(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA



Samankaltaiset tiedostot
Talousmatematiikan perusteet

Sisäinen korkokanta ja investoinnin kannattavuuden mittareita, L10

Talousmatematiikan perusteet

Talousmatematiikan perusteet

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Olkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat

Vakuutusmatematiikan sovellukset klo 9-15

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

Sattuman matematiikkaa III

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä

Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut

Matemaattinen Analyysi

Perustehtäviä. Sarjateorian tehtävät 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 24

Nykyarvo ja investoinnit, L9

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

Kertausta Talousmatematiikan perusteista

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle

[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.

10.8 Investoinnin sisäinen korkokanta

III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x ,

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokooma Viimeisin perustemuutos vahvistettu

Matematiikan tukikurssi

Kertausta Talousmatematiikan perusteista

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

Hanoin tornit. Merkitään a n :llä pienintä tarvittavaa määrää siirtoja n:lle kiekolle. Tietysti a 1 = 1. Helposti nähdään myös, että a 2 = 3:

9 Lukumäärien laskemisesta

termit on luontevaa kirjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme lukusarjojen teoriaan: a k = s.

HARMONINEN VÄRÄHTELIJÄ

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 21: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Lagrangen

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat

Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

Korkolasku ja diskonttaus, L6

4.7 Todennäköisyysjakaumia

Nykyarvo ja investoinnit, L14

diskonttaus ja summamerkintä, L6

DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA. Taustaa

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

1. Harjoituskoe. Harjoituskokeet. 1. a) Valitaan suorilta kaksi pistettä ja määritetään yhtälöt. Suora s: (x 1, y 1 ) = (0, 2) (x 2, y 2 ) = (1, 2)

SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Investointilaskentamenetelmiä

Jakaumien tunnusluvut. Jakaumien tunnusluvut. Jakaumien tunnusluvut: Mitä opimme? 2/2. Jakaumien tunnusluvut: Mitä opimme? 1/2

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

855/2017. Liitteet 1 2. Laskuperustemuutokset eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 12: Tasokehän palkkielementti, osa 2.

854/2017. Liitteet 1 2. Muutos laskuperusteisiin työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

z z 0 (m 1)! g(m 1) (z0) k=0 Siksi kun funktioon f(z) sovelletaan Cauchyn integraalilausetta, on voimassa: sin(z 2 dz = (z i) n+1 k=0

3. Markovin prosessit ja vahva Markovin ominaisuus

Tämä merkitsee geometrisesti, että funktioiden f

Riemannin sarjateoreema

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto Annukka Engström

Luento 2. S Signaalit ja järjestelmät 5 op TKK Tietoliikenne Laboratorio 1. Jean Baptiste Joseph Fourier ( )

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle

EETU OJANEN SIGNAALIN ENNUSTAMINEN KALMAN-SUOTIMELLA. Kandidaatintyö

VALIKOITUJA KOHTIA LUKUTEORIASTA

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Pyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 139 Päivitetty a) 402 Suplementtikulmille on voimassa

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

Luku kahden alkuluvun summana

Kolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, , , 60781, ja

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta. Laaditaan taulukko monisteen esimerkin 3.1. tapaan ( nj njk Pk

Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology

BLY. Paalulaattojen suunnittelu kuitubetonista. Petri Manninen

Luku 11. Jatkuvuus ja kompaktisuus

1974 N:o 622. Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely. Liite 1.

M 2 M = sup E M 2 t. E X t = lim. niin martingaalikonvergenssilauseen oletukset ovat voimassa, eli löydämme satunnaismuuttujan M, joka toteuttaa ehdon

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Molekulaarisuus = reagoivien molekyylien lkm Stoikiometria = tasapainotetun reaktioyhtälön lkm (ainetase)

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 6A Ratkaisuehdotuksia.

6 Lineaarisen ennustuksen sovelluksia

Transkriptio:

Investoinnin annattavuuden mittareita Opetusmonisteessa on asi sivua, joilla on hyvin lyhyesti uvattu jouo mittareita. Seuraavassa on muutama lisäommentti ja aavan-johto. Tarastelemme projetia, jona perusinvestointi on H (C-, esto on n (jasoa tai T (vuotta, nettotulovirta on t (C- /jaso jason lopussa tai (t (C - /vuosi jatuvana ja jäännösarvo on JA (C-. Kuuausijasoon liittyvä oroanta i, vastaava todellinen vuosioroanta i a ja orointensiteetti ρ liittyvät toisiinsa vuosioroteijän autta: Nettonyyarvo r a = ( + i 2 = + i a = e ρ. Nettonyyarvo on sellaisenaan annattavuuden mittari. Nettonyyarvo on tulovirran nyyarvon ja menovirran nyyarvon erotus. NP V = P V (tulovirta P V (menovirta ( Kun nettonyyarvo on äytetyllä lasentaorolla positiivinen, niin tulovirta on orotin huomioiden arvoaampi uin menovirta! Projeti on äytetyllä lasentaorolla annattava, jos NP V >. Jos jasotettu tulovirta on vaio ( t = aiilla t, niin n ( + i + JA t ( + i n n t ( + i + JA (2 t ( + i n = H + ( + i n JA + ( + i ( + i ( + i n = H + ( i + JA (3 ( + i n ( + i n = H + ( + in i( + i n + JA ( + i n (4 = H + a n,i + JA ( + i n (5 Kun vaiotulovirta on pitä (n, niin aavasta (3 nähdään helposti, että pitälle vaiotulovirralle NP V H + /i. Projetille, jona tulovirta on jatuva lasetaan nettonyyarvo integroimalla T e ρt (tdt + e ρt JA. (6

2 Jos tulovirta on vaio ((t =, niin T e ρt dt + e ρt JA = H + ρ ( e ρt + e ρt JA (7 Kun jatuva vaiotulovirta on pitä (n, niin aavasta (7 nähdään, että pitälle jatuvalle vaiotulovirralle NP V H + /ρ. Sisäinen oroanta Sisäinen oroanta on se lasentaoro, jolla nettonyyarvo on nolla. Yleisessä tapausessa sisäisen oroannan laseminen tapahtuu lasemalla toistuvasti NPV:n arvoja eri lasentaoroilla. Kosa normaalin investoinnin NPV-funtio on vähenevä, ei ole vaieata etsiä nollaohta, jos on äytettävissä lasin tai tietooneohjelma, jolla NPV:n laseminen on helppoa. Jasollisen vaiotulovirran tapausessa NP V (i sis = H + i sis ( + ( + i sis n JA ( + i sis n = i sis = /( + i sis n H JA/( + i sis n (8 Kaavasta (8 ei sisäistä oroantaa voi suoraan lasea, mutta un vaiotulovirta on pitä (n, niin aavasta (8 seuraa, että pitälle vaiotulovirralle i sis /H. (9 (Sopivalla aluarvolla i sis, = /H aava (8 antaa toimivan reursioaavan, jolla sisäinen oroanta saadaan lasettua toistojen avulla. Nyt emme uitenaan pohdi asiaa enempää. Jatuvan vaiotulovirran tapausessa NP V (i sis = H + ρ sis ( e ρ sist + e ρ sist JA = ρ sis = /eρ sist H JA/e ρ sist ( Kaavasta ( ei sisäistä orointensiteettiä voi suoraan lasea, mutta un vaiotulovirta on pitä (T, niin aavasta ( seuraa, että pitälle jatuvalle vaiotulovirralle ρ sis /H. Siis i sis (e /H ( (Sopivalla aluarvolla ρ sis, = /H aava ( antaa toimivan reursioaavan, jolla sisäinen oroanta saadaan lasettua toistojen avulla. Nyt emme uitenaan pohdi asiaa enempää.

3 Taaisinmasuaia Jos jäännösarvo on merittävä ja se tunnetaan tarasti projetin suunnitteluvaiheessa, niin se voidaan huomioida projetin rahoitusessa. Silloin projetin nettotulovirralla tulee voida hoitaa laina, jona pääoma on Jasollinen tulovirta. B = H JA ( + i n Taaisinmasuaia n ertoo miten monta jasoa projetin alusta tulee erätä nettotuloa, jotta erätyn nettoassavirran nyyarvo on B. Jos nettotulovirta on jasollinen vaiotulovirta eli t = (C- /jaso, niin taaisinmasuaia voidaan lasea nimellisesti (nollaorolla i = tai orot huomioiden. Lyhyen projetin tapausessa nimellinen lasutapa on riittävä ja helppo. Pitän projetin tapausessa orot tulee huomioida. Nimellisesti n = B n = B Korot huomioiden n Jatuva tulovirta. ( + i = B a n,i = B (2 t ( i = B ( + i n ( + i = ib n ib = ( + i n ( + i n = ib n ln(/( ib =, ln( + i (3 Taaisinmasuaia T ertoo miten pitä aia (vuotta projetin alusta tulee erätä nettotuloa, jotta erätyn nettoassavirran nyyarvo on B. Jos nettotulovirta on jatuva vaiotulovirta eli (t = (C- /vuosi, niin taaisinmasuaia voidaan jälleen lasea nimellisesti (nollaorolla i = tai orot huomioiden. Lyhyen projetin tapausessa nimellinen lasutapa on riittävä ja helppo. Pitän projetin tapausessa orot tulee huomioida.

4 Nimellisesti T = B T = B Korot huomioiden T e ρt dt = B ρ ( e ρt = B (4 ( e ρt = ρb e ρt = ρb e ρt = ρb T = ( ρ ln ρb (5 Taaisinmasuaia jasotetulle vaiotulovirralle n = ( ln ib ln ( + i Taaisinmasuaia jatuvalle vaiotulovirralle, missä B = H JA ( + i n ( ln T ρb =, missä B = H e ρt JA ρ Pääoman tuottoaste (ROI Pääoman tuottosuhteelle annetaan asi aavaa: ROI I = ROI II = nettovuositulos esimäärin sidottu pääoma % nettovuositulos alussa sidottu pääoma % Jos projetin alussa tehty perusinvestointi jää pysyväsi osasi yritysen tuotantopääomaa, ja investoinnin synnyttämä nettotulovirta on pitä, niin ROI II on lähellä sisäistä oroantaa ROI II = a H % i sis. (6

5 Jos toisaalta projeti on lyhyt ja projetin uluessa joudutaan luopumaan sidotusta pääomasta, niin areasti voimme arvioida esto n vuotta: ROI I = a H/n % (7 esto n uuautta: ROI I = 2( H/n % (8 Esimeri: Oloon perusinvestointi H = 27 (C-, nettotulovirta = 2 (C - / ja projetin esto n = 5 (. Exel-ohjelman IRR-funtio antaa näillä lähtötiedoilla sisäisesi oroannasi.346872. Tämä on tietenin uuausijasoon liittyvä oroanta, ja sitä vastaava vuosijason oroanta on ( +.346872 2 =.745 Projetin sisäinen oroanta on siis 7.4%. Pääoman tuottoaste projetille on ROI I = 2 ( H/n Kareasti voidaan sanoa, että: % = 2 (2C - 27C - /5 27C- /2 % = 7.8%. Kaavan (6 muainen ROI II uvaa hyvin tuotantopääomaan tehtävän pysyvän lisäysen annattavuutta, un sen tuottama tulovirran lisäys estää pitään. 2. Kaavaa (6 ei saa soveltaa lyhyeen projetiin. 3. Kaavojen (7 ja (8 muainen ROI I uvaa hyvin lyhyen lainarahalla toteutettavan projetin annattavuutta. 4. Kaavoja (7 ja (8 ei saa soveltaa pitään projetiin.