SOININ KUNNAN METSIEN METSO--INVENTOINTI INVENTOINTI 2011 18.10.2011 Raimo Laurila Kellojankuja 26 62100 Lapua LAKEUDEN LUONTOKARTOITUS p. 040 5243 281 info@lakeudenluontokartoitus.fi
SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 ALUEEN YLEISKUVAUS... 2 KASVILLISUUSKARTOITUS... 4 Kasvillisuustyyppien kuviotiedot... 4 4:147 Kivirapakko (kartta 2)... 4 7:46 Vierämä, 7:35 Kuninkaankuoppa, 14:27 Lammaslaakso (kartta 3)... 7 METSO-KOHTEET... 12 Puustoiset suot:... 12 Metsäluhdat ja tulvametsät/pienvesien lähimetsät... 12 MUUT LAKIKOHTEET... 15 PESIMÄLINNUSTO... 15 Menetelmä... 15 Tulokset... 15 LIITO-ORAVA JA MAJAVA... 16 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 17 JATKOTOIMENPITEET KUNNASSA... 17 LÄHTEET... 17 LIITTEET... 17
JOHDANTO Soinin kunnassa tehtiin kunnan omistamilla alueilla monimuotoisten metsäkohteiden kartoitus kesän 2011 aikana. Työ toteutettiin Ympäristöministeriön myöntämällä METSO - ohjelman rahoituksella. Selvitysalueiden laajuus oli n. 15 hehtaaria. Työn suoritti luontokartoittajan erikoisammattitutkintoa viimeistelevä Raimo Laurila opinnäytetyönään. Kartoituksen tavoitteena oli löytää METSO - ohjelman valintaperusteet täyttävät alueet selvitysalueella. ALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalueeseen kuului kaksi osaa, Kivirapakon palsta Soinin pohjoispuolella sekä Vierämän Kuninkaankuopan Lammaslaakson palstat Soini Karstula tien varressa lähellä Soinin keskustaa. Selvitysalue on esitetty kartassa 1. Kuninkaanjoki virtaa kaikkien palstojen läpi. Alueet ovat olleet pääosin metsätalouskäytössä ja maankäytön jatkosuunnittelussa käytetään apuna tämän raportin tietoja. Kivirapakon alue on suojelukohteeksi jo esitetty monimuotoinen 2,5 hehtaarin metsäalue. Kuninkaanpolku Soinista Vuorenmaan laskettelukeskukseen kulkee alueen läpi Kuninkaanjokivartta seuraillen. Joen yli on rakennettu silta mäenharjanteella olevalle laavulle, jolta on hienot näkymät alhaalla mutkittelevalle joelle. Mäen rinteessä on vanhaa kuusikkoa ja alhaalla jokivarressa vaihtelevaa koivuvaltaista lehtimetsää. Jokirannassa on majavien kaatamaa lahopuuta, lähinnä haapaa. Vierämän Kuninkaankuopan Lammaslaakson palstat sijaitsevat noin kilometrin päässä Soinin keskustasta itään Karstulan suuntaan. Soini Karstula tie halkaisee alueen kahtia. Palstat ovat osittain Lintuharjun pohjavesialueella. Metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, eri-ikäisiä talousmetsiä. Kuninkaanjokivarresta löytyy vanhaa kuusimetsää, joka on selvitysalueen arvokkainta osaa. Tulvien vaikutus näkyy selvästi jokivarressa kaikkialla. 2
3
KASVILLISUUSKARTOITUS Selvitysalueen kasvillisuustyypeistä tehtiin kuviokohtaiset kasvillisuuskartat, joiden tausta-aineistona käytettiin Soinin metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnitelmakarttoja ja kuviotietoja. Kartoitusten yhteydessä etsittiin ensisijaisesti METSO - ohjelmaan soveltuvia alueita, mutta myös metsälain, luonnonsuojelulain ja vesilain mukaisesti suojeltavia kohteita. Kartoituksiin liittyvät maastotyöt tehtiin 14. - 15.7., 18. -19.8. ja 31.8.2011. Maastotöihin käytettiin aikaa jokaisena päivänä noin 6 tuntia, yhteensä 30 tuntia. Putkilokasveista tehtiin erikseen lajiluettelo, joka on selvityksen liitteenä 1. Valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja selvitysalueelta ei löytynyt. Suomenselän seudulla hyviä ja melko harvinaisia kasveja ovat alueella esiintyvät kevätlinnunherne, sormisara, metsäkastikka ja sananjalka. Kasvillisuustyyppien kuviotiedot Kuviotiedoista on esitetty pääkohdat ensin tekstimuodossa ja sen jälkeen vielä kartalla. 4:147 Kivirapakko (kartta 2) 1. Tuore kangas MT Puusto on vanhaa, kuusivaltaista havumetsää. Alempana rinteessä on muutama iso haapa. Pensaskerroksessa on vain vähän katajaa. Varpukasveista mustikkaa esiintyy puolukkaa runsaammin. Kasvilajeista löydettiin mm. metsätähti, oravanmarja, metsälauha, kan- Kuva 1. Tuore kangas MT (syyskuu 2011). gasmaitikka ja nuokkutalvikki. Pohjakerroksessa on seinäsammalia ja metsäkerrossammalia. Kasvillisuustyyppiä edustava kuva alueelta on esitetty kuvassa 1. 2. Tuoreen kankaan soistuma, kangaskorpi KgK Puusto on kuusivaltaista, joitakin isoja haapoja ja koivuja kasvaa seassa. Varvustossa esiintyy mustikkaa ja puolukkaa. Kasvillisuustyypille ominaisia kasvilajeja alueella ovat oravanmarja, vanamo, metsäkorte ja metsäalvejuuri. Pohjakerroksen sammallajeja ovat korpikarhun- ja korpirahkasammal. 4
3. Ruohokorpi RhK Kivirapakon koillisosan märkä suoalue ja pienempi kuvio alueen keskiosassa ovat puustoltaan ryteikköistä koivikkoa ja pajukkoa, joissa esiintyy luhtaisuutta. Myös kuusta, mäntyä ja katajaa löytyy kasvillisuustyyppiä edustavilta alueilta. Ruohokorveksi merkityiltä alueilta löydettiin seuraavat kasvilajit: kurjenjalka, terttualpi, raate, lakka, mesiangervo, korpikastikka sekä jokapaikansara. Sammallajistoon sisältyvät korpikarhunsammal, oka-,korpi- ja haprarahkasammal. 4. Puronvarren tulvametsä Valtaosa joen reunametsistä on tulvaveden alla keväällä ja kovimpien sateiden jälkeen myös muulloin. Pääpuuna näillä alueilla esiintyy koivu, lisäksi löytyy harmaaleppää, haapaa, pajuja ja kuusta. Kasvilajisto puronvarren tulvametsässä (kuva 2) on monipuolinen. Siihen kuuluu kivennäismaiden lajeja, kuten kevätlinnunherne, metsäkurjenpolvi, metsäruusu ja kultapiisku. Lisäksi mm. mesiangervoa, lehtovirmajuurta, rentukkaa, huopaohda- Kuva 2. Puronvarren tulvametsä (heinäkuu 2011). ketta ja karhunputkea esiintyy runsaana. Sammallajistoon kuuluvat korpikarhunsammal ja seinäsammal. 5. Avovesilammikot Kahdessa kohdassa joenrantametsissä avovesilammikoita on erotettu omiksi kuvioiksi. Lammikoiden reunat ovat pajukkoa tai muuta lehtipuuta ja niissä esiintyy paikoin sarareunuksia. Majavien kaatamia puita löytyy myös näistä lammikoista. Kasvilajistosta avovesilammikoiden läheisyydessä esiintyvät mm. pullosara, viiltosara, raate, mesiangervo ja jouhivihvilä. 5
6
7:46 Vierämä, 7:35 Kuninkaankuoppa, 14:27 Lammaslaakso (kartta 3) 6. Puronvarren tulvametsä Puronvarren tulvametsäksi (kuva 3) merkityillä alueilla puusto on vanhaa metsää. Valtapuuna esiintyy kuusi, koivua ja mäntyä on kohtalaisesti seassa sekä jokunen iso haapa. Maalahopuuta ja kaatumassa olevaa puuta on kohtalaisesti, pystylahoa vähemmän. Pensaskerroksessa esiintyy pajuja, pihlajia ja katajia. Varvustoon kuuluu vain mustikka. Kuva 3. Puronvarren tulvametsä (syyskuu 2011). Kasvillisuus on enimmäkseen ruohovaltaista, mutta tuoreelle kankaalle tyypillisiä kangaskorpimaisia soistumia löytyy komeimmista kuusikoista. Alueella esiintyvät seuraavat kasvilajit suo- ja korpiorvokki, rönsyleinikki, metsäalvejuuri, vadelma, maitohorsma, korpi-imarre, suoputki, huopaohdake, nuokkutalvikki, hiirenporras, metsäkorte, käenkaali ja vanamo. Sammallajeista löydettiin korpirahkasammal ja korpikarhunsammal sekä luhtakuirisammal ja lehväsammalia tulvavesipainanteista. 7. Kuivahko kangas VT Kasvillisuustyyppiä edustavilla alueilla puusto on nuorta kasvatusmännikköä ja taimikkoa, mukana koivua. Pensaista esiintyy koivua, katajaa ja taimikossa vadelmaa. Varvusto on kanervaa ja puolukkaa. Alueilta löydettiin kasvilajeista metsälauha, keltalieko, kevätpiippo ja maitohorsma. Pohjakerroksen muodostavat seinäsammal, kynsi- ja korpikarhunsammalet sekä poronjäkälät ja isohirvenjäkälät. 8. Isovarpuräme IR Kasvillisuustyypiksi luokiteltiin pienehkö kuvio, jossa puusto on varttunutta männikköä. Pensaskerroksessa esiintyy vähän katajaa, koivuja ja pajuja. Varvusto on runsas, lajeina suopursu, juolukka, variksenmarja, kanerva ja puolukka. Kasvilajeista löytyy lakkaa ja pallosaraa. Pohjakerroksen muodostavat rahkasammalet, lajeina mm. räme-, puna-, korpi- ja varvikkorahkasammal. 7
9. Puolukkaturvekangas Ptkg(I) Kuvio on ojitusaluetta, jossa on paksu turvekerros ja valtapuuna mänty. Koivua ja kuusta esiintyy lähes yhtä paljon kuin mäntyä. Pensaskerroksen varvusto on niukkaa, vain suopursua, mustikkaa ja puolukkaa. Kasvilajeista esiintyy metsäalvejuurta, vadelmaa, riidenliekoa ja korpikastikkaa. Pohjakerroksen sammalia ovat seinä-, metsäkerros- ja korpikarhunsammalet. 10. Karukkokangas ClT Kuvio on osittain kaivettua pohjavedenottamon aluetta. Puusto on kitukasvuista mäntyä. Pensaista esiintyy koivua ja kaivetun osan reunalla runsaasti pajuja. Varvuista kasvaa vain kanervaa ja niukasti puolukkaa. Kasvilajisto on niukkaa, horsma ja leskenlehti, sekä kaivetulla kosteikolla pullosara. Pohjakerroksen jäkälälajeja ovat poronjäkälät, torvijäkälät ja tinajäkälät. 11. Tuore kangas VMT Puronvarren ja kuivahkon kankaan vaihettuma, jolla puusto on kuusivaltaista sekametsää. Pensaina esiintyy koivua, pihlajaa ja katajaa. Varvuista puolukka on mustikkaa runsaampi. Kasvilajeja ovat metsälauha, kevätpiippo ja metsätähti. Myös seinä-, metsäkerros- ja kynsisammalia löytyy kasvillisuustyyppiä edustavalta alueelta. 12. Kuivahko kangas VT Puusto on nuorta männikköä harjanteen päällä, alempana rinteessä on koivua ja kuustakin. Harjun ja jokivarren välissä on kaivettua hiekkakuopan pohjaa, joka on kosteampaa. Varvustossa esiintyvät kanerva, puolukka ja variksenmarja sekä kasvilajeista katinlieko. Pohjakerroksessa kasvaa seinä-, metsäkerros- ja kynsisammalia sekä poronjäkälää ja isohirvenjäkälää. 13. Tuore kangas VMT Puustossa valtapuuna on mänty, mutta kuusta, koivua ja katajaa esiintyy kohtalaisesti. Pensaskerroksessa esiintyy koivua ja katajaa, sekä kosteimmilla paikoilla pajuja. Varvuista runsaimmat ovat kanerva ja puolukka, variksenmarjaa ja mustikkaa on vähemmän. Kasvilajeista löytyy metsälauhaa, riidenliekoa, keltaliekoa ja metsäkortetta. Sammalia ovat seinä-, kynsi-, metsäkerros-, korpikarhun-, korpirahkasammal. 8
14. Kuivahko kangas VT Puusto on männikköä, seassa vähän kuusta, koivua ja katajaa. Varvuista esiintyy kanervaa ja puolukkaa. Kasvillisuustyyppiä edustavalla alueella kasvavat metsälauha ja kevätpiippo. Pohjakerros koostuu seinä- ja kynsisammalista sekä poronjäkälistä. 15. Puronvarren tulvametsä (kansikuva) Eteläpään hiekkatieltä Karstulan tielle asti on hyvä osuus vanhaa kuusikkoa ja puronvartta. Yläjuoksulla on kangaskorpimaista ja Karstulan tien lähellä ruohoisempaa. Alueella esiintyvät mm. seuraavat kasvilajit: kurjenjalka, metsäalvejuuri, käenkaali, vanamo, nuokkutalvikki, rönsyleinikki, metsäimarre, korpi-imarre, huopaohdake, lehtovirmajuuri sekä suoputki. 16. Kuivahko kangas VT Puusto on eri-ikäistä mäntymetsää. Pensaskerroksessa on kuusta ja katajaa, kosteammissa kohdissa koivuja ja pajuja. Varvuista alueella esiintyvät kanerva ja variksenmarja, puolukka on mustikkaa runsaampi. Kasvilajeja: kevätpiippo, metsälauha, riidenlieko ja mäntykukka. Pohjakerros: poronjäkäliä, isohirvenjäkälä, seinäsammal. 17. Puronvarren tulvametsä, soistuma Puronvarren tulvametsän soistumassa puusto (kuva 4) on ryteikköistä, valtapuuna esiintyy koivu. Pensaskerroksessa on runsaasti pajuja, vähemmän katajia ja pihlajia. Alueelta löytyvät seuraavat kasvilajit: maitohorsma, kultapiisku, kurjenjalka, huopaohdake, korpikastikka, metsäalvejuuri, metsäimarre, suoputki, rönsy- Kuva 4. Puronvarren tulvametsä, soistuma (syyskuu 2011). leinikki ja metsäkorte sekä sammalista korpirahkasammal ja korpikarhunsammal. 18. Tuore kangas VMT Puusto on mäntyvaltaista, kuusta esiintyy kohtalaisesti. Pensaskerroksessa esiintyy runsaimmin katajaa, kosteammilla paikoilla koivuja ja pajuja. 9
Varvuista puolukka on vallitseva, mutta kanervaa, variksenmarjaa, mustikkaa ja juolukkaa esiintyy kohtalaisesti. Kasvillisuustyypin mukaiselta alueelta löytyy seuraavat kasvilajit: metsälauha, kultapiisku, maitohorsma, metsäkorte ja pallosara. Pohjakerroksessa kasvavat seinä-, metsäkerros-, korpikarhun- ja korpirahkasammal sekä pilkkunahkajäkälä. 19. Tuore kangas, soistuma Puusto on nuorta männikköä, jossa on koivua seassa. Pensaat puuttuvat kasvillisuustyypin mukaiselta alueelta. Varvustona esiintyy puolukka ja variksenmarja sekä niukasti juolukkaa ja kanervaa. Kasvilajeista alueelta löytyvät metsälauha ja pallosara. Pohjakerroksen rahkasammalpeite on melko yhtenäinen, lajeina kangas-, korpi- ja varvikkorahkasammal. Lisäksi esiintyy seinäsammalta ja karhunsammalia. 20. Puronvarren tulvametsä Puronvarren kuviolla (kuva 5) on puustona vanha kuusikko, pensaat puuttuvat. Varvusto on hyvin niukka, valopaikoilla esiintyy mustikkaa. Kasvilajeja ovat käenkaali, oravanmarja, korpiimarre, metsäimarre, vanamo, nuokkutalvikki, lillukka, metsäalvejuuri ja korpiorvokki. Kuva 5 Tulvametsä, puronvarsi (syyskuu 2011). Pohjakerroksen sammalista löytyy korpikarhun- ja korpirahkasammalta, sekä puronvarresta lehväsammalia. 10
11
METSO-KOHTEET Selvitysalueen kuvioista 2, 3, 4, 5, 6, 8, 15, 17 ja 20 täyttävät METSO ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (lähde: Suomen Ympäristö 26/2008, METSO ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet, Ympäristöministeriö). METSO kohteiksi sopivien alueiden yhteispinta-ala on n. 7 hehtaaria. Kivirapakon osuus tästä on n. 1,4 hehtaaria ja muun selvitysalueen n. 5,6 hehtaaria. Kohteet ovat luonnontilaisen kaltaisia ja edustavia. Nämä alueet on esitetty kartoissa 4 ja 5. Puustoiset suot: Kuviot 2, 3 ja 8 sopivat METSO - ohjelman puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat valintaperusteisiin. Suurin osa kuvioista on myös tulvametsää ja pienvesien lähimetsää. Kuvio 2: Kangaskorpi. Kuusivaltainen kangasmetsän ja puronvarren tulvametsän vaihettuma. Sopii METSO - kohteeksi, koska on puustoltaan luonnontilaista, vanhaa (yli 80 vuotta) kuusikkoa. Lisäksi kuvio rajoittuu puronvarren tulvametsään ja ruohokorpeen, jotka ovat myös METSO - kohteita. Tällä kuviolla on isoja haapoja, joista on tulossa myöhemmin lahopuuta. Kuvio 3: Ruohokorpi. Luonnontilaisen kaltainen. Kuviolla esiintyy luhtaisuutta/tulvavesien vaikutusta, sekä mätäspintojen ja kosteampien alojen vaihtelua. Vain yksi lähes umpeenkasvanut oja, joka ei vaikuta vesitalouteen on Kivirapakon selvitysalueen pohjoisrajalla, muuten alue on ojittamatonta. Sopii edellä mainittujen ominaisuuksien perusteella METSO - kohteeksi. Kuvio 8: Isovarpuräme. Mäntyvaltainen paksuturvekerroksinen suo, jossa esiintyy tulvaisuutta. Sopii pienestä koostaan huolimatta METSO - kohteeksi, koska rajoittuu puronvarren tulvametsiin. Lisäksi on ojittamaton, vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaisen kaltainen. Metsäluhdat ja tulvametsät/pienvesien lähimetsät Kaikki jokivarren kuviot 4, 5, 6, 15, 17 ja 20 (Puronvarren tulvametsät, avovesilammikot) täyttävät METSO - ohjelman valintaperusteista kaksi kohtaa: metsäluhdat/tulvametsät, sekä pienvesien lähimetsät. Tulvaveden vaikutuksesta kuvioilla esiintyy osittain soistuneita jokivarsien metsiä. Puusto on paikoin vanhaa yli 80-vuotiasta kuusikkoa. Pintavesien vaikutus säilyy myös tulva-aikojen ulkopuolella. Puiden runkojen tyvillä ja pohjakasvillisuudessa näkyy tulvalietteen vaikutus. Kasvillisuus on korpien ja lehtojen lajistoa. Lahopuuta löytyy varsinkin maasta. Tulvien sekä majavien ansiosta kuvioiden alueilla on paljon kaatumassa olevia puita. 12
13
14
MUUT LAKIKOHTEET METSO - kohteiden lisäksi ei ole muita lakikohteita, mutta suurin osa edellä luetelluista METSO ohjelman valintaperusteet täyttävistä kohteista ovat myös metsälakikohteita. Kuvion 3 ruohokorpi on metsälain tarkoittama ruoho- ja heinäkorpi. Kuvioiden 4, 5, 6, 15, 17 ja 20 puronvarren tulvametsät ovat metsälain tarkoittamia pienvesien välittömiä lähiympäristöjä. Luonnonsuojelulain ja vesilain kohteita alueella ei ole. PESIMÄLINNUSTO Menetelmä Linnustoselvityksessä käytettiin kartoitusmenetelmää. Menetelmässä merkittiin joka käyntikerralla havaitut linnut kartalle ja lopuksi kaikista havainnoista tehtiin yhteenvetona lajikartat. Lajikarttojen avulla tehtiin tulkinnat parimääristä maa- ja kosteikkolintujen vakioidun laskentaohjeen mukaisesti (Koskimies & Väisänen 1988). Kartoitukset tehtiin 25.4., 9.5., 22.5. ja 11.6.2011. Jokaisena kartoitusaamuna lintuja havainnoitiin noin neljä tuntia, yhteensä siis 16 tuntia. Käynnit ajoitettiin sopiviin ajankohtiin linnuston aktiivisimman ääntelyn ja havaittavuuden perusteella. Tulokset Selvitysalueen pesimälinnuston parimäärät on esitetty taulukossa 1. Pesiviä lajeja löytyi 29. Lintutiheydeksi selvitysalueella saatiin 7,6 paria/ha. Uusimman Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin, Punaisen kirjan (Rassi & Hyvärinen & Juslen & Mannerkoski 2010) mukaan metso ja teeri ovat silmälläpidettäviä lajeja ja lisäksi pyy on EU:n lintudirektiivin 1-liitteen laji. Silmälläpidettävä laji tarkoittaa sitä, että laji ei ole varsinaisesti uhanalainen, mutta vaarassa tulla sellaiseksi. Lintudirektiivi on EU:n luonnonsuojelusäädös, joka koskee Euroopan luonnonvaraisia lintuja, joiden kanta pyritään pitämään tietyllä tasolla. Direktiivi edellyttää sekä lajien että niiden elinympäristöjen suojelua. Metsosta ja teerestä tuli havaintoja jo keväällä ja elokuulla löytyi kummankin lajin maastopoikueet. Kanalintuvuosi alueella oli muutenkin hyvä, sillä pyyn reviirejä löytyi 4. Alueiden luontoarvojen osoittajina voidaan pitää metsävikloa ja peukaloista kosteiden metsien osalta, sekä hömötiaista ja töyhtötiaista lahopuun määrän runsauden osalta. Muuten linnuston runsaimmat lajit olivat yleisiä metsien lajeja, peippo ja pajulintu runsaimpina. Yleisiä olivat myös mm. punarinta, vihervarpunen, hippiäinen ja rastaista laulu-, musta-, punakylki- ja räkättirastas. Muita selvitysalueella havaittuja lajeja, jotka eivät kuitenkaan pesineet olivat sepelkyyhky, lehtokurppa, närhi, varis, palokärki, käki, pikkukäpylintu, pajusirkku ja törmäpääsky. 15
Taulukko 1: Pesimälinnusto Lintulaji Parimäärä Kivirapakko Muu selvitysalue Parimäärä yhteensä Tavi 1 0 1 Metso 0 1 1 Teeri 0 1 1 Pyy 1 3 4 Metsäviklo 1 2 3 Käpytikka 1 0 1 Metsäkirvinen 0 3 3 Peukaloinen 1 2 3 Rautiainen 1 2 3 Punarinta 1 5 6 Mustarastas 1 2 3 Laulurastas 2 4 6 Punakylkirastas 2 2 4 Räkättirastas 2 3 5 Hernekerttu 0 2 2 Lehtokerttu 1 1 2 Tiltaltti 2 2 4 Pajulintu 4 8 12 Hippiäinen 2 4 6 Harmaasieppo 2 3 5 Kirjosieppo 0 1 1 Hömötiainen 1 2 3 Töyhtötiainen 1 3 4 Talitiainen 2 3 5 Puukiipijä 0 1 1 Peippo 4 12 16 Punatulkku 1 1 2 Vihervarpunen 1 5 6 Keltasirkku 0 3 3 YHTEENSÄ 33 paria 81 paria 114 paria (7,6 paria/ha) LIITO-ORAVA JA MAJAVA Liito-oravakartoitusten aikaan 19.4. ja 25.4.2011 Kuninkaanjoella oli kunnon kevättulvat, joten potentiaalisimmat liito-oravapuut jokivarressa olivat veden alla ja mahdollisia jätöksiä ei päässyt tutkimaan. Myöhemmin keväällä, lintuselvitysten yhteydessä, liito-oravista ei löytynyt jälkiä löytynyt soveliaasta elinympäristöstä huolimatta. Selvitysalueella havaittiin majavan kaatamia puita Kivirapakon palstalla ja Viertolan palstalla Soini Karstula tien pohjoispuolella. Kaatuneita puita ja syömäjälkiä oli sekä tuoreita että vanhempia, joten alue on ollut jo pidempään ja on edelleen majavan elinympäristöä. Majavalajien levinneisyys huomioon ottaen alueella esiintyy kanadanmajavia. Majavien asustaminen alueella on lisännyt merkittävästi lahopuun määrää, jota muuten olisi melko vähän. 16
YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Selvityksen perusteella alueen luontoarvoiltaan monimuotoisinta osaa on Kuninkaanjokivarsi (kuviot 6, 15, 17 ja 20), sekä Kivirapakon palsta kokonaisuudessaan. Näiltä alueilta löytyy uhanalaisia luontotyyppejä, soita (korpia ja rämeitä), tulvametsiä ja vanhoja metsiä. Suosituksena esittäisin näiden alueiden säästämistä suojelukohteina. Myös ympärillä olevien metsien varovaiset hoitotoimenpiteet esim. avohakkuiden välttäminen, olisi suotavaa luontoarvojen huomioimiseksi. Virkistyskäyttö patikkapolkuineen ja laavuineen ei nykyisellään vaaranna alueen luontoarvoja. JATKOTOIMENPITEET KUNNASSA Kirjoittanut ympäristönsuojelusihteeri Ari Koski 31.10.2011. Soinin kunnan metsien METSO inventointi viedään tiedoksi Järvi Pohjanmaan ympäristölautakunnalle, Soinin kunnalle, Soinin metsänhoitoyhdistykselle, sekä kaavoituksesta vastaavalle Järvi Pohjanmaan teknisille palveluille. Inventoinnin tuloksia hyödynnetään Kuninkaanpolun luontoreitin kehittämisessä. Inventoinnista tiedotetaan paikallislehtiin ja maakuntalehteen. Soinin kunta esitti 4.4.2011 tekemässään päätöksessään, että kunnan omistamasta Kivirapakko - nimisestä tilasta tehdään suojelualue ilman korvausta. Etelä Pohjanmaan ELY keskus on tehnyt Kivirapakosta suojelupäätöksen 9.9.2011. Inventointi vahvistaa alueen soveltumisen luonnonsuojelualueeksi. LÄHTEET Suomen Ympäristö 26/2008, METSO ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Ympäristöministeriö. Koskimies P. ja Väisänen R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. 2 painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo. Rossi P., Hyvärinen E., Juslen A., Mannerkoski I. 2010: Suomen lajien uhanalaisuus 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. LIITTEET Liite 1. Putkilokasvit selvitysalueella 17
18 Liite 1. Putkilokasvit selvitysalueella. Ketunlieko Valkoapila Katinlieko Puna-apila Riidenlieko Käenkaali Keltalieko Metsäkurjenpolvi Metsäkorte Särmäkuisma Rantakorte Suo-orvokki Kallioimarre Korpiorvokki Sananjalka Metsäorvokki Korpi-imarre Maitohorsma Metsäimarre Amerikanhorsma Hiirenporras Koiranputki Metsäalvejuuri Vuohenputki Kuusi Karhunputki Mänty Suoputki Kataja Nuokkutalvikki Kiiltopaju Mäntykukka Tuhkapaju Kanerva Virpapaju Suopursu Raita Suokukka Haapa Mustikka Vaivaiskoivu Juolukka Hieskoivu Puolukka Rauduskoivu Isokarpalo Harmaaleppä Variksenmarja Nokkonen Terttualpi Hevonhierakka Metsätähti Niittysuolaheinä Raate Heinätähtimö Luhtamatara Metsätähtimö Niittyhumala Puna-ailakki Keltakannusruoho Rentukka Nurmitädyke Niittyleinikki Kangasmaitikka Rönsyleinikki Metsämaitikka Mesiangervo Isovesiherne Lakka Vanamo Mesimarja Lehtovirmajuuri Lillukka Kissankello Vadelma Kultapiisku Metsäruusu Ahojäkkärä Ojakellukka Ojakärsämö Kurjenjalka Siankärsämö Rätvänä Päivänkakkara Poimulehti Pietaryrtti Ahomansikka Pujo Pihlaja Leskenlehti Tuomi Suo-ohdake Hiirenvirna Huopaohdake Kevätlinnunherne Syysmaitiainen Niittynätkelmä Voikukka Huopakeltano Sarjakeltano Sudenmarja Kielo Oravanmarja Jouhivihvilä Kevätpiippo Korpikaisla Tupasvilla Harmaasara Pullosara Sormisara Pallosara Jokapaikansara Viiltosara Lampaannata Niittynurmikka Rantanurmikka Lehtonurmikka Nuokkuhelmikkä Nurmilauha Metsälauha Nurmirölli Hietakastikka Viitakastikka Korpikastikka Metsäkastikka YHTEENSÄ 125 lajia