Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kaunokki-Metsätähti

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kaunokki-Metsätähti

2 Toimintakulttuuri Lapsen on koettava olonsa turvalliseksi. Hän voi luottaa aikuisiin ja tietää saavansa oikeudenmukaista kohtelua. Hän saa aikuisen avun päivän kaikissa tilanteissa. Aikuisen herkkyys lasten välisisten ristiriitatilanteiden selvittämisessä on tärkeää. Aikuisen tuella lapset pääsevät jälleen myönteiseen vuorovaikutukseen. Aikuiset ovat lapsia varten ja yhdessä sovitut samat säännöt antavat toimintamahdollisuuksia eri-ikäisille lapsille tasapuolisesti. Kunnioitamme ihmisten erilaisuutta ja huomioimme sen yhteistyössä lasten, vanhempien ja työntekijöiden kesken. Emme aseta samanlaisia odotuksia jokaiselle lapselle tai aikuiselle. Samat tavoitteet voi saavuttaa monin eri tavoin, kunhan erilainen tapa ei loukkaa toisia eikä vähennä toisen kunnioitusta. Lapsi huomioidaan aamuisin yksilöllisesti, toivottaen hyvää huomenta nimeltä mainiten. Aikuisen syliin lapsi voi tulla niin halutessaan. Jos lapsi jonakin aamuna jää surullisena päiväkotiin, voivat vanhemmat soittaa ja kysyä, miten lapsen päivä on jatkunut. Aikuinen huomaa lasten pienet aloitteet vuorovaikutuksessa (myös eleet tai ilmeet) ja mahdollistaa lapselle kuulluksi tulemisen. Asetumme lapsen tasolle hänelle puhuessamme. Opetamme lapset aikuisten esimerkillä kohteliaaseen ja ystävälliseen vuorovaikutukseen. Tervehdimme esimerkiksi kaikkia lapsia ja vanhempia. Arjen tilanteissa vahvistamme lasten ja aikuisten hyviä tekoja huomioiden ne sanallisesti sekä peukuttaen. Näemme työmme positiivisena ja ylläpidämme myönteisyyttä. Ilo näkyy myönteisenä asenteena arjen vaikeissakin tilanteissa. Se edistää myös kaikkien oppimista. Työnilo näkyy lapsissa hyvänä olona. Nauramme ja hassuttelemme yhdessä lasten kanssa. 2

3 Oppimisympäristö ja osaaminen Tiloja suunnitellaan yhdessä lasten kanssa toimiviksi ja muunneltavaksi kokonaisuudeksi, jossa lapsilla on virikkeitä oman kehitystasonsa ja kiinnostuksensa kohteensa mukaiseen oppimiseen. Tilat ovat lasten käytössä ja niitä voidaan muuttaa käyttötarpeen mukaan. Materiaalien ja välineiden hankinnassa painotamme tarkoituksenmukaisuutta, monipuolisuutta ja laatua. Materiaali on houkuttelevasti, siististi esillä ja lasten saatavilla. Niiden järjestys pidetään samana, jotta lapset oppivat itse pitämään järjestystä ja tietävät mihin ne kuuluvat. Lapsiryhmän oppimisilmapiirin vahvistaminen on aikuisten tehtävä. Jokaisen lapsen kokemus yhteisöön kuulumisesta ja vaikuttamisen mahdollisuudesta vahvistaa ryhmän energiaa. Lapsia kannustetaan yrittämään, erehtymään ja taas yrittämään. Aikuinen vastaa siitä, että jokaisella lapsella on tilaa ja aikaa omien tarpeidensa mukaan sekä yhdessäoloon että yksinoloon. Olemme mukana Suomi 100 lukuseikkailussa. Luemme ja tutustumme erilaisiin lastenkirjoihin. Hyödynnämme Malminkartanon kirjaston sekä perheiden kirjavalikoimaa. 3

4 Hyödynnämme ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia liikkua luonnossa. Voimme liikkua metsässä tai nousta Malminkartanon täyttömäen huipulle, mistä avautuvat upeat maisemat Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Emme ole myöskään ilman vesistöä! Mätäjoki kiemurtelee läpi Malminkartanon. 4

5 Leikkien iloa saamme Päiväkotipäivän aikana lapsilla on aikaa ja mahdollisuus omatoimiseen leikkimiseen yhdessä ystäviensä kanssa. Oppimisympäristömme tarjoaa tiloja ja välineitä erilaisille leikeille ja se on muunneltavissa lesten leikkien mukaan. Aikuiset rikastuttavat lasten leikkejä tarjoamalla heille erilaisia välineitä ja mahdollistavat leikin kehittymisen ja turvaavat lapsille leikkirauha. Aikuisten läsnäolo lasten leikeissä syventää sekä lujittaa lapsen ja aikuisen välistä suhdetta. Aikuiselle avautuu mahdollisuus päästä lähelle lapsen kokemusmaailmaa. Leikeissä mukana ollessa aikuiset myös toimivat sosiaalisten suhteiden tukijana. Lapset oppivat toimimaan yhdessä, he keksivät uusia ongelmaratkaisukeinoja ja oppivat neuvottelun taitoja sopiessaan leikin säännöistä. 5

6 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen työmme lähtökohtana on kasvattajien työn arviointi. Sen kautta kehitämme ja arvioimme työtämme. Käytämme kasvattajan, tiimin sekä työyhteisön itsearviointia. Tänä vuonna yksikkömme kehittämiskohteena on kasvattajien pedagogiset käytänteet ja niiden kehittäminen suhteessa lasten hyvinvointiin. Muita käyttämiämme arviointikeinoja ovat: Leikkien havainnot (Keskeistä leikeissä on aikuisen mukanaolo. Hän mahdollistaa leikin rikastuttamisen tarjoamalla materiaalia, elementtejä ja uusia ideoita.) Lasten antama välitön, suora palaute aikuisen toiminnasta. Vanhemmilta saamme toiveita, odotuksia sekä palautetta pedagogisesta työstämme päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa. Asiakastyytyväisyyskysely, vasu-keskustelut sekä vanhempien havainnot lapsestaan ohjaavat myös työtämme. 6

7 Yhteistyö ja viestintä Yhteistyö Lapset tulevat päiväkotiin erilaisista perheistä. Vanhemmilta saamamme tieto lapsen elämästä ja tavoista on arjen sujumisen kannalta arvokasta tietoa. Aloitus-, varhaiskasvatus- ja esiopetuskeskusteluissa vanhempien ajatukset ja kysymykset varhaiskasvatuksesta auttavat yhteisen tavan löytämisessä. Viestintä Päivittäiset vanhempien kohtaamiset haku- ja tuontitilanteissa Ryhmien omat ilmoitustaulut Viikko- ja kuukausikirjeet Lasten kädentyöt Valokuvat seinillä Tabletit ja digikehys Sähköpostiviestit 7

8 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Lapsen saadessa päiväkotipaikan perheeseen ollaan yhteydessä ja yhdessä sovitaan päivähoitoon tutustumisesta. Perhe arvioi lapsensa tarvitseman ajan tutustumiseen. Lapsi tutustuu ryhmäänsä, kasvattajiin ja tarvittaessa eri päivän tilanteisiin esim. päivälepoon aluksi yhdessä vanhemman kanssa. Ennen varhaiskasvatuksen aloitusta pidetään aloituskeskustelu vanhempien kanssa. Pienten lasten eroa vanhemmista tuetaan perheen valokuvilla. Kuvat ovat lapsen saatavilla ja yhdessä aikuisen kanssa niitä katsellaan ja niillä vahvistetaan muistijälkeä vanhemmista. Lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen, hän tutustuu uuteen ryhmään yhdessä tutun kasvattajan kanssa. Uudet kasvattajat huolehtivat siitä, että lapsi kokee olevansa tervetullut ja häntä jo odotetaan uudeksi kaveriksi. Lapsella on valmiina oma ruokailu- sekä naulakkopaikka nimettynä. 8