10, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 1/2015 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kvsto:n työjärjestyksen 8. :n mukaan on kutsu valtuuston kokoukseen lähetettävä vähintään 4 päivää ennen kokousta erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kuntalain 58 :n mukaan kaupunginvaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä on läsnä. Kutsu tähän kokoukseen on lähetetty 5.4.2016 ja on pantu esille ilmoitustaululle samana päivänä. Ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta on julkaistu Syd-Österbottenissa 5.4.2016 ja Suupohjan Sanomissa 6.4.2016. 1) Suoritetaan nimenhuuto ja todetaan, onko joku ilmoittanut esteestä, jolloin varajäsen on kutsuttu; ja 2) todetaan, onko kokous laillisesti kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen. Kaupunginvaltuuston päätös:
11, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 2/2016 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Työjärjestys 34 Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Kaupunginvaltuuston päätös:
12, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 3/2016 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kaupunginvaltuuston päätös:
13, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 87/2013 MAINOSPYLVÄSTÄ KOSKEVA ALOITE (NB/JI)(Tekninen lautakunta 27.1.2016 9) Sture Riissanen ehdottaa, että Ulrika Eleonoran kirkon vieressä sijaitsevan Frans Henrikssonin puiston yhteyteen, läheisen kaivon luokse, pystytetään mainospylväs, joka olisi pyöreämuotoinen pylväs vanhaan tyyliin. Mainospylvästä käytetään ilmoitusten asettamiseen. Kunnan asukkaat ja matkailijat liikkuvat tällä alueella. Samantapaisia pylväitä on vanhoissa kulttuurikaupungeissa. Yleisölle suunnattu mainonta tapahtuu yhä enemmän digitaalisessa muodossa, internetissä. Siitä huolimatta käytössä ovat edelleen myös paperiilmoitukset yleisölle tiedottamiseen. Kaupungeissa ja kunnissa käytetään myös digitaalisia mainostauluja, joita yksityiset toimijat antavat vuokralle. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto päättää, että kolmas sektori voi vuokrata sopivan paikan kaupungilta mainospylvään toteuttamiseksi. Pylvään pystyttämisestä ja ylläpidosta huolehtii kolmas sektori (yhdistys tai yksityinen toimija). Toimenpide on luvanvarainen toimenpide. Teknisen lautakunnan päätös: Puheenjohtaja totesi, että tekninen lautakunta on yksimielisesti päättänyt ehdotuksen mukaisesti. Liite 9. (Kaupunginhallitus 11.2.2016 32) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto merkitsee selostuksen ja toteaa, että aloite on loppuunkäsitelty. Kaupunginhallituksen päätös: Ehdotus hyväksyttiin kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Liite 32 (Kaupunginvaltuusto 11.4.2016 13) Kaupunginvaltuuston päätös:
13, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Riissanen_Sture_valtuustoaloite_mainospylväs
13, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Riissanen_Sture_fullmäktigemotion_reklampelare
13, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Riissanen_Sture_fullmäktigemotion_reklampelare
14, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 122/2015 SIVISTYSJOHTAJAN VIRAN HOITAMINEN (REN/REN) (Kaupunginhallitus 22.2.2016 48) Kristiinankaupunki valitsi sivistysjohtajan marraskuussa 2015. Valituksi tullut henkilö ei kuitenkaan ottanut virkaa vastaan. Ruotsinkielisen lukion rehtori Margareta Rissanen on virkamiespäätöksen nojalla rekrytoinnin ajan hoitanut virkaa oman toimensa ohella. Nyt kaupungin tulee päättää viranhoidosta tästä eteenpäin. Yksi mahdollisuus on julistaa virka avoimeksi. Ei ole kuitenkaan varmaa, onnistuttaisiinko näin pian toisen hakukierroksen jälkeen rekrytoimaan virkaan soveltuvaa henkilöä. Karijoen kunnan ja Kristiinankaupungin edustajat ovat neuvotelleet tammihelmikuussa 2016 sivistysjohtajan viran hoitoon liittyvistä asioista, ja Kristiinankaupunki on tehnyt ehdotuksen Karijoen kunnalle. Liite. Tässä vaiheessa kaupunki katsoo, että kokonaisuus huomioiden on järkevintä jatkaa käynnistetyllä yhden sivistysjohtajan mallilla. Tällä tavoin on mahdollista hoitaa koko sivistyskenttä yhtenäisimmin ja tehokkaimmin. Kahden sivistysjohtajan malliin palaaminen vaikkakin tilapäisesti - voisi riskeerata orastaneen yhteen hiileen puhaltamisen kehityksen. Juuri nyt, valtakunnallisten sivistyssektoriakin koskettavien haasteiden edessä, on hyvä koota voimat yhteen. Tämä siten, että Karijoen ajankohtaisiin kysymyksiin kiinnitetään erityishuomiota. Mainittakoon myös, että kansalaisopiston rehtorin virkaan valitaan viranhaltija kahdeksi vuodeksi, joten kansalaisopiston rehtorin tehtävät eivät rasita sivistysjohtajaa. Työn alla on juuri perusopetuksen yhteinen opetussuunnitelma ml. Karijoen kunta ja Kaskisten kaupunki. Toinen vaihtoehto: 1. Suomenkielisen lukion rehtori hoitaisi sivistysjohtajan virkaa siltä osin, että hän toimisi esittelijänä Karijoen lautakunnassa ja Kristiinankaupungin suomenkielisessä koulutuslautakunnassa. Rehtori toimisi lukion ja yläkoulun rehtorina ja osittaisena sivistysjohtajana. Koulun sisällä tehtäisiin tilanteen vaatimat järjestelyt. 2. Ruotsinkielisen lukion rehtori hoitaisi sivistysjohtajan virkaa ruotsinkielisen koulutuksen osalta ja toimisi ruotsinkielisen lautakunnan esittelijänä. 3. Sivistysjohtajalla olisi työssään tukenaan varhaiskasvatusta koskevissa asioissa Kristiinankaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Hilkka Udd. Edellä kuvattu malli toisi käytännössä helposti mukanaan epäselvyyksiä johtamiseen, mikä voi johtaa tilanteisiin, joissa koulutuslautakunnat helpommin tekevät eri asioissa omanlaisiaan päätöksiä. Karijoen kunnanhallitus on 11.2.2016 päättänyt, että paras vaihtoehto on jatkaa yhden sivistysjohtajan mallilla ehdotuksen mukaisesti turvaten samalla myös Karijoen osalta sivistysjohtajan tehtävien hoidon. Liite.
14, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 122/2015 Ruotsinkielisen lukion rehtorin sekä apulaisrehtorin kanssa on neuvoteltu järjestelyistä seuraavasti: Lukion rehtori on syyslukukaudesta 2016 lähtien tilapäisesti virkavapaalla hoitaakseen sivistysjohtajan virkaa, ja ruotsinkielinen koulutuslautakunta päättää rehtorin viranhoidosta. Apulaisrehtori Gunilla Teir on lupautunut tarvittaessa hoitamaan rehtorin virkaa. Sivistysjohtajalla ei ole ollenkaan opetusta, vaan hän keskittyy pelkästään sivistysjohtajan tehtäviin. Rehtorin jäljellä olevat opetustunnit on mahdollista siirtää opettajakunnan sisällä. Rehtori on neuvotellut Kenneth Brännströmin kanssa, joka suhtautuu asiaan myönteisesti. Rehtori Rissanen hoitaa kaupunginjohtajan päätöksellä 1.1. - 30.6.2016 välisen ajan sivistysjohtajan tehtäviä oto:na (oman toimen ohella) siten, että opetusvelvollisuutta on vähennetty 3 tuntiin/viikko. Sivistysjohtajalla on työssään tukenaan varhaiskasvatusta koskevissa asioissa Kristiinankaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Hilkka Udd. Kaupunginvaltuuston tulisi valita sivistysjohtaja 1.7.2016 lähtien määräajaksi. Ruotsinkielisen lukion rehtori olisi 1.7.2016 lähtien tilapäisesti virkavapaalla rehtorin virasta, jonka hoidosta ruotsinkielinen koulutuslautakunta päättää erikseen. Sivistysjohtajalla ei olisi ollenkaan opetusta, vaan hän keskittyisi pelkästään sivistysjohtajan tehtäviin. Rehtorin jäljellä olevat opetustunnit lukuvuoden 2016-2017 käynnistyessä hoidettaisiin koulutuslautakunnan päättämällä tavalla käytettävissä olevaa opettajakuntaa hyödyntäen. Rehtori Rissanen on antanut suostumuksen määräaikaisena sivistysjohtajana työskentelemiseen ainakin ajalle 1.7.2016-31.7.2017. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää: 1. valita sivistysjohtajaksi rehtori Margareta Rissasen ajalle 1.7.2016-31.7.2017. Määräaikaisuuden peruste on avoinna olevaan sivistysjohtajan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen. 2. että Margareta Rissasen tehtäväkohtainen palkka määräaikaisuuden aikana on 4 340,00 euroa kuukaudessa. Kaupunginhallituksen päätös: Kaupunginjohtaja selosti asiaa ja ilmoitti mm, että Margareta Rissanen on antanut kirjallisen suostumuksensa siihen, että hänet määrätään hoitamaan sivistysjohtajan virkaa määräajaksi 1.7.2016-31.7.2017. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 48 (Kaupunginvaltuusto 11.4.2016 14) Kaupunginvaltuuston päätös:
14, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: karijoki_kirje14012016
14, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: karijoki_kirje14012016
14, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: karijoenlausunto11022016
15, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 195/2015 SISÄSATAMATOIMIKUNNAN TIEDUSTELU MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖRAAMISTA (Kaupunginhallitus 22.2.2016 50) (REN/JI) Kaupunginhallituksen 5.10.2015, 228, asettama sisäsatamatoimikunta on lähettänyt kaupunginhallitukselle kirjelmän kuullakseen mahdollisuuksista edistää työtään sisäsataman tulevaisuuden käytön suunnittelemiseksi. Liite. Toimikunnan lehdistön kautta esittämään tiedusteluun alueen käytön tulevista ratkaisuista tuli runsaasti ehdotuksia. Toimikunnan työhön kuuluu myös maaperätutkimuksen tilaaminen, johon toimikunta arvioi tarvittavan väh. 10 000 euroa. Tutkimus on tulevan asemakaavoitusprosessin liiteasiakirja. Kirjelmässä ehdotetaan 10 000 euroa määrärahaa arkkitehtikilpailun toteuttamiseksi. Lisäksi muihin kuluihin arvioidaan tarvittavan 10 000 euroa. Muiksi kuluiksi esitetään matkakulut, kontaktit kiinnostuneisiin rakennusfirmoihin ja alueelle mahdollisesti etabloituviin toimijoihin. Toimikunnan tavoitteena on kesäkuuhun 2016 mennessä saada ehdotus arkkitehtikilpailun julistamiseksi. Lisäksi toimikunta toivoo asemakaavoituksen edistymistä. Arkkitehtikilpailu ja maaperätutkimus Toimikunnan tulee päättää järjestetäänkö kilpailu kutsukilpailuna (esim. Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijoille) vaiko yleisenä arkkitehtuurikilpailuna 1, ja miten kilpailuun osallistuvien ammattitaito varmistetaan. Kilpailu vuoden 2016 puolivälissä julkistettaessa on kilpailuprosessiin aina voittajavalintaa ja mm. päätöksentekoa varten varattava puolisen vuotta. Kaupunginhallitus voi ohjeistaa toimikuntaa arkkitehtikilpailun tavoitteista, joita voivat olla uuden vetovoimaisen asuinalueen muodostaminen, Kristiinankaupungin kaupunkirakenteen tiivistäminen uudella (ekologisen) rakentamisen mallialueella 2 ydinkeskustan jatkeeksi sekä uuden julkisivun syntyminen tälle puolelle kaupunkia. Arkkitehtikilpailun voittaminen ei suoranaisesti tarkoittaisi, että voittajaehdotus toteutuisi sellaisenaan, vaan suunnitelma olisi alueen kehityksen pohjana. Maaperätutkimus on mahdollista tilata joko heti alkuun tai kaavoitusprosessin yhteydessä. Heti alkuun saatavat maaperätiedot voisivat tukea arkkitehtikilpailua ja alueen suunnittelua. Toisaalta maaperätutkimuksen voi tilata myös kaavoitusprosessin yhteydessä. Kuten jo todettu, tutkimus on tulevan asemakaavoitusprosessin liiteasiakirja. Alueen kaavoitustilanne 1 Yleiseen kilpailuun voi osallistua jokainen Euroopan Unionin ja sen hankintalainsäädännön piiriin kuuluvien maiden kansalainen. 2 Tulevaisuuden kaupunkialueiden rakentamisessa tärkeää on julkinen kaupunkitila, joka vahvistaa identiteetin kehittymistä, sosiaalista kanssakäyntiä ja taloudellisia toimintoja.
15, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 195/2015 Kaavoitukseen liittyen on todettava, maakuntakaavassa alue on merkitty satamatoimintoja varten. Kunkin alueen yksityiskohtainen käyttötarkoitus määritellään rakentamista ohjaavassa asemakaavassa. Kaupunki voi suunnitella ja kaavoittaa alueellaan, mutta alueen käyttötarkoitus ja merkinnät on tarkistettava maakuntakaavaan, jonka hyväksyy nykyisellään ympäristöministeriö. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ohjeistaa sisäsatamatoimikunnan jatkotyötä seuraavasti: 1. Sisäsataman suunnittelua edistääkseen toimikunta voi käyttää vuoden 2016 aikana: a. Maaperätutkimuksen teettämiseen 10 000 euroa. b. Arkkitehtikilpailun voittomäärärahoihin 10 000 euroa. c. Muihin suunnittelun kannalta välttämättömiin kuluihin 4000 euroa. 2. Kaupunginhallitus ehdottaa yllämainittujen määrärahojen (yhteensä 24.000 euroa) lisäämistä vuoden 2016 investointien määrärahoihin kohteena "Sisäsataman kehittäminen ja rakentaminen." 3. Kaupunginhallitus antaa ohjeita arkkitehtikilpailun tavoitteista. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle yllämainittujen määrärahojen (yhteensä 24.000 euroa) lisäämistä investointien määrärahoihin kohteena "Sisäsataman kehittäminen ja rakentaminen" Kaupunginhallituksen päätös: Sture Riissanen ehdotti, että kaupunginhallitus päättäisi kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti kuitenkin siten, että seuraavia kohtia muutetaan/seuraavat kohdat lisätään ehdotukseen: Kohta 1b) muutetaan kuulumaan: Arkkitehtikilpailuun tai arkkitehtikustannuksiin, 10 000 euroa. Kohta 3) muutetaan kuulumaan: Kaupunginhallitus antaa lopulliset ohjeet alueen kaavoitustavoitteista. Kohta 4) liitetään uuteen kohtaan, joka kuuluu: Toimikunnan toimikausi pidennetään vuoden 2016 loppuun saakka. Kaarina Kallio ehdotti Henrik Antfolkin kannattamana kaupunginhallituksen päättävän, että maaperätutkimukseen varataan 10 000 euroa ja jos tutkimuksen tulos on myönteinen, edetään muiden kohtien osalta. Kaupunginjohtaja muutti ehdotustaan siten, että se kävi yksiin Sture Riissasen ehdotuksen kanssa. Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus kuuluu: Kaupunginhallitus päättää ohjeistaa sisäsatamatoimikunnan jatkotyötä seuraavasti:
15, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 195/2015 1. Sisäsataman suunnittelua edistääkseen toimikunta voi käyttää vuoden 2016 aikana: a. Maaperätutkimuksen teettämiseen 10 000 euroa. b. Arkkitehtikilpailun voittomäärärahoihin tai arkkitehtikustannuksiin 10 000 euroa. c. Muihin suunnittelun kannalta välttämättömiin kuluihin 4000 euroa. 2. Kaupunginhallitus ehdottaa yllämainittujen määrärahojen (yhteensä 24.000 euroa) lisäämistä vuoden 2016 investointien määrärahoihin kohteena "Sisäsataman kehittäminen ja rakentaminen." 3. Kaupunginhallitus antaa lopulliset ohjeet alueen kaavoitustavoitteista. 4. Toimikunnan toimikausi pidennetään vuoden 2016 loppuun saakka. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle yllämainittujen määrärahojen (yhteensä 24.000 euroa) lisäämistä investointien määrärahoihin kohteena "Sisäsataman kehittäminen ja rakentaminen" Kaarina Kallio ja Henrik Antfolk peruivat ehdotuksensa/kannatuksensa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Åsa Blomstedt totesi kaupunginhallituksen yksimielisesti päättäneen kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen mukaisesti. Liite 50 (Kaupunginvaltuusto 11.4.2016 15) Kaupunginvaltuuston päätös:
15, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Sisäsatamatoimikunnan tiedustelu_liite Sisäsataman asemakaavoitusta valmisteleva toimikunta on ryhtynyt työhön täydellä vauhdilla. Kiinnostus aluetta kohtaan on hyvin suuri. Toimikunta sai jopa 14 kiinnostavaa ehdotusta yleisöltä paikallislehdissä julkaistun ilmoituksen jälkeen. Toimikunta valmistelee nyt ehdotuksia jatkotoimenpiteitä varten. Toimikunnan tehtävään kuuluu myös maaperätutkimuksen tilaaminen. Toimikunta katsoi kokouksessaan 3. joulukuuta 2015, että aluetta kohtaan osoitettua suurta kiinnostusta ajatellen tulisi syksyllä 2016 myös julistaa arkkitehtikilpailu, jotta houkuttelevalle alueelle saataisiin mahdollisimman hyvä ratkaisu. Toimikunta haluaa siksi tiedustella kaupunginhallitukselta, mitä määrärahoja toimikunnalla on käytettävänään. Maaperätutkimuksen arvioidaan maksavan runsaat 10.000 euroa, arkkitehtikilpailun 10.000 euroa, muiden kustannusten, esim. matkakulut, kontaktit kiinnostuneisiin rakennusyrityksiin ja alueelle etabloituviin toimijoihin yms., 10.000 euroa, yhteensä 30.000 euroa. Toimikunnan tavoitteena on saada kesäkuuhun mennessä ehdotus, joka voi olla toteutettavan arkkitehtikilpailun perustana. Samalla toimikunta toivoo, että asemakaavoitus etenisi mahdollisimman pian, minkä jälkeen tontit annetaan myyntiin nyt kun kiinnostus aluetta kohtaan vielä on suuri. Kristiinankaupungissa 3. joulukuuta 2015 Sture Riissanen Sisäsataman suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 TEKN: 197/2013 SIIPYYSSÄ SIJAITSEVAN LEPOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA OIKAISUKEHOTUS (JI/DAS/REN) (Kaupunginhallitus 14.3.2016 63) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (EPOELY/1149/07.01/2013) antoi 23.10.2015 oikaisukehotuksen Kristiinankaupungin kaupungin valtuuston päätöksestä 21.9.2015 ( 43) hyväksyä Bernhard Utter on jättänyt kunnallisvalituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä 21.9.2015 43 ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymisestä Siipyyssä sijaitsevalle alueelle Lepola 22:90. Kopio valituskirjelmistä oheistetaan. 195 (22.12.2009/1589) Viranomaisen oikaisukehotus kaava-asiassa Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään muutoksenhausta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kunnan hyväksyttyä yleiskaavan tai asemakaavan tehdä kunnalle kirjallisen oikaisukehotuksen, jos kaava on laadittu ottamatta huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai muutoin vastoin lain säännöksiä ja on yleisen edun mukaista saattaa asia uudelleen kunnassa päätettäväksi. Oikaisukehotus tulee tehdä kaavaa koskevan päätöksen valitusajan kuluessa. Oikaisukehotuksen antamiseen ei saa valittamalla hakea muutosta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ilmoitettava oikaisukehotuksen tekemisestä hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden on ilmoituksen saatuaan lähetettävä kunnalle tiedot päätöksestä tehdyistä valituksista. Hallinto-oikeuden tulee myös ilmoittaa valittajille tehdystä oikaisukehotuksesta. Oikaisukehotuksen johdosta kunnanvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi. 196 Oikaisukehotuksen johdosta tehdyn päätöksen vaikutus valituksiin Jos kunnan aiemmasta päätöksestä oli tehty valitus hallinto-oikeudelle, kunnan on ilmoitettava kirjallisesti oikaisukehotuksen johdosta tehdystä uudesta päätöksestä hallinto-oikeudelle sekä valituksen tehneille. Aikaisemmasta päätöksestä tehtyjen valitusten katsotaan kohdistuvan uuteen hyväksymispäätökseen. Jos kunta pysyttää hyväksymistä koskevan päätöksen entisellään, muilla kuin valituksen jo tehneillä ei ole oikeutta muutoksen hakuun. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on kuitenkin valitusoikeus. (22.12.2009/1589) Jos kunta päättää muuttaa hyväksyttyä kaavaa, hallinto-oikeuden on varattava valituksen tehneille tilaisuus täydentää tai muuttaa valitustaan. Tällöin myös muilla valitukseen oikeutetuilla on oikeus hakea muutosta päätökseen siltä osin kuin kaavaa on muutettu. Jos peruste hallinto-oikeudelle tehdyltä valitukselta poistuu kunnan muutettua päätöstään tai palautettua sen uudelleen käsiteltäväksi, hallinto-oikeus antaa ratkaisun tehtyyn kulukorvausvaatimukseen. ELY-keskuksen perustelut oikaisukehotukselle, jonka mukaan kaupunginvaltuuston päätös tulee kumota. 1. Katso oheinen oikaisukehotus: Kaupungin vastine Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen oikaisukehotukseen: 1. Kaupunki on todennut, että oikaisukehotus tulee huomioida eikä rantaasemakaavaa pidä hyväksyä ELY-keskuksen perusteluiden mukaisesti. Bernhard Utterin perustelu valituksesta
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 TEKN: 197/2013 2. Katso oheinen valitus Kaupungin vastine Bernhard Utterin valitukseen 2. Kaupunki toteaa, että Bernhard Utterin valitus huomioidaan eikä Ranta-asemakaavaa hyväksytä, Utterin valituksen mukaisesti. Eira Pohjola ja Risto Tömisevä ovat jättäneet aluetta koskevien tapahtumien sekä päätösten ja kaavoituksen liitteet. Suunnittelija HN Consult Ab Clas-Göran Herrgård, joka on toiminut vastaavana kaavoittajana, katsoo, että Lepolan RN:o 22:90 ranta-asemakaava voidaan hyväksyä ja että MRL 73 :n vaatimukset täyttyvät. Tämä vastine on annettu ELY-keskuksen lausunnosta 22.10.2014 RN:o 223/2014. Pohjola ja Tömisevä katsovat, että Lepolan, 22:90, ranta-asemakaavan muutos voidaan hyväksyä. Liitteet käsittelyyn: 1. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen oikaisukehotus 2. Bernhard Utterin valitus sekä siihen kuuluvat liitteet. 3. Eira Pohjolan ja Risto Tömisevän jättämä aluetta koskevien päätösten ja suunnitelmien tapahtumien kulku. 4. HN Consult Ab Clas-Göran Herrgård, vastine ELY-keskuksen lausuntoon 22.10.2014 NR:o 223/2014. 5. Kaikki Lepolan 22:90 ranta-asemakaavan muutosta koskevat liitteet, jotka olivat mukana kaupunginvaltuuston käsittelyssä 21.9.2015 43. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää, ETTEI Lepolan ranta-asemakaavaa koskevaa ehdotusta (22.6.2015) hyväksytä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (EPOELY/1149/07.01/2013) oikaisukehotuksessaan esittämin perustein sekä Bernard Utterin kunnallisvalituksessaan esittämin perustein. Kaupunginhallituksen päätös: Tekninen johtaja selosti asiaa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 63 (Kaupunginvaltuusto 11.4.2016 16) Kaupunginvaltuuston päätös:
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Ely_Lepola_oikaisukehotus Elineino-,Liikenne- ja ympäristökeskus 23.10.2015 EPOELY/1149/07.01/2013 Kristiinankaupungin kaupunginvaltuusto PL 13 64101 Kristiinankaupunki ASIA: Oikaisukehotus päätöksestä hyväksyä Kristiinankupungin Siipyyssä sijaitsevan Lepola 22:90 -tilan ranta-asemakaavan muutos. OIKAISUKEHOTUKSEN TEKIJÄ: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Korsholmanpuistikko 44 64100 Vaasa OIKAISUKEHOTUS KOSKEE PÄÄTÖSTÄ: Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston päätös 21.9.2015 43. VAATIMUS: Kristiinankaupungin kaupunginvaltuustoa kehotetaan ratkaisemaan asia uudelleen ja samalla ottamaan käsittelyssä huomioon oikaisukehotuksen perustelut, jotka annetaan perustelut otsikon alla. Kaupunginvaltuuston tulee tehdä kaavasta päätös oikaisukehotuksen johdosta. Mikäli valtuusto ei ole tehnyt päätöstä kuuden (6 ) kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymistä koskeva päätös katsotaan rauenneeksi. PERUSTELUT: Ranta-asemakaavaehdotus käsittää yhden tilan. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa rakentaminen alueelle, jonka Kristiinankaupungin kaupunginvaltuusto jätti vahvistamatta 5.9.1985 hyväksytyssä rantakaavassa, jonka Vaasan läänin lääninhallitus vahvisti 17.6.1987. Korkein hallinto-oikeus ei ole 17.10.1988 päivätyssä päätöksessään löytänyt syytä muuttaa lääninhallituksen päätöstä. Alueen vuodelta 2000 olevassa rantayleiskaavassa ei myöskään ole rakennusoikeutta. Vuonna 1987 vahvistetussa ranta-asemakaavassa muutosehdotuksen piiriin kuuluva alue on jätetty vahvistamatta, koska ehdotettujen rakennuspaikkojen määrä oli liian suuri eikä se edistänyt tarkoituksenmukaista ja yhtenäistä maankäyttöä alueella. Kaavan mitoituksen mukaan kantatila, johon Lepola RN:o 22:90 kuuluu, on jo käyttänyt kaavassa mitoitetun rakennusoikeutensa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutteisessa ranta-asemakaavassa alue on merkitty VL-alueeksi, minkä vuoksi kaavaehdotus on ristiriidassa myös rantayleiskaavan kanssa.
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Ely_Lepola_oikaisukehotus Ranta-asemakaava on mainituista syistä lainvastainen. Kaupunginvaltuuston pitää käsitellä päätös ranta-asemakaavan hyväksymisestä uudelleen. MUUTOKSENHAKU: Maankäyttö- ja rakennuslain 195 :n 2 mom. nojalla oikaisukehotuksen antamiseen ei saa valittamalla hakea muutosta. SOVELLETUT LAINKOHDAT: Maankäyttö- ja rakennuslaki 195, 196 ja maankäyttö- ja rakennusasetus 91. Jyrki Palomäki Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikön päällikkö John Öst Insinööri Tiedoksi: Vaasan hallinto-oikeus, Korsholmanpuistikko 43, PL 2014, 65101 Vaasa
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Utter_valitus_lepola Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Asia Valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä 21.9.2015 43. Siipyyssä sijaitsevan Lepolan ranta-asemakaavan muutos. Muutoksenhakija Bernhard Utter Rantakatu 28 64100 Kristiinankaupunki Sähköposti: utter.bernhard@pp.inet.fi Puh. 0400 490902 Vaatimus Perustelut Siipyyssä sijaitsevan Lepolan ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä koskevan kaupunginvaltuuston päätöksen 21.9.2015 43 kumoaminen. 1. Viittaan ELY-keskuksen 10.10.2014 Vaasassa päivättyyn lausuntoon, lausunto numero 223/2014 josta ilmenee, että ranta-asemakaava ei täytä MRL 73 :n mom 1 kohdan 3 ranta-alueiden loma-asutusta koskevan asemakaavan erityisiä sisältövaatimuksia, joiden mukaan on katsottava, että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Ranta-asemakaavaehdotuksessa ei myöskään huomioida voimassa olevaa rantaosayleiskaavaa. Ranta-asemakaavaehdotusta ei näin ollen voi hyväksyä. Lausunnon on allekirjoittanut alueidenkäytön ryhmän päällikkö, ylitarkastaja Matti Rantala ja alueidenkäytön tarkastaja Kirsti Sundback. 2. Teknisen lautakunnan kokouksen 26.8.2015 80 valmistelutekstistä voi lukea, että Kaavoittaja on tarkistanut ehdotuksia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen 05.03.2014 järjestetyssä viranomaiskokouksessa esittämien vaatimusten mukaisesti. Oheinen MUISTIO viranomaiskokouksesta 5.3.2014 ei tosin ole alueidenkäytön ryhmän päällikön ylitarkastaja Matti Rantalan eikä alueidenkäytön tarkastajan Kirsti Sundbackin allekirjoittama. Kristiinankaupunki 25.10.2015 Bernhard Utter Liitteet 1. Kaupunginvaltuuston kokouksen 21.9.2015 pöytäkirja sisältäen myös ELYkeskuksen lausunnon 10.10 2014, joka hylkää ranta-asemakaavaehdotuksen.
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Utter_valitus_lepola 2. Kopio viranomaiskokouksen MUISTIOSTA 5.3.2014, jonka on allekirjoittanut vain Sture Borgar HN-Consult Oy:stä.
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: MUISTIO lepola och fyrmästargrund 5.3.2014 viran MUISTIO Asia: MRL 77 :n mukainen viranomaisneuvottelu Aika: 5.3.2014 klo 13.00 Paikka: ELY-keskus, Korsholmanpuistikko 44, I kerros, kokoushuone Läsnä: Matti Rantala ja Kirsti Sundback ELY-keskus Joakim Ingves, Kristiinankaupunki Sture Borgar, HN-Consult Oy 1. Joakim Ingves valittiin puheenjohtajaksi ja Sture Borgar muistion laatijaksi. 2. Ranta-asemakaavan muutos tilalla Lepola 22:90 Siipyyn kylässä. - Joakim Ingves ja Sture Borgar esittivät kaavamuutoksen lähtökohdat. Todettiin että mitoitusperiaatteet on selvitettävä tarkemmin ja toimitettava sähköpostitse ELY-keskukseen. Konsultin edustaja selvittää asiaa. Muutoin kaavaehdotusta katsottiin voitavan viedä eteenpäin sellaisenaan. 3. Ranta-asemakaava Fyrmästargrundissa Härkmeren kylässä. - Joakim Ingves selvitti ranta-asemakaavan taustat ja tilanteen. Todettiin että kaavaehdotuksessa 150 m²:n rakennusoikeuden olevan liian suuri tontilla numero 2 tontin kokoon nähden. Päätettiin pienentää rakennusoikeus 100 m²:iin. Lisäksi rakennusala on merkittävä pistekatkoviivalla ko. tontille karttaan. Jakokunnan rakennusoikeutta ei tarvitse siirtää muualta. Muutoin kaavaehdotusta katsottiin voitavan viedä eteenpäin sellaisenaan. 4. Kokous päättyi klo. 14.20. Sture Borgar, muistion laatija
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Pohjola_Tömisevä_tapahtumienkulku
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Pohjola_Tömisevä_tapahtumienkulku
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: liitteet1_9
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: HNconsult vasinte Lepola HN-CONSULT Markkinatie 2 65610 MUSTASAARI 22.6.2015 Puh. +358 6 322 32 11, 044 312 23 00 (Käännös) Vastine ELY-keskuksen 22.10.2014 antamaan lausuntoon nro 223/2014 koskien Kristiinankaupungin Siipyyssä, Lötskatanin alueella sijaitsevan Lepolan 22:90 rantaasemakaavaehdotusta ELY-keskus katsoo lausunnossaan, että otsikossa mainittua ranta-asemakaavaehdotusta ei voida hyväksyä, koska - ranta-asemakaavaehdotus ei noudata rantayleiskaavaa eikä - ehdotus täytä MRL 73 :n 1 momentin 3. kohdan vaatimusta siitä, että ranta-alueille tulee jäädä riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Mitä rantayleiskaavaan tulee, se on tältä osin suora kopio -80-luvulla vahvistetusta rantakaavaehdotuksesta jossa tämän tilan alue jätettiin vahvistamatta. Tämä merkitsee sitä, että rantayleiskaavassa ei ole ylipäätään otettu uudelleen harkittavaksi, onko koko kyseisen tilan jättäminen viheralueeksi kohtuullista. Tarkasteltaessa ranta-asemakaavaehdotusta ilman ennakkokäsityksiä, voidaan todeta, että se on sopeutettu rakentamattomien ranta-alueiden tarpeeseen, antaen kuitenkin kohtuullisen mahdollisuuden yhteen tonttiin, kuitenkin vain kolmasosalla tilasta. Lisäksi ehdotettu tontti sijaitsee lähes ns. kokonaisen normaalin rantatontin etäisyydellä rantaviivasta. Täten asemakaavaehdotus noudattaa rantayleiskaavan tarkoitusta yhtenäisestä viheralueesta rantaan saakka ja rannan suuntaisesti. Poikkeama rantayleiskaavasta on vain marginaalinen ja piirustustekninen; rantayleiskaavaehdotus ei muuta rantayleiskaavan toiminnallisia ominaisuuksia. Samalla tavalla voidaan myös katsoa MRL 73 :n 1 momentin 3. kohdan vaatimuksen hyvin täyttyneen. Koska ehdotetun ranta-asemakaavan toteuttaminen ei lainkaan rajoita ranta-alueen käyttöä yleiseen tarkoitukseen, kaavan hyväksyminen ei muuta nykyisiä olosuhteita. Yllä olevaan viitaten ranta-asemakaavan hyväksymiselle ei ole juridisia eikä maankäytöllisiä esteitä. HN-Consult Oy Clas-Göran Herrgård vastaava kaavoittaja
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 TEKN: 197/2013 SIIPYYSSÄ SIJAITSEVAN LEPOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (JI/JI) (Tekninen lautakunta 26.8.2015 80) Lepolan RNro 22:90 kiinteistönomistajat Eira Pohjola ja Risto Tömisevä anovat Lepolan ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Ranta-asemakaavan muutoksen luonnos ja yva ovat olleet julkisesti nähtävinä 19.8. - 20.9.2013 ja ehdotus MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti 1.9. - 3.10.2014. Kaavoittaja on tarkistanut ehdotuksia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen 05.03.2014 järjestetyssä viranomaiskokouksessa esittämien vaatimusten mukaisesti ja tarkistukset käyvät ilmi 22.06.2015 päivätystä ehdotuksesta. Rakennusoikeus noudattaa Kristiinankaupungin rantayleiskaavan mitoitusta. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Lepolan ranta-asemakaavan 22.06.2015 päivätyn muutoksen. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen johtaja selosti asiaa. Puheenjohtaja totesi, että tekninen lautakunta on yksimielisesti päättänyt teknisen johtajan ehdotuksen mukaisesti. Liite 80. (Kaupunginhallitus 7.9.2015 205) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Lepolan ranta-asemakaavan muutosehdotuksen (22.6.2015). Kaupunginhallituksen päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 205 (Kaupunginvaltuusto 21.9.2015 43) Kaupunginvaltuuston päätös: Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston päättäneen yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Liite 43
16, 43, KVSTO 11.4.2016 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_43 Plankarta_22062015 STRANDDETALJPLANEBETECKNINGAR OCH BESTÄMMELSER: RANTA-ASEMAKAAVAMERKINNÄRT JA MÄÄRÄYKSET: 6875200 6875200 1517600 1517000 22:88 22:87 Kvartersområde för fritidsbostäder, på byggnadsplatsen får uppföras högst 4 separata byggnader, en fritidsstuga, en gäststuga, en bastubyggnad samt ett förråd/garage vilkas sammanlagda våningsyta inte får överstiga 130 m². Våningsyta för fritidsstuga får utgöra högst 80 m², gäststuga 30 m², bastu 35 m² och ett förråd/garage 30 m². Loma-asuntojen korttelialue, rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään 4 erillistä rakennusta, yksi loma-asunto, yksi vierasmaja, yksi sauna sekä yksi varasto/ autotalli näiden yhteenlaskettu kerrosala ei saa ylittää 130 m². Loma-asunnon suurin sallittu kerrosala on 80 m², vierasmaja 30 m², sauna 35 m² ja yksi varasto/autotalli enintään 30 m². RA 22:153 83 Område för närrekreation. Lähivirkistysalue. VL RA 1 69 VL 22:154 I 130 22:90 L 20 öts Linje 3 m utanför planområdets gräns. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 1 ta ka vä 22:91 ge Kvarters-, kvartersdels- och områdesgräns. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. n Byggnadsrätt i kvadratmeter våningsyta. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 130 22:154 83 Romersk siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnaderna, i byggnaden eller i en del därav. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 61 I RA 1 Lö ts ka ta nt ie 22:15573 1 Kvartersnummer Korttelinumero Tomtnummer Tontinnumero ALLMÄNNA BESTÄMMELSER: ÄNDRING AV STRANDDETALJPLAN PÅ LÄGENHETEN LEPOLA 22:90 I SIDEBY, KRISTINESTAD RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS TILALLA LEPOLA 22:90 SIIPYYN KYLÄSSÄ KRISTIINANKAUPUNGISSA Godkänd i Hyväksytty Kommunstyrelsen: Kunnanhallituksessa: xx.xx.2015 Kommunfullmäktige: Kunnanvaltuustossa: xx.xx.2015 Byggande: 1. Byggnader skall till form, material, proportioner och färgsättning anpassas till omgivningen och naturlandskapet. 2. Byggnadernas fasadmaterial skall vara av trä. 3. Byggnaderna skall ha åstak och takmaterialet grå eller svart filt eller plåt. 4. Trädbeståndet och annan växtlighet på byggnadsplatsen bör bibehållas så orörda som möjligt. 5. Lägsta anläggningshöjd för vattenkänsliga byggnadskonstruktioner är +2,00 m från normalvattenstånd. Plankod: Kaavatunnus: Vatten- och avloppsförsörjning: 6874800 1.Avloppsvattnet skall behandlas i enlighet med statens förordning 209/2011 gällande glesbygdens avloppsvatten. 1517000 YLEISMÄÄRÄYKSET: Rakentaminen: 1. Rakennukset on sopeutettava malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään ympäristöön ja luonnonmaisemaan. 2. Rakennusten julkisivumateriaali on oltava puuta. 3. Rakennuksissa on oltava harjakatto, ja kattomateriaalina on harmaa tai musta huopa tai pelti. 4. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman koskemattomana. 5. Alin vesiarkojen rakennusosien perustamiskorkeus on +2,00 normaalivedenkorkeudesta. Vesi- ja viemärihuolto: 1.Jätevesijärjestelmä on täytettävä olemassa oleva asetus talousjätevesien käsittelystä hajaasustusalueella 209/2011. Skala: Mittakaava: Korsholm: Mustasaari: 1:2000 08.12.2014, 22.06.2015
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 ehdotus aug 2014 0 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS TILALLA LEPOLA RNro 22:90 SIIPYYN KYLÄSSÄ. ÄNDRING AV STRANDDETALJPLAN FÖR LEPOLA RN:r 22:90 I SIDEBY. Kaavaselostus Planbeskrivning
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 ehdotus aug 2014 1 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 1.4 Selostuksen sisällysluettleo... 4 1.5 Luettelo liitteistä... 4 2 YHTEENVETO... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Ranta-asemakaava... 5 2.3 Kaavan toteuttaminen... 5 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Kaava-alueen olosuhteiden selvitys... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö ja ympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Liikenne ja liikennejärjestelyt... 6 3.1.5 Palvelut... 6 3.1.6 Virkistys... 6 3.1.7 Tekninen huolto... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN ERI VAIHEET... 8 4.1 Ranta-asemakaavoituksen tarve... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireille tulo... 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 9 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet... 9 4.4.1 Suunnittelun tavoitteiden tiivistelmä... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 ehdotus aug 2014 2 5.1 Kaavan rakenne... 9 5.1.1 Mitoitus... 9 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 9 5.3 Aluevaraukset... 10 5.3.1 Korttelialueet... 10 5.3.2 Muut alueet... 10 5.4 Kaavan vaikutukset... 10 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 10 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja elinympäristöön... 10 5.4.3 Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset... 10 5.5 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset... 10 6 Asemakaavan toteuttaminen... 11 6.1 Toteuttaminen ja aikataulu... 11
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 ehdotus aug 2014 3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaava-alue sijaitsee Siipyyn kylässä Kristiinankaupungissa Lötskatanilla ja käsittää tilan 22:90, rekisteritunnus 287-415-22-90. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Siipyyn keskustan eteläpuolella noin 9,4 km Siipyyn kirkolta. Kuva 1. Ranta-asemakaava-alueen likimääräinen sijainti.
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 ehdotus aug 2014 4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Ranta-asemakaavan muutos tilalla Lepola 22:90. Kaavan tarkoitus on luoda mahdollisuuksia vapaa-ajan rakennuksen rakentamiselle kiinteistöllä 22:90 koska alue on jätetty vuonna 1985 vahvistetun rantaasemakaavan ulkopuolelle. Kuva 2. Kaava-alueen rajaus 1.4 Selostuksen sisällysluettleo Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä sekä kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitetään kaavoitusalueen perustiedot, asetetut tavoitteet sekä asemakaavan perusteet. Erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tehty. 1.5 Luettelo liitteistä Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Teksti 2. Kaavake ja asemakaavan seuranta Kaavake ASEMAKAAVAKARTTA Kartta
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 ehdotus aug 2014 5 2 YHTEENVETO 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 5.9.2012 Tilan omistajat Eira Pohjola ja Risto Tömisevä allekirjoittavat Hämeenlinnassa heille toimitetun konsulttisopimuksen liitteineen. 11.9.2012 Tällä päivämäärällä HN-Consultin toimitusjohtaja Clas-Göran Herrgård allekirjoittaa yllämainitun sopimuksen. 19.8.-20.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) julkisesti nähtävillä. xx.xx.2014 xx.xx.2014 x xx.xx.2014 x xx.xx.2014 x Kaavaehdotus nähtävillä 30 päivää MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti. Lausunnot kyseessä olevilta viranomaisilta pyydetään?? huomautusta jätettiin. Tekninen lautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 2.2 Ranta-asemakaava Asemakaavaehdotus sisältää loma-asuntojen korttelialueen (RA) ja lähivirkistysalueen (VL). 2.3 Kaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan. Maanomistajat vastaavat sen toteuttamisesta. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin ranta-asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Koskien muita toimenpiteitä joilla on muutosvaikutuksia ympäristöön asemakaavaa huomioitava alla määrätyllä tavalla. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa sellaisia toimintoja jotka aiheuttavat hankaluuksia muiden kaavassa osoitettujen alueiden käytössä. Asemakaava-alueelle ei myöskään saa sijoittaa sellaisia toimintoja jotka ovat ristiriidassa sellaisten asemakaavamääräysten kanssa, jotka on tarkoitettu estämään tai rajoittamaan haitallisia tai häiritseviä ympäristövaikutuksia.
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 ehdotus aug 2014 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaava-alueen olosuhteiden selvitys 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on sijaitsee Lötskatanilla Lötfjärdenin rannalla. 3.1.2 Luonnonympäristö ja ympäristö Luonnonympäristöä ja ympäristöä hallitsee meren läheisyys. Meri on rajana länsipuolella kun taas itään avautuvat metsät. Itse kaava-alue on metsäinen ja on vuosikausia käytetty virkistyskäyttöön. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Lähiympäristö muodostuu poikkeuksetta asutuksesta joka on tarkoitettu vapaa-ajankäyttöön. Etenkin kesäaikaan asutus lisääntyy kun ihmiset tulevat loma-asunnoilleen. 3.1.4 Liikenne ja liikennejärjestelyt Liikenne alueelle tapahtuu Lötskatantien kautta joka on ainut tie alueelle ja sieltä pois. Tien alkupäässä Kasalantien (6600) liittymässä on puomi. 3.1.5 Palvelut Alueella ei ole mitään palveluita mutta Siipyystä noin 9, 5km:n päässä löytyy erilaisia palveluita kuten kauppoja, huoltoasemia ym. 3.1.6 Virkistys Alue joka on tarkoitettu vapaa-ajan asutukselle tarjoaa virkistysmahdollisuuksia kalastuksen, vesiurheilun, uimisen, veneilyn ym. muodossa. Metsän läheisyys mahdollistaa samoilemista sekä marjastamista ja sienestämistä kesäisin. Talvisin voidaan harrastaa eri talviurheilutoimintaa jäällä. 3.1.7 Tekninen huolto Alueelle tulee tänä päivänä sähkö. Vesi ja viemäri puuttuvat. 3.1.8 Maanomistussuhteet Tila 22:90 jota kaavoitus käsittää on yksityisomistuksessa.
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 ehdotus aug 2014 7 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kuva 3. Ote maakuntakaavasta Maakuntakaavassa, joka vahvistettiin 21.12.2010 ei ole mitään aluetta koskevia rajoituksia.
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 ehdotus aug 2014 8 Yleiskaava Alueella on voinmassa oleva vuonna 2000 vahvistettu rantayleiskaava. Kuva 4. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Ranta-asemakaava Alueella on ennestään vuonna 1985 vahvistettu ranta-asemakaava. Siinä kyseinen alue on merkitty lähivirkistysalueeksi. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN ERI VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavoituksen tarve Tarve kaavoittaa alue johtuu siitä että alueen omistajat haluavat muuttaa alue lähivirkistysalueesta loma-asuntojen korttelialueeksi ja täten saada rakennusoikeutta alueelleen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan laatiminen tapahtuu kiinteistön 22:90 omistajien toimesta. Kristiinankaupunki on myöntänyt kaavoitusluvan maanomistajien anomuksen perusteella.
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 ehdotus aug 2014 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maanomistajat Rajanaapurit Hallintoyksiköt o Kunnanvaltuusto o Kunnanhallitus o Tekninen lautakunta o Ympöristölautakunta Muut viranomaiset o ELY-keskus o Pohjanmaan liitto 4.3.2 Vireille tulo Kaavoitus on tullut vireille kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla 13.8.2014. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ensimmäinen kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 19.8 20.9.2013 välisen ajan MRL 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaiskokousta ei ole pidetty kaavoitustyön aikana. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Suunnittelun tavoitteiden tiivistelmä Tavoitteena on luoda rakennusoikeutta kyseiselle alueelle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Ranta-asemakaavaehdotus sisältää loma-asuntojen korttelialueen (RA) jolla on yksi tontti sekä lähivirkistysalueen (VL). 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Tämän kaavan toteuttaminen ei tule aiheuttamaan ympäristölle ongelmia koska kaava on laajuudeltaan hyvin pieni eikä kaava tuo muutoksia voimassa olevaan kiinteistöjaotukseen.
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 ehdotus aug 2014 10 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet RA, Loma-asuntojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-rakennuksen talousrakennuksineen käsittäen yhteensä 130 m². Tätä tarkoitusta varten varattu pinta-ala on yhteensä 0,1739 ha. 5.3.2 Muut alueet VL, Lähivirkistysalue Tätä tarkoitusta varten on varattu yhteensä 0,3319 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Koska lähialueella ennestään on vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja rakennuksia tällä kaavalla ei ole vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kaavaehdotuksen hyväksymisen myötä tiettyä uudisrakentamista tullaan sallimaan, mutta tämä on kokonaisuuteen katsoen hyvin pientä. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja elinympäristöön Mitään seurauksia luonnolle tai ympäristöön ei tule syntymään kun kaavaa toteutetaan. 5.4.3 Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset Mitään myönteisiä tai kielteisiä seurauksia ei tule syntymään. Alueella on ennestään tie- ja sähköyhteydet. 5.5 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kohdassa 5.3. aluevaraukset. Erityiset määräykset: Rakentaminen: 1. Rakennukset on sopeutettava malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään ympäristöön ja luontomaisemaan. 2. Rakennusten julkisivumateriaali on oltava puuta. 3. Rakennuksissa on oltava harjakatto ja kattomateriaalin on oltava harmaa tai musta huopa tai pelti. 4. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman koskemattomana.
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 ehdotus aug 2014 11 Vesi- ja viemärihuolto: 1. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei niistä aiheudu haju- tai muita haittoja. 2. Kuivakäymälät sijoitetaan siten etteivät aiheuta haittaa naapureille tai ympäristölle. 3. Kuivakäymälä varustetaan säiliöllä, joka tyhjennetään riittävän usein hyvin hoidettuun kompostiin. 4. Kompostit ja kompostoivat käymälät sijoitetaan läpäisemättömälle maapohjalle. 5. Sauna- ja muita pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne on imeytettävä imeytyskaivon tai vastaavan kautta maahan vähintään 10-20 metrin päähän rantaviivasta (veden normaalitaso) alueelle, jossa maaperä on tarkoitukseen sopivaa. Imeytysputkien tulee sijaita vähintään metrin ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella. 6 Asemakaavan toteuttaminen 6.1 Toteuttaminen ja aikataulu Tarkoituksena on että kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan syksyllä 2014. Kaavan vahvistamisen jälkeen sen toteuttaminen kuuluu maanomistajille. Mustasaaressa 26.03.2014 HN-Consult Oy Sture Borgar Kaavoitusteknikko
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 augusti 2015 KRISTIINANKAUPUNKI KRISTIINANKAUPUNKI, SIIPYY Ranta-asemakaavan muutos tilalla LEPOLA, 22:90 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mustasaaressa 22.04.2012, 22.06.2015
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 augusti 2015 Kaavoitusalue Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Siipyyn kylässä Kristiinankaupungissa noin 9,4 km Siipyyn kirkolta Lötskatan nimisellä alueella. Kaavoitettava alue on yksityisomistuksessa ja sen rekisteritunnus on 287-415 - 22-90. Kuva 1. Kaava-alueen likimääräinen sijainti. Asemakaavan tavoite. Ranta-asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa rakentaminen alueella jolta osin kaava jäi vahvistamatta vuonna 1987 vahvistetussa rantakaavassa. Alue on omistajien loma- ja virkistyskäytössä.
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 augusti 2015 Kuva 2. Kaavoitettava alue Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010. Maakuntakaava korvaa kaikki voimassa olevat seutuvaihekaavat alueella. Maakuntakaavassa ko. alueella ei ole mitään erityisiä merkintöjä.
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 augusti 2015 Kuva 3. Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Alueella on voimassa oleva rantayleiskaava vuodelta 2000. Kyseinen alue on yleiskaavassa merkitty VL-alueeksi eli lähivirkistysalueeksi.
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 augusti 2015 Kuva 4. Ote Kristiinankaupungin rantayleiskaavasta. Asemakaava Kyseisellä kiinteistöllä ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Suojelualueet Alueella ei ole vahvistettuja suojelualueita.
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 augusti 2015 Vuorovaikutuksen järjestäminen ja asemakaavoituksen eri vaiheet Kaavoituksen seuraukset Kaavoitustyön aikana arvioidaan kaavan aluevarauksien suoranaisia ja välillisiä seurauksia. Rantaasemakaavan merkitykselliset seuraukset joita arvioidaan on mm. seuraukset seuraaviin seikkoihin: Olemassa oleva loma-asutus Tekninen huolto Liikennejärjestelyt ja turvallisuus Luonnon monimuotoisuus Maisema Ympäristösuojelu ja ympäristöhaitat Yhteiskuntarakenne ja väestö Tiedotus kaavoituksesta Tiedotus siitä että kaavoitus on ajankohtainen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksista ja kaavaehdotuksesta annetaan kunnan ilmoitustaululla, web-sivustolla sekä paikallisissa päivälehdissä. Päätökset Asemakaavan laadinta tapahtuu maanomistajien toimeksiannosta. Valmisteluvaihe Yhteyden otot ja valmistelevat neuvottelut maanomistajien ja konsultin edustajien välillä. Keskustelut kaavoitustyön kehyksistä. Aloitusvaihe Aloitusvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja tulevaa kaavoitustyötä varten kerätään lähtötiedot. Asianosaisille ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asianosaisia pyydetään seitsemän (7) päivän sisällä esittää mielipiteensä yhteystiedoissa mainituille henkilöille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 augusti 2015 muokataan ja täydennetään tarvittaessa jolloin asianosaisille informoidaan uudelleen kuten yllä. Valmistelu- ja luonnosvaihe Valmisteluvaiheessa käsitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella tulleita vastineita. Laaditaan alustava kaavaluonnos. Kunta hyväksyy luonnoksen ja se asetetaan julkisesti nähtäville. Asianosaisilla on nyt mahdollisuus esittää mielipiteitä suullisesti tai kirjallisesti henkilöille jotka mainitaan yhteystiedoissa. Asianosaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ehdotusvaihe Viranomaislausuntojen ja muiden asianomaisten palautteiden perusteella kaavaehdotus muutetaan lopulliseksi ehdotukseksi. Kunnanhallitus hyväksyy ehdotuksen ja asettaa sen julkisesti nähtäville 30 päiväksi. Sinä aikana kun kaava on nähtävillä voivat asianosaiset jättää kirjallisia huomautuksia kaavasta ja lausunnot asianosaisilta viranomaisilta pyydetään. Saadut lausunnot käsitellään ja annetaan vastineet. Tarvittaessa kaavaehdotusta voidaan vielä muuttaa. Merkittävien kaavaehdotuksen muutoksien johdosta tämä asetetaan uudestaan julkisesti nähtäville. Tämän jälkeen on kunnanhallituksen ja kunnanvaltuustonasia lopullisesti hyväksyä kaava. Kaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy lopullisesi Kristiinankaupungin kunnanvaltuusto. Päätöksestä voidaan valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen edelleen Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen.
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 augusti 2015 Alustava aikataulu VALMISTELUVAIHE - Alustava kokous maanomistajan edustajan kanssa Heinä - Syyskuu 2012 - Valmistelevat neuvottelut - Sopimuksen laatiminen toimeksiantajan ja HN- Consult Oy:n välillä VALMISTELUT KUNNASSA Talvi 2012-2013 - Asiaa käsitelty kunna neri elimissä - Kaava-alue siivottu maanomistajan toimesta ALOITUSVAIHE Huhti - Toukokuu 2013 - OAS:n laatiminen - Kuulutus kaavoitustyön aloittamisesta ja OAS:n nähtäville asettaminen VALMISTELU JA LUONNOSVAIHE - Tarvittavat selvitykset laaditaan Kesä 2012 - Kaavaluonnoksen ja muiden asiakirjojen laadinta - Kuuleminen valmisteluvaiheessa (kaava nähtävillä 14 päivää) - Huomautuksien vastineet EHDOTUSVAIHE Syyskuu 2014 Syksy 2015 Yhteystiedot Valmisteluvastaava kunnassa: Joakim Ingves, puh. +358 6 221 6217 - Kaavaehdotuksen valmistelu - Kaavaehdotuksen huomautukset ja lausunnot - Kaavaehdotuksen valmistelu hyväksymistä varten HYVÄKSYMINEN - Kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan Vastaava kaavoittaja: HN-Consult Oy / Clas-Göran Herrgård s-posti: joakim.ingves@krs.fi puh. 044 3122300 postiosoite: Lapväärtintietie 163 A, 64100 Kristiinankaupunki s-posti: info@hn-consult.net postiosoite: Markkinatie 2, 65610 Mustasaari
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_43 Utlåtande_anmärkningar
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_43 Utlåtande_anmärkningar
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_43 Utlåtande_anmärkningar
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_43 Utlåtande_anmärkningar
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 Bemötande_ utlåtandena 22.06.2015 Genmäle med anledning av utlåtande från NMT-centralen 22.10.2014, Nr 223/2014 över Förslag till stranddetaljplan för Lötskatan Lepola 22:90, Sideby by i Kristinestad NMT-centralen anser i sitt utlåtande att förslaget till stranddetaljplan för i rubriken nämnda inte kan godkännas, eftersom - förslaget till stranddetaljplan inte iakttar strandgeneralplanen och - förslaget fyller inte kravet enligt MBL 73 1 mom p. 3 att tillförsäkra ett tillräckligt stort sammanhängande obebyggt område på strandområdena. När det gäller stranddetaljplanen är till denna del en direkt kopia av det strandplaneförslag som - med denna lägenhets område lämnat utan fastställelse - på 80- talet fastställts. Detta betyder, att man i strandgeneralplanen överhuvudtaget inte på nytt tagit till omprövning det skäliga i att hela den nu berörda lägenheten lämnats som grönområde. När man betraktar förslaget till stranddetaljplan utan förutfattade meningar kan man se att den anpassats till behovet av obebyggda strandområden, men ändå gett en skälig möjlighet till en tomt, men dock endast på en tredjedel av lägenheten. Dessutom ligger den föreslagna tomten på sgs. en hel normal strandtomts avstånd från strandlinjen. Därigenom följer detaljplaneförslaget strandgeneralplanens intentioner om ett sammanhängande grönområde ned till och utmed stranden. Avvikelsen från strandgeneralplanen är endast marginell och ritteknisk; stranddetaljplaneförslaget förändrar inte strandgeneralplanens funktionella kvaliteter. HN-Consult Ab Marknadsvägen 2, 65610 KORSHOLM Tel. +358 6 322 32 11, 044-312 23 00 Fax 06-3223255 e-post: info@hn-consult.net
43, 16, KVSTO 21.9.2015 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Lepola_ranta-asemakaavan_muutos_kv_21092015_4 Bemötande_ utlåtandena På samma sätt kan också kravet enligt MBL 73 1 mom p. 3 anses väl uppfyllt. Eftersom genomförandet av föreslagen stranddetaljplan inte alls inkräktar på strandområdets tillgänglighet för allmänt bruk förändrar planens godkännande inte förhållandena från nuvarande. Med hänvisning till ovanstående finns inga juridiska eller markanvändningsmässiga hinder för ett godkännande av stranddetaljplanen. HN-Consult Ab Clas-Göran Herrgård ansvarig planerare HN-Consult Ab Marknadsvägen 2, 65610 KORSHOLM Tel. +358 6 322 32 11, 044-312 23 00 Fax 06-3223255 e-post: info@hn-consult.net
16, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Myllyniemi muistutus Lepola (Käännös) RAKENNUSVALVONTA Vastaanottaja: Kristiinankaupunki Tekninen keskus/joakim Ingves OSALLE LEPOLAN TILAA LAADITTUA RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEVA MUISTUTUS 1. Yksittäisten rakennusten rakennusoikeus ei käy ilmi ranta-asemakaavamääräyksistä: RA:ta koskevan tekstin tulee esimerkiksi olla: VAPAA-AJAN ASUNTOJEN KORTTELIALUE Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 4 erillistä rakennusta: yksi loma-asunto, yksi vierasmaja, yksi saunarakennus sekä yksi varasto/autotalli, joiden yhteenlaskettu kerrosala ei saa ylittää 130 m 2. Loma-asunnon suurin sallittu kerrosala on 80 m 2, vierasmajan 30 m 2, saunan 35 m 2 ja varaston/autotallin 30 m 2. 2. Vesi- ja jätehuollosta ei tule päättää asemakaavassa, koska talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on annettu asetus (209/2011). 3. Alin sallittu perustamiskorkeus tulee määrätä kaavassa. Esim. Alin perustamiskorkeus on +2,00 normaalivedenkorkeudesta. Kristiinankaupunki 5.9.2014 Ari-Johan Myllyniemi Rakennustarkastaja
17, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 41/2016 AIKUISTEN PERUSOPETUSRYHMÄN PERUSTAMINEN SUOMENKIELISEEN LUKI- OON Sivistys- ja vapaa-ajan lautakunta 2.2.2016. Liite. Suomenkielinen koulutuslautakunta 8.2.2016. Liite. --- (Kaupunginhallitus 22.2.2016 47) (MR/REN) Sivistys- ja vapaa-ajan lautakunta ja suomenkielinen koulutuslautakunta suhtautuvat myönteisesti aikuisten perusopetusryhmän perustamiseen suomenkielisen 1 lukion yhteyteen. Suunniteltu koulutus olisi tarkoitettu kaupunkimme oleskeluluvan saaneille maahanmuuttajataustaisille asukkaille 2, joilta puuttuu suomalaisen peruskoulun päättötodistus. Todistuksen turvin maahanmuuttajilla olisi parempi mahdollisuus päästä eteenpäin opiskelussa, työelämässä ja yhteiskuntaamme kotoutumisessa ja kotiutumisessa. Nykyisin yhä useampi maahanmuuttaja tullee jäämään Kristiinankaupunkiin tai lähikuntiin. Aikuisten perusopetusryhmään voidaan sisällyttää myös muita maahanmuuttajataustaisia kaupunkilaisia ja tarpeen tullen kantasuomalaisia aikuisia. Yksikköhinta ja opetuksen järjestäminen lukiossa Aikuisten perusopetuksessa yksikköhinta on hieman alhaisempi kuin tavallisessa perusopetuksessa. Vuonna 2016 se on 4674 euroa/opiskelija (lähde: Erityisasiantuntija Hanna Salokaarto OPH:n rahoitusyksikkö 11.2.2016). Yksikköhinta tarkistetaan vuosittain. Valtionosuudet tulevat oppilasmäärän 20. syyskuuta mukaan. Opetusneuvos Annika Bussman opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa 11.2.2016, että vuoden 2018 alusta on tulossa suurempi korotus aikuisten perusopetuksen yksikköhintaan samalla kun valmistava opetus rajataan ehdottomasti koskemaan vain oppivelvollisuusikäisiä oppilaita 3. Ryhmän koko voisi olla maksimissaan 20 opiskelijaa. On myös määriteltävä ryhmän minimikoko. Kertaus: Oppivelvollisuusikäiset (alle 17-vuotiaat) nuoret voivat aluksi osallistua yhden vuoden valmistavaan opetukseen ja sen jälkeen heidät voidaan sijoittaa tavallisiin perusopetusryhmiin. Suomalaisen oppivelvollisuusiän täytyttyä valtio ei maksa yksikköhintaa tavallisessa perusopetuksessa olevista oppilaista. Siksi oppivelvollisuus iän ylittäneet olisi järkevää sijoittaa aikuisten perusopetukseen. Opetus on oppilaille maksutonta, kuten nuortenkin perusopetuksessa. Jos ilmaantuu opiskelijoita, jotka suorittavat 1 Maahanmuuttajien opetuskieli on ollut alkuperäisten suositusten mukaisesti suomi, koska osa heistä muuttaa muualle Suomeen. Perheiden lapset käyvät Kristiinankaupungissa suomenkielistä koulua, jolloin on kätevämpää, että perhe oppii ensiksi yhtä ja samaa kieltä, ja ruotsin kieli tulee rinnalle ajan myötä. 2 Ei ole tarkoitettu turvapaikanhakijoille. 3 Kristiinankaupungissa ei valmistavaan opetukseen ole tähänkään asti otettu yli 17 -vuotiaita.
17, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 41/2016 vain osan opinnoista (aineopiskelijoita), heille täytyy määritellä kurssimaksut. Aikuisten perusopetusta on tähän asti järjestetty lähinnä aikuislukioissa ja kansanopistoissa. Rehtori Vanhamäki on tiedustellut opetus- ja kulttuuriministeriöstä (puhelinkeskustelu 12.1.2016 Opetusneuvos Bussman/Rehtori Vanhamäki) ja Opetushallituksesta (puhelinkeskustelu 19.1.2016 Opetusneuvos Ulla Rönnberg/RehtoriVanhamäki) mahdollisuutta perustaa aikuisten perusopetusryhmä päivälukion yhteyteen. Ministeriö on ilmoittanut, että tähän ei ole mitään estettä, jos kaupunki sitoutuu opetuksen järjestämiseen. Opetus voidaan järjestää yhteistyössä kaupungin kansalaisopiston kanssa, mutta arviointivastuu on lukiolla, koska vain sillä on oikeus kirjoittaa todistuksia. Kansalaisopisto selviää nykyisillä opettajavoimilla, siten että tiettyjä osioita voidaan järjestää integraatiokoulutushankkeen kautta (31.12.2016 päättyvälle hankkeelle haetaan jatkoa). Koulutusta koskeviin neuvotteluihin ovat osallistuneet suomenkielisen lukion rehtori, vt. sivistysjohtaja, kansalaisopiston rehtori ja SPR/Kristiinankaupunki. Opetus ei edellytä mitään uusia tiloja eikä lisähenkilökuntaa. Toiminta aiheuttaa lisäksi ruoka-, materiaali- ja kuljetuskustannuksia, mutta rehtori Vanhamäki arvioi - kokonaisuus huomioon ottaen - selvittävän yksikköhinnalla. Opetusryhmä tuo lisää osallistujia jo olemassa oleviin palveluihin. On myös tehtävä viime vuoden lopussa ilmestyneiden valtakunnallisten perusteiden mukainen aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelma, johon voidaan sisällyttää myös alkuvaiheen opetus. Aikuisten perusopetuksessa opintojen laajuus on vähintään 44 kurssia. Ne ovat lähinnä vuosiluokkien 7 9 opintoja. Opetusneuvos Bussman OKM:sta (s-posti 11.2.2016) toteaa, että ministeriöltä ei tarvitse erikseen anoa lupaa opetuksen aloittamiseen. Toiminta on osa perusopetusta, jota aluehallintovirasto valvoo. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä sen, että: aikuisten perusopetuksesta saatavan ylimääräisen valtionavun johdosta kasvava koulutuskeskuksen vuoden 2016 bruttomääräraha kattaa keskuksen vuoden 2016 talousarvion ylittävät bruttomenot. Lisäksi kaupunginhallitus päättää: 1. että suomenkielinen koulutuslautakunta voi yhteistyössä sivistys- ja vapaa-ajan lautakunnan kanssa toimien perustaa 16-20 -opiskelijan opetusryhmän 1.8.2016 alkaen lukuvuodeksi 2016-2017 tavoitteena antaa aikuisten perusopetusta oleskeluluvan saaneille ja muille ao. opetusta tarvitseville. Ennen lukuvuoden 2017-2018 alkua tehdään arviointi ja tarkistetaan mahdollisen uuden ryhmän aloittamisen tarpeellisuus.
17, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 41/2016 2. että kaupunginhallitus ei myönnä opetuksen järjestämisen vuoksi lupaa palkata erillistä henkilöstöä suomenkieliseen lukioon ja yläasteelle eikä kansalaisopistoon. 3. Aikuisten perusopetuksen järjestämiseen laaditaan oma talousarvio, mainitulle koulutukselle muodostetaan oma kustannuspaikka Kaupunginhallituksen päätös: Merkitään, että kaupunginhallitus aluksi piti tauon klo 19.40-19.50. Tauon aikana jaettiin kaupunginjohtajan ehdotus paperimuodossa. Henrik Antfolk ehdotti Åsa Blomstedtin kannattamana, että kaupunginhallitus päättää palauttaa asian kaupunginjohtajalle mm. talousarvion tarkentamista varten. Opetussuunnitelmaan liittyvä työ voi jatkua palautuksesta huolimatta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Åsa Blomstedt totesi, että kaupunginhallitus on yksimielisesti Henrik Antfolkin ehdotuksen mukaisesti päättänyt palauttaa asian. Liite 47 (Kaupunginhallitus 14.3.2016, 65) (MR/MV/SR/TS/REN) Kaupunginhallitus palautti asian lisäselvityksiä varten. Koulutuskeskus ja sivistys- ja vapaa-aikakeskus ovat laatineet lisäselvityksen aikuisten perusopetusryhmän perustamisesta. Liite. Selvityksen mukaan perusopetus on mahdollista toteuttaa olemassa olevilla opettajavoimilla ja lautakuntien käytettävissä olevilla määrärahoilla ml. koulutushankemäärärahat. Keskusten mukaan valtionosuus näyttää riittävän vaikka opetuksen järjestämisen kustannukset lasketuista vähän nousisivatkin, ja otetaan huomioon myös materiaali-, ruoka ja kuljetuskustannuksia. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä sen, että: aikuisten perusopetuksesta saatavan ylimääräisen valtionavun johdosta kasvava koulutuskeskuksen vuoden 2016 bruttomääräraha kattaa keskuksen vuoden 2016 talousarvion ylittävät bruttomenot. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että: 1. suomenkielinen koulutuslautakunta voi yhteistyössä sivistys- ja vapaaajan lautakunnan kanssa toimien perustaa 16-20 -opiskelijan opetusryhmän 1.8.2016 alkaen lukuvuodeksi 2016-2017 tavoitteena antaa aikuisten perusopetusta oleskeluluvan saaneille ja muille ao. opetusta tarvitseville. Ennen lukuvuoden 2017-2018 alkua tehdään arviointi ja tarkistetaan mahdollisen uuden ryhmän aloittamisen tarpeellisuus. 2. kaupunginhallitus ei myönnä opetuksen järjestämisen vuoksi lupaa palkata erillistä henkilöstöä suomenkieliseen lukioon ja yläasteelle, ja edel-
17, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 41/2016 lyttää kansalaisopiston tästä toiminnasta johtuvien mahdollisten ylimääräisten kurssien palkkakulut maksettavaksi aikuisten perusopetuksen budjetista. 3. aikuisten perusopetuksen järjestämiseen laaditaan oma talousarvio, mainitulle koulutukselle muodostetaan oma kustannuspaikka. Kaupunginhallituksen päätös: Kaupunginjohtaja selosti asiaa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 65 (Kaupunginvaltuusto 11.4.2016 17) Kaupunginvaltuuston päätös:
17, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: sivvap 8_lukiokoulutus_aikuiset
17, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: sivvap 8_lukiokoulutus_aikuiset
17, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Suomenkielinen koulutuslautakunta_ 9 AIKUISTEN PERUSOPETUSRYHMÄN PERUSTAMINEN SUOMENKIELISEEN LUKI- OON (MR/MV) Kaupungissamme on paljon maahanmuuttajataustaisia asukkaita, joilta puuttuu suomalaisen peruskoulun päättötodistus. Siksi he eivät pääse eteenpäin opiskelussa, työelämässä ja yhteiskuntaamme koutoutumisessa. Aiemmin turvapaikanhakijoina tänne tulleista lähes kaikki ovat oleskeluluvan saatuaan muuttaneet suurempiin kaupunkeihin, mutta tilanteen muututtua koko valtakunnassa yhä useampi tulee todennäköisesti jäämään Kristiinankaupunkiin tai lähikuntiin. Näitä turvapaikanhakijoina tulleita, muita maahanmuuttajataustaisia kaupunkilaisia ja mahdollisesti jossain määrin myös kantasuomalaisia aikuisia varten tarvitaan aikuisten perusopetusryhmä. Oppilvelvollisuusikäiset (alle 17-vuotiaat) nuoret voivat aluksi osallistua yhden vuoden valmistavaan opetukseen ja sen jälkeen heidät voidaan sijoittaa tavallisiin perusopetusryhmiin. Suomalaisen oppivelvollisuusiän täytyttyä valtio ei maksa yksikköhintaa tavallisessa perusopetuksessa olevista oppilaista. Siksi oppivelvollisuusiän ylittäneet olisi järkevää sijoittaa aikuisten perusopetukseen. Aikuisten perusopetuksessa yksikköhinta on hieman alhaisempi kuin tavallisessa perusopetuksessa (tällä hetkellä n. 5 000 / opiskelija), mutta ministeriön edustajan mukaan tätä tullaan todennäköisesti tarkistamaan ylöspäin. Aikuisten perusopetusta on tähän asti järjestetty lähinnä aikuislukioissa ja kansanopistoissa. Rehtori Vanhamäki on tiedostellut Opetus- ja kulttuuriministeriöstä (puhelinkeskustelu 12.1.2016 Annika Bussman) ja Opetushallituksesta (puhelinkeskustelu 19.1.2016 Ulla Rönnberg) mahdollisuutta perustaa aikuisten perusopetusryhmä päivälukion yhteyteen. Tähän ei ole mitään estettä, jos kaupunki sitoutuu opetuksen järjestämiseen. Opetus voidaan järjestää yhteistyössä kaupungin kansalaisopiston kanssa. Asiasta on neuvoteltu 15.1.2016 sivistystoimen (Rissanen ja Vanhamäki), kansalaisopiston (Rosendahl ja Lindelöf-Sahl) SPR:n (Riddar) edustajien kesken. On myös tehtävä viime vuoden lopussa ilmestyneiden valtakunnallisten perusteiden mukainen aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelma. Kansalaisopisto voi järjestää osan opetuksesta, mutta arviointivastuu olisi lukiolla, koska vain sillä on oikeus kirjoittaa todistuksia. Aikuisten perusopetuksessa opintojen laajuus on 44 kurssia. Ne ovat lähinnä vuosiluokkien 7 9 opintoja. Voidaan järjestää myös alkuvaiheen opetusta maahanmuuttajille, jotka eivät ole ikänsä vuoksi voineet osallistua valmistavaan opetukseen. Opinnot suoritetaan keskimäärin kahdessa vuodessa. Tuntijako on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001. Koko oppimäärän suorittajille koulunkäynti on maksutonta, kuten nuortenkin perusopetuksessa. Jos ilmaantuu opiskelijoita, jotka suoritavat vain osan opinnoista (aineopiskelijoita), heille täytyy määritellä kurssimaksut. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa huomioidaan hänen aiemmin hankitut tietonsa ja taitonsa. Tämä opetus ei tulisi koskemaan turvapaikanhakijoita, vaan jo oleskeluluvan saaneita ihmisiä, koska opiskelun pitää olla pitkäjänteistä. Ryhmän koko voisi olla maksimissaan 20 opiskelijaa.
17, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Suomenkielinen koulutuslautakunta_ 9 Erillistä henkilöstöä aikuisten perusopetuksen järjestämiseen ei lukion puolelle tarvitse palkata, vaan voidaan käyttää olemassa olevia yläkoulun ja lukion opettajia. Lukio ja kansalaisopisto tekevät yhdessä suunnitelman opetuksen järjestämisestä. Tuntikehystä tämän toiminnan järjestämiseen pitää kouluun varata 20 viikkotuntia / vuosi. Aikuisten perusopetuksen järjestämiseen on syytä tehdä oma budjetti. Yksikköhinta kattanee kuitenkin ainakin palkkakustannukset. Esittelijän ehdotus: Koulutuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että suomenkieliseen lukioon perustetaan 1.8.2016 alkaen aikuisten perusopetusryhmä, jonka opetus järjestetään yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Lautakunnan päätös: Päätettiin yksimielisesti esittelijän ehdotuksen mukaisesti.
17, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Aikuiten perusopetus%09tarkennus AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 3.3.2016 Lisäselvitys kaupunginhallitukselle (MV) OKM:n opetusneuvos Annika Bussman kirjoitti viestissään Vanhamäelle 11.2.16 seuraavaa: Opetus on tarkoitus järjestää yhteistyössä koulun ja kaupungin kansalaisopiston kesken, niin että arviointivastuu on luonnollisesti koululla. Koulutuksen järjestäjä olisi kaupunki. Opetuksen järjestämistä varten tehdään opetussuunnitelman perusteiden mukainen aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelma, johon voidaan sisällyttää myös alkuvaiheen opetus. Järjestäjänä on siis kunta ja perusopetuslain ja sen nojalla annetut asetukset ja määräykset ovat voimassa riippumatta siitä, missä opetus järjestetään. Riippumatta kansalaisopistoyhteydestä opetuksen pitää mm. olla aikuisten opetussuunnitelmaperusteiden mukaista. Käytettävissä tulee olla riittävä määrä aikuisten perusopetuksen kelpoisuusehdot täyttäviä opettajia. Perusopetuslain 46 :ssä säädetään niistä perusopetuksen pykälistä, joita aikuisten perusopetukseen riippumatta sen järjestäjästä tai järjestämispaikasta on noudatettava. Laissa ei ole säädetty siitä, missä oppilaitoksessa tai millaisessa ryhmässä aikuisten perusopetusta (laissa muille kuin oppivelvollisille annettava perusopetus) tulee järjestää. Kunta vastaa järjestämänsä opetuksen lainmukaisuudesta. Nykyisellä yksikköhinnalla 4674 euroa / oppilas / vuosi valtiolta saatava rahoitus on 74 784 (16 oppilasta) 93 480 (20 oppilasta) euroa. Yksikköhinta maksetaan kaupungilla vuosittain kuten muussakin perusopetuksessa. Valtioneuvoston asetus 1435/2001 määrää aikuisten perusopetuksesta seuraavaa: Aikuisten perusopetuksen oppimärän on sisällettävä vähintään 44 kurssia, jotka muodostuvat seuraavista pakollisia valinnaisena tarjottavia äidinkieltä ja kirjallisuutta (myös S2 käy) 4 1 kieliä (A, B ja C laajuisina) 14 6 matematiikka 8 1 uskonto tai et 1 2 yhteiskunnallisia ja luonnontieteellisestä aineryhmästä vähintään neljää eri ainetta (hi, yh, fy, ke, bi, ge) 12 Pakollisten 44 kurssin lisäksi opintoihin voidaan sisällyttää esimerkiksi taito- ja taideaineita. Nuo 44 kurssia olisivat ne, johon koulun puolella järjestettäessä tarvitaan erillinen ryhmä. Kansalaisopiston puolella järjestettävässä opetuksessa voi olla mukana muitakin kuin tähän ryhmään kuuluvia oppilaita. Jos kansalaisopistossa on muutenkin olemassa ryhmä, johon nämä oppilaat osallistuvat, aikuisten perusopetuksen budjetista maksetaan heidän kurssimaksunsa. Jos perustetaan erillinen kurssi, joka voi siis olla avoin myös muille kuin aikuisten perusopetuksen oppilaille, koko kurssin opetus maksetaan aikuisten perusopetuksen budjetista. Aikuisten perusopetuksessa lähiopetusta on järjestettävä vähintään 28 tuntia / kurssi. Tähän täytyy lisätä muutamia tunteja järjestelyyn, arviointiin ym. Yhden kurssin työmäärä opettajalle on 32 tuntia.
17, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Aikuiten perusopetus%09tarkennus Kansalaisopiston opettajat ovat tuntiopettajia, joten palkka maksetaan eri tavalla kuin virassa oleville opettajille. Opettajan palkka on 28, 13 euroa / tunti. Kun tähän lasketaan mukaan muut kustannukset, yhden tunnin hinnaksi tulee n. 40 euroa. Yhden kurssin hinnaksi kansalaisopistossa tulee n. 40 x 32 = 1280 euroa. Koulun opettajien yhden opetustunnin hinta on suurempi ja se vaihtelee 38 49 euron välillä (+ muut kustannukset saadaan kun tuntihinta kerrotaan 1,272:lla) riippuen muun muassa siitä onko kyseessä peruskoulun vai lukion tunti ja opettajan opetusvelvollisuudesta, joka sekin vaihtelee 16 24 viikkotunnin välillä. Virassa oleville opettajille palkkaa ei makseta kuten tuntiopettajille, vaan opettajan kuukausipalkan perusosa (virkaehtosopimuksen mukainen peruspalkka) tulee täyteen, kun opetusvelvollisuuden määräämä tuntimäärä täyttyy. Sen jälkeen maksetaan nk. ylitunneista. Koulun opettajien opetusvelvollisuuteen kuuluvat tunnit ja ylitunnit ovat eri hintaisia henkilöstä riippuen. Hintaan vaikuttavat myös määrävuosikorotukset, joita maksetaan palveluvuosien perusteella. Virassa olevalle opettajalle jokaisessa kuukausipalkassa maksetaan tietty summa jokaisesta pidetystä ylitunnista. Ylitunteina maksetun kurssin hinta jakaantuu siis 12 kuukaudelle. Esimerkiksi: Opettaja, jolla ei ole yhtään määrävuosikorotusta ja opetusvelvollisuus on 20. Ylitunnin hinta 2785 : 20 = 139,25 x 1,272 (sosiaalikulut) = 177,126 x 12 = 2125,5. Koulun puolella yhden kurssin hinnaksi tulee 2100 3000 euroa. Opettajaa ei voi valita sen mukaan, kuka on edullisiin, vaan kelpoisuusehdot ratkaisevat. Koska kyseessä on perusopetus, maksetaan lukiota edullisemman peruskoulun hinnoittelun mukaan. Ensimmäisenä vuonna ei tarvitse järjestää kaikkia 44:ää pakollista kurssia. Alustavan suunnitelman mukaan (Rosendahl, Selänniemi, Vanhamäki 24.2.16) lukuvuonna 2016 17, kansalasiopiston toiminnan kautta pystyttäisiin hoitamaan ainakin: 2 kurssia suomi toisena kielenä opetusta 3 kurssia kieliä 1 historian kurssi = 6 (kurssia) x 1280 euroa = 7680 euroa Koulun puolella järjestettäväksi jäisi 14 16 kurssia pakollisiksi määriteltyjä oppiaineita. Jos lasketaan kurssin keskihinnalla 2500 euroa, hinnaksi saadaan 35 000 40 000 euroa. On huomioitava, että koulun puolen laskelma on suuntaa antava. Tarkan summan voi sanoa vasta, kun koko lukuvuosi on valmiiksi suunniteltu. Kansalaisopistossa on menossa nuorten maahanmuuttajien koulutushanke. Sen sisällöt soveltuvat erinomaisesti alkuvaiheen opetukseen, joka aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmaan on myös tarkoitus sisällyttää. Aikuisten perusopetusryhmän oppilaiden osallistumisesta tuohon toimintaa sovittiin alustavasti korvattavaksi kansalaisopistolle 3 kurssin hinta = 3840 euroa Opetuksen järjestämisen opetuskustannukset olisivat siis ensi lukuvuonna näin laskettuna 51 520 Yksikköhinta näyttäisi siis riittävän vaikka opetuksen järjestämisen kustannukset tuosta vähän nousisivatkin ja otetaan huomioon myös materiaali-, ruoka ja kuljetuskustannuksia. Koulun puolella opetus järjestetään käyttämällä olemassa olevia opettajia. Jos kansalaisopisto järjestään jonkin erillisen kurssin tämän toiminnan vuoksi, opettajan palkka maksetaan aikuisten perusopetuksen budjetista.
18, KVSTO 11.4.2016 18:00 TEKN: 48/2015 KIINTEISTÖN 287-417-1-142 MYYNTI (NG/REN) (Kaupunginhallitus 29.3.2016 77) Taustaa Kaupunki on useaan otteeseen tarjonnut kiinteistöllä 287-417-1-142 (pintaala 1 ha) sijaitsevaa ent. Metsälän koulua myytäväksi lehti-ilmoituksin. Koulurakennuksen kerrosala on 772 m 2, tilavuus 3087 m 3 ja se käsittää koulun keittiön, koulusalit sekä asunnot; 1 kpl 57 m 2, 2 h + kk, 1 kpl 64 m 2, 2 h + k, 1 kpl 78 m 2, 3 h + k. Kiinteistöön kuuluvat myös talousrakennus sekä kylän jääkiekkokaukalo. Kiinteistön osoite on Metsäläntie 98, 64440 Metsälä. Sähkö- ja vesiliittymät sisältyvät. Tekninen lautakunta totesi 17.3.2015, ettei tarjouksia ole jätetty mutta, että koulun myyntiä jatkettaisiin ja koulussa asuvat vuokralaiset sanottaisiin irti, jotta kiinteistön lämmitys voitaisiin sulkea. Tekninen lautakunta käsitteli myyntiä myös 27.1.2016. Honkajärven Palvelu Oy (y-tunnus 0969485), jota edustavat Olavi Mäkinen ja Juha Ollila, joilla molemmilla on yrityksessä nimenkirjoitusoikeus, hakivat 19.1.2016 oikeutta koulun ja kiinteistön 287-417-1-142 ostoon. Kaupunginhallitus päätti 22.2.2016 vuokrata noin 1 ha:n suuruisen kiinteistön 287-417-1-142 neljäksi vuodeksi Honkajärven Palvelu Oy:lle (ytunnus 096985-4) ja lahjoittaa rakennukset kokonaisuudessaan Honkajärven Palvelu Oy:lle välittömästi. Ehtoihin sisältyi, että Honkajärven Palvelu Oy:llä on koska tahansa oman hakemuksensa perusteella oikeus lunastaa tontti, kun ja jos kaupunginvaltuusto niin päättää ja päätös on saanut lainvoiman. Ostohakemus Honkajärven Palvelu Oy (y-tunnus 0969485), jota edustavat Olavi Mäkinen ja Juha Ollila, joilla molemmilla on yrityksessä nimenkirjoitusoikeus, ovat suullisesti vuokrasopimuksen mukaisesti hakeneet oikeutta koulun ja kiinteistön 287-417-1-142 ostoon. He aikovat kunnostaa koulun voidakseen alustavasti vuokrata sen vierastyöläisille, jotka tulevat rakentamaan Metsälän tuulivoimapuistoa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää myydä kiinteistön 287-417-1-142 Honkajärven Palvelu Oy:lle (y-tunus 0969485-4) 3000,00 eurolla Honkajärven Palvelu Oy:n kanssa tehdyn vuokrasopimuksen mukaisesti seuraavin ehdoin: - Alueella oleva jääkiekkokaukalo säilytetään niin kauan kuin se on käyttökelpoisessa kunnossa, mutta sitä ei uusita. - Kaupunki pidättää itsellään oikeuden perustaa tontille rasitteen kuitukaapelia varten ja siihen, että Osuuskunta KrsNET:in keskus saa olla rakennuksessa toistaiseksi. Kaupunginhallituksen päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
18, KVSTO 11.4.2016 18:00 TEKN: 48/2015 Liite 77 (Kaupunginvaltuusto 11.4.2016 18) Kaupunginvaltuuston päätös:
19, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 240/2006 KUNTARAKENNETTA JA MAAKUNTAAN KUULUMISTA KOSKEVAT VALTUUSTO- ALOITTEET (DAS/REN) (Kaupunginhallitus 29.3.2016 79) Vuosien saatossa on jätetty alla olevat viisi valtuustoaloitetta kuntarakenteista tai maakuntaan kuulumisesta: a) Ingmar Lillträskin ym, 23.11.2006 Valtuustoaloite selvityksen laatimisesta koskien siirtämistä Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaan maakuntaan (liite). b) Alf Hoxell ja Ingmar Rosenback 18.6.2007 Valtuustoaloite yhdistymistä koskevien keskustelujen aloittamisesta Kaskisten ja Närpiön kaupunkien kanssa (liite). c) Eva-Stina Berg y.m. 28.1.2008 Valtuustoaloite kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelmasta (liite). d) Bo-Göran Lillandt 3.3.2008 Valtuustoaloite Kristiinankaupungin ja Karijoen kunnan kuntaliitosselvityksen laatimisesta (liite). e) Bernhard Utter 31.10.2011 Valtuustoaloite kuntaliitoksen selvittämisestä sekä vapaa-ajantonttien myynnistä (liite). Kaupunginvaltuusto on viimeisten vuosien aikana käsitellyt kuntarakenneja maakuntajakokysymyksiä seuraavasti: 10.4.2012 ( 27) Lausuntopyyntö kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista. Kaupunginvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen ilmoittaa, ETTEI Kristiinankaupunki ole valmis osallistumaan ministeriön johtamaan ja rahoittamaan selvitystyöryhmän ehdottamaan erilliseen kuntajakoselvitykseen [koskien Kaskista, Kristiinankaupunkia ja Närpiötä]. Samalla hyväksyttiin seuraava lisäys: Kristiinankaupunki suhtautuu positiivisesti ministeriön rahoittamaan VAPAAEHTOISEEN palvelurakenteen selvitykseen, ensisijaisesti siltä alueelta, jota valtioneuvosto ehdottaa, toiseksi alueelta, johon Vaasa sisältyy. 11.11.2013 ( 92) Kaupunginvaltuusto päätti äänestämällä ilmoittaa, että erityisen kuntajakoselvityksen alueena on Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö ja Vaasa. 15.6.2015 ( 32) Kaupunginvaltuusto päätti Vaasan seudun erityisestä kuntajakoselvityksestä (Suupohjan rannikkoseutua koskeva erillinen osa) mm. seuraavaa: 1. Kristiinankaupunki ei hyväksy kuntajakoselvittäjien 31.12.2014 tekemää kuntarakennelain mukaista kuntien yhdistymisehdotusta ja siihen liittyvää yhdistymissopimusta, koska kuntajakoselvittäjien ehdotukset kuntien yhdistymissopimukseksi perustuvat osin eduskunnassa hyväk-
19, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 240/2006 symättä jääneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesitykseen. 2. Vaasan seudun kuntajakoselvityksen aineisto osoittaa selkeästi, että tuleviin haasteisiin on vastattava yhteisesti ja että Pohjanmaata tulee edelleen kehittää yhdessä myönteiseen suuntaan. Ehdotetaan, että kaikkien kuntien edustajista koostuva työryhmä asetetaan välittömästi työstämään strategisia, sisällöllisiä ja rakenteellisia toimenpiteitä seudun yhteisten mahdollisuuksien ja haasteiden perusteella, esimerkiksi hoidon ja hoivan, ylemmän koulutuksen, infrastruktuurin ja elinkeinoelämän kehitystä ajatellen. 13.10.2014 ( 50) Kaupunginvaltuusto on samanaikaisesti kun Kristiinankaupunki antoi lausuntonsa ehdotuksesta laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vahvistanut, että Kristiinankaupunki haluaa kuulua Turun ERVA-alueeseen sekä Vaasan sairaanhoitopiiriin. 1.2.2016 ( 5) Kaupunginvaltuusto päätti Kristiinankaupungin lausunnossa hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi ilmoittaa, että Kristiinankaupunki haluaa kuulua Pohjanmaan maakuntaan ja Vaasan keskussairaalaan, jonka tulee olla täyden palvelun päivystyssairaala. Kaupunginvaltuusto on siten päätöksillään ilmoittanut, mitkä alueet voivat olla erityisten kuntajakoselvitysten kohteena ja on myös ilmoittanut, mihin maakuntaan ja sairaanhoitopiiriin Kristiinankaupungin tulee kuulua. Tähän viitaten luetellut valtuustoaloitteet eivät aiheuta uusia päätöksiä tässä vaiheessa. Aloitteissa ajankohtaistetut kysymykset voidaan katsoa käsitellyiksi. Kaupunginvaltuusto tekee uusia päätöksiä kun tällaiset kysymykset ajankohtaistuvat ja ratkaisee kunkin asian kulloisenkin lainsäädännön ja tilanteen pohjalta. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuuston päättävän 1. merkitä yllä olevan selvityksen; sekä 2. merkitä, että seuraavat aloitteet on loppuun käsitelty: a. Ingmar Lillträskin ym. 23.11.2006 jättämä valtuustoaloite selvityksen laatimisesta koskien siirtämistä Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. b. Alf Hoxellin ja Ingmar Rosenbackin 18.6.2007 jättämä valtuustoaloite yhdistymistä koskevien keskustelujen aloittamisesta Kaskisten ja Närpiön kaupunkien kanssa. c. Eva-Stina Bergin ym. 28.1.2008 jättämä valtuustoaloite kuntaja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelmasta
19, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 240/2006 d. Bo-Göran Lillandtin 3.3.2008 jättämä valtuustoaloite Kristiinankaupungin ja Karijoen kunnan kuntaliitosselvityksen laatimisesta. e. Bernhard Utterin 31.10.2011 jättämä valtuustoaloite kuntaliitoksen selvittämisestä sekä vapaa-ajantonttien myynnistä. Kaupunginhallituksen päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 79 (Kaupunginvaltuusto 11.4.2016 19) Kaupunginvaltuuston päätös:
19, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: lillträsk_mfl23112006ym
19, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: lillträsk_mfl23112006ym
19, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: hoxell_ym18062007
19, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: berg_ym28012008
19, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: lillandt03032008
19, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: utter_aloite31102011
20, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 9/2016 VALTUUSTOALOITE LASTEN JA NUORTEN ULKOHARRASTUSALUEEN SUUNNIT- TELUSTA ENT. PÄIVÄKODIN TONTILLE (JI/JI) (Tekninen lautakunta 16.3.2016 49) Anna-Lena af Hällström ym. ovat jättäneet aloitteen siitä, että ent. päiväkodin tontti suunniteltaisiin päiväkodin leikkialueeksi uuden päiväkodin rakentamisen yhteydessä. Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat keskustelleet ent. päiväkodin tonttiin liittyvästä asiasta ja keskusteluissa on esitetty, että kaupungin tulee laatia uusi tonttijako siten, että paikka, jolla vanha päiväkoti sijaitsee, säilytetään tonttina, joka myydään ja että tontin eteläosa muutetaan leikkialueeksi uuden päiväkodin käyttöön. Uuteen tonttijakoon liittyvä työ on meneillään ja sen oletetaan valmistuvan keväällä 2016. Uuden tonttijaon valmistuttua tulee uuden leikkialueen pinta-ala olemaan n. 2600 m 2 eli hieman suurempi verrattuna alueeseen, joka oli ent. päiväkodin käytössä. Leikkialuetontille ei saa rakentaa. Pohjoisen tontin pinta-ala tulee olemaan n. 3500 m 2 ja tehokkuusluku e=0,3, jotta tontin sallittu rakennuspinta-ala ei ylity. Ruotsinkielisen ala-asteen suunnittelu on täydessä vauhdissa ja suunnittelussa huomioidaan lasten mahdollisuudet liikkua suunnittelemalla sisäpihaan leikkialue ja koulun länsipuolelle toinen leikkialue, jossa voidaan pelata pallopelejä. Ent. päiväkodin tontin uudella tonttijaolla turvataan mahdollisuus luoda hyvin toimiva leikkialue tulevan päiväkodin tarpeisiin. Lisäksi tulee huomioida, että lähiympäristö, jossa on urheilukenttä, Kristiinahalli, uimahalli ja jääkiekkokaukalo, tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Aloite oheistetaan. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto toteaa, että aloite huomioidaan parhaillaan toteutettavassa työssä ja ett aloite on loppuun käsitelty. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Liite 49. (Kaupunginhallitus 29.3.2016 80) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuuston toteavan, että aloite huomioidaan parhaillaan toteutettavassa työssä ja että aloite on loppuun käsitelty. Kaupunginhallituksen päätös:
20, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 9/2016 Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 80 (Kaupunginvaltuusto 11.4.2016 20) Kaupunginvaltuuston päätös:
20, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: aloite af Hällström Aloite Kannamme kaikki vastuuta siitä, että lapset ja nuoret yhteiskunnassamme voivat hyvin. Ongelmia voidaan eri tavoin ennalta ehkäistä ja luoda edellytyksiä hyvinvoinnille. Monet tutkimukset osoittavat, että ihmisten yleiskunto heikkenee. Liikumme liian vähän, ja sillä on seurauksensa. Liikunta on useiden tutkimusten mukaan hyväksi sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle. Erään tutkimuksen mukaan huono kunto ja fyysisen toiminnan vähäisyys ovat vaarallisempia kuin tupakointi. Sen vuoksi meidän tulisi pyrkiä luomaan mahdollisimman hyvät ja luonnolliset liikuntamahdollisuudet lastemme ja nuortemme elinympäristöön. Päiväkotien ja koulun suunnittelussa tulee huomioida mahdollisuudet liikkua ulkona raittiissa ilmassa. Kristiinankaupungissa on työn alla uusi kuuden ryhmän päiväkoti, sekä Kristiinankaupungin ruotsinkielisen alakoulun korjaus. Kouluun tulevat myöhemmin myös Tiukan koulun oppilaat. Aluetta ympäröivät asuinalueet, tiet jne. Kristiinankaupungin ruotsinkielisen alakoulun piha-alue on pieni, tällä hetkellä lainataan puistoaluetta, jotta voitaisiin edes pelata vähän jalkapalloa. Yllä mainitusta syystä on erittäin tärkeää hyödyntää viimeiset mahdollisuudet alueella lastemme ja nuortemme terveyden edistämiseksi. Vanha, käytöstä poistettu päiväkoti tuleekin purkaa ja koko jäljellä oleva tontti suunnitella lasten ja nuorten ulkoharrastusalueeksi. Antamalla lapsille tilaa liikkua edistämme heidän terveyttään ja hillitsemme kunnan sairaanhoitokuluja. Lapset joilla on mahdollisuus liikkua, jaksavat paremmin päivähoidossa ja koulussa. Lapset ovat tulevaisuutemme ja siksi meidän tulee panostaa heihin ja siihen, mikä on heille hyväksi. Kristiinankaupungissa 21. joulukuuta 2015 Anna-Lena af Hällström Peter Grannas Thomas Söderlund Mats Ingves Christina Kindt
20, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: berdningsanhållan28012016tekn
21, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 218/2011 ALOITE TUULITURBIINISYNDROOMASTA (JI/JI) (Tekninen lautakunta 16.3.2016 50) Bernhard Utter on 30.10.2011 jättänyt aloitteen siitä, että kaupungin tulee anoa Pohjanmaan liitolta tai vastaavalta taholta hankeavustusta nk. tuuliturbiinisyndrooman tutkimisen mahdollistamiseksi. Tämän tutkimuksen avulla saataisiin käsitys siitä, miten tuulivoimaloiden lähellä olevat ihmiset reagoivat. Tekninen keskus on pyytänyt Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän johtavalta lääkäriltä lausuntoa jätetyn aloitteen johdosta. Johtava lääkäri Peter Riddar on 15.02.2016 jättänyt lausunnon, jossa hän toteaa, ettei Kristiinankaupungin kaupungilla ole ulkoisen rahoituksen turvin tai ilman rahoitusta kapasiteettia toimia päämiehenä tutkimushankkeelle, jonka tarkoituksena on arvioida tuulivoimaloiden terveysvaikutuksia yhteiskuntatasolla. Tällaisen tehtävän onnistunut toteuttaminen vaatii Riddarin mukaan organisaation, jolla on kokemusta akateemisesta tutkimuksesta sekä osaamista tällaisten tutkimustulosten käsittelyssä ja etenkin tulkinnassa. Riddar toteaa myös, ettei Kristiinankaupungin omalla organisaatiolla ole tällaista osaamista ja ettei ole suositeltavaa sitoutua tällaisen hankkeen organisointiin. Liite asian käsittelyyn: 1. Bernhard Utterin aloite 2. Johtava lääkäri Peter Riddarin lausunto Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto huomioi aloitteen ja toteaa johtavan lääkärin Peter Riddarin lausunnon mukaisesti, ettei Kristiinankaupungin kaupungilla ole ulkoisen rahoituksen turvin tai ilman rahoitusta kapasiteettia toimia päämiehenä tutkimushankkeelle, jonka tarkoituksena on arvioida tuulivoimaloiden terveysvaikutuksia yhteiskuntatasolla. Aloite on loppuun käsitelty. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Liite 50. (Kaupunginhallitus 29.3.2016 81) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 81
21, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 218/2011 (Kaupunginvaltuusto 11.4.2016 21) Kaupunginvaltuuston päätös:
21, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Utter_valtuustoaloite_tuuliturbiinisyndrooma
21, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Lausunto Kristiinankaupungin kaupunginvaltuustolle Peter Riddar 15.2.2016 Johtava lääkäri Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä Eerikintie 15 66100 Maalahti Lausunto Kristiinankaupungin kaupunginvaltuustolle jätetystä aloitteesta Tekninen johtaja Joakim Ingves on 15. syyskuuta 2015 pyytänyt Rannikko- Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän johtavalta lääkäriltä lausuntoa Kristiinankaupungin kaupunginvaltuustolle jätetystä aloitteesta. Aloitteen on allekirjoittanut valtuuston jäsen B. Utter ja se on merkitty vastaanotetuksi 1.11.2011. Aloitteentekijä ehdottaa, että Kristiinankaupungin kaupunki anoo hankevaroja nk. tuuliturbiinisyndroomaa koskevan tutkimuksen laatimiseksi. Yksiselitteisiä vastauksia siihen, miten tuulivoimalat vaikuttavat lähiympäristöön, ei ole saatavilla. Sama pätee kysymyksiin siitä, miten tuulivoimalat vaikuttavat tuulivoimaloiden lähellä asuvien ihmisten terveyteen. Tätä taustaa vasten aloite on kiinnostava, mutta lääketieteellisestä näkökulmasta ei voi muuta kuin todeta, ettei Kristiinankaupungilla ole ulkoisen rahoituksen turvin tai ilman rahoitusta kapasiteettia toimia päämiehenä tutkimushankkeelle, jonka tarkoituksena on arvioida tuulivoimaloiden terveysvaikutuksia yhteiskunnan tasolla. Tällaisen tehtävän onnistunut toteuttaminen vaatii Riddarin mukaan organisaation, jolla on kokemusta akateemisesta tutkimuksesta sekä osaamista tällaisten tutkimustulosten käsittelyssä ja etenkin tulkinnassa. Tällaista osaamista ei luonnollisesti ole kaupungin omassa organisaatiossa eikä tällaisen hankkeen organisointi siten ole suositeltavaa. Peter Riddar johtava lääkäri
22, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 138/2015 VALTUUSTOALOITE HIILIVOIMALAITOKSEN TULEVAISUUDESTA JA ALUEEN KÄYTÖSTÄ KRISTIINANKAUPUNGISSA KÄYTÄVÄSTÄ KESKUSTELUSTA (JI/JI)(Tekninen lautakunta 16.3.2016 52) Bernhard Utter on 15.06.2015 jättänyt aloitteen siitä, että kaupunki aloittaisi keskustelun hiilivoimalaitoksen tulevaisuudesta ja alueen käytöstä Kristiinankaupungissa. Kaupungin tulee nopeassa aikataulussa ryhtyä keskusteluihin Pohjolan Voiman hiilivoimalaitoksesta ja tulevaisuuden alueenkäytöstä, mikäli hiilivoimalaitos tämänhetkisten tietojen mukaisesti lopettaa toimintansa. Kristiinankaupunki on Elinkeinoyhtiön johdolla aloittanut keskustelut Pohjolan Voiman kanssa alueen käytöstä samana aikana kun aloite jätettiin. Elinkeinoyhtiö on työskennellyt saadakseen kehittämisvaroja ELYkeskuksen kautta, käynyt ministeriössä yhdessä Pohjolan Voiman ja kaupungin edustajien kanssa. Asiaa työstetään edelleen ja suunnitelmia laaditaan sekä voimalaitokselle että alueen käytölle. Asian käsittelyn liitteenä: Bernhard Utterin aloite Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto toteaa, että työ on täydessä vauhdissa ja että aloite on loppuun käsitelty. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Liite 52. (Kaupunginhallitus 29.3.2016 82) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto merkitsee selostuksen sekä toteaa valtuustoaloitteen olevan loppuun käsitelty. Kaupunginhallituksen päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 82 (Kaupunginvaltuusto 11.4.2016 22) Kaupunginvaltuuston päätös:
22, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: aloite0615_utter_pohjolanvoima Kaupunginvaltuusto Kristiinankaupunki PL 13 64101 KRISTIINANKAUPUNKI ALOITE Allekirjoittanut ehdottaa, että kaupunki ryhtyy nopeassa aikataulussa käymään keskusteluja Pohjolan Voiman kanssa hiilivoimalaitoksen tulevaisuudesta Kristiinankaupungissa sekä alueenkäytöstä jatkossa, mikäli hiilivoimalaitos tämänhetkisten tietojen mukaisesti lopettaa toimintansa. Kristiinankaupungissa 15. kesäkuuta 2015 Bernhard Utter valtuuston varapuheenjohtaja
22, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: rehn_tem_kirje03092015
22, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: rehn_tem_kirje03092015
22, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: rehn_tem_kirje03092015
23, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 69/2012 ALOITE SISÄSATAMAN ALUEESTA (JI/JI)(Tekninen lautakunta 16.3.2016 51) Petri Pihlajaniemi on 26.3.2012 jättänyt aloitteen siitä, että kaupunki aloittaisin sisäsatama-alueen suunnittelun. Alueen sijainti on erinomainen ja tällä hetkellä aluetta ei hyödynnetä ylipäätään. Myymällä tontteja alueelta kaupunki saisi tuloja n. 1,5 milj. euroa, lisää asukkaita ja siten enemmän kiinteistöveroa. Puolet tuloista tulisi käyttää Karhusaaren sataman kehittämiseen. Alueen rakentaminen loisi paljon työmahdollisuuksia lähialueella. Aloite oheistetaan. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 5.10.2015 228 päättänyt asettaa toimikunnan sisäsataman alueen valmistelua varten. Työn tavoitteiksi asetettiin seuraavat: a) Tehdä viimeistään 30.6.2016 kaupunginhallitukselle ehdotus Sisäsatama-alueen tulevaisuuden käytöstä. Alueen tulee olla kaupunkikuvaan luontevasti sopiva, viihtyisä kaikenikäisten asukkaiden alue, johon voi sijoittua myös palveluja. Ehdotuksessa tulee huomioida eri-ikäisten asukkaiden asumistarpeet ja erityyppiset asumismuodot kuten omakoti-, paritalo- ja rivitalovaihtoehdot sekä nykyajan energiatehokkaat ratkaisut. Tavoitteena on harmoninen ratkaisu, joka on ihmisläheinen ja ekologinen hyödyntäen mielellään puurakentamista. b) Satama-alueen maaperän tutkituttaminen tilaamalla maaperätutkimus. Tutkimus on tulevan asemakaavoitusprosessin liiteasiakirjana. c) Tehdä ehdotus alueen rakentamisen toteutustavoista. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto huomio aloitteen ja toteaa sen loppuun käsitellyksi, koska työ on aloitettu ja se on samoilla linjoilla aloitteen kanssa. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Liite 51. (Kaupunginhallitus 29.3.2016 83) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto merkitsee selostuksen sekä toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallituksen päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 83 (Kaupunginvaltuusto 11.4.2016 23)
23, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 69/2012 Kaupunginvaltuuston päätös:
23, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Aloite.Pihlajaniemi Kristiinankaupunki 26.3.20 12 Valtuustoaloite Aloite sisäsataman alueen kaavoittamisesta omakotitalo- tai muuta vastaavaa rakentamista varten. Alue on sijainniltaan erittäin hyvä ja taliîi hetkellä ei tätä isoa aluetta hyödynnetä ollenkaan. Tonttien myyminen toisi kaupungille tuloja noin 1,5 milj., lisää asukkaita ja siten lisää kiinteistöveron maksajia. Puolet saaduista tuloista tulisi käyttää Karhusaaren sataman kehittämiseen. Sisäsataman alueelle voitaisiin rakentaa myös kerrostaloja esim. puusta. Tällaisesta projektista hyötyisivät kaikki ja sillä olisi iso työllistävä vaikutus lähialueelle rakentamisen aikana.
24, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 61/2016 LUETTELO KÄSITTELEMÄTTÖMISTÄ VALTUUSTOALOITTEISTA (DAS/REN) (Kaupunginhallitus 29.3.2016 84) Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaan kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen jättämistä ja kaupunginhallitukselle toimitetuista aloitteista, joita valtuusto ei ole käsitellyt loppuun edellisvuoden loppuun mennessä. Samalla kaupunginhallituksen on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty aloitteiden johdosta. Tällöin valtuusto voi todeta, mitkä aloitteet on käsitelty loppuun. Oheiseen luetteloon sisältyy 30 aloitetta, jotka on jätetty 1.3.2016 mennessä ja joita ei ole käsitelty loppuun. Vuonna 2015 jätettiin 6 valtuustoaloitetta, kun taas 6 aloitetta käsiteltiin loppuun. Vuonna 2016 on 1.3.2016 mennessä jätetty kaksi valtuustoaloitetta. Muutama aloite on jätetty useita vuosia sitten, mutta useimmat on jätetty melko hiljattain. Joitakin aloitteita on käsitelty muiden asioiden yhteydessä, esim. kuntaliitoksia ja mahd. maakunnan vaihtoa koskevat aloitteet. Työjärjestyksen mukaan aloitteet tulisi käsitellä vuoden sisällä. Käytännössä kaikkien aloitteiden käsitteleminen tässä määräajassa on vaikeaa. Syynä tähän on se, että varsinkin aikaisemmin jätettiin melko suuri määrä aloitteita Kristiinankaupungin valtuustolle. Aloitteet saattavat koskea myös laajoja, paljon valmistelua vaativia asioita. Toinen syy on se, että joitakin aloitteita on selvitettävä suurempien kokonaisuuksien puitteissa ja/tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Viime aikoina valmistelun aikatauluun ovat myös vaikuttaneet merkittävästi kunta- ja palvelurakenteen uudistukseen liittyvät asiat. Kaupunginvaltuuston käsitellessä luetteloa aikaisemmin kritisoitiin sitä, että kaupunki ei noudata itse hyväksymäänsä, valtuuston työjärjestykseen sisältyvää normia, eli mainittua käsittelyaikaa. Käsittelyaika riippuu asian luonteesta, mutta myös henkilöstöresursseista. Yleensä tulee välttää omien normien hyväksymistä, jos ne ovat käytännössä epärealistisia. Voi olla syytä harkita tämän kohdan muotoilua uudelleen työjärjestyksen seuraavan tarkistuksen yhteydessä. Määräyksistä riippumatta on luonnollisesti tärkeää käsitellä valtuustoaloitteet ilman kohtuutonta viivästystä. Työjärjestys antaa kaupunginvaltuustolle mahdollisuuden todeta suoraan luettelon käsittelyn yhteydessä jonkin aloitteen olevan loppuun käsitelty. Käytännössä lähes kaikki aloitteet on kuitenkin käsitelty erillisinä asioina (luettelosta erillään). Aloitteet viedään valtuustoon myös silloin, kun ne koskevat sellaisia asioita, joiden päätäntävalta itse asiassa kuuluu alemmalle toimielimelle. Niissä tapauksissa aloitteet saavat valtuustossa pitkälle ilmoitusasian luonteen. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto merkitsee valtuustoaloitteista laaditun luettelon tiedoksi. Kaupunginhallituksen päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
24, KVSTO 11.4.2016 18:00 ST: 61/2016 Liite 84 (Kaupunginvaltuusto 11.4.2016 24) Kaupunginvaltuuston päätös:
24, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Luettelo_jätetyistä_aloitteista_käsittelemättäolevat_2016 Luettelo jätetyistä aloitteista, joita ei ole lopullisesti käsitelty kaupunginvaltuustossa 1.3.2016 mennessä Sivu 1 / 5 Nr Allekirjoittajat/ Jättänyt Asia: Käsittelyvaihe 1 Ingmar Lillträsk ym. 23.11.2006 2 Alf Hoxell ja Ingmar Rosenback 18.6.2007 3 Eva-Stina Berg ym. 28.1.2008 4 Bo-Göran Lillandt 3.3.2008 5 Bo-Göran Lillandt ym. 21.4.2008 6 Bernhard Utter 20.4.2009 7 Alf Mangs 20.4.2009 VALTUUSTOALOITE SELVITYKSEN LAATIMISESTA KOSKIEN SIIRTÄMISTÄ POHJANMAAN MAAKUN- NASTA ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAAN VALTUUSTOALOITE YHDISTYSMISTÄ KOSKEVIEN KESKUSTELUJEN ALOITTAMISESTA KASKISTEN JA NÄRPIÖN KAUPUNKIEN KANSSA VALTUUSTOALOITE KUNTA- JA PALVELURAKENNE- UUDISTUKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMASTA VALTUUSTOALOITE KRISTIINANKAUPUNGIN JA KARIJOEN KUNNAN KUNTALIITOSSELVITYKSEN LAATIMISESTA VALTUUSTOALOITE YKSITYISTEN ALOITTEIDEN EDISTÄMISESTÄ KRISTIINANKAUPUNGIN HOITOSEKTORILLA VALTUUSTOALOITE LUONNOSUOJELUALUEIDEN MUODOSTAMISESTA KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTALLA OLEVILLE MERIALUEILLE VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEILLE TARKOITE- TUISTA ASUNTOTONTEISTA Viidessä eri valtuustoaloitteessa ehdotetaan naapurikuntien yhteenliittymistä koskevien keskustelujen aloittamista sekä maakunnan vaihtamista (1-4 ja 15). Aloitteet käsitellään kaupunginhallituksessa 29.3.2016. Viitataan aloitteeseen nro 1. Viitataan aloitteeseen nro 1. Viitataan aloitteeseen nro 1. Aloite on valmisteltavana perusturvakeskuksessa. Aloite on kaupunginhallituksen valmisteltavana. Asia käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 11.11.2013 89. Odotetaan ELY-keskuksen vastausta kaupungin tarjoukseen. Kaupunginhallitus on vahvistanut alennetut hinnat (0,20 /m 2 ) noin kymmenelle tontille, jotka sijaitsevat eri paikoilla asemakaavoitetulla alueella sekä alentanut yksittäisten rakennustonttien hintaa 0,20 :oon/m 2 kylissä. Aloite käsitellään omakotitonttien markkinoinnin ja myynnin tehostamistoimista päätettäessä.
24, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Luettelo_jätetyistä_aloitteista_käsittelemättäolevat_2016 Luettelo jätetyistä aloitteista, joita ei ole lopullisesti käsitelty kaupunginvaltuustossa 1.3.2016 mennessä Sivu 2 / 5 Nr Allekirjoittajat/ Jättänyt Asia: Käsittelyvaihe 8 Peter Grannas 15.6.2009 9 Mikael Perjus ym. 7.6.2010 10 Paavo Rantala ym. 23.8.2010 11 Katja Petsalo m.fl. 15.11.2010 12 Per-Elof Boström ym. 13.6.2011 13 Bernhard Utter 31.10.2011 VALTUUSTOALOITE LIIKUNTALAITOSTEN KEHITTÄ- MISESTÄ JA VASTUUSTA VALTUUSTOALOITE KIINTEISTÖYHTIÖN PERUSTA- MISESTA SELKÄMEREN SAIRAALAA VARTEN SEKÄ VANHUSTENHUOLLON KESKITTÄMISESTÄ KIIN- TEISTÖÖN VALTUUSTOALOITE KRISTIINANKAUPUNGIN LUKIOIDEN YHTEISESTÄ KAKSIKIELISESTÄ HALLINNOSTA VALTUUSTOALOITE HÖGKLUBBENIN TULEVAISUU- DESTA VALTUUSTOALOITE SIITÄ, ETTÄ KAUPUNKI ANTAISI TARJOUKSEN HÖGKLUBBENISTÄ VALTUUSTOALOITE KUNTALIITOKSEN SELVITTÄ- MISESTÄ SEKÄ VAPAA-AJAN TONTTIEN MYYN- NISTÄ Aloite käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 21.3.2011 ja palautettiin. Aloite on valmisteltavana kaupunginhallituksessa. Lukiokoulutuksen organisointia koskeva asia on valmisteltavana kaupunginhallituksessa. V. 2014-2015 Suomessa meneillään ollut, järjestäjäverkon tiivistymiseen tähdännyt toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus ei lopulta toteutunut vuonna 2015. Koulutuskeskus selvittää kaupungin lukioiden yhteistyön tiivistämistä. Kiinteistötoimikunta tarkastelee myös koulukiinteistöjen käyttöä. Aloite käsitellään kun asia on selvitetty Aloite on valmisteltavana kaupunginhallituksessa. Högklubbenin mahdollista ostoa on käsitelty kaupunginhallituksessa 20.6.2011 ja 30.1.2012, jolloin kaupunginhallitus antoi työryhmän valmisteluun perustuvan ostotarjouksen Högklubbenista. Työryhmä valmistelee asiaa kaupunginhallituksen käsittelyä varten. Myyjä on pitänyt kaupungin tarjousta liian alhaisena. Vuonna 2016 odotetaan ympäristömisnisteriön vastausta liittyen kaupungin ehdottamaan vaihtokauppaan Högklubben Metso-kohdetta vastaan + kaupungin väliraha. Myyjä alentanee hintaa tällaisen vaihtokaupan toteutuessa Ks. aloite 11. Siltä osin kuin aloite koskee kuntaliitosta, viitataan aloitteeseen nro 1:een. Siltä osin kun aloite koskee huvilatonttien myyntiä aloite on loppuunkäsitelty kaupunginvaltuustossa 24.3.2014 ( 18).
24, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Luettelo_jätetyistä_aloitteista_käsittelemättäolevat_2016 Luettelo jätetyistä aloitteista, joita ei ole lopullisesti käsitelty kaupunginvaltuustossa 1.3.2016 mennessä Sivu 3 / 5 Nr Allekirjoittajat/ Jättänyt Asia: Käsittelyvaihe 14 Bernhard Utter 31.10.2011 15 Mikael Perjus ym. 13.2.2012 16 Sari-Milla Ingves ym. 13.2.2012 17 Petri Pihlajaniemi 26.3.2012 18 Mikael Perjus ym. 10.12.2012 19 Sture Riissanen 21.1.2013 20 Sture Riissanen 18.2.2013 VALTUUSTOALOITE TUULITURBIINISYNDROOMAN TUTKIMISESTA TUULIVOIMALOIDEN LÄHEISYY- DESSÄ VALTUUSTOALOITE ASEMAKAAVOITUKSESTA VALTUUSTOALOITE KRISTIINANKAUPUNGIN UUDESTA KOULUMALLISTA VALTUUSTOALOITE NYKYISEN SISÄSATAMAN- ALUEEN ASEMAKAAVOITUKSESTA VALTUUSTOALOITE HANKINTALAUTAKUNNAN PERUSTAMISESTA VALTUUSTOALOITE KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUSTEN VÄLITTÄMISESTÄ NETTI-TV:N VÄLITYKSELLÄ MAINOSPYLVÄSTÄ KOSKEVA VALTUUSTOALOITE Valmisteltavana kaupunginhallituksessa. Aloite on käsitelty teknisessä lautakunnassa 16.3.2016 ja on kaupunginhallituksen käsiteltävänä 29.3.2016. Valmisteltavana kaupunginhallituksessa. Teknisen keskuksen vuoden 2016 tavoitteissa on laatia ohjelma vanhentuneiden yleis- ja asemakaavojen tarkistamiseksi. Rivitalorakentamista on huomioitu kaavoituksessa. Valmisteltavana kaupunginhallituksessa. Aloite käsitellään kaupungin kiinteistöjen käyttöä koskevan käsittelyn yhteydessä. Kiinteistötoimikunnan on määrä jättää raporttinsa 31.3.2016. Koulutuskeskus selvittää kaupungin lukioiden yhteistyön tiivistämistä.kristinestads skolanin ja päiväkodin osalta ratkaisut ovat olemassa. Valmisteltavana kaupunginhallituksessa. Aloite on käsitelty teknisessä lautakunnassa 16.3.2016 ja on kaupunginhallituksen käsiteltävänä 29.3.2016. Valmisteltavana kaupunginhallituksessa. Aloite käsitellään sääntötoimikunnan kaupungin organisaatiota ja lautakuntarakennetta koskevan käsittelyn yhteydessä v. 2016. Kaupungin v. 2015 hyväksytyt hankintaohjeet päivitetään v. 2016. Valmisteltavana kaupunginhallituksessa. Keväälllä selvitetään mahdollisuus käyttää kaupungin oma netti-tv:tä sisältäen kaupungin netti-tv lähetysten arkiston. Kaupunginhallitus on käsitellyt aloitteen 11.2.2016 ja aloite on kaupunginvaltuuston 11.4.2016 pidettävän kokouksen esityslistalla.
24, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Luettelo_jätetyistä_aloitteista_käsittelemättäolevat_2016 Luettelo jätetyistä aloitteista, joita ei ole lopullisesti käsitelty kaupunginvaltuustossa 1.3.2016 mennessä Sivu 4 / 5 Nr Allekirjoittajat/ Jättänyt Asia: Käsittelyvaihe 21 Åsa Blomstedt ym. 10.2.2014 22 Nina Jolkkonen- Porander 15.12.2014 VALTUUSTOALOITE SIITÄ, ETTÄ KRISTIINANKAU- PUNKI HYVÄKSYY JA ALLEKIRJOITTAA EUROOPPA- LAISEN NAISTEN JA MIESTEN VÄLISEN TASA- ARVON PERUSKIRJAN VALTUUSTOALOITE SIITÄ, ETTÄ KRISTIINANKAU- PUNGIN ON RYHDYTTÄVÄ TOIMENPITEISIIN TYÖT- TÖMIEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMISEKSI Valmisteltavana kaupunginhallituksessa. Vuonna 2016 asetetaan työryhmä jatkovalmistelemaan aloitetta. Valmisteltavana kaupunginhallituksessa. Neuvonpitoa käyty TEtoimiston kanssa, joka ollut yhteydessä YA:aan ja Saieduun jatkotyöstämisen selvittämiseksi. Maataloustoimiston kautta otettu yhteyttä viljelijöihin mielenkiinnon selvittämiseksi. 23 Bernhard Utter 11.5.2015 VALTUUSTOALOITE MELUN HUOMIOON OTTAMISESTA TUULIVOIMAN KAAVOITUKSESSA Under beredning i tekniska nämnden. 24 Bernhard Utter 15.6.2015 25 Bernhard Utter 15.6.2015 26 Kaarina Kallio 15.6.2015 VALTUUSTOALOITE TUULIVOIMAKAAVOITUKSEN LOPETTAMISESTA KOKOAISUUDESSAAN KRISTIINANKAUPUNGISSA VALTUUSTOALOITE HIILIVOIMALAITOKSEN TULEVAISUUDESTA JA ALUEENKÄYTÖSTÄ KRISTIINANKAUPUNGISSA VALTUUSTOALOITE KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUSTEN TELEVISIOINNISTA PAIKALLIS-TV:SSÄ Under beredning i tekniska nämnden. Valmisteltavana kaupunginhallituksessa. Aloite on käsitelty teknisessä lautakunnassa 16.3.2016 ja on kaupunginhallituksen käsiteltävänä 29.3.2016. Valmistelevana kaupunginhallituksessa. KRS-Tv lähettää kaupunginvaltuuston kokoukset suorana lähetyksenä. 27 Anna-Lena af Hällström m.fl. 21.12.2015 VALTUUSTOALOITE LASTEN JA NUORTEN ULKOHARRASTUSALUEEN SUUNNITTELUSTA ENTISEN PÄIVÄKODIN TONTILLE KRISTIINANKAUPUNGISSA Valmisteltavana kaupunginhallituksessa. Aloite on käsitelty teknisessä lautakunnassa 16.3.2016 ja on kaupunginhallituksen käsiteltävänä 29.3.2016.
24, KVSTO 11.4.2016 18:00 / Pykälän liite: Luettelo_jätetyistä_aloitteista_käsittelemättäolevat_2016 Luettelo jätetyistä aloitteista, joita ei ole lopullisesti käsitelty kaupunginvaltuustossa 1.3.2016 mennessä Sivu 5 / 5 Nr Allekirjoittajat/ Jättänyt Asia: Käsittelyvaihe 28 Mikael Perjus m.fl. 21.12.2015 29 Peter Grannas m.fl. 1.2.2016 30 Kaarina Kallio 1.2.2016 VALTUUSTOALOITE NEUVOTTELUISTA KRISTINESTADS FASTIGHETER KIINTEISTÖ OY:N KANSSA SIITÄ, ETTÄ YHTIÖ TOTEUTTAA SENIORIASUMISYKSIKÖN VALTUUSTOALOITE ELINKEINONHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN MAHDOLLISUUKSIEN JA INFRASTRUKTUURIN SUUNNITTELUSTA JA TÄYTÄÄNTÖÖNPANOSTA VALTUUSTOALOITE SYÖPÄÄN SAIRASTUNEILLE MYÖNNETTÄVÄSTÄ TUKIRAHASTA Valmisteltavana kaupunginhallituksessa. Valmisteltavana kaupunginhallituksessa ja aloite on parhaillaan lausuntokierroksella. Valmisteltavana kaupunginhallituksessa.