IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

2 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Päivämäärä Laatija Jussi Kärtevä Hyväksyjä Janne Nuutinen Viite Ramboll Oppipojankuja KUOPIO P

3 KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. YMPÄRISTÖMELU OHJEARVOT 1 3. MELUN LEVIÄMISLASKENNAT Melumalli Laskennan perusteet 1 4. TULOKSET 2 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 3 LÄHTEET 6

4 KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS 1 1. JOHDANTO Työssä selvitettiin tie- ja rautatieliikenteen aiheuttamat melutasot mallilaskennoilla Iisalmen Kirmanseudun yleiskaavaan liittyen. Tieliikennemelu on peräisin valtatieltä 5 ja rautatieliikenteen melu Iisalmi-Kuopio rataosuudelta. Mallilaskennoilla määritettiin tie- ja rautatieliikenteen aiheuttamat päivä- ja yöaikaiset melutasot yleiskaava-alueella. 2. YMPÄRISTÖMELU OHJEARVOT Valtioneuvoston vuonna 1992 antamien ympäristömelun ohjearvojen tarkoituksena on ehkäistä meluhaittoja ja turvata ympäristön viihtyisyys. Valtioneuvoston päätöksen mukaan keskimääräinen melutaso ei saa ulkona ylittää taulukossa 1 annettuja arvoja /1/. Taulukko 1. Ympäristömelun ohjearvot Alue Päivä (07-22) Yö (22-07) Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet ja hoitolaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) Uudet asuin- yms. alueet 55 db(a) 45 db(a) Loma-asumiseen käytetyt alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) Ohjearvo tarkoittaa melun ekvivalenttitasoa eli keskimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset melunrajan ylitykset eivät aiheuta ohjearvon ylitystä. 3. MELUN LEVIÄMISLASKENNAT 3.1 Melumalli Ympäristömelun ohjearvoihin verrattavat melutasot arvioitiin paikkatietoa hyödyntävällä NoiSy - melunlaskentaohjelmistolla. Ohjelmistossa hajaantumisvaimennus on huomioitu palloaaltomallin mukaisesti, ilman absorptiovaimennus ANSI -standardin mukaisesti ja maanpinnan vaikutus standardin ISO :1996 mukaisesti. Kasvillisuuden melua vaimentavaa vaikutusta ei laskelmissa huomioitu muutoin kuin maanpinnan akustisena ominaisuutena (pehmeä). Melun leviäminen laskettiin vähän ääntä vaimentavissa lämpötila- ja tuuliolosuhteissa. Tällöin äänen kaareutuvuussäteenä käytettiin 3000 metriä vastaten sellaista myötätuulta tai positiivista lämpötilainversiota, joiden esiintymislodennäköisyys on vähintään 10 % ajasta /2/. 3.2 Laskennan perusteet Taulukoissa 2 ja 3 on esitetty laskennoissa käytetyt liikennetiedot. Laskennassa junien nopeutena tavarajunille käytettiin 80 km/h ja henkilöjunille 140 tai 160 km/h.

5 KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS 2 Taulukko 2. Tieliikennetiedot. tieosuus aika liikennemäärä raskasajoneuvo % nopeus [km/h] vt 5 päiväaika yöaika Taulukko 3. Rautatieliikennetiedot. rataosuus aika henkilöjunia [m] tavarajunia [m] nopeus [km/h] Iisalmi- päiväaika * 140/80 Kuopio yöaika 160** /80 * 380 metriä venäläisiä tavaravaunuja ** pendolino Tieliikenteen melupäästö määritettiin pohjoismaisella tieliikenteen melumallilla ja rautatieliikenteen melupäästö Ympäristöministeriön oppaan nro 97 mukaisesti. Laskennassa huomioitiin maaston muotojen melua vaimentava vaikutus. Maanpinta oletettiin akustisesti kovaksi pelto- ja vesistöaluilla. Kasvillisuuden melua vaimentavaa vaikutusta ei laskennoissa huomioitu muutoin kuin maanpinnan akustisena ominaisuutena (pehmeä). Rakennusten vaikutusta melu leviämiseen ei huomioitu. Laskennassa äänen kaareutumissäteenä käytettiin 3000 metriä. Laskennan säätilanteena käytettiin seuraavia olosuhteita: lämpötila 20 C, ilmanpaine 101,3 kpa ja suhteellinen kosteus 70 %. Melu leviäminen laskettiin noin 6 x 10 km alueelle. Laskenta-alueella oli yhteensä 3939 laskentapistettä, siten että laskentahilaa oli tihennetty tien ja rautatien lähialueilla (<100m). Tihennetyssä laskentahilassa oli pisteitä 50 metrin välein ja kauempana laskentapisteitä oli 200 metrin välein. 4. TULOKSET Liitteissä 2 ja 3 on esitetty tie- ja rautatieliikenteen aiheuttamat keskimääräiset päivä- ja yöaikaiset melualueet Iisalmen Kirmanseudun yleiskaava-alueella.

6 KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS 3 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Työssä selvitettiin mallintamalla tie- ja rautatieliikenteen aiheuttamat päivä- ja yöaikaiset melutasot Iisalmen Kirmanseudun yleiskaava-alueella. melutasot arvioitiin paikkatietoa hyödyntävällä NoiSy -melunlaskentaohjelmistolla. Tieliikennemelu on peräisin valtatieltä 5 rautatieliikenteen melu Iisalmi-Kuopio rataosuudelta. Laskentatulosten epävarmuudeksi on arvioitu ± 3 db. Laskentatulosten epävarmuuteen vaikuttavat mm. ajoneuvojen ja junien ominaisuudet, liikenne-määrän ja nopeuden vaihtelut sekä raskaanliikenteen osuus.

7 KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS 4 Liite 1: Päiväajan melualueet.

8 KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS 5 Liite 2: Yöajan melualueet.

9 KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS 6 LÄHTEET 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, VNp 993/92 (1992). Helsinki. 2. Erkki Björk ja Raimo Halonen, Meluselvitys: Kiviaineksen murskaus Milleta Oy, Kuopio, Levänen, Kuopion yliopisto, Melulaboratorio, Kuopio 2000.

10 Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL Iisalmi Asiakirjatyyppi Lisäys Päivämäärä IISALMEN KAUPUNKI LISÄYS KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYKSEEN ( )

11 LISÄYS KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYKSEEN ( ) 1. JOHDANTO Aikaisemmassa meluselvityksessä (12046) tie- ja rautatieliikenteen aiheuttamat melutasot arvioitiin mallilaskennoilla Iisalmen Kirmanseudun yleiskaavaan liittyen. Tieliikennemelu on peräisin valtatieltä 5 ja rautatieliikenteen melu Iisalmi-Kuopio rataosuudelta. Mallilaskennoilla määritettiin tie- ja rautatieliikenteen aiheuttamat päivä- ja yöaikaiset melutasot yleiskaava-alueella nykyisillä liikennemäärillä. Tällä lisäyksellä täydennetään edellistä selvitystä ennustetuilla liikennemäärien kasvun vaikutuksilla. 2. LIIKENNEMÄÄRÄENNUSTEET 2.1 Rautatieliikenne Rautatieliikenteen määrien ennustaminen on vaikeaa nopeasti muuttuvan tilanteen vuoksi, esimerkkinä Talvivaaran junaliikenne ja henkilöliikenteen mahdolliset supistukset. Tästä johtuen raideliikennemääriin ei tehty muutoksia. 2.2 Tieliikenne Tieliikenteen ennusteena käytetään 15 % kasvua, joka perustuu eteläisen Suomen ennusteeseen vuodelle Tällä liikennemäärän kasvulla tieliikenteen aiheuttama melupäästö nousee n. 0.6 db. Tieliikenteen melupäästön kasvu määritettiin pohjoismaisella tieliikenteen melumallilla. 3. TULOKSET Liitteissä 1 ja 2 on esitetty melualueet ennustetuilla liikennemäärillä.

12 LISÄYS KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYKSEEN ( ) Liite 1: Päiväajan melualueet.

13 LISÄYS KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYKSEEN ( ) Liite 2: Yöajan melualueet.