Nykyarvo ja investoinnit, L7

Transkriptio

1 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto

2 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k n j netto Tulovirran saadaan diskonttaamalla jokainen tuloerä nykyhetkeen ja laskemalla näin saadut yksittäiset t yhteen n k j NA = (1 + i) j j=1

3 2 Tulovirran riippuu käytetystä laskentakorosta. Esimerkki 1. Tarkastellaan kahta kassavirtaa, A ja B, joiden nettokassaerät ovat kuukausittain seuraavan taulukon mukaiset: jakso A 1000e 1000e 1000e B 1000e 1000e e 10% todellisella vuosikorolla tulovirtojen t ovat netto NA A = 1000e 1000e 1000e + + = e 1.11/ / /12 NA B = 1000e 1000e 1050e + + = e 1.11/ / /12

4 3 Esimerkki 1 jatkuu Jos laskentakorko nostetaan 15%:iin (tod. vuosikorko), niin t muuttuvat: jakso A 1000e 1000e 1000e B 1000e 1000e e 15% todellisella vuosikorolla tulovirtojen t ovat NA A = 1000e 1000e 1000e + + = e 1.151/ / /12 NA B = 1000e 1000e 1050e + + = e 1.151/ / /12 netto

5 4 Esimerkki 1 jatkuu Laskentakorko vaikuttaa on! Mitä isompi laskentakorko, sitä pienempi. Laskentakorolla on myös merkitystä eri kassavirtojen vertailussa. Kun i tod = 0.10, niin B-kassavirta on arvokkaampi. Ero selittyy tietenkin sillä, että B:n kassakertymä on isompi. Kun i tod = 0.15, niin A-kassavirta on arvokkaampi. Ero selittyy sillä, että B:n kolmas erä, joka saadaan 8:nnen jakson lopussa, pienenee diskonttauksessa enemmän kuin A:n kolmas erä, joka saadaan kolmannen jakson lopussa. netto

6 5 Laskentakorko Mikä määrää laskentakoron? Laskentakorko valitaan siten, että Laskentakorko kuvastaa pääoman kustannuksia. (1) Vieras pääoma: Millä korolla on mahdollista saada lainaa? (2) Oma pääoma: Miten suuret korkotulot menetämme, jos käytämme omaa rahaa? netto Laskentakorko kuvastaa toiminnalle asetettua tuottovaatimusta. Laskentakorko voi sisältää riskipremion.

7 6 Esimerkki 1 Tarkastellaan vakiotulovirtaa, jossa kassaan tulee n = 36 kuukauden ajan k = 800e joka jakson lopussa. Kuukausijaksoon liittyvä laskenta on i = on: NA = = = n j=1 k (1 + i) j k (1 + i) + k (1 + i) + k 2 (1 + i) + + k 3 (1 + i) ( ( ) n n ) k (1 + i) i ( i = k ((1 + i)n 1) i (1 + i) n ) = k i ( 1 1 (1 + i) n ) netto

8 7 Sijoitetaan arvot lausekkeeseen (n = 36, k = 800e, ja i = 0.005) NA = k ((1 + i)n 1) i (1 + i) ( n (1.005) 36 ) 1 = 800e = e (1.005) 36 netto Kun a verrataan kirjanpidolliseen kertymään e = e, niin huomataan pienemmäksi. Tämä ei ole tietenkään yllätys.

9 8 Esimerkki 2 Lasketaan edellinen esimerkki vielä uudelleen niin, että lähdemme liikkeelle todellisesta vuosikorosta. Olkoon n = 36 (kuukautta), k = 800e (per kuukausi) ja i tod = (todellinen vuosikorko on 6.0%). on NA = k ((1 + i)n 1) i (1 + i) n ( (1 + itod ) n/12 ) 1 = k [ (1 + itod ) 1/12 ] 1 (1 + i tod ) n/12 ( (1.06) 36/12 ) 1 = 800e = [1.06 1/ e 1] (1.06) 36/12 netto

10 9 Esimerkki 3 Seuraavaksi tarkastelemme aluksi hieman keinotekoiselta tuntuvaa ongelmaa: Mikä on tulovirran 800e/kk, kun laskentakorko (kuukausijakso) on i = ja tulovirta on päättymätön. Tulovirta siis jatkuu pitkään, n. Suoraan edellisistä lausekkeista saamme k NA = (1 + i) + k (1 + i) + k 2 (1 + i) +... ( ) 3 k 1 = lim 1 n i (1 + i) n = k = 800e = e i netto

11 Apteekkarin omaisuus 10 Esimerkki 4 Apteekkari omistaa apteekin, josta hän laskee saavansa nettotuloa ke/jakso. Jaksoon liittyvä laskenta on i. Apteekki on hyvällä paikalla, eikä ole nähtävissä mitään syytä toiminnan loppumiselle. Omistajalleen apteekin arvo on edellisen perusteella k/i. Apteekkari jää eläkkeelle m:nnen jakson lopussa ja myy silloin apteekkinsa hintaan k/i. Apteekkarin saaman tulovirran on nyt m k k/i NA = + (1 + i) j (1 + i) j=1 } {{ m } } {{ } myyntitulo tulovirta = k ( ) k/i i (1 + i) m (1 + i) = k m i netto

12 11 Tarkastellaan osaketta, joka antaa omistajalleen kerran vuodessa 16e osinkotulon. Käytetään laskentana 8% (p.a.). Jos seuraavaan osingonjakopäivään on t päivää, niin samalla periaatteella kuin edellä tulovirran on = 16e NA ennen (t) = 1.08 (t/365) + 16e ( 1 16e + 16e 1.08 t/ e } {{ 2 } =k/i=200e netto 1.08 (t/365+1) + 16e 1.08 (t/365+2) +... ) = 216e 1.08 t/365 Osingonjakopäivänä, osingon jaon jälkeen NA(0) = 16e e e = k i = 200e

13 12 m päivää osingon jaon jälkeen olemme taas tilanteessa, jossa seuraava osinko tulee (365 m) päivän kuluttua, joten NA jalkeen (m) = NA ennen (365 m) = 216e 1.08 (365 m)/365 Kootaan seuraavaksi tulokset taulukkoon, joka kertoo osakkeen (fundamentaalin) hinnan kehityksen lähellä osingonjakopäivää. netto

14 13 t pvm NA t osinko tuotto netto Osingonjako-päivänä osakkeen kurssi siis putoaa osingon verran. Pudotuksen jälkeen hinta alkaa nousta niin, että päivätuotto on vakio

15 Päivätuotto 14 Päivätuotto on r j = NA j NA j 1 NA j 1 = Osingonjakopäivänä tuotto lasketaan kaavalla r 0 = (NA 0 + osinko) NA = NA = Päivätuottoon liittyvä vuosituotto on netto (1 + r) = =

16 netto 15 Tyypillisen projektin nettokassavirta sisältää kolme osaa: Perusinvestointi H hetkellä t = 0. Tyypillinen perusinvestointi syntyy siitä, että yrittäjä hankkii projektissa tarvittavat koneet, laitteet ja luvat. Myös rekrytointi voi aiheuttaa perusinvestointiin kuuluvia kustannuksia. Nettokassavirta k t jaksojen t = 1, 2,..., n lopussa. Kassavirtaerä k t realisoituu siis jakson t lopussa. Jos tämä tuntuu väärältä tulkinnalta, niin sitten siirrymme lyhyempiin jaksoihin. n on investoinnin pitoaika jaksoissa. Jäännösarvo JA joka saadaan jakson n lopussa. Jäännösarvo tyypillisesti syntyy siitä, kun projektin lopuksi käytetyt koneet myydään. Jäännösarvo voi olla myös negatiivinen. netto

17 netto 16 Kuvana k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k n k n JA j netto H NNA = H + n j=1 k j (1 + i) j + JA (1 + i) n Suomeksi: NNA = NettoNykyArvo Englanniksi : NPV = Net Present Value

18 netto 17 Jos projektin NNA > 0e, niin sanomme, että projekti on kannattava käytetyllä laskentakorolla. Esimerkki 1. Tarkastellaan projektia, jonka perusinvestointi on H = e. Projekti tuottaa kaksi vuotta kestävän vakiokassavirran 1 000e/kk. Jäännösarvo on JA = 0e. Käytetään laskelmassa laskentakorkoa 10% (p.a.) NNA = H + n j=1 k j (1 + i) j ( /12 1) = e e (1.10 1/12 1) /12 = e e = e > 0e netto

19 netto 18 Excelin kaavat solu D2: = D1^(1/12) solu D3: = D2 1 solu D4: netto = B4 + NPV(D3 ; B5 : B28 )

20 netto 19 Esimerkki 1 jatkuu Laskentakorko 10% merkitsee nyt tuottovaatimusta. Kun tulkitsemme edellä saatua tulosta, vertaamme projektia nanssitalletukseen, joka antaa talletetulle pääomalle 10% koron (p.a.). Nykyarvolausekkeen NNA = H + n j=1 k j (1 + i) j = e e netto kassavirtaosa ekertoo miten suuren talletuksen joudumme tekemään, jos haluamme nostaa nanssitalletuksen korkoineen erinä (k 1, k 2, k 3,..., k 24 ).

21 netto 20 Esimerkki 1 jatkuu Voimme siis sanoa, että edellä kuvattu nanssitalletus tuottaa saman kassavirran kuin projekti. Ero on siinä, että projekti synnytti saman kassavirran pienemmällä alkupanoksella, joten se maksaa korkoa alkupanokselle paremmin kuin 10% korolla (p.a.). Jos NNA = 0, niin projektin kyky maksaa korkoa alkupanokselle on yhtäsuuri kuin laskentakorko. netto

22 21 Määritelmä: i sis on se laskentakorko, jolla netto on nolla. Jos projekti on normaali siinä mielessä, että alun negatiivisia nettoeriä seuraa lopun positiiviset nettoerät, niin i sis on olemassa ja hyvin määritelty. k 3 k 4 k 5 k 6 k n JA netto 0 k 1 k 2 j H Jos nettokassavirta vaihtaa suuntaa useammin kuin kerran (tyypillisesti lopussa on negatiivisia nettotuloksia), niin sisäistä a ei aina ole olemassa.

23 22 Jos on suurempi kuin tuottovaatimus, niin projekti on kannattava. Esimerkki 1. Seuraavassa taulukossa on kuvattu erään projektin ennakoitu kassavirta kuukausijaksotuksella. Onko projekti kannattava, kun vaadimme 15% (p.a.) kannattavuutta. A B 1 jakso erä netto Sisäinen ei ole helppo laskea. Siksi se yleensä lasketaan tietokoneella

24 23 A B 1 jakso erä Excel ohjelmalla annamme soluun kaavan =IRR(B2:B6) Solun arvoksi tulee netto Tämä on nyt kuukausi, jonka muutamme vuosikorkokannaksi tavalliseen tapaan. Siis i sis = = Tavallisesti sanotaan, että on 19.8%, joten projekti on kannattava.

25 24 Esimerkki 2. Tarkastellaan projektia, jonka perusinvestointi on H = e. Projekti synnyttää nettokassavirran k = 500e/kk. Kassavirta jatkuu niin pitkään, että voimme pitää sitä päättymättömänä. Aikaisemman perusteella netto on NNA = H + k i Sisäinen on siis se laskentakorko, jolle netto H + k i sis = 0 i sis = k H = 500e e =

26 25 Edellä saatu i sis = on kuukausijaksoon liittyvä. Vastaava vuosijakson on = Sisäinen on siis 10.47%. Usein lasku lasketaan käyttäen kassavirran vuosikertymää i sis = e e = 0.10 netto Tämän arvion mukaan on siis 10.00%.

27 26 (1) Netto NNA NNA = NA(tulovirta) NA(menovirta) Kun NNA > 0, niin projekti on kannattava käytetyllä laskentakorolla. Kun verrataan eri projekteja, NNA suosii suuria hankkeita. (2) Suhteellinen SNA SNA = NA(tulovirta) NA(menovirta) netto Kun SNA > 1, niin projekti on kannattava käytetyllä laskentakorolla. SNA ei suosi isoa. Jäännösarvo voidaan tulkita osaksi tulovirtaa tai osaksi menovirtaa.

28 27 (3) Sisäinen i sis i sis on se laskentakorko, jolla NNA = 0 netto Kun i sis on suurempi kuin tuottovaatimus, niin projekti on kannattava i sis ei suosi isoa. Sisäinen ei aina ole olemassa. Jos projekti on normaali investointi, niin on olemassa.

29 28 (4) Pääoman tuottoaste ROI Kaksi määritelmää: ROI I = ROI II = nettovuositulos keskimäärin sidottu pääoma 100% nettovuositulos alussa sidottu pääoma 100% Jos ROI on suurempi kuin tuottovaatimus, niin projekti on kannattava. Jos projekti käynnistää pitkän vakiotulovirran, niin netto ROI II i sis Käytännössä ROI II > i sis Helppo laskea ja paljon käytetty tilinpäätöksissä.

30 29 (5) Takaisinmaksuaika n ilmoittaa miten monta jaksoa nettokassavirran alusta tarvitaan perusinvestoinnin hoitamiseen. jos m on pienempi kuin projektin kesto, niin projekti on kannattava käytetyllä laskentakorolla Jos nettotulovirta on likimain vakio k, niin H = n j=1 k (1 + i) j = k i (1 (1 + i) n ) netto (1 + i) n = 1 ih k (1 + i) n = n = k k ih ln(k/(k ih)) ln(1 + i)

31 30 (6) Annuiteettiperiaate Jos projektin nettotulovirta on likimain vakio k, niin lasketaan tasaerä AN sille annuiteettilainalle jolla perusinvestointi saadaan rahoitettua ja lainan hoitoaika on projektin pitoaika. Jos AN < k, niin projekti on kannattava käytetyllä laskentakorolla. Jos nettokassavirta on vakio, niin AN < k ch < k netto H + k/c > 0 NNA > 0