VARHAISKASVATUS TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PEDAGOGISEN KÄYTÖN STRATEGIA

Samankaltaiset tiedostot
VARHAISKASVATUS TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN PEDAGOGISEN KÄYTÖN STRATEGIA

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Jyrki Reunamo Sadonkoruujuhlat Orientaatioprojektin kotisivut:

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Jollas- Poikkilaakso- Puuskakulma 2018

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Yksikön toimintasuunnitelma

Oskari Uotinen. #opeverkossa

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Leppäsuo-Lapinlahti

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Varhaiskasvatusyksikkö perhepäivähoito Jakomäki-Puistola-Suutarila toimintasuunnitelma. Toimintakausi

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma

VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %)

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa

PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Ilo ja oppiminen näkyviksi

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kaisla-Kaleva

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

1. YKSIKKÖTASON TOIMENPITEET Yksikön kirjaa oman suunnitelman osana yksikön toimintasuunnitelmaa

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Khall liite 1 Kh

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Aki Puustinen / Muuramen lukio

Päiväkoti Saarenhelmi

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kaunokki-Metsätähti

Johdanto pedagogiseen dokumentointiin - Videoluento 1. Kirsi Tarkka Opetushallitus

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Ropeka. Taustakysymykset

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lapin ja Pohjois-Suomen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen koulutuspäivät

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Suomalaisen koulun kehittäminen

Pedagoginen dokumentointi perhepäivähoidossa

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Dynamo-koulutus Omat laitteet oppimisessa

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

Varhaiskasvatus

Digitaalisuus varhaiskasvatuksessa: Case digitaaliset portfoliot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

parasta aikaa päiväkodissa

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet Jukka Tulivuori Opetushallitus

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Johdanto videoluentoihin

Transkriptio:

VARHAISKASVATUS TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PEDAGOGISEN KÄYTÖN STRATEGIA 1

Vantaan kaupunki 6/2015 Internetsivut: www.vantaa.fi Julkaisija: Sivistystoimi / Varhaiskasvatus Kuvat: Jarmo Lounassalo ja Leikkiagentit -hanke Taitto: Marko Alanen Kannen kuva: Peek-a-boo - Erik Starck - CC BY 2.0 (goo.gl/gu0tdy) 2

SISÄLTÖ VANTAAN VARHAISKASVATUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PEDAGOGISEN KÄYTÖN STRATEGIA 1 Vantaan varhaiskasvatuksen visio 2020 1 Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus 1 Lapsikäsitys, osallisuus ja TVT Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmassa (s. 5-7 ja s. 12) 2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA (TVT) PALVELEMAAN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKAA 4 Kaikille lapsille nykytekniikan käyttö tutuksi varhaiskasvatuksen arjessa 4 Vantaan varhaiskasvatuksen TVT-työn pedagogiikkaa tukevat strategiset painotukset 4 Tieto- ja viestintätekniikka on osa pedagogiikkaa 5 Dokumentaatiokäyttö 6 Opetuksellisten pelien käyttäminen 9 Mediakasvatus 10 Yhteistyö vanhempien kanssa, tiedottaminen ja sosiaalinen media 11 TVT EDELLYTTÄÄ HENKILÖKUNNAN OSAAMISEN LISÄÄMISTÄ 12 Henkilökunnan TVT-taitojen kehittäminen tapahtuu pienin askelin 12 TVT -tukihenkilöverkosto 12 Varhaiskasvatuksen henkilökunnan kouluttaminen 14 TVT-hankkeet 14 TEKNISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN 16 3

4

VANTAAN VARHAISKASVATUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PEDAGOGISEN KÄYTÖN STRATEGIA Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytön suunnitelma perustuu tavoitteisiin, jotka Vantaan varhaiskasvatukselle on asetettu Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmassa 2012, Vantaan sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmassa 2013-2016, ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014. VANTAAN VARHAISKAS- VATUKSEN VISIO 2020 Vantaan varhaiskasvatus on edelläkävijä lasten hyvinvoinnin, oppimisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentajana. VANTAAN SIVISTYSTOIMEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNII- KAN OPETUSKÄYTÖN VISIO Vantaa tarjoaa kaikille lapsille ja nuorille tasapuoliset mahdollisuudet hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisen tukena sekä toimia aktiivisesti tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Vantaan varhaiskasvatus ja sen osaava henkilöstö on sitoutunut toiminnallaan edistämään lasten hyvinvointia ja oppimista sekä yhteisöllisyyden ja kestävän kehityksen rakentumista lasten ja perheiden arjessa. 1

LAPSIKÄSITYS, OSALLISUUS JA TVT VANTAAN VARHAIS- KASVATUSSUUNNITELMASSA (S. 5-7 JA S. 12) TVT:N AVULLA LASTEN ALOITTEET ESIIN. Lasten hyvinvoinnin edistäminen sekä kasvun ja kehityksen turvaaminen ovat varhaiskasvatuksen ydintehtäviä. Lapsi kasvaa ja oppii vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa. Tavoitteena on saada teknologia palvelemaan kasvatuksellisia ja opetuksellisia päämääriä. Lapset oppivat vertaisryhmässä toisiltaan ja siksi lasten käyttöön tarkoitetut tietokoneet ja tablet -laitteet on hyvä sijoittaa osaksi lapsiryhmän oppimisympäristöä. Lähtökohtana on, että lapset tulevat kuulluiksi päivittäin ja heitä kannustetaan ilmaisemaan omia näkemyksiään. Lasten osallisuuden vahvistaminen edellyttää kasvattajilta heittäytymistä lasten maailmaan. Tietotekniikkaa voidaan monin tavoin hyödyntää lasten aloitteiden näkyväksi tekemisessä. Vantaalaisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan kasvatushenkilöstön merkitys lapsen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäjänä. Kasvattaja on lapsille tukija, innostaja ja työskentelyn mahdollistaja ja hän näkee lapsen kasvun myönteisinä mahdollisuuksina. Kasvattajan työn ydin on lasten kohtaaminen, joka edellyttää kasvattajalta aitoa läsnäoloa, herkkyyttä ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Tieto- ja viestintätekniikan avulla kasvattajat voivat havainnoida lasten oppimisprosesseja tarkemmin ja kehittää omaa pedagogista osaamistaan. Kasvatuskumppanuus merkitsee huoltajien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Kasvatuskumppanuus edellyttää varhaiskasvattajalta huoltajien kasvatusvastuun ja -oikeuden arvostamista ja vahvistamista. Vastuu kasvatuskumppanuuden luomisesta ja ylläpitämisestä on kasvattajilla. Seinälehdet, viikkokirjeet, lehtiset ja vanhempainilloissa näytetyt kuvat tai videoinnit valmistuvat tieto- ja viestintätekniikan keinoin ja välittävät huoltajille kuvaa varhaiskasvatuksen toiminnasta. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on yksi laaja-alaisen osaamisen alueista. Esiopetuksessa tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin. Tieto- ja viestintäteknologia on osa monilukutaitoa sekä media- ja opiskelutaitoja. Sen avulla tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja, oppimisen taitoja sekä vähitellen kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa. Tieto- ja viestintäteknologian käytössä esiopetuksessa tärkeää on yhteistoiminnallisuus sekä mahdollisuus tuottaa ja kokeilla itse. 2

3

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA (TVT) PALVELEMAAN VARHAISKASVA- TUKSEN PEDAGOGIIKKAA KAIKILLE LAPSILLE NYKYTEKNIIKAN KÄYTTÖ TUTUKSI VARHAISKASVATUKSEN ARJESSA Vantaan varhaiskasvatuksessa kaikki lapset voivat tasapuolisesti käyttää tieto- ja viestintäteknisiä laitteita ikätason huomioon ottavalla tavalla. Tämän mahdollistavat lasten käyttötapaan soveltuvat tablet-laitteet, digitaaliset kuvauslaitteet ja opetusverkon tietokoneet. Lasten tapa oppia on rohkea ja leikillinen kokeilu. Lapset oppivat uutta vertaisiltaan, kun he pienissä ryhmissä yhdessä testaavat ohjelmien ja laitteiden erilaisia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien omaksuminen on kasvattajien ja lasten yhteinen retki kohti tulevaisuutta. Tietotekniikan käyttö luo osaltaan monia pedagogisesti mielekkäitä mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen. Lapset keksivät usein ohjelmista ominaisuuksia, jotka ovat aikuisille uusia ja siksi kasvattajilta vaaditaan rohkeutta tehdä tilaa lasten kokeiluille. Kasvatuksen inhimilliseen vuorovaikutukseen nojaava perusta säilyy myös uuden teknologian aikana. VANTAAN VARHAISKASVATUKSEN TVT-TYÖN PEDAGOGIIKKAA TUKEVAT STRATEGISET PAINOTUKSET Tieto- ja viestintätekniikka osa pedagogista työtä. TVT:n avulla lasten aloitteet ja ajatukset näkyviksi. Opetuksellisia tavoitteita tukevat pelit myös osa kasvun ja oppimisen tukea. TVT:n keinoin tallennetut toimintatilanteet mahdollistavat kehittämistyötä tukevan palaamisen kasvatuksen ja oppimisen ohikiitäviin hetkiin. Mediakasvatus osa TVT -laitteiden ja nettiyhteyksien käyttöä. Kasvatushenkilökunnalla riittävä osaaminen lasten uuden oppimisen ja monilukutaidon edistämiseksi. 4

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA ON OSA PEDAGOGIIKKAA Tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksena on tukea varhaiskasvatusyksiköiden pedagogista työtä. TVT on elinvoimaista yksiköissä, jotka onnistuvat kytkemään tietotekniikan osaksi omia pedagogisia pyrkimyksiään. Kaikilla kasvatuksen ja opetuksen osa-alueilla on monia mahdollisuuksia laajentaa toiminnan ulottuvuuksia hyödyntämällä kuvaamisen käytön suomia mahdollisuuksia sekä tiedonhankintaa tukevia internet -yhteyksiä. Oppimista tukevilla peleillä on myös oma roolinsa. TVT MUKAAN YMPÄRISTÖN HAVAINNOINTIIN. Tieto- ja viestintätekniikan keinot voidaan kytkeä ympäristön havainnointiin ja tiedon hankintaan. Ympäristöstä kerättyä kuvamateriaalia on mahdollista koota ja jäsentää omatoimisesti ja yhteisöllisesti. Otetaan kuvia esimerkiksi A -alkuisista esineistä tai tutkitaan metsässä kuvattua kukkaa kuvakasvistosta tai internetistä. Erilaisten digitaalisessa muodossa olevien tallenteiden avulla voidaan palata oppimistilanteisiin ja saada paremmin esiin lasten muuten huomaamatta jääneet aloitteet. Lapset voivat hyödyntää ideoidensa esiin tuomisessa tietoteknisiä keinoja. Lapset voivat itse tai aikuisen tuella kuvata leikin kulkua ja roolihahmojen toimintaa. Näin leikki jäsentyy ja aikuinen ymmärtää paremmin leikin idean. Tämän jälkeen aikuisen on helpompi tehdä lasten aloitteiden pohjalta ehdotuksia leikin kehittämiseen. Lapset voivat itse ottamiensa kuvien avulla kertoa heille tärkeistä asioista - esimerkiksi päiväkodin mukavista tai pelottavista paikoista. Tekninen ympäristö: Lasten kanssa tehtävässä pedagogisessa työssä tablet -tietokoneet ovat erityisen käyttökelpoisia helpon siirrettävyyden ja yksinkertaisen käyttöliittymän vuoksi. Langaton näyttösovitin kytkee tablet -laitteet ja älypuhelimet (Android -laitteet) datatykkeihin, mikä mahdollistaa erilaiset ryhmäoppimistilanteet. Tietokoneet, kannettavat tietokoneet ja digitaaliset kamerat sekä videot voidaan kytkeä johdoilla suoraan datatykkiin. 5

Tablet-tietokoneiden määrää lisätään esiopetusryhmien lisäksi muihin ryhmiin. Tavoitteena on saada langaton verkko jokaiseen päiväkotiin, välivaiheen ratkaisuna on 4G -yhteys. Yksiköt voivat hankkia käyttösuunnitelmansa puitteissa näyttösovitti- men datatykkiinsä tablet -laitteita varten. Kameroita ja videolaitteita on jokaisessa yksikössä. Tulosteet ovat edelleen yksi keino erilaisten tuotosten tarkasteluun ja esillä pitämiseen. Jokaiseen varhaiskasvatusyksikköön tarvitaan mustavalkotulostinten lisäksi väritulostin sekä tulostusmahdollisuus opetusverkon koneista ja tablet-tietokoneista (tulostuspalvelun kilpailutus tietohallinnon toimesta). DOKUMENTAATIOKÄYTTÖ Tietotekniikka on oivallinen väline kaikkeen dokumentointiin. Kasvatuksen ohikiitäviin hetkiin voidaan palata pedagogisen dokumentoinnin avulla. Tehdään lapset tietoisemmiksi omasta oppimisestaan. Nostetaan lasten ajatukset ja ideat esiin esimerkiksi kuvaamisen ja videoinnin kautta. Pedagogien oman työn tutkiminen ja laadukkaampi suunnittelu mahdollistuvat dokumentoidun materiaalin avulla. Kasvattajien työssään tarvitsemien vuorovaikutustaitojen vahvistamisessa videoinnit ja videointien yhteinen käsittely ovat erityisen hyödyllisiä. Tehdään kasvatustyö näkyväksi vanhemmille, päättäjille ja yhteistyökumppaneille. Tekninen ympäristö: 6 Dokumentoinnissa voidaan käyttää kameroita, videolaitteita, tabletteja ja sanelimia. Ryhmäkohtaiset muistikortit lisäävät ja helpottavat videokameran käyttöä. Kortinlukijalaitteen avulla videot ja kuvat voidaan siirtää tietotokoneelle ilman kameraa ja kamera on vapaana muiden ryhmien käyttöön.

7

8

Varhaiskasvatusyksiköt voivat hankkia käyttösuunnitelmansa puitteissa sanelimia ja muita laitteita. Varhaiskasvatusyksiköt voivat hankkia käyttösuunnitelmansa puitteissa muistikortteja videointia paljon käyttäville lapsiryhmille. Varhaiskasvatusyksiköt voivat hankkia muistikorttien lukijalaitteita. Digitaalisen materiaalin jatkotyöstäminen tapahtuu tietokoneilla hyödyntäen perusohjelmia (Word, PowerPoint) sekä kuvan ja videon editointiohjelmia (Adobe Photoshop ja Premiere Elements 12). Datatykit mahdollistavat dokumentaatioiden tarkastelun eri kokoisissa ryhmissä. Tavoitteena on jakaa dokumentit, kuvat ja videot vanhemmille kehitteillä olevaan varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmän ja sähköiseen asiointialustan kautta. Eri laiteympäristöissä tuotettuja materiaaleja voidaan muokata Adoben editointiohjelmilla, joiden asentamiseen liittyvät kysymykset pitää ratkaista, edellytyksenä on myös sopivan videoiden katseluohjelman asentaminen. Jokaista päiväkotia varten on hankittu yksi Adobe Photoshop ja Premiere Elements 12 -ohjelmisto. OPETUKSELLISTEN PELIEN KÄYTTÄMINEN TABLETIT, KAME- RAT JA DATATYKIT TUKEVAT DOKU- MENTAATIOTA. Pelien ja pelillisyyden hyödyntäminen oppimisen tukemisessa on saanut uusia ulottuvuuksia viime vuosien tietoteknisen kehityksen myötä. Varhaiskasvatuksessa käytetään opetuksellisia pelejä pedagogisin perustein. Varhaiskasvatuksessa käytetään lasten kasvua ja oppimista tukevia pelejä. Leikillisen kokeilun ja oppimisen mahdollistavilla peleillä on oma asemansa varhaiskasvatuksessa erityisesti liittyen kasvun ja oppimisen tukeen. Lasten on osattava myös sulkea TVT -laitteet sekä antaa tilaa liikunnalle ja leikille. Peliriippuvuutta ja liiallisen ruutuajan haittoja tulee käsitellä huoltajien ja lasten kanssa yhdessä. 9

Tekninen ympäristö: Monet pelit toimivat sekä tableteilla että perustietokoneilla. Pedagogit ottavat käyttöön opetuksellisia pelejä pedagogisen harkinnan, yhteisten käyttökokemusten ja asiantuntijoiden suositusten perusteella. Ohjelmistojen oltava pedagogisia tavoitteita tukevia ja tässä luotetaan ammattitaitoisen henkilökunnan harkintaan kuten muissakin materiaaleissa. Varhaiskasvatusyksiköt voivat asentaa ohjelmia/pelejä tableteille Google Play -kaupasta tai Galaxy Apps -sivustolta. Opetusverkon koneilla voi käyttää ilmaisohjelmia/pelejä netin kautta. Tablet -laitteiden maksullisia pelejä yksiköt voivat hankkia käyttösuunnitelmansa puitteissa Google Play -kaupasta lahjakorttien avulla. Hankintaohje lahjakorteille löytyy Eduvantaa -sivuilta. Opetuskäytön ohjelmista järjestetään koulutuksia, jotka liittyvät vahvasti tablet -laitteiden käyttöön. MEDIAKASVATUS TVT -laitteiden käytössä nostetaan esille mediakasvatuksellinen näkökulma. Median merkityksestä ja tiedonvälityksen luotettavuudesta voidaan nostaa esiin kysymyksiä ja näkökulmia TVT:n opetusta tukevan käytön yhteydessä. Varhaiskasvatusikäisten TVT:n käytön tulee tapahtua aikuisten läsnä ollessa. Keskustellaan kuvaamisen ja tallentamisen etiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Tekninen ympäristö: Mediakasvatukseen liittyvää aineistoa ja lisälinkkejä löytyy mm. Pelastakaa lapset ry:n Hiiripiiri -nettisivuilta ja opetushallituksen sivuilta liittyen opetussuunnitelmien uusimiseen. 10

YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA, TIEDOT- TAMINEN JA SOSIAALINEN MEDIA Lasten kanssa tehtävän työn saaminen näkyväksi ja esille erilaisilla foorumeilla on tärkeä ulottuvuus tiedottamisessa. Hyvä tiedottaminen vahvistaa yhteistyötä lasten perheiden kanssa. Yhteistyö huoltajien kanssa paranee tiedottamisen kautta. Viikko- tai kuukausikirjeet sekä seinälehdet tekevät varhaiskasvatuksen työtä näkyväksi ja ymmärrettäväksi vanhemmille. Sosiaalista mediaa käytetään monipuolisesti kuntalais- ja asiakastiedottamisessa ja osallisuuden edistämisessä. Varhaiskasvatuksen internetsivut uudistetaan käyttäjäystävällisemmiksi, jolloin niiden merkitys asiakaspalvelussa ja -ohjauksessa lisääntyy. SOSIAALINEN MEDIA EDISTÄÄ HUOLTAJIEN OSALLISUUTTA. Toiminnasta lasten kanssa kertovan materiaalin jakamisen avuksi tulee aikanaan uusi varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmä. Varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmä kehitetään vastaamaan mm. tiedottamisen tarpeita. Järjestelmän kautta vanhemmat voivat saada luettavaksi varhaiskasvatuksen eri organisaatiotasoilta tiedotteita, viestejä, tapahtumakalenterimerkintöjä. Vanhemmat voivat myös tehdä kalenterivarauksia esim. vasu-keskusteluihin. Laajennetaan sosiaalisen median käyttöä kokeilujen pohjalta (mm. Facebook ja Blogger). 11

TVT EDELLYTTÄÄ HENKILÖKUNNAN OSAAMISEN LISÄÄMISTÄ Varhaiskasvatusyksiköissä tarvitaan TVT-osaamisen lisäämistä, jotta uuden oppimisen menetelmien käyttöön ottaminen onnistuu. TVT-yhdyshenkilöt ovat keskeisessä asemassa osaamisen lisäämisessä. Tavoitteena on, että tarvittavaa TVT -osaamista löytyy jokaisen lapsiryhmän henkilökunnan tasolla. HENKILÖKUNNAN TVT -TAITOJEN KEHITTÄMINEN TAPAHTUU PIENIN ASKELIN Henkilökunnan TVT -taitojen kehittäminen tapahtuu pienin askelin KOODAUS OPET- TAA AJATTELUA - AIKUISILLAKIN Henkilökunnan tulee osata perehdyttää vanhemmat kuvaus- ja julkaisulupaan ja tehdä sopimus vanhempien kanssa. Henkilökunnan tulee osata tablet -laitteiden ja tietokoneiden käytön perustaidot: Laitteen avaaminen ja sulkeminen, ohjelmien avaaminen, sulkeminen ja käytön perusteet, kuvien ja videoiden ottaminen tablet -laitteilla. Henkilökunnan tulee osata valmistaa yhdessä lasten kanssa kirjallista ja kuvallista materiaalia lasten kasvun kansioihin ja seinälehtiin sekä tiedotteisiin. Henkilökunnan tulee osata tehdä sähköinen uutiskirje vanhemmille sekä sähköpostin jakelulistoja. TVT -TUKIHENKILÖVERKOSTO Vantaan varhaiskasvatukseen perustettu TVT -tukihenkilöverkosto on keskeinen elementti TVT -osaamisen varmistamisessa. Viimeisen toimintavuoden aikana toiminta on liittynyt tablet -projektin läpi viemiseen. Seuraavassa vaiheessa keskitytään osaamisen varmistamiseen ja laajentamiseen. TVT -tukihenkilöiden osaamisen varmistamiseksi tulee järjestää tapaamisia ja koulutusta. 12

13

VIDEODOKUMENTIT VAHVISTAVAT KEHIT- TÄVÄÄ TYÖOTETTA. TVT -tukihenkilöt tukevat omalta osaltaan henkilöstön osaamisen kehittymistä. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on haettu hankerahoitusta TVT-tukihenkilötoiminnan kehittämiseksi. VARHAISKASVATUKSEN HENKILÖKUNNAN KOULUTTAMINEN Varhaiskasvatuksen henkilökunta on ratkaisevassa asemassa TVT:n käytön toteuttamisessa. Osaaminen vaihtelee suuresti ja siksi tarvitaan eri tyyppisiä koulutuksia. Riittävät koulutukset perusohjelmien käytöstä (Microsoft Office: Word, PowerPoint...). Esiopetuksen henkilökunta, TVT -tukihenkilöt, päiväkodin johtajat ja hallinnon asiantuntijat voivat käyttää nettipohjaisessa Eduboxissa olevia opetusvideoita (118 kurssia mm. Officen, Googlen ja sosiaalisen median käytöstä.) Näitä voi katsoa millä tahansa päätelaitteella. Koulutusta TVT:n eri mahdollisuuksien ja erityisesti tablet -tietokoneiden pedagogisesta käytöstä. Uuden ohjausjärjestelmän käyttöön ottoon liittyvä koulutus koko henkilökunnalle. TVT-HANKKEET Hankkeisiin liittyvä kehittäminen ja saadun kokemuksen levittäminen kehittämistyön rakenteiden kautta (johtamisen perusrakenteet, painopistetyöskentelyn rakenne ja koulutukset) 14

15

TEKNISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Varhaiskasvatus tekee aloitteita toimintaympäristön kehittämiseen. Tietohallinto luo tietoteknisen toimintaympäristön koko kaupunkia koskevat puitteet ja suuret linjaukset niiden kehittämiselle. Nämä voivat vaikuttaa myös varhaiskasvatukseen ja siksi tämän dokumentin linjaukset laitteiden osalta voivat muuttua. TEKNINEN KOKO- NAISUUS KUNTOON ASKEL ASKELEELTA Vantaalla on tällä hetkellä käytössä kaksi fyysistä tietoverkkoa, hallinnon verkko ja opetusverkko. Opetusverkko ja siihen liitettävät laitteet on tarkoitettu lapsiryhmiin ja opetusluokkiin, ja hallinnon verkko ja sen laitteet hallinnolliseen työhön. Päiväkodeissa hallinnon verkon työasemia on henkilökunnan yhteiskäytössä ja opetusverkon laitteita lapsiryhmissä. Päiväkotien henkilökunta tekee myös hallinnollista työtä, joka edellyttää hallinnon verkossa olevien resurssien käyttämistä (esim. HR -työpöytä ja G-asema). Hallinnollinen työ taas ruuhkauttaa yhteiskäyttökoneita. Tulevaisuudessa osa hallinnon verkon palveluista ja resursseista siirtyy mistä tahansa verkosta selaimella käytettäväksi. Tämä tulee vähentämään olemassa olevien hallinnon verkon laitteiden kuormitusta ja siten niiden lisähankintatarvetta. Pääpaino uusien laitteiden hankinnassa keskittyy tämän vuoksi opetusverkon laitteisiin. Kuitenkin esimerkiksi ryhmäperhepäiväkodit tarvitsevat edelleen hallinnon verkon laitteita. Jokaiseen päiväkotiryhmään hankitaan opetusverkon tietokone (v. 2015 saadaan hankkia 70 kannettavaa tietokonetta opetusverkkoon, lisähankinnat 2016-2017). Ryhmäperhepäiväkoteihin hankitaan kannettavat tietokoneet. Tablet -laitteita hankitaan yli kolmevuotiaita varten 1 laite neljää lasta kohden. Älypuhelimet hankitaan päiväkodin johtajille ja asiantuntijoille, jolloin esim. tiedottaminen sosiaalisen median kautta helpottuu. 16

17

DIGITALISAATIO VARHAISKASVATUKSESSA Lapsi Lapsi Videosadutus Geokätköily QR-koodisuunnistus Oppimispelit Animaatiot Valokuvaus Leikkien videointi Näytelmien teko Oppi- ja leikkimateriaalin valmistus Videosadutus Geokätköily QR-koodisuunnistus Oppimispelit Animaatiot Valokuvaus Leikkien videointi Näytelmien teko Oppi- ja leikkimateriaalin valmistus Perhe Perhe Päiväkodin omat blogit ja Facebook-sivut Lasten Vantaa Facebook-sivusto Valokuvat ja videot lapsen päiväkotipäivästä Sähköinen asiointi Ohjausjärjestelmä Päiväkodin omat blogit ja Facebook-sivut Lasten Vantaa Facebook-sivusto Valokuvat ja videot lapsen päiväkotipäivästä Sähköinen asiointi Ohjausjärjestelmä 18 Henkilöstö Henkilöstö Toiminnan suunnittelu Pedagogiikan kehittäminen Dokumentointi Yhteistyö perheiden kanssa Mobiiliratkaisut Sähköinen asiointi Ohjausjärjestelmä Toiminnan suunnittelu Pedagogiikan kehittäminen Dokumentointi Yhteistyö perheiden kanssa Mobiiliratkaisut Sähköinen asiointi Ohjausjärjestelmä

19

20