Nykyarvo ja investoinnit, L9

Transkriptio

1 Nykyarvo ja investoinnit, L9 netto netto netto netto

2 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n n j netto netto Tulovirran saadaan diskonttaamalla jokainen tuloerä nykyhetkeen ja laskemalla näin saadut yksittäiset t yhteen n k j NA = (1 + i) j j=1

3 2 Tulovirran riippuu käytetystä laskentakorosta. Esimerkki 1. Tarkastellaan kahta kassavirtaa, A ja B, joiden nettokassaerät ovat kuukausittain seuraavan taulukon mukaiset: jakso A 1000e 1000e 1000e B 1000e 1000e e netto netto 10% todellisella vuosikorolla tulovirtojen t ovat NA A = 1000e 1000e 1000e + + = e 1.11/ / /12 NA B = 1000e 1000e 1050e + + = e 1.11/ / /12

4 3 Esimerkki 1 jatkuu Jos laskentakorko nostetaan 15%:iin (tod. vuosikorko), niin t muuttuvat: jakso A 1000e 1000e 1000e B 1000e 1000e e netto netto 15% todellisella vuosikorolla tulovirtojen t ovat NA A = 1000e 1000e 1000e + + = e 1.151/ / /12 NA B = 1000e 1000e 1050e + + = e 1.151/ / /12

5 4 Esimerkki 1 jatkuu Laskentakorko vaikuttaa on! Mitä isompi laskentakorko, sitä pienempi. Laskentakorolla on myös merkitystä eri kassavirtojen vertailussa. Kun i tod = 0.10, niin B-kassavirta on arvokkaampi. Ero selittyy tietenkin sillä, että B:n kassakertymä on isompi. netto netto Kun i tod = 0.15, niin A-kassavirta on arvokkaampi. Ero selittyy sillä, että B:n kolmas erä, joka saadaan 8:nnen jakson lopussa, pienenee diskonttauksessa enemmän kuin A:n kolmas erä, joka saadaan kolmannen jakson lopussa.

6 5 Laskentakorko Mikä määrää laskentakoron? Laskentakorko valitaan siten, että Laskentakorko kuvastaa pääoman kustannuksia. (1) Vieras pääoma: Millä korolla on mahdollista saada lainaa? (2) Oma pääoma: Miten suuret korkotulot menetämme, jos käytämme omaa rahaa? netto netto Laskentakorko kuvastaa toiminnalle asetettua tuottovaatimusta. Laskentakorko voi sisältää riskipremion.

7 6 Esimerkki 1 Tarkastellaan vakiotulovirtaa, jossa kassaan tulee n = 36 kuukauden ajan k = 800e joka jakson lopussa. Kuukausijaksoon liittyvä laskentakorkokanta on i = on: NA = = = n j=1 k (1 + i) j k (1 + i) + k (1 + i) + k 2 (1 + i) + + k 3 (1 + i) ( ( ) n n ) k (1 + i) i ( i = k ((1 + i)n 1) i (1 + i) n ) = k i ( 1 1 (1 + i) n ) netto netto

8 7 Sijoitetaan arvot lausekkeeseen (n = 36, k = 800e, ja i = 0.005) NA = k ((1 + i)n 1) i (1 + i) ( n (1.005) 36 ) 1 = 800e = e (1.005) 36 netto netto Kun a verrataan kirjanpidolliseen kertymään e = e, niin huomataan pienemmäksi. Tämä ei ole tietenkään yllätys.

9 8 Esimerkki 2 Lasketaan edellinen esimerkki vielä uudelleen niin, että lähdemme liikkeelle todellisesta vuosikorosta. Olkoon n = 36 (kuukautta), k = 800e (per kuukausi) ja i tod = (todellinen vuosikorko on 6.0%). on NA = k ((1 + i)n 1) i (1 + i) n ( (1 + itod ) n/12 ) 1 = k [ (1 + itod ) 1/12 ] 1 (1 + i tod ) n/12 ( (1.06) 36/12 ) 1 = 800e = [1.06 1/ e 1] (1.06) 36/12 netto netto

10 netto 9 Tyypilli projektin nettokassavirta sisältää kolme osaa: Perusinvestointi H hetkellä t = 0. Tyypillinen perusinvestointi syntyy siitä, että yrittäjä hankkii projektissa tarvittavat koneet, laitteet ja luvat. Myös rekrytointi voi aiheuttaa perusinvestointiin kuuluvia kustannuksia. Nettokassavirta k t jaksojen t = 1, 2,..., n lopussa. Kassavirtaerä k t realisoituu siis jakson t lopussa. Jos tämä tuntuu väärältä tulkinnalta, niin sitten siirrymme lyhyempiin jaksoihin. n on investoinnin pitoaika jaksoissa. Jäännösarvo JA joka saadaan jakson n lopussa. Jäännösarvo tyypillisesti syntyy siitä, kun projektin lopuksi käytetyt koneet myydään. Jäännösarvo voi olla myös negatiivinen. netto netto

11 netto 10 Kuvana H k 1 k 2 k 3 k k 5 k 6 4 k JA n n j netto netto NNA = H + n j=1 k j (1 + i) j + JA (1 + i) n Suomeksi: NNA = NettoNykyArvo Englanniksi : NPV = Net Pret Value

12 netto 11 Jos projektin NNA > 0e, niin sanomme, että projekti on kannattava käytetyllä laskentakorolla. Esimerkki 1. Tarkastellaan projektia, jonka perusinvestointi on H = e. Projekti tuottaa kaksi vuotta kestävän vakiokassavirran 1 000e/kk. Jäännösarvo on JA = 0e. Käytetään laskelmassa laskentakorkoa 10% (p.a.) netto netto NNA = H + n j=1 k j (1 + i) j ( /12 1) = e e (1.10 1/12 1) /12 = e e = e > 0e

13 netto 12 Excelin kaavat solu D2: = D1^(1/12) solu D3: netto netto = D2 1 solu D4: = B4 + NPV(D3 ; B5 : B28 )

14 netto 13 Esimerkki 1 jatkuu Laskentakorko 10% merkitsee nyt tuottovaatimusta. Kun tulkitsemme edellä saatua tulosta, vertaamme projektia nanssitalletukseen, joka antaa talletetulle pääomalle 10% koron (p.a.). Nykyarvolausekkeen netto netto NNA = H + n j=1 k j (1 + i) j = e e kassavirtaosa ekertoo miten suuren talletuk joudumme tekemään, jos haluamme nostaa nanssitalletuk korkoineen erinä (k 1, k 2, k 3,..., k 24 ).

15 netto 14 Esimerkki 1 jatkuu Voimme siis sanoa, että edellä kuvattu nanssitalletus tuottaa saman kassavirran kuin projekti. Ero on siinä, että projekti synnytti saman kassavirran pienemmällä alkupanoksella, joten se maksaa korkoa alkupanokselle paremmin kuin 10% korolla (p.a.). netto netto Jos NNA = 0, niin projektin kyky maksaa korkoa alkupanokselle on yhtäsuuri kuin laskentakorko.

16 netto 15 Esimerkki: Investointiprojektin perusinvestointi on 8 250eja kuukausittainen nettotulovirta alkaa heti investoinnin jälkeen ja kestää 5 vuotta. Miten suuri tulee kuukausittai nettotulovirran olla (xe/kk) jotta investoinnin netto olisi positiivinen, kun laskentakorko on 8% (todellinen vuosikorko). 60 x e NNA e j/12 0 j=1 a xe 8 250e xe e = c 8 250e a netto netto xe [1.081/12 1] /12 ( /12 1) 8 250e = e/kk

17 netto 16 Johtopäätös: Rahoitetaan perusinvestointi tasaerälainalla, jolle Lainan määrä on perusinvestointi K 0 = H Lainakorko on laskentakorko Laina-aika on projektin kesto netto netto NNA 0 nettokassavirta riittää lainan hoitamiseen.