1. YKSIKKÖTASON TOIMENPITEET Yksikön kirjaa oman suunnitelman osana yksikön toimintasuunnitelmaa

Transkriptio

1 TVT-SUUNNITELMA ORIVEDEN KAUPUNKI VARHAISKASVATUS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VISIO 3. TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 4. INFRASTUKTUURI JA LAITEHANKINNAT 5. VERKKOPALVELUT JA OHJELMISTOT 6. PEDAGOGISET KÄYTÄNTEET LASTEN TVT-OSAAMINEN 7. TVT-TUKIPALVELUT 8. TÄYDENNYSKOULUTUS 9. TVT-SUUNNITELMAN ARVIOIMINEN JA PÄIVITTÄMINEN LIITTEET 1. YKSIKKÖTASON TOIMENPITEET Yksikön kirjaa oman suunnitelman osana yksikön toimintasuunnitelmaa 2. HENKILÖSTÖN OSAAMISTASO Yksikön päivitetty tieto tvt-kyselyistä 3. ARTIKKELIT ovat ajankohtaista tietoa varhaiskasvatuksen mediakasvatuksesta, omia, lainattuja tai referoituja 1. JOHDANTO Varhaiskasvatuksen tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma on laadittu näkökulmana lapset, henkilöstö, vanhemmat ja medialukutaito varhaiskasvatuksen opetusta varten. TVT -suunnitelma on opetusta, kehittämistä, toimintakulttuuria ja investointeja suuntaava asiakirja. Suunnitelma on työkalu kaikille varhaiskasvatusyhteisössä toimiville. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö kehittyy jatkuvasti, joten strategiaa tulee päivittää säännöllisesti vastaamaan jatkuvasti muuttuvia olosuhteita. Valtakunnalliset linjaukset määrittelevät esiopetuksessa opetettavia tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja. Tässä tekstissä tietoteknisillä ratkaisulla tarkoitetaan kaikkia niitä asioita, joita tvt:n toimiva käyttö yksikössä edellyttää: laitteita ja ohjelmia, niiden tarkoituksenmukaisuutta ja saatavuutta, henkilöstön ja päivähoitolasten osaamista sekä pedagogista ja teknistä tukea teknologian käyttöön. Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet: Vasua täydentävä julkaisu mediakasvatuksen osalta: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa (2008) / Stakes

2 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 / Opetushallitus 2. VISIO Visiota ohjaavina arvoina ovat tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus. Opetus ja kasvatus on aktiivinen osa yhteiskuntaa ja globaalia maailmaa. Siinä tuetaan lapsen kasvua tasapainoiseksi, osaavaksi ja osallistuvaksi yksilöksi ja opetellaan yhdessä taitoja, joita lapset tarvitsevat omassa arjessaan ja jatko-opinnoissaan sekä myöhemmin työelämässään. Tieto- ja viestintätekniikan avulla tuetaan lasten kasvua ja edistetään kansalaisen taitoja. Se on oppimisen apu työskenneltäessä yksin tai yhdessä. 3. TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN Kehittämistavoitteet asettavat johdon TVT-osaamiselle vaatimuksia. Ajanmukainen tietotaito on olennaista, mutta kaikkein tärkeintä on esimiesten kannustava ja innostava asenne. Sektorin ylimmän johdon tuki on välttämätön, jotta yksiköillä on tavoitteiden edellyttämät välineet ja toimintamahdollisuudet. Viime kädessä vastuu toteuttamisesta on jokaisella työtekijällä. Tieto- ja viestintätekniikan oppiminen on jokaisen lapsen oikeus. Tieto- ja viestintätekniikalla on paljon annettavaa jokaisen ryhmän opetukseen ja jokaisen lapsen oppimisprosessiin. 4. INFRASTUKTUURI JA LAITEHANKINNAT Oriveden kaupungin tietotekniikka- ja tietoliikennepalveluista vastaa tietohallinto. Palveluita kehitetään hallintokuntien ja keskushallinnon määrittämien tarpeiden mukaan. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen käytössä oleva verkko on henkilöstön päivittäinen työskentely-ympäristö. Tämä verkko on tiukasti säädelty palvelujen verkko. Joissakin yksiköissä toimii myös langaton verkkoympäristö. Oppiminen ja opetus tulevat lisääntyvässä määrin siirtymään verkkoympäristöön. Varhaiskasvatuksen kiinteistöissä verkotusta pitää laajentaa myös ryhmätiloihin, joissa lapset toimivat, ensi vaiheessa esiopetukseen. Varhaiskasvatuksen opettajien ja varhaiskasvattajien luonteva pääsy näihin hallinnon palveluihin langattoman verkon tai Internetin kautta on jatkossa otettava huomioon jo palveluita suunniteltaessa. TYÖASEMAT JA PÄÄTELAITTEET VARHAISKASVATUKSESSA Vuoden 2015 alusta kaikissa esiopetuksen työasemissa käytetään Windows 7 - käyttöjärjestelmää. Näiden laitteiden ylläpidosta vastaa tietohallintoyksikkö. Lähes kaikissa tiloissa käytössä on pöytätietokone yhdistettynä kaupungin tietohallinnon verkkoon. Tavoitetilana on, että päivähoitolasten käytössä on esiopetuksessa vakioituja tabletteja sekä päivähoidossa muutamia pöytäkoneita että kannettavia tietokoneita. Nämä laitteet ovat pääsääntöisesti suoraan yksiköiden tai kehittämishankkeiden itse ylläpitämiä. Laitteita, jotka eivät ole tietohallinnon tuen piirissä, voi käyttää vain langattomassa verkossa. Esiopettajien käyttöön tulee henkilökohtainen tabletti, jolla opettaja voi paikasta riippumatta toteuttaa

3 tietoteknisiä projekteja. Tavoitteeksi asetetaan, että päivähoitoyksiköissä on päätelaite 2-3 lasta kohden. IT -HANKINNAT IT-laitteet hankitaan tietohallinnon/ Kuha Oy:n kautta kilpailutetuista hankintapaikoista riippumatta siitä, hankitaanko laitteet yksikön tai jonkin hankkeen rahoituksella. Kaikissa yksiköissä on ajantasaisten IT-laitteiden ohella oltava AV-laitteet kuten Dataprojektori lainattavissa sekä dokumenttikamera. 5. VERKKOPALVELUT JA OHJELMISTOT Varhaiskasvatuksen verkkopalveluiden teknisestä toteutuksesta ja työasemien ohjelmistoasennuksista vastaa tietohallinto. Suuri osa opetuksen käyttämistä ohjelmistoista ja palveluista sisältyy perusylläpitomaksuun, mutta pieni osa on Opetus- ja kasvatustoimen erikseen rahoittamia. E-oppimateriaalien käyttöä lisätään maltillisen suunnitelmallisesti. Esiopetuksessa hyödynnetään myös verkosta löytyvää maksutonta opetusmateriaalia, jota on runsaasti tarjolla. Hankittava valmismateriaali on laadukasta ja nykyisten oppimiskäsitysten mukaista. Sitä voi kytkeä itse tuotettuun aineistoon joustavasti. Sähköisen oppimateriaalin toimivuus tablettilaitteiden kanssa on vielä puutteellista, mutta siihen on syytä kiinnittää huomiota. Henkilöstö perehdytetään hankittuihin materiaaleihin, jolloin käyttöaste on alusta alkaen mahdollisimman korkea. Valmiiden materiaalien ohella tarve opettajien itse tuottamalle e-oppimateriaalille säilyy. Täydennyskoulutuksella perehdytetään opettajia voimallisesti näiden välineiden käyttöön. 6. PEDAGOGISET KÄYTÄNTEET LASTEN TVT-OSAAMINEN Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan lapsi on aktiivinen toimija ja tutkija. Kasvattajan valitsemilla menetelmillä ja pedagogisilla malleilla ja käytänteillä on ratkaiseva merkitys oppimisen mielekkyyden ja laadun kannalta. (Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma, 2010). Nykyaikaiset tietotekniset välineet ovat erinomaisia lasten aktivointiin ja yhteisölliseen tuottamiseen. Tietoteknisin välinein tämä on mahdollista myös aika- ja paikkariippumattomasti. Avainsanoja TVT:n opetuskäytössä ovat yhteisöllisyys, monipuolisuus, tarkoituksenmukaisuus ja osallisuus. Tietotekniikkaa opitaan ja käytetään osana oppimisprosessia. Käytettävät välineet valitaan oppimistavoitteiden mukaan ja niiden käyttö opitaan esiopetussuunnitelman sisältöjä käsitellessä. 7. TVT-TUKIPALVELUT

4 IT-laitteiden ja verkkojen teknisestä toimivuudesta sekä ohjelmistoasennuksista vastaa Tietohallinto ja varhaiskasvatus yhdessä sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Määritellään tukipalvelut ja niiden taso ja yhteystiedot ja menetelmät sekä luodaan lomakkeisto. 8. TÄYDENNYSKOULUTUS Opetus- ja kasvatustoimessa on ilmeinen tarve pedagogiselle tuelle ja ohjelmistojen käytön tuelle. Täydennyskoulutus tarpeet on koottu keväällä 2014 tehdystä kyselyllä. Kehityskeskustelussa käydään läpi koulutustarpeet ja toiveet. Tulosten saavuttamiseksi on huomioitavan tärkeää järjestää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön täydennyskoulutusta kasvatus- ja opetushenkilöstölle. Oman osaamisen kehittäminen tällä saralla on tärkeää jokaiselle opettajalle. 9. TVT-SUUNNITELMAN ARVIOIMINEN JA PÄIVITTÄMINEN Yksikkötason oma toimintasuunnitelma päivitetään osana yksikön toimintasuunnitelman laadintaa. Lapsilla on oikeus laadukkaaseen opiskeluun; TVT-osaaminen ja soveltaminen on osa nykyaikaista oppimista ja opiskelua. Opetuksessa ja kasvatuksessa lasten tasa-arvoisuuden toteutuminen edellyttää huolehdittavan siitä, että TVT-taidot kehittyvät vastaamaan yksilön ja yhteiskunnan tarpeita. Jos TVT:n asema on luonteva ja hyvä, se näkyy arkikäytännöissä, mm. kodin ja koulun/päiväkodin yhteistyössä, tiedottamisessa, oppilaitosten ja päivähoidon www-sivustojen ajantasaisuudessa ja informatiivisuudessa. Tiedon kulku koetaan usein ongelmalliseksi. Tenavanetti on käytössä kaikissa yksiköissä. Tenavanettiä käytetään toiminnan näkyväksi tekemiseen perheille, tiedonkulkuun, toiminnan dokumentointiin ja lapsen itsearviointiin. Toimiva tiedottaminen huoltajien suuntaan on varmistettava esiopetuksessa. Tähän soveltuu Wilma, joka on käytössä perusopetuksessa ja lukiossa. Työyhteisön sisällä tiedottamisessa kannattaa hyödyntää sähköpostin ohella myös muita, uusia verkkovälineitä. Hallintokunnan tasolla palvelevat www-sivut ja intranet, yksikön tasolla käteviä ovat em. sosiaalisen median välineet, joihin pystyy perustamaan alueen rajatulle joukolle. Ulkoisissa järjestelmissä ei saa kuitenkaan käsitellä suojattavaa tietoa. Kaupungilla on kyselyohjelmisto e-kirje kysely käytössä. Lisäksi Wilmassa on kyselyominaisuus. Kyselyohjelmistot ovat melko helppokäyttöisiä ja tulosten analysointi on sähköisessä järjestelmässä helppoa. Yksiköitä kannustetaan käyttämään em. työkaluja laatuarvioinnissa ja toiminnan kehittämisessä. Valtakunnalliset ohjeistukset: Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 (OKM) Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä - tilannekatsaus toukokuu 2011 Sosiaalinen median opetuskäytön suositukset Opetustilan tieto- ja viestintätekniikan varustetaso (OPH)

5 LIITTEET 10. YKSIKKÖTASON TOIMENPITEET Yksikön kirjaa oman suunnitelman osana yksikön toimintasuunnitelmaa 11. HENKILÖSTÖN OSAAMISTASO Yksikön päivitetty tieto tvt-kyselyistä 12. ARTIKKELIT ovat ajankohtaista tietoa varhaiskasvatuksen mediakasvatuksesta, omia, lainattuja tai referoituja.