevat 10 % vuoden 2014 tasoon nähden vuonna 2015 tavoitetaso määrälle tavoite 5 päivää 2015 (2013 ollut 6 pv) 7
Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) Työttömyyden kasvun hillitseminen (Palveluprosessien tehostaminen) Hyvinkään houkuttelevuus kasvaa Sähköisten palvelujen tarjonnan lisääminen (palveluja uudistetaan ja kehitetään) Kuntayhteistyö on tuloksellista ja hyödyttää hyvinkääläisiä Kriittiset menestystekijät (kaupunkitaso) Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun hillitseminen Työttömyyden kokonaiskasvu taittuu kaupunkitasolla Yritykset valitsevat Hyvinkään sijoituspaikkakunnakseen ja työntekijämäärä kasvaa Sähköisten palvelujen tarjonnan suunnitelman tekeminen Aktiivinen osallistuminen kuntaliitosselvitysprosessiin (Keski-Uudenmaan selvitysalue) Toimenpiteet ja vastuuhenkilö (+osallistujat) Pitkäaikaistyöttömille tarjotaan tukea kuntoutumiseen ja työmarkkinoille pääsyyn Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärää nostetaan (ryhmien lisääminen suunnitellusti 2015) Tehostetaan kaupungin tasolla uusien työpaikkojen saamista yrityksiin vastuutaho: Perusturvan johto jatkuva markkinointi ja yrittäjyysimagon luominen, neuvottelut yritysten kanssa tonttitarjonta elinkeinopoliittisen ohjelman päivittäminen, vastuutahot: kaupunginjohtaja, liiketoimintajohtaja, viestintäpäällikkö, Tekniikan ja ympäristön toimialan johto suunnitelman tekeminen vastuutahot: tietohallintopäällikkö, tietohallintotyöryhmä, kaupunginjohtaja, johtoryhmä selvitysprosessin mukaiset toimenpiteet annetussa aikataulussa (lausunnot, päätökset, mahdollinen kansanäänestys) Mittarit lkm aktivointitoimenpiteissä olevat yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet aktivointiaste työpaikkaomavaraisuus suunnitelma valmis on/ei toimenpiteet sovitussa aikataulussa tehty/ei tehty Mittareiden tavoitetasot tavoitetaso: osuus yli 32 % (300 pv) aktivointiaste ollut 2013: 29,3 % tavoitetaso työpaikkaomavaraisuudelle 92,1 suunnitelma valmis toimenpiteet tehty 8
HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA OSAAMINEN Strategiset tavoitteet (kaupunkitasotaso) Kriittiset menestystekijät (kaupunki- Henkilöstön saatavuuden ja Henkilöstön pysyvyys /vaihtuvuus pysyvyyden turvaaminen Onnistuttava saamaan vaihtuvuus-% tasolle, jossa vaihtuvuus ei aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia Työnantajamaine Henkilöstöresurssien optimointi, tehokas käyttö Henkilöstökulujen hallinta ja kasvun hillintä Onnistuttava vähentämään henkilöstöresurssien tarvetta, prosessien tehostaminen ja ydintehtäviin keskittyminen, eläköitymisen hyödyntäminen Henkilöstöresurssien tehokkaassa käyttämisessä onnistuminen Toimenpiteet ja vastuuhenkilö (+osallistujat) Sähköisen lähtöhaastattelukäytännön kehittäminen ja käyttöönotto (vakituinen henkilöstö) Toimialojen rekrytointisuunnitelmien laadinta ja toteuttaminen, vastuutahot: toimialojen johto, henkilöstöjohtaja henkilöstökeskuksen ja toimialojen, KT-palvelujen ja hallinnon toimenpiteet vastuutahot: kaupungin johto kokonaisuudessaan eri organisaatiotasoilla Henkilöstökulujen hallinta ja seuranta vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, johtoryhmä Mittarit Mittareiden tavoitetasot vaihtuvuusmittari (%) Vaihtuvuus% oli v. 2013 11,5%, v. 2012 peräti 14,1% tavoite 2015 10,5% henkilötyövuosimittari euroa Kaupungin henkilöstömäärä laskee 50 henkilötyövuodella vuodesta 2014. Peruskaupungin henkilöstökulut vuonna 2015 ovat budjetin mukaiset. Henkilöstöstä huolehtiminen muutostilanteessa Suunnitelmallinen johtamisen kehittäminen ja toiminnan sopeuttaminen Henkilöstön osaamisen ylläpito ja vahvistaminen (palveluja uudistetaan ja kehitetään) Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä onnistuminen Reagointi, korjaavissa toimenpiteissä onnistuminen Osaamisen kehittämisessä onnistuminen muutostilanteessa Henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen johdon ja esimiesten jatkuva reagointi ja toimenpiteet kaikilla eri organisaatiotasoilla, vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, johtoryhmä, henkilöstöjohtaja koulutukset, valmennukset, kehittävän vuoropuhelun menetelmän käytön laajentaminen vastuutahot: henkilöstöjohtaja työhyvinvoinnin mittarit ja indikaattorit työhyvinvoinnin tila ja tavoitetaso, osaaminen ja työn sisältö, johtaminen ja esimiestyö työhyvinvointikysely tutka (toteutetaan intrassa, webropol x2/v) koulutuspäivien lkm/tehokkuus esimiesvalmennusten lkm (osallistujien lkm) mittareiden tavoitetaso työhyvinvoinnille (henkilöstön näkemykset muutostilanteessa) yleisarvosana ka Tavoite keskiarvo 3,5 esimiesvalmennusten lkm tavoitetaso 17 valmennusta 9
Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön muutokset Väestö 1 Hyvinkäällä oli vuoden 2013 lopussa 46 188 asukasta. Hyvinkään kaupungin väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla joka vuosi, vaikkakin vuosina 2011 2012 väestönkasvu oli erittäin maltillista. Vuonna 2013 väestönkasvu kääntyi jyrkkään kasvuun, sillä vuosi oli väestönkasvun osalta paras sitten vuoden 1988. Vuoden 2013 poikkeuksellisen voimakas väestönkasvu koostui suurelta osin muista Suomen kunnista saadusta muuttovoitosta (+446 asukasta). Vuoden 2014 aikana väestönkasvu näyttäisi tasaantuneen, sillä kahdeksan ensimmäisen kuukauden väestönkasvu oli +157 asukasta. Kasvutahti on kuitenkin edelleen suhteellisen pirteää. 46 600 Hyvinkään väkiluvun kehitys 1/2010-VIII/2014 46 400 46 200 46 345 46 000 45 800 45 600 45 400 45 200 45 000 I II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I II III IV VVI 2010 2011 2012 2013 2014 VII VIII Useisiin lähikuntiin nähden Hyvinkään väestönkasvu on vahvasti riippuvainen muuttovoitosta, sillä luonnollinen väestönlisäys on kaupungissa suhteellisen vähäistä. Tähän vaikuttaa kaupungin ikärakenteesta johtuva naapurikuntia suurempi kuolleisuus, mutta myös syntyneiden määrä on laskenut kaupungissa selvästi. Esimerkiksi vuosina 2006 2008 Hyvinkäälle syntyi vuosittain yli 500 lasta, mutta vuosina 2012 ja 2013 jäätiin vain noin 450 syntyneeseen, eikä vuosi 2014 näytä tekevän muutosta trendiin. Toisaalta kuolleisuus ei juuri ole kasvanut, vaan keskimääräinen elinikä on noussut. Mikäli syntyneiden määrä pysyy matalana tulevaisuudessakin, vaikuttaa se osaltaan myös väestönkasvutahtiin. Väestön ikärakenne on vanhentunut suurten ikäluokkien ikääntyessä. Hyvinkääläisten keski-ikä vuonna 1990 oli 36 vuotta, vuonna 2004 keski-ikä nousi 39,2 vuoteen ja vuonna 2013 keski-iäksi muodostui 41,7 vuotta. 1 Tilastokeskus, väestötilastopalvelu 10
11 Hyvinkään ikärakenne on koko maata nuorempaa, mutta Uuttamaata vanhempaa. Esimerkiksi yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä on Hyvinkäällä suurempi kuin muissa Helsingin seudun kehyskunnissa. Väestöllinen huoltosuhde Hyvinkäällä oli vuoden 2013 lopussa 53,7, eli Hyvinkäällä oli jokaista sataa 15 64-vuotiasta kohden n. 54 ei-työikäistä henkilöä. Koko Suomen väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2013 lopussa 55,8, kun taas Uudenmaan maakunnan alueella väestöllinen huoltosuhde oli 48,3. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu Hyvinkään kokonaisväkiluvun kehitys ja kaupungin väestötavoitteen pohjalta tehty laskelma 2 lähivuosien väestönkehityksestä on esitetty ikäryhmittäin seuraavassa taulukossa ja kuvassa. Vuodet 2012 2013 ovat toteutuneita lukuja ja vuodesta 2014 eteenpäin luvut perustuvat syksyllä 2014 palveluverkkoselvitystä varten laadittuun väestösuunnitteeseen. Väestösuunnite on laadittu kaupungin uuden väestöennustetyökalu Vennin avulla. Suunnitteen pohjana on vuosien 2009-2013 väestömuutostilastojen pohjalta laskettu trendiennuste. Trendiennustetta on muokattu siten, että väestönkasvu on saatu kokonaisuudessa vastaamaan vuoden 2009 väestötavoitetta. Tämä tarkoittaa, että kaupungin väestömäärä kasvaisi lähivuosina noin 0,7 %:n vuositahdilla. Näin on saatu ikärakenteen osalta realistinen väestösuunnite, joka on myös viety rakennusennusteen kautta osaaluetasolle. Tällä tavoin palvelujen mitoitus ja suunnittelu pystytään laatimaan aiempaan luotettavammin. 2 Hyvinkään väestötavoite 2009 & Hyvinkään kaupungin talousosasto 11
Ikärakenne 2012-2013 ja väestösuunnite vuoteen 2019 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 0-6 3 517 3519 3 506 3 476 3 470 3 513 3 540 3 613 7-12 3 029 3113 3 126 3 168 3 229 3 182 3 184 3 133 13-15 1 588 1541 1 540 1 542 1 535 1 562 1 560 1 605 16-18 1 774 1737 1 649 1 625 1 561 1 562 1 565 1 558 19-24 3 262 3399 3 509 3 521 3 559 3 516 3 487 3 346 25-64 24 347 24387 24 278 24 285 24 276 24 327 24 342 24 504 65-74 4 510 4796 5 074 5 361 5 477 5 742 5 974 6 083 75-84 2 609 2684 2 747 2 754 2 946 2 950 3 015 3 138 85+ 956 1012 1 083 1 118 1 136 1 183 1 213 1 247 Koko väestö 45 592 46188 46 512 46 850 47 189 47 537 47 880 48 227 Hyvinkään kaupungin väestötavoite ennakoi huomattavasti suurempaa väestönkasvua kuin Tilastokeskuksen syyskuussa 2012 julkaisema väestöennuste. Tilastokeskuksen puhtaasti vuotta 2012 edeltävien vuosien kehitykseen pohjautuva laskelma arvioi, että kaupungissa olisi vuonna 2018 yhteensä 47 155 asukasta, eli noin 700 asukasta väestösuunnitteen arviota vähemmän. Suhteellisesti eniten väestö kasvaa lähivuosina 65 74-vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden keskuudessa, suuret ikäluokat sisältyvät 65 74-vuotiaiden ryhmään ja eliniän piteneminen puolestaan lisää yli 85-vuotiaiden lukumäärää. 3 000 Eri ikäryhmien muutos väestösuunnitteessa 2 500 2 000 1 500 Muutos 2014-2024 Muutos 2014-2038 1 000 500 0 0-6 7-15 16-18 19-24 25-64 65-74 75-84 85+ -500 Ikärakenteen muutos vaikuttaa väistämättä myös kuntien toimintaan, sillä ikäsidonnaisten palvelujen järjestäminen kohdistuu pääosin kuntien tuottamiin palveluihin. Valtiovarainministeriön julkaisemassa peruspalveluohjelmassa on laskettu keskimääräisesti peruspalvelujen kysynnän muutok- 12
sia ikätekijöiden vaikutuksesta. Palvelutarpeen kasvu vaikuttaa lähes suoraviivaisesti kustannusten kasvuun. Seuraavassa on esitetty peruspalveluohjelman mukaiset keskimääräiset vuosittaiset reaalikustannusten muutokset vuosina 2013 2020 eri palvelusektoreilla 3 : Lasten päivähoito ja esiopetus 0,3 % Perusopetus 0,6 % Lukiokoulutus -1,1 % Erikoissairaanhoito 1,0 % Perusterveydenhuolto 1,6 % Vanhainkodit 3,2 % Kotipalvelut 2,6 % Palveluasuminen 2,9 % Rakentaminen Vuonna 2013 asuntotuotanto Hyvinkäällä oli vilkkaampaa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Erityisesti keskustaan nousseiden asuinkerrostalojen johdosta Hyvinkäällä saatiin vuoden aikana valmiiksi peräti 363 asuntoa. Hyvinkäällä siis saavutettiin asuntotuotannolle tavoitteeksi asetettu 300 asunnon vuosituotanto. Vuoden aikana valmistuneista asunnoista peräti 69 % sijaitsee kerrostaloissa. Valmistuneiden pientalojen määrä on puolestaan pysynyt viime vuosina tasaisesti hieman yli 80 talossa / vuosi. Vuonna 2014 asuntorakentaminen ei ole ollut yhtä aktiivista kuin vuotta aiemmin, mutta asuntoja on silti valmistunut kohtuullisesti. Vuoden 2014 kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana Hyvinkäällä valmistui 129 asuntoa. Vuonna 2014 valmistuneista asunnoista erillisiä pientaloja on 51, rivija ketjutaloasuntoja 4 ja kerrostaloasuntoja 74 400 Asuntotuotanto Hyvinkäällä talotyypeittäin vuosina 2004-2013 350 300 valmistuneita asuntoja (kpl) 250 200 150 100 50 110 70 118 59 88 62 139 86 99 74 44 139 117 134 125 249 82 116 47 57 16 1 48 30 11 72 86 85 82 84 Kerrostalo Rivitalo Pientalo 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* 2013 * Vuoden 2012 määrä tarkentunut TP2012 jälkeen Rakennuslupia vuonna 2013 myönnettiin hieman edeltäviä vuosia vähemmän. Vuoden 2013 aikana myönnettiin lupa yhteensä 195 asunnon rakentamiseen; luvista 121 (62 %) on kerrostaloasun- 3 Peruspalveluohjelma 2015 2018, valtiovarainministeriö 2014 13
toihin, 15 (8 %) rivi- tai ketjutaloihin ja 59 (30 %) erillisiin pientaloihin. Vuonna 2012 rakennuslupa myönnettiin 254 asunnolle, joten myönnettyjen lupien määrä laski noin 23 %. Vuonna 2014 rakennuslupia on myönnetty runsaasti. Tammi-elokuussa lupa myönnettiin peräti 333 asunnolle. Vuotta aiemmin rakennuslupia myönnettiin samalla aikavälillä 163 kappaletta. Vuonna 2014 myönnetyistä luvista valtaosa (72 %) koskee kerrostaloasuntoja. Asuntorakentaminen tullee siis lähitulevaisuudessakin olemaan kohtuullisen pirteää. Seuraavassa luvussa on kuvailtu tarkemmin Hyvinkään yhdysrakenteen ja rakennetun ympäristön kehitystä lähitulevaisuudessa. Yhdyskuntarakenteen ja rakennetun ympäristön kehitys Kaupunkistrategian mukaisesti Hyvinkää kasvaa ja kehittyy osana metropolialuetta. Visiona on kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-Uudenmaan keskus, joka erottautuu muista Uudenmaan kaupungeista ja jolla on vahva ja tunnistettava identiteetti. Perustehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö luovat edellytykset kaupunkistrategian toteuttamiselle: yritystoiminnalle, palvelujen järjestämismahdollisuuksille ja asumisen laadulle. Niillä on myös laajempi yhteiskunnallinen ja taloudellinen ulottuvuus: Rakennettu ympäristö kokonaisuudessaan muodostaa lähes kolme neljäsosaa Suomen kansallisvarallisuudesta, minkä lisäksi yhdyskuntarakenteella ja liikenteellä on huomattavat taloudelliset ja ilmastovaikutukset. Yhdyskuntarakenne rakennuksineen, katuineen ja muine rakenteineen luo kuntalaisten arkielämälle ja yritysten toiminnalle puitteet, joiden suunnittelusta ja rakentamisesta merkittävä osa on kunnan vastuulla. Esimerkiksi uudet asuinalueet vaativat kaupungilta etupainotteisesti suuria investointeja ennen kuin uudet asukkaat pääsevät muuttamaan alueelle. Rakennettua ympäristöä tulee myös huoltaa, ylläpitää ja korjata, jotta rakenteisiin sidotuille pääomille saadaan mahdollisimman pitkäaikaista tuottoa. Toisaalta kaupunkiympäristön toimivuus, saavutettavuus ja elinympäristön laatu ovat vetovoimatekijöitä, jotka vaikuttavat muuttoliikkeeseen ja yritysten sijoittumispäätöksiin. Hyvinkäätä on pitkäjänteisesti kehitetty tiiviinä radanvarsikaupunkina, jossa matkat kaupungin sisällä ovat lyhyitä ja hoidettavissa mm. pyöräillen. Hyvinkää on myös kokoluokassaan hyvä joukkoliikennekaupunki. Maankäytön suunnittelulla on pyritty huolehtimaan siitä, että kaupallisille ja julkisille palveluille on riittävästi tilaa sekä ydinkeskustassa että asuntoalueiden alakeskuksissa, jolloin ne ovat hyvin kaikkien saavutettavissa. Yhteiskunnassa, yritysten toiminnassa ja kuntataloudessa tapahtuvat muutokset aiheuttavat aika ajoin tarvetta arvioida palvelurakennetta kokonaisuutena. Kaupunkirakenne ja väestön sijoittuminen kaupungin alueella nyt ja tulevina vuosina vaikuttavat ratkaisevasti palvelujen järjestämisen mahdollisuuksiin, saavutettavuuteen ja taloudellisuuteen. Tuore keskustaajaman yleiskaava ja väestöarvion alueellistaminen maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti ovat pohjana yksityisen ja julkisen palveluverkon kehittämiselle. Metropolialueen seudullisena ongelmana on kohtuuhintaisen asuntotuotannon riittämättömyys seudun väestömäärän kasvaessa. Hyvinkää osallistuu Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön yhteistyöhön ja on sitoutunut noudattamaan kuntien ja valtion välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta (MAL-sopimus). Sopimuksen tavoitteena on noin 13 600 asunnon vuosittainen tuotanto, josta Hyvinkään osuus on ollut 300 asuntoa. Sopimuksessa on määritelty myös vuosittaiset asuntokaavoitustavoitteet, joiden mukaan Hyvinkäällä tulisi kaavoittaa vuosittain noin 30 000 kerrosneliömetriä uutta asuntotuotantoa varten. Pitkäjänteisen maapolitiikan ja maankäytön 14
suunnittelun ansiosta kaavoitustavoitteiden toteuttaminen Hyvinkäällä on mahdollista, mutta asuntotuotantotavoitteen toteutumiseen vaikuttaa merkittävällä tavalla markkinatilanne ja rakentajien kiinnostus. Vuosittain laadittavan asuntoalueiden maankäytön 10 vuoden toteuttamisohjelman mukaan asuntorakentamisen painopiste on lähivuosina Metsäkaltevassa, Martin vielä toteuttamattomilla alueilla ja keskustassa Tehtaankulman alueella. 2020-luvulla rakentamisen painopiste siirtyy keskustassa Hangonsillan alueelle. Näille alueille kohdistuu myös merkittävin väestönkasvu lähitulevaisuudessa. Tehtaankulman ja Hangonsillan alueiden rakentamisen jälkeen keskustaajaman alueella on merkittävää asuinkerrostalojen uudisrakentamispotentiaalia ainoastaan pääradan varrella ns. Koritsoonin alueella ja Konepajan lähellä Marjamäenkadun alueella. Nummenmäen pientalovaltaisen alueen toteutuminen riippuu tonttikysynnästä. Tulevaisuudessa keskustaajaman täydennysrakentaminen tulee painottumaan entistä enemmän tontti- tai korttelikohtaiseen kehitykseen. Hyvinkää laajenee Metsäkaltevan rakentumisen jälkeen 2030-luvulla pääradan suuntaisesti kohti etelää. Palopuron asemanseutu on osoitettu asumisen reservialueena keskustaajaman osayleiskaavassa ja sitä tutkitaan myös vireillä olevissa seudullisissa suunnitelmissa: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa ja Helsingin seudun kuntien yhteisessä maankäyttösuunnitelmassa. Maanhankinnan edellytysten luomiseksi kaupunki on käynnistänyt Palopuron osayleiskaavan laadinnan. Osayleiskaavoituksessa asemanseudun sijainti, mitoitus ja toiminnot sovitetaan yhteen seudullisten suunnitelmien kanssa. Uuden rautatieaseman perustaminen pääradan varteen edellyttää riittävää, noin 10000 asukkaan väestöpohjaa aseman vaikutusalueella. Viime vuosien keskustan kehittämishankkeet ovat parantaneet oleellisesti yritysten toimintamahdollisuuksia ydinkeskustassa. Koritsoonin ja Hangonsillan asemakaavoihin tulee alueita yritystoimintaa varten ja Kalevankadun varren asemakaavoja uudistetaan myös Hiiltomon puolella. Asemakaavoitettua yritystonttivarantoa on tällä hetkellä Sveitsinportaalissa, Antinsaaressa ja Kytäjänkadun varrella. VT 3:n varressa yritysalueiden asemakaavoitus jatkuu myös tulevaisuudessa. Yleiskaavan saatua lainvoiman asemakaavoitus voi edetä Kallionopon alueella ja VT 25:n varressa. Metsäkallion yritysalueen asemakaavoitus Metsäkaltevassa on jo aloitettu. Kapulan alueella asemakaavoitusta jatketaan Kapulan osayleiskaavan mukaisesti. Sonnimäen ja Sairaalanmäen asemakaavoituksessa otetaan huomioon Hyvinkään aluesairaalan kehittämismahdollisuudet. Maaseutualueilla rakentaminen tapahtuu oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen pohjalta pääasiassa yksittäisinä hankkeina. Tavoitteena on kylämäisen asutuksen tukeminen sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten tukeminen. Kytäjällä laaditaan maanomistajan ja kaupungin yhteistyönä myös asemakaavoja osayleiskaavan asettaminen reunaehtojen mukaisesti. Palopuron suunnalla on voimassa rakennuskielto yleiskaavan laatimiseksi. Tarkempaa tietoa Hyvinkään ajankohtaisista kaavoitushankkeista löytää mm. kaavoituskatsauksesta. Vuoden 2015 kaavoituskatsaus valmistuu joulukuussa 2014 ja kaavoitusohjelma käsitellään teknisessä lautakunnassa käyttösuunnitelman yhteydessä. Työllisyys 4 Vuosien 2013 ja 2014 myönteisen väestökehityksen vastapainoksi Hyvinkään työllisyystilanne oli elokuun 2014 lopussa erittäin haasteellinen. Työttömyysaste (10,7 %) on viimeksi ollut elokuussa 4 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014, Uudenmaan ELY-keskus 15
yhtä korkea vuonna 2000. 10,7 %:n työttömyysaste tarkoittaa, että Hyvinkäällä oli elokuun 2014 lopussa peräti 2 488 työtöntä työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 197 suurempi kuin vuotta aiemmin. 12,0 Työttömyysaste Hyvinkäällä 2001-8/2014 (12 kk:n liukuva keskiarvo) 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Muihin KUUMA-kuntiin nähden Hyvinkään työttömyysaste oli elokuussa edelleen suurin. Työttömyysasteella mitattuna toiseksi heikoin työllisyystilanne oli Vihdissä (9,8 %) ja Keravalla (9,6 %). Sipoossa työttömyysaste (6,0 %) oli puolestaan KUUMA-kuntien pienin. Huomionarvoista on, että sekä Helsingin (11,4 %) että Vantaan (10,8 %) työttömyysaste oli elokuussa suurempi kuin Hyvinkään. Helsingin seutukunnan työttömyysaste oli elokuun lopussa 10,3 %. Koko maan työttömyysaste oli TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan 12,2 %. Vaikka Hyvinkään työttömyystilanne on haastava, on kehitys vuonna 2014 ollut kaupungissa myönteisempää kuin monissa muissa seudun kunnissa. Hyvinkään työttömyysaste on tammikuun lopun tilanteeseen nähden pienentynyt hieman (0,4 prosenttiyksikköä), kun taas koko seutukunnan työttömyysaste on samalla aikavälillä kasvanut 0,7 prosenttiyksikköä. 1000 Työttömyys eri väestöryhmissä 2010-2014 (12 kk:n liukuva keskiarvo) 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo 2010 2011 2012 2013 2014 Alle 25-vuotiaat Yli 50-vuotiaat Yli vuoden työttömänä 16
Heikko työllisyystilanne näkyy erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien suurissa määrissä. Pitkäaikaistyöttömien määrä Hyvinkäällä on kasvanut vuoden takaisesta tilanteesta 23 %. Nuorisotyöttömien määrä puolestaan oli elokuun 2014 lopussa 21 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömänä työnhakijana oli 31.8.2014 yhteensä 402 alle 25-vuotiasta hyvinkääläistä nuorta. Avoimia työpaikkoja on kuluvana vuonna ollut tarjolla Hyvinkäällä hieman vähemmän kuin tammielokuussa vuonna 2013, mutta kuitenkin enemmän kuin vuosina 2009 2012. Keskimäärin Hyvinkäällä on vuonna 2014 ollut joka kuukausi avoinna 377 työpaikkaa. Tammi-elokuussa 2013 työpaikkoja oli kuukausittain avoinna keskimäärin 388, mutta vuosina 2009-2012 avoimien työpaikkojen keskiarvo jäi selvästi alle 300 työpaikan / kuukausi. Kansantalouden kehitys 5 Euroalueella on saatu vuonna 2014 selviä merkkejä talouskasvun elpymisestä. Euroalueen kasvuksi arvioidaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen kuluvana vuonna noin prosentin luokkaa, ja seuraavina kahtena vuonna kasvun arvioidaan olevan noin puolentoista prosentin tasoa. Yhdysvaltain talouskasvun arvioidaan olevan vuosina 2014 ja 2015 noin kolme prosenttia, ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan vielä voimistuvan. Euroalueen taloustilanne on kuitenkin tällä hetkellä erittäin herkkä, ja riskejä liittyy esimerkiksi pankkisektoriin ja suuriin eroihin jäsenmaiden välillä. Euroalue toipuu edelleen velkakriisin vaikutuksista, ja kasvua hidastaa useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky. Oman vaikutuksensa Euroalueen ja Suomen talouskehitykseen tuo käynnissä oleva Ukrainan kriisi. EU:n asettamilla pakotteilla ja Venäjän vastapakotteilla ei arvioida olevan merkittäviä suoria vaikutuksia Suomen talouteen, mutta kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset voivat nousta hyvinkin merkittäviksi. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Merkittävää on, että tavaroiden ja palvelujen viennin arvioidaan lisääntyvän 0,4 %, mutta tuonti vähenee edelleen. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja valtiovarainministeriön mukaan merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Tuonnin vähäisyyttä selittää osittain vaatimaton ostovoiman kehitys, joka estää kulutuksen kasvua. Vuosi 2014 on Suomelle vaikea, sillä valtiovarainministeriön mukaan yksityiset investoinnit laskevat, teollisuustuotannon alamäki jatkuu ja työttömyys heikkenee edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan tuottavuuden kasvu on vähäistä. Vuonna 2015 Suomen talouden arvioidaan kääntyvän lievään kasvuun (+ 1,2 %) ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Maailmankaupan kasvun arvioidaan vetävän perässään myös Suomen viennin 4 %:n kasvuun. Valtiovarainministeriön mukaan viennin kasvu jää kuitenkin maailmankaupan kasvua hitaammaksi, mikä tarkoittaa markkinaosuuksien menettämistä. Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän hieman ja työllisyystilanteen ennakoidaan liikahtavan hieman parempaan suuntaan. Työllisyystilannetta rasittaa edelleen työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ja rakenteellinen työttömyys on suuri rasite. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,1 % ja ensi vuonna 1,5 %. Välillisten verojen (mm. ajoneuvovero) korotusten arvioidaan nostavan hintoja vuonna 2015 noin 0,5 prosenttiyksikköä ja vuonna 2016 noin 0,3 prosenttiyksikköä. 5 Taloudellisen katsauksen tiivistelmä, Valtionvarainministeriö, syyskuu 2014 17
Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,6 prosenttiin ja laskee alle 8,5 prosenttiin vasta ennusteen lopulla. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaantoongelmien vuoksi. Julkinen talous on ollut alijäämäinen jo 5 vuotta, eikä julkisen talouden ennakoida tasapainottuvan keskipitkällä aikavälillä. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Aiemmin eriteltyjen syiden lisäksi väestön ikääntyminen rasittaa julkista taloutta selvästi. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää viimeistään ensi vuonna 60 prosentin rajan, mikä ylittää EU:ssa velkaantumiselle asetetun kriisirajan ja voi johtaa EU:n ohjaustoimiin. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Kansantalouden tunnuslukuja 2012 2016: Lähde Valtionvarainministeriö 2012 2013 2014 2015 2016 BKT käyvin hinnoin, mrd.euroa 199 201 204 209 216 BKT, määrän muutos, % -1,5-1,2 0,0 1,2 1,4 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Työllisyysaste, % 69,0 68,5 68,5 68,9 69,5 Kuluttajahintaindeksi, % 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v),% 1,9 1,9 1,5 2,6 2,2 18