Keskikaidesuunnitelma

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti Iisalmi, Lapinlahti

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti Tiehallinto Kuopio 2008

Valokuvat: Tomi Kärnä ja Olli Mäkelä Kopijyvä Kuopio 2008 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri Faksi 0204 22 5199 Sähköposti: savo-karjalan.tiepiiri@tiehallinto.fi Tiehallinto Savo-Karjalan tiepiiri Kirkkokatu 1 PL 1117 70101 Kuopio Puhelinvaihde 0204 2211

ESIPUHE Suunnitelma koskee valtatien 5 osuutta Taipale - Soinlahti, joka sisältää 1990-luvulla valmistuneen Iisalmen ohikulkutien sekä osuuden Lapinlahden kunnan rajalta Peltosalmelle ohikulkutien eteläpäähän. Suunnitelma liittyy valtakunnalliseen tavoitteeseen vähentää pääteiden kohtaamisonnettomuuksia keskikaiteiden avulla (ns. keskikaideohjelma). Suunnitelmassa esitetään perusratkaisu jatkuvan keskikaidetien rakentamiseksi tarkasteltavalle valtatieosuudelle. Suunnitelmassa määritetään loppuvaiheen tavoitetilanne sekä vaiheistus, jolla lopputilanteeseen edetään. Suunnitelmassa tarkastellaan hankkeen ja sen eri vaiheiden kustannuksia, toteutettavuutta, vaikutuksia liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen sekä vaikutuksia maankäyttöön ja ympäristöön. Tavoitteena on, että tämän esisuunnitelman perusteella voidaan tehdä päätös tiejaksolla käytettävästä perusratkaisusta. Suunnitelma on pohjana tarkemmille tiesuunnitelmille. Tavoitteena on myös saada käsitys keskikaiteen soveltuvuudesta ja tehokkuudesta tässä kohteessa verrattuna muihin keskikaidehankkeisiin ja sitä kautta saada perustelut hankkeen tärkeydelle ja ajoitukselle. Suunnittelua ohjanneen hankeryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Kyllikki Komulainen Savo-Karjalan tiepiiristä, Jyrki Könttä, Sari Niemi ja Juhani Räisänen Iisalmen kaupungista ja Jyrki Tarvainen Pöyry CM Oy:stä. Työn kuluessa hankeryhmä on pitänyt kolme kokousta. Konsulttina toimineessa Destia Oy:n Konsulttipalveluissa suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet Olli Mäkelä, Taina Cederqvist, Tomi Kärnä, Suvi Nenonen, Marko Savolainen ja Jussi Sipilä. Suunnitelmasta on pidetty yleisöesittely Kauppis-Heikin koululla Peltosalmella syyskuussa 2008. Taipaleen osuudesta on kyläläisten ja keskeisten maanomistajien kanssa pidetty yhteinen suunnittelukokous ja maastokäynti elokuussa 2008. Kuopio marraskuussa 2008 Tiehallinto Savo-Karjalan tiepiiri

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti SISÄLTÖ 5 Sisältö ESIPUHE 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 7 2 LÄHTÖKOHDAT 8 2.1 Suunnittelualue 8 2.2 Maankäyttö ja ympäristö 9 2.3 Maisema ja ympäristö 13 2.4 Tiejakson kehittämishistoria 20 2.5 Nykyinen tieverkko 20 2.6 Liikennemäärä ja liikenne-ennuste 23 2.7 Liikenneturvallisuus 25 2.8 Kevyt liikenne 27 2.9 Joukkoliikenne 28 2.10 Suuret erikoiskuljetukset 29 2.11 Varareitit ja häiriötilanteiden hallinta 32 2.12 Rautatie 34 3 HANKKEEN JA SUUNNITELMAN TAVOITTEET 37 4 TOIMENPIDE-ESITYKSET 39 4.1 Toimenpiteet 1. toteuttamisvaiheessa 39 4.2 Toimenpiteet 2. toteuttamisvaiheessa 43 4.3 Rakentamiskustannukset 49 4.4 Toteuttamisohjelma 50 5 VAIKUTUKSET 52 5.1 Liikenteellinen toimivuus 52 5.2 Liikenneturvallisuus 53 5.3 Vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön 54 6 SUUNNITELMAN KÄSITTELY JA JATKOTOIMENPITEET 56 LÄHDELUETTELO LIITTEET

6 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti TAUSTA JA TAVOITTEET 7 1 TAUSTA JA TAVOITTEET Pääteiden kohtaamisonnettomuuksia pyritään vähentämään keskikaiteilla Liikenneonnettomuuksissa kuolee Suomessa vuosittain 350-400 henkeä. Näistä 70-80 henkeä saa surmansa pääteiden kohtaamisonnettomuuksissa, mikä on maanteiden suurin turvallisuusongelma. Valtakunnalliseen liikenneturvallisuussuunnitelman 2006-2010 pohjalta tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan pääteiden kehittämistä on jatkettava erityisesti vilkkaiden kaksikaistaisten teiden kohtaamisonnettomuuksien vähentämiseksi. Yksiajorataisten pääteiden turvallisuutta voidaan parantaa keskikaiteilla tekemällä niistä jatkuvia ohituskaistateitä (2+1 -keskikaidetie) tai rakentamalla niille säännöllisin välein keskikaiteellisia ohituskaistoja. Vilkkailla osuuksilla voivat tulla kysymykseen myös nelikaistaiset tiet (2+2 -keskikaidetie). Myös keskikaiteellista ns. 1+1 -ratkaisua voidaan käyttää ohituskaistojen välissä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta Tiehallinto on laatinut valtakunnallisen pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentämisohjelman vuosille 2007-2011 (ns. keskikaideohjelma). Ohjelman tavoitteena on varustaa nykyisiä ohituskaistoja keskikaiteilla ja rakentaa uusia keskikaiteellisia ohituskaistoja koko maassa noin 500-600 kilometrin matkalle. Tiehallinnon keskikaideohjelmaa varten Savo-Karjalan tiepiirissä on määritelty toistakymmentä pääteiden tiejaksoa, jotka voivat tulla kysymykseen keskikaidekohteina. Tavoitteena on löytää sellaisia kohteita, jotka voidaan suhteellisen pienillä kustannuksilla muuttaa keskikaideteiksi ja joissa keskikaiteella saatava onnettomuuksien vähenemä on mahdollisimman suuri. Suunnittelutyön tavoitteet Tavoitteena on esittää perusratkaisu jatkuvan keskikaidetien rakentamiseksi valtatielle 5 välille Taipale - Soinlahti. Suunnitelmassa määritetään loppuvaiheen tavoitetilanne sekä vaiheistus, jolla lopputilanteeseen edetään. Suunnitelmassa tarkastellaan hankkeen ja sen eri vaiheiden kustannuksia, toteutettavuutta, vaikutuksia liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen sekä vaikutuksia maankäyttöön ja ympäristöön. Tavoitteena on, että tämän esisuunnitelman perusteella voidaan tehdä päätös tiejaksolla käytettävästä perusratkaisusta. Tavoitteena on myös saada käsitys keskikaiteen soveltuvuudesta ja tehokkuudesta tässä kohteessa verrattuna muihin keskikaidehankkeisiin ja sitä kautta saada perustelut hankkeen tärkeydelle ja ajoitukselle. Toimenpideselvityksessä ratkaisut suunnitellaan sillä tarkkuudella, että sen pohjalta voidaan käynnistää tiesuunnitelmien laatiminen.

8 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue (kuva 2-1) käsittää valtatien 5 alkaen Taipaleen kylän eteläosasta ja päättyen Soinlahden liittymään (maantiet 5901 ja 16231). Pääosa tiejaksosta on Iisalmen kaupungin alueella, mutta Taipaleen kylän eteläosa on Lapinlahden kuntaa. Tieosuuden pituus on 20 km, josta 5 km on kaksiajorataista osuutta Peltosalmelta Paloisvuoreen. Kuva 2-1. Suunnittelukohteen sijainti valtatiellä 5 välillä Taipale - Soinlahti.

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT 9 Koska keskikaiteen toteuttaminen vaikuttaa tie- ja liikennejärjestelyihin laajemmalti koko valtatiekäytävässä, suunnittelussa tarkastellaan myös valtatien suuntaisia rinnakkaisteitä ja tieverkkoa laajemminkin. 2.2 Maankäyttö ja ympäristö Maankäyttö Suunnittelualueen maankäyttö on esitetty kuvassa 2-2. Valtatie 5 kiertää pääosin tiiviimmin asutut alueet. Runsaampaa tienvarsiasutusta on Taipaleessa, Ohenmäessä, Kilpivirran - Tervakankaan alueella ja Soinlahdessa. Alakoulut Peltosalmella, Soinlahdessa ja keskustassa ovat kauempana valtatiestä 5. Valtatien 5 lähipiirissä ovat Peltosalmen, Marjahaan ja Soinlahden teollisuusalueet, mutta yhteydet näille on järjestetty muiden teiden kautta. Parkatin teollisuusalue on merkittävä erikoiskuljetusten kohde. Suoraan valtatien 5 varassa ovat betonitehdas Ohenmäessä ja kotilihamyymälä Taipaleessa. Muita valtatien 5 lähistöllä olevia kohteita ovat: - Marjahaan liikenneasema, jonne valtatieltä kuljetaan Ahmon eritasoliittymän kautta. - Paloisvuoren ulkoilu- ja virkistysalue, jossa on runsas ympärivuotinen ulkoilureitistö. Kulkuyhteys Paloisvuorelle on lännestä Lippuniemen kautta, mutta osa ulkoilu-, latu- ja moottorikelkkareiteistä kulkee valtatien alitse ja on tarpeen ottaa huomioon suunnittelussa. - Peltomäen jätekeskus, jonne tieyhteys on Sonkajärventieltä (kantatie 87). Ulkoilu- ja moottorikelkkareitit Keskikaiteiden suunnittelussa on tarpeen ottaa huomioon valtatien poikki kulkevat ulkoilu- ja moottorikelkkareitit niin tasoylitysten järjestämisen kuin alikulkujen jatkamistarpeen osalta. Paloisvuoren alueella valtatiellä 5 on kaksi ulkoilu- ja moottorikelkkareittien alikulkua (kuva 2-2): - Valtatien kaksiajorataisella osuudella on Nouvanlahdentien alikulku, josta kulkevat latu-, ulkoilu- ja moottorikelkkareitit. - Paloisvuoren kohdalla latu- ja moottorikelkkareitin alikulku, jota on tarpeen jatkaa, mikäli tietä on keskikaiteen vuoksi tarpeen leventää. Muilta osin ei valtatien 5 poikki kulje virallisia ulkoilu- tai moottorikelkkareittejä. Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa on esitetty viheryhteystarve/kehitettävä ulkoilureittiyhteys Poskimäen pohjoispäästä valtatien länsipuolta Paloisvuoren eteläpäähän ja siitä edelleen valtatien itäpuolelta Ahmon kylään. Valtatien alitus on järjestettävissä Paloisvuoren kohdalla olevien alikulkujen kautta.

10 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT 11 Kaavatilanne Suunnittelualueella on voimassa Ylä-Savon seudun maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 9.4.2003 (ote kuvassa 2-3). Suunnitteluosuudella valtatielle 5 kaavassa on varaus nykyiselle paikalleen. Varauksia uusille eritasoliittymille ei ole. Kaavavaraukset eivät rajoita keskikaidetien suunnittelua. Kuva 2-3. Ote Ylä-Savon seudun maakuntakaavasta.

12 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT Osayleiskaavat Vuonna 2007 valmistunut Iisalmen keskustaseudun osayleiskaava (kaavakartta liitteenä 1) kattaa koko suunnittelualueen. Kaavassa esitetään alueen maankäytön kehittämisen päälinjaukset vuoteen 2020 asti. Kaava on luonteeltaan strateginen ja yleispiirteinen eikä ohjaa suoraan rakentamista. Kaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yksityiskohtaisempia osayleiskaavoja tai asemakaavoja. Kaavassa valtatielle 5 on varaus nykyiselle paikalleen. Kaavassa on merkinnät nykyisille eritasoliittymille, mutta muuten valtatien liittymiin tai muihin järjestelyihin ei oteta kantaa. Kaava ei rajoita keskikaidejärjestelyjen suunnittelua. Valtatie 5 sisältyy tai rajautuu joihinkin aikaisemmin laadittuihin tarkempiin osayleiskaavoihin, jotka eivät rajoita keskikaidejärjestelyjen suunnittelua. Asemakaavat Valtatie 5 sisältyy tai rajautuu joiltain osin asemakaavoihin (kuva 2-4). Ahmon ja Peltosalmen asemakaava-alueilla valtatie on kaksiajoratainen eikä keskikaidehanke aiheuta muutoksia. Muiltakaan osin eivät asemakaavat rajoita keskikaidejärjestelyjen suunnittelua. Kuva 2-4. Iisalmen asemakaava-alueet.

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT 13 2.3 Maisema ja ympäristö Ympäristön nykytilaa on esitetty kuvassa 2-5. Maisema Suunnittelualue kuuluu maisemapiirteiltään Pohjois-Savon järviseudun maisemamaakuntaan. Pohjois-Savon järviseutu on Itäisen Järvi-Suomen jyrkkäpiirteisintä aluetta. Sekä kallioperässä että pinnan muodoissa alkaa olla piirteitä Vaara-Karjalasta ja sen jyrkistä kalliokohoumista. Maa- ja kallioperälle tyypilliset ruhjelaaksot sekä harju- ja reunamuodostumat antavat alueelle omaleimaisen ilmeen. Metsiä on runsaasti ja ne ovat pääasiassa kuusivaltaisia mustikkatyypin kangasmetsää, mäkisemmillä alueilla mäntyvaltaista puolukka- tai kanervatyypin metsää. Metsämaisemaan tuovat vaihtelua laajat viljavat hieta-savimaat, joita luonnehtii elinvoimainen viljelysmaisema. Suunnittelualueen tiejakso kulkee eteläosaltaan maisemiltaan vaihtelevissa viljely-, harju- ja järvimaisemissa. Näkymiä avautuu tien molemmin puolin niin Nerkoonjärven kuin Kirmanjärven viljelymaisemille sekä Ohenmäen harjualueelle. Ohenmäen pohjoispuolen maisemia hallitsevat Peltosalmen viljelymaisemat (Koivikon ja Kallion tilojen viljelymaisemat) ja Ahmonjärven lintuvesi viljelyaukeiden pohjoispuolella. Iso-Ahmonjärven pohjoispuolella suunnittelualueen tiejakson maisemia hallitsevat Kilpivirralta avautuvat maisemat Kilpijärvelle ja Paloisjärvelle. Kilpivirran alue on yksi tiejakson maisemallisia kohokohtia. Paikallisesti arvokas maisema, Paloisvuoren kallioinen mäkialue, kohoaa Kilpivirran lounaispuolella. Tervakankaalta Soinlahteen tiejakso kulkee topografialtaan kumpuilevassa metsämaastossa, jota luonnehtivat kapeat, luode-kaakko suuntaiset suojuotit. Tiejakson maisemallisen kohokohdan muodostaa Poskimäen kallioinen mäkialue Poskimäen eritasoliittymän lounaispuolella. Suunnittelualueen korkokuva on luode-kaakko -suuntainen, johtuen samansuuntaisista mannerjään voimakkaasti kuluttamista murtumalinjoista ja näihin syntyneistä järvistä sekä samansuuntaisista moreeniselänteistä. Koko Pohjois-Savon mittavin harjujakso kulkee Tuusniemeltä luoteeseen ja haarautuu Siilinjärvellä luoteeseen sekä pohjoiseen. Valtatie 5 tukeutuu alueen maisemarakenteeseen ja noudattelee harjujaksoa Iisalmen tienoilla. Valtatie 5 kulkee suunnittelualueen eteläosassa topografialtaan pääasiassa pienipiirteisessä viljely- ja harjumaisemien luonnehtimassa maastossa, mikä ei aiheuta rajoituksia keskikaideratkaisujen edellyttämälle valtatien muutaman metrin leventämiselle. Vaihteleva viljelymaisema peltoaukeineen ja metsäsaarekkeineen tulee ottaa huomioon rinnakkaistiejärjestelyjä suunniteltaessa valtatien ja rautatien välimaastoon. Suunnittelun lähtökohtana on tiejärjestelyiden sovittaminen maastoon alueen maisemarakennetta rikkomatta. Peltosalmen ja Marjahaan välisellä alueella valtatie on jo kaksiajoratainen eikä tielle ole tarpeen suunnitella muutoksia.

14 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT 15 Kilpivirran maisemat muodostavat suunnittelualueen maisemallisen kohokohdan. Mahdollinen sillan leventäminen ei vaikuta sillalta avautuvaan näkymään Paloisjärvelle ja Kilpijärvelle. Kilpivirran pohjoispuolelta Soinlahteen ulottuvan tiejakson maisemalliset piirteet eivät rajoita keskikaidehankkeen suunnittelua. Kulttuuriympäristö Suunnittelualueella on useita kiinteitä muinaisjäännöksiä, joista valtaosa sijoittuu suunnittelualueen eteläosaan Peltosalmen ja Taipaleen väliselle alueelle. Nämä kohteet ovat pääasiassa esihistoriallisia asuinpaikkoja ja asumuspainanteita. Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain perusteella rauhoitettuja ja niiden säilymistä uhkaavat toimenpiteet on kielletty. Suunnittelualueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset jäävät kuitenkin sen verran syrjään valtatiestä, ettei niillä ole vaikutusta keskikaidehankkeen toteutumiseen. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia rakennettuja ympäristöjä. Alueella sijaitsevat Ylä-Savon seudun maakuntakaavassa esitetyistä rakennussuojelukohteista (SR) Koivikko ja Kallio, jotka kuuluvat Peltosalmen arvokkaaseen maisema-alueeseen. Iisalmen kaupungin keskustaseudun yleiskaavatyössä kulttuuriympäristöjen arvottamista varten perustettu työryhmä teki esityksen kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan suurista maisema-alueista, rakennetuista ympäristöistä ja rakennuksista. Suunnittelualueella kulttuurihistoriallisesti arvokkaita maisemaalueita ovat Koivikon ja Kallion tilojen viljelymaisemien lisäksi Kirmanjärven viljelymaisema. Kievarin tilan rakennukset suunnittelualueen eteläpäässä aivan valtatien varressa edustavat arvokasta rakennettua ympäristöä. Kirmanjärven viljelymaisema tulee ottaa suunnittelussa huomioon, kun Taipaleen alueella suunnitellaan rinnakkaistie- ja alikulkujärjestelyjä. Ratkaisut on tarpeen sovittaa yhteen perinteisen maatalousympäristön kanssa. Peltosalmen ja Marjahaan välisellä alueella valtatie on jo kaksiajoratainen eikä keskikaidehanke aiheita muutoksia Peltosalmen arvokkaaseen maisema-alueeseen tai Koivikon ja Kallion tiloihin viljelymaisemineen. Maisemagalleria on vuonna 2000 toteutettu ympäristötaideprojekti valtatiellä 5. Maisemagalleria koostuu taideteoksista ja useista valaisukohteista. Suunnitteluosuudella on yksi kokonaisuuteen kuuluva kohde Poskimäen eritasoliittymässä, Valtatientorni. Luonnonympäristö Suojelualueet ja -kohteet Suunnittelualueella ei ole suojeluohjelmiin eikä Natura 2000 -suojelualueverkostoon kuuluvia kohteita tai muita suojelukohteita. Ylä-Savon seudun maakuntakaavan suojeltavaksi tarkoitettuja luonnonsuojelukohteita ovat linnustollisesti merkittävät Pikku- ja Iso-Ahmonjärvi. Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa Iso-Ahmonjärven pohjoisosa on osoitettu alueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja.

16 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT Peltosalmen ja Marjahaan välisellä alueella valtatie on jo kaksiajoratainen eikä keskikaidehanke aiheita muutoksia tälle osuudelle. Kasvillisuus Suunnittelualue kuuluu eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen pohjoisrajan tuntumaan, Järvi-Suomen kasvimaantieteelliseen alueeseen. Tiejakson metsämaat ovat pääosin tuoretta kuusivaltaista mustikkatyypin kangasmetsää, topografialtaan korkeimmilla mailla mäntyvaltaisia puolukkatyypin kangasmaita. Suunnittelualueen metsät ovat pääasiassa metsätalouskäytössä. Suunnittelualueella ei ole tiedossa kasvillisuuden kannalta arvokkaita kohteita tai alueita. Eläimistö Kosteikkolintujen kannalta merkittävimpiä kohteita ovat Pikku- ja Iso-Ahmonjärvi, jotka on maakuntakaavassa osoitettu luonnonsuojelukohteiksi. Ahmonjärvet toimivat niin muutonaikaisina levähdysalueina kuin pesimäpaikkoina. Ahmon kohdalla valtatie 5 on jo kaksiajoratainen eikä keskikaidehanke koske tätä osuutta, joten tällä ei ole vaikutusta keskikaidehankkeeseen. Saukoista (luontodirektiivin liitteen IV-laji) on tehty havaintoja Kilpivirrassa (Iisalmen keskusta-alueen osayleiskaava). Iisalmessa on kohtalaisen runsas liito-oravakanta, joka on osittain levittäytynyt asutusympäristöönkin. Liito-oravahavaintoja on tehty muun muassa Kirmanjärven tuntumassa sekä Paloisvuorella ja siihen liittyvällä laajemmalla metsäalueella. Koska keskikaidehankkeessa on kysymys nykyisen valtatien leventämisestä korkeintaan muutamalla metrillä sekä pienipiirteisistä rinnakkaistiejärjestelyistä, ei hankkeella vaaranneta alueelta havaittujen liito-oravien elinympäristöjä. Pohjavedet Välillä Taipale - Peltosalmi valtatie 5 kulkee Peltosalmen - Ohenmäen pohjavesialueella (0814002). Pohjavesialue on I-luokan pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 8,37 km 2, josta pohjaveden muodostumisalueen pintaala on 6,20 km 2. Alueen arvioitu antoisuus on 5 000 m 3 /vrk. Pohjavesialueella sijaitsevat Peltosalmen, Kyllikinrannan ja Ohenmäen pohjavedenottamot. Kirmanjärvestä pumpataan vettä tekopohjavedeksi Ohenmäessä entisen varikkoalueen pohjoispäässä sijaitsevaan imeytysaltaaseen. Vedet käsitellään Kyllikinrannan vedenkäsittelylaitoksessa (Remes ja Valta 2007). Valtatielle 5 on toteutettu pohjavesisuojaukset koko pohjavesialueen osuudelle (kuva 2-6). Luiskien ja välikaistojen suojauksena on käytetty silttiä, jonka paksuus on vaativassa suojauksessa 70 cm ja perussuojauksessa 50 cm. Suojaverhouksena on koko matkalla 10 cm ruokamultaa. Pintavesiä ei johdeta suoraan Kirmanjärveen vaan Taipaleen notkossa sijaitsevan öljynerotusaltaan kautta.

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT 17 Kuva 2-6. Peltosalmen - Ohenmäen pohjavesialue, pohjavesisuojaukset ja vedenottamot (Lähde: Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Peltosalmi - Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki - Humppi. Kuopio 2007.)

18 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT Tiepiiri on laatinut alueelta ns. pohjavesikortit (Pohjaveden suojaus valtatiellä 5 välillä Nerkoo - Ohenmäki ja Pohjaveden suojaus valtatiellä 5 Peltosalmen kohdalla), joissa on pohjavesisuojauksen perustiedot ja rakenne, tien kunnossapitoa koskevia ohjeita sekä pohjavesisuojausten seurantaa ja kuntokartoitusta koskevia tietoja. Keskikaiteen vaatima tien leventäminen edellyttää pohjavesisuojauksen uusimista. Myös pohjavesialueelle tehtävissä yksityistie- ja rinnakkaistiejärjestelyissä on mahdollisesti tehtävä luiskasuojaukset, joskin tien päällystäminen on yleensä riittävää. Suunnittelun lähtökohdat: Mikäli päätietä levennetään tai tierakennetta muutetaan, pohjavesisuojaukset on uusittava. Yksityistie- ja rinnakkaistiejärjestelyjen osalta pohjavesisuojaustarpeet selvitetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Melu Valtioneuvoston päätöksen mukainen päivämelutason enimmäisarvo asumiseen käytettävillä alueilla on 55 dba. Yömelutason enimmäisarvo on nykyisillä asuinalueilla 50 dba ja uusilla asuinalueilla 45 dba. Iisalmen kaupungin kokonaismelutilannetta on selvitetty tie- ja raideliikenteen sekä teollisuusmelun osalta Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy toimesta vuonna 2002. Selvityksessä on käytetty hyväksi aiemmin Iisalmessa tehtyjä melututkimuksia sekä laskettu melun laskentamalleilla tie- ja raideliikenteen sekä teollisuusmelun kokonaisvaikutusta. Päivämelutason 55 dba ylittävät alueet on esitetty kuvassa 2-7. Läpikulkuliikenteen siirtyminen ohikulkutielle 1990-luvun puolivälissä on vähentänyt merkittävästi liikenteen meluhaittoja keskustassa. Ohikulkutielle on tehty useita meluvalleja mm. Peltosalmen, Ahmon, Kilpivirran ja Tervakankaan alueelle. Tiepiiri on selvittänyt melunongelmia ja niiden torjuntaa vuosina 1992 ja 2000. Näissä selvityksissä sekä Taipaleen että Ohenmäen kohdat valtatiellä 5 on todettu ongelmakohteiksi. Taipaleessa yli 55 dba:n melualueella asuu noin 70 henkeä, joista yli 65 dba:n melualueella noin 20 henkeä. Meluntorjuntaa koskevassa selvityksessä (Savo-Karjalan tiepiirin meluntorjuntakohteet ja niiden toteutus v. 2000) todetaan, että kohteessa häiriintyvät rakennukset ovat yleensä yksittäisiä. Mahdollisten rakennusryhmien kohdalla yksityistie ja/tai kevyen liikenteen väylä ja piha-alueet estävät tilaa vievän meluvallin rakentamisen. Selvityksessä ei esitetä melusuojausten rakentamista. Tien länsipuolisten rakennusten osalta tilannetta pahentaa se, että ne ovat myös rautatien melualueella.

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT Kuva 2-7. 19 Melualueet, joilla päivämelutaso ylittää 55 dba. (Lähde: Iisalmen kaupungin meluselvitys 2002.)

20 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT Ohenmäessä yli 55 dba:n melualueella asuu noin 40 henkeä, joista yli 65 dba:n melualueella noin 10 henkeä. Meluntorjuntaa koskevassa selvityksessä todetaan, että suojattavat talot ovat harvassa eikä melusuojausta esitetä huonon hyöty-kustannussuhteen vuoksi. Keskikaiteen rakentaminen ja siihen liittyvä tien vähäinen leventäminen eivät olennaisesti muuta melutilannetta. Lisäkaistojen rakentamista tulisi kuitenkin pyrkiä välttämään tiheän tienvarsiasutuksen kohdissa. Suunnittelun lähtökohdat: Keskikaidehankkeen suunnittelussa, lähinnä lisäkaistojen sijoittamisessa otetaan huomioon tieliikennemelun ongelmakohteet Taipaleessa ja Ohenmäessä. Hankkeen yhteydessä ei kuitenkaan suunnitella erityisiä melusuojaustoimenpiteitä. 2.4 Tiejakson kehittämishistoria Välillä Taipale - Peltosalmi valtatie 5 on rakennettu nykyiselle paikalleen 1950 ja 1960 -luvuilla. Välillä Taipale - Ohenmäki tietä on parannettu ja levennetty 1997 valmistuneessa hankkeessa, jolloin välille on myös rakennettu ohituskaista pohjoissuuntaan. Iisalmen ohikulkutie välille Peltosalmi - Soinlahti on rakennettu vuosina 1993-97. Tie on tehty lähes koko osuudelta uuteen paikkaan. Välillä Peltosalmi - Ahmo on kaksiajoratainen keskikaiteellinen osuus. Ohikulkutiellä on neljä eritasoliittymää eikä lainkaan tasoliittymiä. Yksiajorataisella osuudella on yksi ohituskaista Soinlahdesta etelään. 2.5 Nykyinen tieverkko Valtatie 5 on valtakunnallisesti tärkeä itäisen Suomen pääväylä ja kuuluu keskeiseen päätieverkkoon. Se kuuluu myös osana yleiseurooppalaiseen TEN-liikenneverkkoon. Suunnittelujakson valtatie 5 välillä Taipale - Soinlahti pituus on noin 20 km. Etelässä suunnittelualue alkaa Taipaleen liittymästä (mt 16235) ja päättyy pohjoisessa Soinlahden liittymään (mt 5901 ja mt 16231). Tien poikkileikkaus vaihtelee seuraavasti: - välillä Taipale - Ohenmäki 9,5/7,5 m (tien leveys / ajoradan leveys) - ohituskaistan kohta 13/11 m - välillä Ohenmäki - Peltosalmi 12,5/7,5 m - välillä Peltosalmi - Ahmo kaksiajotainen osuus - välillä Ahmo - Poskimäki 12,5/7,5 m - välillä Peltomäki - Soinlahti 10,5/7,5 m Nopeusrajoitus on 100 km/h lukuun ottamatta Soinlahden liittymää, jossa on 80 km/h -rajoitus. Koko tiejaksolla on yhtenäinen tievalaistus.

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT 21 Liittymät Suunnittelujaksolla on neljä eritasoliittymää: - Peltosalmen eritasoliittymä (Pielavedentie mt 563 ja Honkakoskentie mt 5824) - Ahmon eritasoliittymä (Iisalmen eteläinen sisääntulo ja Sahintie mt 16232) - Tervakankaan eritasoliittymä (Tervakankaantie mt 16222) - Poskimäen eritasoliittymä (Sonkajärventie vt 27 ja kt 87). Maantieliittymiä on kolme: - Taipaleen liittymä (Keskimmäisen mt 16235) tiejakson eteläpäässä; liittymässä on väistötila

22 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT - Ohenmäen liittymä (mt 16218 Ulmalantie); liittymässä on tiemaalauksin merkitty vasemmallekääntymiskaista - Soinlahden liittymä (mt 5901 ja mt 16231) tiejakson pohjoispäässä; liittymässä on vasemmalle kääntymiskaistat korotetuilla saarekkeilla. Yksityistieliittymiä on tiejakson eteläpäässä Taipaleen - Ohenmäen välillä yhteensä 14 kpl (3,7 liittymää/km). Liittymiä on järjestelty ja koottu etenkin valtatien itäpuolisen kevyen liikenteen varaan. Välillä Ohenmäki - Soinlahti ei ole lainkaan yksityistieliittymiä. Kevyen liikenteen järjestelyt Valtatien varrella on ajoradasta erillinen kevyen liikenteen väylä välillä Taipale - Ohenmäki. Lisäksi Kilpivirran kohdalla kevyen liikenteen väylä kulkee jonkin matkaa valtatien varrella. Kuva 2-9. Välillä Taipale - Ohenmäki valtatien itäpuolinen kevyen liikenteen väylä toimii samalla yhteytenä Kirmanjärven rannalla oleville kiinteistöille. Väylä on tähän tarkoitukseen kapeahko (leveys 3 m) ja hitaan liikenteen siirtäminen pois päätieltä edellyttäisi väylän leventämistä. Väylä on rullaluistelijoiden ja -hiihtäjien suosima liikuntapaikka. Muilta osin kevyt liikenne on ohjattu valtatien suuntaiselle rinnakkaistieverkolle. Etelä - pohjoissuuntainen kevyen liikenteen pääyhteys Ohenmäestä Soinlahteen kulkee keskustan kautta. Kevyt liikenne on kielletty valtatiellä 5 välillä Ohenmäki - Soinlahti.

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT 23 Sillat Tiejaksolla on eritasoliittymiin liittyvien siltojen lisäksi risteyssiltoja, vesistösiltoja ja alikulkukäytäviä. Risteyssiltoja ovat Konilan risteyssilta, Nouvanlahden risteyssilta ja Ruokolammen risteyssilta. Vesistösiltoja ovat Kirmanjoen silta Taipaleessa, Iso-Ahmon silta Peltosalmessa ja Kilpivirran silta Tervakankaan eteläpuolella. Alikulkukäytäviä ovat Ohenmäen, Ulmalan, Peltosalmen, Koivikon, Paloisvuoren, Uotilanniemen, Kuusiniemen ja Tervamäen alikulkukäytävät. Kuva 2-10. Kilpivirran ylittävä 130 metrin pituinen silta on tiejakson suurin vesistösilta. Palvelualueet Tiejaksolla on yksi pysäköintialue Taipaleen pohjoispuolella. Ahmon eritasoliittymän tuntumassa on runsaasti käytetty liikenteen palveluasema. 2.6 Liikennemäärä ja liikenne-ennuste Suunnittelujaksolla valtatien 5 liikennemäärä vaihtelee väillä 3 300-7 400 autoa/vrk. Liikennemäärä on välillä Taipale - Peltosalmi 6 800 autoa/vrk, välillä Peltosalmi - Ahmo 7 400 autoa/vrk, välillä Ahmo - Poskimäki 6 000 autoa/vrk ja välillä Poskimäki - Soinlahti selvästi muuta osuutta alhaisempi 3 300 autoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on noin 11 %. 2000-luvulla liikenne Iisalmen ohikulkutiellä on kasvanut yli 4 % vuodessa. Liikenne-ennuste on laadittu Tiehallinnossa v. 2007 tarkistetun yleisennusteen pohjalta. (Tieliikenne-ennuste 2007-2040, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut). Liikenteen ennustetaan kasvavan vuodesta 2007 vuoteen 2020 14 %, vuoteen 2030 22 % ja vuoteen 2040 24 %. Ennusteen mukaan liikenne kasvaa valtatiellä vuoteen 2040 mennessä 22 % (kuva 2-11).

24 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT 25 2.7 Liikenneturvallisuus Välillä Taipale - Soinlahti on vuosina 1998-2007 tapahtunut yhteensä 79 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Niistä yksiajorataisilla osuuksilla Iisalmen etelä- ja pohjoispuolella on tapahtunut 51 ja kaksiajorataisella Peltosalmi - Kilpivirta osuudella 28 onnettomuutta. Onnettomuuksista 22 on ollut henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia (heva), joista kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on ollut 5 (kuvat 2-12 ja 2-13). Liikenneonnettomuudet vt 5 Taipale - Soinlahti (1-ajorataiset osuudet 15,7 km) Yksittäisonnettomuus 2 3 15 Kääntymisonnettomuus Ohitusonnettomuus 1 2 2 4 Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Omaisuusvahinko Risteämisonnettomuus 1 1 Kohtaamisonnettomuus 3 3 4 Peräänajo-onnettomuus Kevyen liikenteen onnettomuus 2 1 Eläinonnettomuus 6 Muu onnettomuus 1 0 5 10 15 20 25 Liikenneonnettomuudet vt 5 Peltosalmi - Paloisvuori (2-ajoratainen osuus 4,8 km) Yksittäisonnettomuus Kääntymisonnettomuus Ohitusonnettomuus Risteämisonnettomuus Kohtaamisonnettomuus Peräänajo-onnettomuus 3 12 3 2 2 Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Omaisuusvahinko Kevyen liikenteen onnettomuus 1 Eläinonnettomuus 4 Muu onnettomuus 1 0 5 10 15 20 25 Kuva 2-12. Poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet valtatie 5 Taipale - Soinlahti vuosina 1998-2007. Yksiajorataiset osuudet on eroteltu kaksi ajorataisesta osuudesta. Onnettomuuksista lähes puolet (35/79) on ollut yksittäisonnettomuuksia. Kohtaamisonnettomuudet (10/79) ovat eläinonnettomuuksien (10/79) rinnalla toiseksi pahin onnettomuustyyppi.

26 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT 27 Kohtaamisonnettomuudet ovat kaikki tapahtuneet yksiajorataisella osuudella. Kohtaamisonnettomuudet ovat keskimääräistä vakavampia. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kolme viidestä on ollut kohtaamisonnettomuuksia ja henkilövahinko-onnettomuuksista neljännes on ollut kohtaamisonnettomuuksia. Keskikaide olisi todennäköisesti estänyt kahdeksan kymmenestä kohtaamisonnettomuudesta. Kolme kohtaamisonnettomuutta tapahtui ohitustilanteissa, joista kahdessa ohittaja käytti vastaan tulevien ohituskaistaa. Kahdessa tapauksessa huono ajokeli ja yhdessä tapauksessa kuljettajan päihtymys vaikuttivat merkittävästi ajoneuvon ajautumiseen väärälle kaistalle. Onnettomuustarkastelun perusteella näyttää siltä, että keskikaiteella voidaan huomattavasti vähentää varsinkin vakavia onnettomuuksia tiejaksolla. 2.8 Kevyt liikenne Kevyelle liikenteelle on koko suunnittelujaksolla joko ajoradasta erillinen kevyen liikenteen väylä tai kevyen liikenteen reitit kulkevat rinnakkaistiestöä pitkin. Valtatien 5 välillä Ohenmäki - Soinlahti kevyt liikenne on kielletty (kuva 2-14). Kuva 2-14. Välillä Ohenmäki - Soinlahti on kevyen liikenteen reitti kulkee Iisalmen keskustan läpi rinnakkaisteitä pitkin ja valtatiellä 5 kevyt liikenne on kielletty. Suunnittelun lähtökohdat: Kevyt liikenne kielletään valtatien 5 ajoradalla. Nykyiset kevyen liikenteen järjestelyt säilytetään ja tarvittaessa niitä laajennetaan.

28 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT 2.9 Joukkoliikenne Linja-autoreitit ja -pysäkit valtatiellä 5 on esitetty kuvassa 2-15. Kuva 2-15. Linja-autoreitit ja pysäkit valtatiellä 5. Valtatien 5 suuntainen vakiovuoroliikenne kulkee Iisalmen keskustan kautta siten, että etelästä tultaessa reitti erkanee valtatieltä 5 Ohenmäessä ja palaa pohjoissuunnassa valtatielle 5 Soinlahden liittymässä. Pikavuorot kulkevat samaa reittiä sillä poikkeuksella, että etelästä tultaessa pikavuorot ajavat valtatietä 5 Peltosalmen eritasoliittymään saakka, jossa reitti siirtyy rinnakkaistielle. Sonkajärven suunnan reitti kulkee keskustasta Kilpivirrantien ja Ratakadun kautta Sonkajärventielle (vt 27 - kt 87) ja ylittää valtatien 5 Poskimäen eritasoliittymässä. Paikallisliikennereitit eivät miltään osin kulje valtatiellä 5. Valtatien 5 suunnitteluosuudella on yhdeksän pysäkkiparia. Välillä Peltosalmi - Soinlahti valtatiellä ei ole lainkaan vuoroliikennettä, joten tällä välillä eri-

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT 29 tasoliittymien yhteydessä olevat pysäkit ovat nykyisellään pelkästään tilausajoliikenteen käytössä. Pikavuoropysäkkejä on Taipaleen liittymässä, Ohenmäen liittymässä ja Soinlahden liittymässä. Keskikaideratkaisujen suunnittelussa keskeistä on pysäkkien sijainti suhteessa rinnakkaistie-, liittymä- ja alikulkujärjestelyihin. Keskikaiteiden kohdalla pysäkeille on päästävä joko alikulun tai turvasaarekkeellisen keskikaideaukon kautta. Pysäkkien käyttäjämäärä on tarpeen ottaa huomioon pysäkkiratkaisujen suunnittelussa. Myös saattoliikenteen järjestäminen on tarpeen selvittää ainakin pikavuoropysäkkien osalta. Suunnittelun lähtökohdat: Pysäkit ja niihin liittyvät järjestelyt suunnitellaan välillä Taipale - Ohenmäki ja Soinlahden liittymässä. Välillä Peltosalmi - Soinlahti ei valtatiellä 5 varauduta vuoroliikenteeseen. Tässä suunnitelmassa ei oteta kantaa yksittäisten pysäkkien varustetasoon. 2.10 Suuret erikoiskuljetukset Tiehallinto on määritellyt suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon. Iisalmessa tavoiteverkkoon sisältyvät valtatie 5 suunnassa Kuopio - Kajaani sekä valtatieltä 5 erkaneva valtatie 27 Oulun ja Kiuruveden suuntiin. Savo-Karjalan tiepiirin v. 2001 tekemässä erikoiskuljetusten reittiselvityksessä molemmat reitit kuuluvat kaksiportaisessa luokituksessa tärkeysluokkaan I. Suurten erikoiskuljetusten tavoiteluokan I määritelmä: Tärkeä ja paljon käytetty erikoiskuljetusreitti erityisesti koko Suomen erikoiskuljetusverkon kannalta. Parantamistoimenpiteet esitetään tehtäväksi kiireellisesti, vuosien 2002-2005 aikana. Suurten erikoiskuljetusten verkon tavoitearvoiksi on Tiehallinnossa määritetty (19.8.2004): - sallittu alikulkukorkeus 7 m - sallittu kuljetusleveys 7 m ja katuverkolla 6 m - pituus 40 m - silloilla uusien siltojen nykyisen suunnittelukuorman mukainen kantavuus (EK1, LK1). Nykyiset reitit Nykyiset erikoiskuljetusreitit käyvät ilmi kuvassa 2-16. Valtatien 5 suunnassa reitti kulkee ohikulkutietä pitkin. Tervakankaan eritasoliittymässä ylikulkusilta aiheuttaa 480 cm korkeusrajoituksen, mutta este on kierrettävissä valtatien 5 itäpuolista reittiä Tervakankaantie (mt 16222) - Koukunjoentie (mt 16229) - kantatie 87 - Peltomäen eritasoliittymä. Valtatiellä 27 oleva Savonradan ylikulku mahdollistaa 708 cm korkeat kuljetukset, joten tässä suunnassa ei ole esteitä.

30 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT Kuva 2-16. Suurten erikoiskuljetusten nykyiset reitit (punaisella), keskustan kautta kulkeva reittivaihtoehto (sininen) ja erikoiskuljetusten kohteet. Kuljetusten määrä ja suuntautuminen Erikoiskuljetusten määrästä ei ole tiekohtaisia tilastotietoja. Erikoiskuljetusten määriä on selvitetty vuosien 2001-03 erikoiskuljetusten lupaaineistosta. Selvityksen mukaan yli 6 m leveitä erikoiskuljetuksia on runsaammin (suuruusluokka 11-20 lupaa/vuosi) valtatiellä 5 etelästä valtatien 27 liittymään saakka ja valtatiellä 27 välillä valtatie 5 - Koljonvirran (vt 27/kt 88) liittymä. Valtatiellä 5 Iisalmesta pohjoiseen Kajaanin suuntaan erikoiskuljetuslupia on vain 1-3 vuodessa. Talvivaaran kaivoshanke Sotkamossa saattaa lisätä kuljetusten määrää valtatiellä 5. Suuri osa suurista erikoiskuljetuksista on Iisalmesta alkavia tai päättyviä. Tiepiirin lupakäsittelijän (Sinikka Nykänen 29.4.2008) mukaan suurin yksittäinen kohde Iisalmessa on Betonimestarit Peltosalmella, josta alkavat betonituotekuljetukset suuntautuvat sekä etelään että runsaasti myös Oulun

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT 31 suuntaan ja edelleen Haaparannan kautta Ruotsiin. Runsaasti erikoiskuljetuksia suuntautuu Parkatin - Linjamaan teollisuusalueelle keskustan pohjoisosaan. Nämä kuljetukset käyttävät Tervakankaan eritasoliittymää valtatiellä 5 sekä edelleen reittiä Tervakankaantie - Parkatintie. Pääosa suurista erikoiskuljetuksista on alle 6 m leveitä. Yli 6 m leveät kuljetukset ovat harvinaisia. Erikoiskuljetusten tilantarve keskikaideteillä Erikoiskuljetusten tilantarve tulee ottaa huomioon keskikaiteellisen tiejakson yksikaistaisella suunnalla, kun keskikaiteen lisäksi tien reunassa on reunakaide tai muu este. Iisalmen ohikulkutiellä Kilpivirran silta on tällainen kohde, jossa erikoiskuljetusten toteuttamismahdollisuus tulee ottaa huomioon keskikaidetta suunniteltaessa. Reittivaihtoehtojen vertailu Koska erikoiskuljetusten järjestäminen valtatietä 5 keskikaiteellisen Kilpivirran sillan kautta tuottaa hankaluuksia ilman kallista sillan leventämistä, selvitettiin vaihtoehtona kaupungin keskustan kautta kulkevaa vaihtoehtoa (kuva 2-15). Vaihtoehdon toteuttaminen edellyttäisi keskustan pääkadulla Pohjolankadulla olevien portaalien sekä reitin ylittävien sähkö- ja puhelinjohtojen korottamista. Selvityksen perusteella päädyttiin siihen, että suurten erikoiskuljetusten reitti pidetään valtatiellä 5. Keskustan kautta kulkeva reitti edellyttäisi mittavan kulkumahdollisuuden ylläpitämistä, mikä rajoittaa keskustaympäristöön sopivien katujärjestelyjen toteuttamista. Erikoiskuljetukset aiheuttaisivat häiriötä keskustan liikenteelle ja asutukselle. Lisäksi kuljetuksista pääosa suuntautuu Iisalmen ohitse. Suunnittelun lähtökohdat: Valtatiellä 5 varaudutaan leveisiin erikoiskuljetuksiin standarditason B mukaisilla ratkaisuilla. Standarditasossa B tie mitoitetaan siten, että yksikaistaista suuntaa pitkin voidaan kuljettaa ajovarasta riippuen 6,15 6,65 m leveä kuorma. Tarvittava vapaan tilan leveys on tällöin 7,15 m. Tien levennys muotoillaan kaltevuuteen 1:8 kuvan 2-17 mukaisesti metrin leveänä. Em. leveämpien kuljetusten hoito varmistetaan varautumalla siihen, että kuljetus voidaan ohituskaistan kohdalla suorittaa vastakkaissuunnan kaistoja käyttäen. Tämä edellyttää, että keskikaiteeseen tehdään tarvittavat kulkuaukot tai käytetään avattavia kaideosuuksia.

32 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT Kuva 2-17. Suurten erikoiskuljetusten tilan tarve standarditason B mitoituksessa. Osa tilasta voidaan järjestää käyttämällä 1:8 kaltevuuteen rakennettua luiskaa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää luiskaan soveltuvaa luiskakaidetta vastaavalla etäisyydellä. (Lähde: Ohituskaistat leveiden erikoiskuljetusten reiteillä. Tietoa tiensuunnitteluun nro 72. Tiehallinto 7.1.2004.) 2.11 Varareitit ja häiriötilanteiden hallinta Pääteillä esiintyvien häiriöiden, kuten onnettomuuksien, tietöiden, tapahtumien ja poikkeuksellisten ruuhkatilanteiden varalle tarvitaan varareittejä, joille liikenne voidaan ohjata häiriön sattuessa. Varareitit ja niiden opastus tulee olla ennalta suunniteltuja, jolloin niiden käyttöönotto sujuu häiriötilanteessa mahdollisimman vaivattomasti eri viranomaisten yhteistyönä. Keskikaiteiden myötä varareittien tarve korostuu, koska etenkin yksikaistaisilla osuuksilla häiriötilanteiden hoito on hankalaa. Tiepiiri on v. 2003 laatinut valtatietä 5 koskevan varareitti - ja häiriötilanteiden liikenteenohjaussuunnitelman. Koko Taipaleen - Soinlahden välille on osoitettu rinnakkaisteiden kautta kulkevat varareitit (kuvat 2-18 ja 2-19). Suunnittelun lähtökohdat: Varareittien osalta käytetään lähtökohtana v. 2003 laaditussa varareittisuunnitelmassa esitettyjä reittejä. Rinnakkaistiejärjestelyjen suunnittelussa otetaan huomioon mahdollisuus käyttää rinnakkaisteitä varareitteinä, mutta niiden mitoituksessa tai liittymäjärjestelyissä ei lähdetä siitä, että tiejaksolle muodostettaisiin yhtenäinen valtatien varressa kulkeva varareitti. Keskikaiteisiin tehdään tarvittava määrä avattavia kaideaukkoja häiriötilanteita ja erikoiskuljetuksia varten.

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT 33 Kuva 2-18. Varareitit välillä Siilinjärvi - Peltosalmi. (Lähde: Varareitti- ja häiriötilanteiden liikenteenohjaussuunnitelma. Valtatie 5 välillä Kuvansi - Sukeva. Tiehallinto. Savo-Karjalan tiepiiri. Kuopio 2003.)

34 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT Kuva 2-19. Varareitit välillä Peltosalmi - Soinlahti. (Lähde: Varareitti- ja häiriötilanteiden liikenteenohjaussuunnitelma. Valtatie 5 välillä Kuvansi - Sukeva. Tiehallinto. Savo-Karjalan tiepiiri. Kuopio 2003.) 2.12 Rautatie Savonradan osuus Kuopio - Iisalmi kulkee valtatien 5 kanssa samassa liikennekäytävässä. Taipaleessa rautatie ja valtatie kulkevat niin lähekkäin, että keskikaidehankkeeseen ja rautatien tasoristeysten poistoon liittyvät tiejärjestelyt on tarpeen tarkastella kokonaisuutena. Rautatie on sähköistetty. Enimmäisnopeus henkilöjunille on 140 km/h ja tavarajunille 120 km/h. Rataosuuden päällysrakennetta on tarpeen parantaa v. 2015 mennessä, mutta rataosuus Kuopiosta pohjoiseen ei sisälly nopeiden ratojen (160-200 km/h) verkkoon. (Lähde: Rautatieliikenne 2030. Radan pidon pitkän aikavälin suunnitelma. Ratahallintokeskus. Strategioita ja selvityksiä 2/2006. Helsinki 2006.) Tasoristeysten poistamisesta rataosalta Kuopio - Kajaani on v. 1998 tehty tarveselvitys. Suunnitelman mukaan Taipaleen alueen neljä tasoristeystä poistetaan rakentamalla Suutarin tasoristeykseen alikulku, johon kootaan rautatien länsipuoliset yhteydet (kuva 2-20). Heiskalansaareen johtavan tien Siikalahden tasoristeys esitetään korvattavaksi alikululla (kuvat 2-21 ja 2-22), joka valtatien ja rautatien pienen välimatkan vuoksi edellyttää yhteisrat-

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT 35 kaisua. Tasoristeyksen takana Heiskalansaaressa on noin kymmenen vakinaista asuntoa ja 20 kesäasuntoa. Tasoristeysten poistamiseksi ja rautatiealikulkujen rakentamiseksi ei ole vireillä konkreettisia hankkeita. Suunnittelun lähtökohdat: Taipaleen alueella keskikaidehankkeeseen liittyvissä yksityistiejärjestelyissä otetaan huomioon Savonradan tasoristeysten poistaminen. Kuva 2-20. Suunnitelmakartta Savonradan tasoristeysten poistamisesta Taipaleen alueella. Järjestelyjen kustannuksiksi on v. 1998 arvioitu yhteensä 2,5 Mmk. (Lähde: Tasoristeysten poistaminen rataosalta Kuopio - Kajaani. Tarveselvitys 1998.)

36 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti LÄHTÖKOHDAT Kuva 2-21. Suunnitelmakartta Heiskalansaaren johtavan yksityistien tasoristeyksen (Siikalahti) korvaamiseksi alikululla. Kustannuksiksi on v. 1998 arvioitu 1,7 Mmk. (Lähde: Tasoristeysten poistaminen rataosalta Kuopio - Kajaani. Tarveselvitys 1998.). Kuva 2-22. Siikalahden tasoristeys Heiskalansaareen johtavalla yksityistiellä on niin lähellä valtatietä 5 (taustalla), että alikulkujärjestelyt on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena rautatien ja valtatien osalta.

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti HANKKEEN JA SUUNNITELMAN TAVOITTEET 37 3 HANKKEEN JA SUUNNITELMAN TAVOITTEET Tiejakson tavoitetila Tiehallinto on vuodesta 2002 lähtien tehnyt päätieverkolle kehittämissuunnitelmaa, jonka tulokset on tiivistetty joulukuussa 2007 hyväksyttyyn Pääteiden kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat -julkaisuun. Kehittämissuunnitelma on sisältänyt pääteiden yhteysvälikohtaiset kehittämisselvitykset, joissa on määritelty tiejakson tavoitetila ja toimenpiteet karkealla tasolla. Valtatien 5 yhteysvälin Kuopio - Kajaani strategiakortti on liitteenä 2. Strategiakortin mukaan: - Välin Siilinjärvi - Ohenmäki tavoitetilana noin v. 2030 on kaksikaistatie toistuvin 2+1 -ohituspaikoin. - Välin Ohenmäki - Soinlahti tavoitetilana noin v. 2030 on jatkuva ohituskaistatie (2+1) ohituspaikoin. Hankkeen ja suunnitelman tavoitteet Tavoitetilanteessa koko tiejakso varustetaan keskikaiteella. Tien poikkileikkaustyyppi (2+2, 2+1 tai 1+1 -kaistainen keskikaidetie) ja muut tietekniset ratkaisut suunnitellaan siten, että tiellä on hyvä palvelutaso. Eri tietyyppien soveltuvuusalueita ja ominaisuuksia on esitetty kuvassa 3-1 ja tarkemmin taulukossa 3-1. Kuva 3-1. Eri keskikaidetietyyppien soveltuvuusalueet. Suunnittelutyön alkuvaiheessa lähtökohdaksi on määritelty, että valtatien liittymät järjestellään eritasoisiksi siten, että tiejaksolle ei jää lainkaan va-

38 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti HANKKEEN JA SUUNNITELMAN TAVOITTEET semmalle kääntymisiä. Tielle toteutetaan tarvittavat rinnakkaistie- ja alikulkujärjestelyt. Edellä luvussa 2 on esitetty yksityiskohtaisempia lähtökohtia ja tavoitteita hankkeelle koskien kevyttä liikennettä, linja-autopysäkkejä, erikoiskuljetusreittejä, varareittijärjestelyjä, rautatiehen liittyvien ratkaisujen yhteensovittamista sekä pohjavesialueita, melusuojauksia ja muita ympäristökysymyksiä. Taulukko 3-1. Eri tietyyppien ominaisuudet, soveltuvuus ja kustannukset. Lähde: Turvallinen päätieverkko - uusia ratkaisuja kustannustehokkaasti. Tiehallinto. Kesäkuu 2007. Tietyyppi Moottoritie 2+2 -keskikaidetie 2+1 -keskikaidetie 2-kaistainen tie Liikennemäärä-alue (autoa/vrk) > 15 000 > 9 000 4 000-15 000 < 9 000 Soveltuvuus Korkealuokkainen ratkaisu runkoverkon vilkkaimmille tiejaksoille. Helpohko maasto alentaa rakentamiskustannuksia ja parantaa kannattavuutta. Nopeusrajoitus 120 km/h. Rakennetaan aina uudelle linjalle, vanha tieverkko jää edelleen käyttöön. Usein moottoritietä kustannustehokkaampi korkeatasoinen ratkaisu. Voi olla liikennemerkein merkitty moottoritieksi tai myös sekaliikennetie. Nopeusrajoitus 100 km/h. Soveltuu myös ohituskaistaosuudeksi (< 4 km) muutoin kaksikaistaiselle tielle. Rakennetaan uudelle linjalle tai nykyistä tietä leventäen. Edellyttää rinnakkaisteitä. Jatkuva 2+1-keskikaidetie tarjoaa turvalliset ohitusmahdollisuudet ja vähentää jonoutumista ja matka-aikaa. Voidaan käyttää myös ohituskaistaosuuksina muutoin kaksikaistaisilla teillä. Väliosuudet voivat olla 1+1 -keskikaidetieosuuksia. Toteutetaan yleensä nykyistä tietä leventäen. Keskikaideosuudet rajoittavat vasemmalle kääntymistä ja edellyttävät siksi rinnakkaistiejärjestelyjä. Kaksikaistainen tie on riittävä ratkaisu, kun tien suuntaus on hyvä, liittymiä vähän ja liikennemäärä mahdollistaa vielä ohittamisen vastakkaista ajosuuntaa käyttäen. Rakentamiskustannukset keskimäärin 3-6 M /km 2-3 M /km Jatkuva 2+1 -keskikaidetie: 1,8 M /km Uudet 2+1 -keskikaidetieosuudet kaksikaistaiselle tielle: 1 M /km Keskikaiteiden rakentaminen nykyisille ohituskaistoille: 0,5 0,7 M /km 0,7-1,2 M /km Talvihoito ( /km/vuosi) Tienkäyttäjien antama kouluarvosana tietyypille 8 400 9 400 5 300 4 300 9 8,5 8 7-

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti TOIMENPIDE-ESITYKSET 39 4 TOIMENPIDE-ESITYKSET Suunnittelutyön tavoitteena on tarkentaa hankkeen sisältö, vaiheistus ja kustannukset. Ratkaisut suunnitellaan sillä tarkkuudella, että suunnitelman pohjalta voidaan käynnistää tiesuunnitelman laatiminen. Hankkeen vaiheistuksen osalta tavoitteena on: - Ensimmäistä toteutusvaihetta varten osoittaa suhteellisen helposti ja edullisesti toteutettavat keskikaideosuudet ja muut toimenpiteet, joilla tiejakson turvallisuutta voidaan tehokkaasti parantaa. - Määritellä myöhemmät toteutusvaiheet ja kehittämispolku, jolla edetään tiejakson tavoitetilaan. 4.1 Toimenpiteet 1. toteuttamisvaiheessa Ensimmäisen toteuttamisvaiheen toimenpiteet on esitetty kuvassa 4-1 ja tarkemmin liitteen 3 suunnitelmakartoilla. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteinä esitetään: - Taipaleen pohjoispuolella olevan ohituskaistan muuttamista 2+2 -kaistaiseksi keskikaiteelliseksi tieksi. - välin Ohenmäki - Peltosalmi (nelikaistaisen osuuden eteläpää) muuttamista 2+1 -kaistaiseksi keskikaidetieksi siten, että osuudella on ohituskaista kumpaankin suuntaan - Soinlahden eteläpuolisen ohituskaistan varustaminen keskikaiteella. Esitetyt toimenpiteet voidaan toteuttaa yksittäin toisistaan riippumatta. Taipaleen pohjoispuolella olevan ohituskaistan muuttaminen 2+2 -kaistaiseksi keskikaidetieksi Ohituskaistan leventäminen nelikaistaiseksi mahdollistaa tavoitetilanteessa Taipaleen kohdalle 1+1- kaistaisen keskikaideratkaisun. Ohituskaistan kohdalla tietä on tarpeen leventää vajaa 4 m eli yhden kaistan leveyden verran. Nelikaistaista keskikaideosuutta esitetään jatkettavaksi nykyisen ohituskaistan päästä noin 900 m kaarteen ohitse, jolloin tietä on tarpeen leventää noin 7 m. Keskikaiteen rakentaminen edellyttää tien itäpuolisen kevyen liikenteen väylän leventämistä hidasta liikennettä palvelevaksi rinnakkaistieksi. Muutaman yksityistieliittymän poistaminen edellyttää yksityistiejärjestelyjä tien molemmin puolin.

40 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti TOIMENPIDE-ESITYKSET

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti TOIMENPIDE-ESITYKSET 41 Välin Ohenmäki - Peltosalmi muuttaminen 2+1 -kaistaiseksi keskikaidetieksi Tieosuus on nykyisellään 13,5 m levyinen liittymätön osuus. Keskikaiteellinen 2+1 -kaistainen tie edellyttää leventämistä n. 1,5 m (poikkileikkaus kuvassa 4-2) sekä kahden alikulkukäytävän jatkamista: - Ohenmäen alikulkukäytävä (SK-763) sijaitsee noin 850 m Ohenmäen liittymän pohjoispuolella. Alikulkukäytävä on tyypiltään teräsbetoninen laattasilta. Sillan hyödyllinen leveys on 13,50 m ja alikulkukorkeus on 4,12 m. Siltaa joudutaan leventämään 3 metriä. - Ulmalan alikulkukäytävä (SK-764) sijaitsee noin 2100 m Ohenmäen liittymän pohjoispuolella. Alikulkukäytävä on tyypiltään teräsbetoninen laattasilta. Sillan hyödyllinen leveys on 13,58 m ja alikulkukorkeus on 4,20 m. Siltaa joudutaan leventämään 3 metriä. Kevyt liikenne tieosalla on jo kielletty ja hidas liikenne ohjataan rautatien länsipuolella kulkevalle rinnakkaistielle (Ulmalantie mt 16218). Kuva 4-2. Välillä Ohenmäki - Peltosalmi nykyistä 13,5 m poikkileikkausta (yläkuva) joudutaan leventämään 1,5 m 2+1 -kaistaista keskikaidetietä varten (alakuva).

42 Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti TOIMENPIDE-ESITYKSET Kuva 4-3. Nykyisellään 12,5 m levyinen tieosuus välillä Ohenmäki - Peltosalmi esitetään muutettavaksi 2+1 -kaistaiseksi keskikidetieksi. Soinlahden eteläpuolisen ohituskaistan varustaminen keskikaiteella Ohituskaista voidaan varustaa keskikaiteella tietä leventämättä. Kevyt liikenne ja hidas liikenne ohjataan länsipuoliselle rinnakkaistielle mt 588. Kuva 4-4. Soinlahden liittymästä alkava ohituskaista on helppo varustaa keskikaiteella. Keskikaide voidaan luontevasti aloittaa liittymäsaarekkeesta.

Valtatie 5 välillä Taipale Soinlahti TOIMENPIDE-ESITYKSET 43 4.2 Toimenpiteet 2. toteuttamisvaiheessa Toisen toteuttamisvaiheen toimenpiteet ja tavoitetila on esitetty kuvassa 4-5. Yksityiskohtaisempi suunnitelma on liitteenä 4. Toisen vaiheen toimenpiteinä esitetään: - Keskikaiteen rakentaminen Taipaleen kylän kohdalle (1+1 -kaistainen keskikaidetie) sekä Taipaleen eritasoliittymän, alikulkujen ja rinnakkaistiejärjestelyjen toteuttaminen. - Ohenmäen eritasoliittymän ja siihen liittyvien järjestelyjen toteuttaminen. - Keskikaiteen rakentaminen välille Paloisvuori - Poskimäki ohituskaistoineen ja muine järjestelyineen. - Keskikaiteen rakentaminen välille Poskimäki - Soinlahti ohituskaistoineen ja muine järjestelyineen. Esitetyt toimenpiteet voidaan toteuttaa yksittäin toisistaan riippumatta. Toimenpiteet Taipaleen kylän alueella Taipaleen kylä sijaitsee Nerkoonjärven ja Kirmanjärven välisellä kapealla kannaksella. Alueella on runsaasti tienvarsiasutusta valtatien molemmin puolin. Taipaleessa on 1990-luvulla toteutettu tiehanke, jolloin valtatien varteen on tehty kevyen liikenteen väylä ja järjestelty liittymiä. Valtatien rinnalla kulkee Savon rata lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä valtatiestä ja radalla on useita tasoristeyksiä. Rautatien läheisyyden vuoksi keskikaiteeseen liittyvät alikulku- ja rinnakkaistiejärjestelyt on tarpeen suunnitella yhdessä molempien väylien osalta. Toimenpide-esitys Taipaleen alueella on esitetty kuvassa 4-6. Tiiviin tienvarsiasutuksen vuoksi valtatietä on vaikea leventää. Tämän vuoksi Taipaleen kohdalla keskikaidetie esitetään tehtäväksi 1+1 -kaistaisena. Tällainen ratkaisu edellyttää, että valtatiellä varmistetaan riittävät ohitusmahdollisuudet Taipaleen molemmin puolin. Keskikaidetta varten valtatien poikkileikkausta on tarpeen leventää noin 2 metriä (kuva 4-7). Myös Kirmanjoen siltaa (SK-5263), joka on tyypiltään teräksinen putkisilta, on tarpeen leventää noin 2 metriä. Keskikaiteen toteuttaminen edellyttää runsaasti rinnakkaistie- ja alikulkuratkaisuja. Kylän eteläosaan esitetään valtatielle eritasoliittymää, johon johdetaan idästä Kirmanrannan ja Keskimmäisen maantiet ja lännestä yhteys Heiskalansaaresta. Eritasoliittymään liittyy samanaikaisesti tehtävä rautatiealikulku, joka korvaa nykyisen vilkkaan Siikalahden tasoristeyksen Heiskalansaaren yksityistiellä. Eritasoliittymän toteuttaminen mahdollistaa nykyisen Keskimmäisen maantien tasoliittymän katkaisun sekä useiden yksityistieliittymien poistamisen. Yhdistettyjä autoliikenteen ja kevyen liikenteen alikulkuja esitetään sekä kylän keskivaiheille että kylän pohjoispäähän. Pohjoispään alikulkuun liittyy ns. Suutarin tasoristeyksen korvaavan rautatiealituksen rakentaminen. Kylän keskivaiheen alikulun kautta järjestetään yhteydet mm. alueella toimivalle kotilihayritykselle.