R A P O R T T I KUNTOTARKASTUS Mökki Tarkastuspäivä 8..201 Nissintie 47 93100 PUDASJÄRVI Tarkastaja: Matti Pirhonen RI, AKK, PKA, PKL Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto Ry:n suosittelema yhteistyökumppani Raportin sisällön osittainenkin kopioiminen, lainaaminen tai julkaisu on kielletty tekijän- ja omistusoikeuksien nojalla! Suomen Rakennustarkastus Oy S U O M E N R A K E N N U S T A R K A S T U S O Y F I N N I S H B U I L D I N G I N S P E C T I O N L T D KAIKKIALLA SUOMESSA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN PUH: 020 720 9460 INFO@RAKENNUSTARKASTUS.FI
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 2/36 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohteen pinta-ala: k-m 2 41 (ei tarkemitattu) h-m 2 3 (ei tarkemitattu) Kohteen tilavuus: h-m³ 90 Kerrosluku: 1 Rakennusvuosi: Valmisteilla Käyttötarkoitus: Mökki Tarkastuksen tilaaja: Oulun seudun ulosottovirasto Kohteen omistaja: Tarkastuksen syy Tarkastaja(t) Tilaaja halusi selvittää rakennuksen kunnon - Rakennusinsinööri Matti Pirhonen Läsnä olleet - Olli Heikkilä - Pirjo Inkilä Tarkastushetken sää tarkastuksen alkaessa Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Tarkastuksessa tarvittaessa käytetyt apuvälineet Muuta - Kostea - Ulkoilman RH 87 %, lämpötilassa + C (mitattu varjossa) - Sisäilman RH 68 lämpötilassa + 6 C Pääpiirustuksia eri rakennuksista Pienet varasto, aitta ja saunarakennus katselmoitiin pintapuolisesti. Ne olivat yleistasoltaan heikkokuntoisia. Gann Hyrdrogette kosteudentunnistin B0-anturilla Suhteellisen kosteuden mitta-anturi RH T 37 (pora-reikäanturi) Puun kosteuden juntta-anturi M18 Endoskooppi rakenteiden tähystykseen Digitaalikameraa käytettiin kohteen kuvaukseen Trotec TP4 laser-pintalämpötilatunnistin lämpövuotojen havaitsemiseksi (talvisin) Savukynä Vedenvirtaaman mittalaite ja veden lämpömittari Rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä, joten niiden perusteella riskirakenteita ei voitu arvioida
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 3/36 2 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat suunnitelmista ja muista asiakirjoista, omistajalta sekä käyttäjältä alkuhaastattelussa saatuihin tietoihin. EI TOISTETA KOHDASSA 9. HAVAINNOT). Rakennustapa Perustamistapa Routaeristys Alapohja Salaojat Ulkoseinärakenne Julkisivupinnoite Väliseinät Ikkunat Yläpohja Kattomuoto Vesikate Pääasiallinen lämmitysjärjestelmä Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihto Paikalla rakennettu Teräsbetoniantura ja -pilarit Ei ole asennettu Tuulettuva alapohja, lämmöneristeenä mineraalivilla Salaojat ovat asentamatta Hirsirakenne Hirsi Puurankaseiniä ja hirttä 2-lasiset Puurakenteinen, eristeenä on purueriste Harjakatto Huopakate Uunilämmitys Polttopuu Tulisija Painovoimainen Kunnallistekniikka --- Suoritetut peruskorjaukset Jätevesihuoltohaja-asutusalueella Loppukatselmus Valmisteilla Jätehuoltolain mukaan jokaiseen haja-asutusalueella sijaitsevaan kiinteistöön on laadittava jätehuoltosuunnitelma. Kunta antaa lisätietoa ja ohjeistuksen ja tiedon mahdollisista tarvittavista muutoksista, mikäli niitä edellytetään. Pesuvesille on suunnitelmien mukaan 0,3 m 3 umpisäiliö (ei saatu havaintoa) Dokumenttia ei ollut tarkastustilaisuudessa
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 4/36 Omistajan tiedossa olevat vahingot, havaitut puutteet ja vauriot Ei haastateltu Luku- ja tulkintaohjeita Raportin havaintojen kirjauskohdissa on yleisosioita, joiden tarkoitus on antaa yleistietoa rakenteiden ja järjestelmien ominaisuuksista, vaatimuksista, huoltotarpeista sekä muista syistä ja seurauksista, jotka voivat vaikkapa vaurioittaa rakenteita. Tekninen käyttöikä: Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota rakennusosien tai järjestelmien keskimääräiseen tekniseen käyttöikään. Käyttöiän ollessa lopussa se ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on tällöin suurempi ja tämä on tiedostettava. Uusinta- ja/tai kunnostusinvestointeihin on varauduttava. Teknisellä käyttöiällä tarkoitetaan toimintavaatimuksien täyttymistä, joka perustuu yleisiin käytössä oleviin tietoihin ja kokemuksiin. Riskit tai riskirakenteet: Tarkastuksessa tuodaan esille myös mahdolliset riskit ja riskirakenteet. Luokittelulla halutaan antaa informaatio esim. väärästä tai huonosta rakenneratkaisusta, jolla voi olla vaikutusta rakenteen tai järjestelmien vaurioitumisiin. Vaikka jokin rakenne, osa tai järjestelmä on luokiteltu riskiksi, monissa tehdyissä rakenneavauksissa ei ole havaittu vaurioita. Pintapuolisella tarkastuksella tai pintakosteuden tunnistimella ei voida varmuudella todeta vaurioita. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto on selvitettävä rakenteen avauksilla, ts. kuntotutkimuksella. Rakennusmääräykset ja ohjeistukset: Rakennukset ovat tehty aikakautensa ohjeiden, materiaalien ja menetelmien mukaan, jotka ovat olleet ja ovat edelleen hyväksyttäviä. Myöhemmin voimaan tulleet määräykset eivät ole velvoittavia. Nykymääräykset viittaavat kuitenkin hyviin tiedossa oleviin rakennustapoihin ja materiaaleihin sekä kiinteistön ylläpitoon. Tarkastuksen sisältö ja tavoite: Kuntotarkastuksen pääpaino on rakenteiden ja järjestelmien puutteiden, vaurioiden, riskien sekä asumisturvallisuuteen ja - terveyteen liittyvien havaintojen tekeminen sekä päätelmien puolueettoman tiedon tuottaminen kaikille asianosaisille. Rakennustyön ja -materiaalien laatutasoa, pinnoitustöitä ja pintamateriaalien normaalia kulumista ei arvioida, ellei niillä ole haittaa tms. vaikutusta edellä mainittuihin laajempiin kokonaisuuksiin. 3 YHTEENVETO HAVAINNOISTA KOHTEESSA Rakennus on alkuperäisessä asussaan. Rakennusta on ylläpidetty muutamilla huolto- ja korjaustoimenpiteillä. Rakennus sijaitsee loivalla rinnetontilla. Rakennus on tyypillinen vapaa-ajan mökki. Rakennuksessa ei havaittu kosteusvaurioita tai muita rakenteellisia vaurioita, joilla olisi selvää välitöntä tai oleellista vaikutusta rakennuksen käyttökelpoisuuteen. Rakennus on keskeneräinen. Hirret ovat vanhoja hirsiä. Kehikko ei ole nykyisen mukainen ryhdikäs, vaan sitä leimaa käsityön karkeus aikalaisilla työvälineillä työstettynä. Kyseessä on mökki, jolta ei vaadita asuinrakennuksen vastaavia teknisiä ja asumiseen liittyviä vaatimuksia. Turvallisuuteen liittyvät seikat ovat kuitenkin yhtäläisiä.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA /36 Kohdassa 4 on lueteltu oleellisemmat havainnot ja kohdassa 9 on yksityiskohtaisempi selostus, sekä esitetty mahdolliset korjaus-, huolto-, sekä laajuudeltaan pienemmät kunnostustarpeet. Rakennuksen yleiskunto ja rakennustekninen kuntoluokitus on esitetty kohdassa 10. Kuntoluokituksessa vertaillaan rakennusta rakennusosittain samantyyppisiin ja ikäisiin rakennuksiin. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä vaurioita ei tarkastusmenettelyllä voida poissulkea. Tämän vuoksi on voitu muutamin paikoin suositella rakenteiden kunnon selvittämistä esimerkiksi avaamalla rakenteita. Rakennuksessa oli havaittavissa normaalia asuinkäytön aiheuttamaa pintamateriaalien kulumista, jolla ei ole merkitystä rakenteellisiin vaurioihin, puutteisiin, riskeihin, turvallisuuteen ja terveyshaittoihin keskittyneeseen kuntokartoitukseen. Pintamateriaalin kuluminen on lähinnä esteettinen, eikä kuntokartoituksessa oteta niihin kantaa, ellei niillä ole em. kokonaisuuksiin liittyvää vaikutusta. Kohtaan 4 on koottu olennaisimmat havainnot, kuten lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat sekä riskit ja riskirakenteet. 4 OLENNAISIMMAT HUOMIOT, EPÄKOHDAT JA RISKIT/RISKIRAKENTEET 4.1 HUOMIOT, HAVAINNOT, EPÄKOHDAT Päärakennus on hieman kallellaan tien suuntaan. Talotikkaita ei ole asennettu. Piipun juurihuopa ei ole tiivis. Kuistilla oli kosteusjälkiä. Yläpohjassa on palokuormaa. Kuistin portaat eivät ole käyttöturvalliset. Kuistin portaat ovat osin lahot. Aitassa oli homepilkkuja ja kattovuotokohtia. Lopputarkastuksia ei ole suoritettu. Päärakennus on keskeneräinen. Sivurakennukset ovat välttäviä ja osin heikkokuntoisia. Sauna on peruskuntoinen ja korjauksen tarpeessa. Kohteen käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon vaikuttavat muut huomiot, sekä toimenpideja korjausehdotukset on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 9. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kus-
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 6/36 tannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. 6 ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbesti, uudis- ja korjausrakentamisessa, oli käytössä vuosina 1910 1990. Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti ja valmistus kiellettiin v. 1993. Asbestia sisältävien tuotteiden myyminen ja käyttöönottaminen kiellettiin v. 1994. Krokidoliitin käyttö kiellettiin v. 1976 (=sininen asbesti). Yleisesti käytetyt kuitusementtiset verhouslevyt ja vesikatteet (Mineriitti) sisälsivät asbestia vuoteen 1988 saakka. Ehjät, asbestia sisältävät pintamateriaalit eivät aiheuta terveydelle haittaa. Asbestia käsiteltäessä, esimerkiksi purkutöissä, on käytettävä työhön erikoistunutta henkilöstöä. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. 7 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Suomen Rakennustarkastus Oy:n laatima kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin sekä kohteesta mahdollisesti otettuihin valokuviin. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin asuntokauppaa varten tehtävän kuntotarkastuksen suoritusohjeen mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittavaan rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voida havaita rakenteiden sisäisiä, piileviä vaurioita ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalla näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voida saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Asuntokaupan kuntotarkastus ei ole kuntotutkimus, eikä niitä voi sisällöltään, laajuudeltaan tai kustannuksiltaan verrata toisiinsa. Rakennusten tarkastukset voidaan jaotella laajuudeltaan kolmeen eri kokonaisuuteen; 1) kuntoarvioon, 2) asuntokaupan kuntotarkastukseen ja rakennuksen ja sen eri järjestelmien 3) kuntotutkimukseen. Kuntotutkimuksissa voidaan käyttää mm. erikoiskalustoa ja ottaa laboratorionäytteitä. Erikoistutkimuksissa voidaan käyttää homekoiraa. Suomen Rakennustarkastus Oy:n suorittama asuntokaupan kuntotarkastus ja raportointi suoritetaan suoritusohjeen KH 90-00394 mukaisesti.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 7/36 Tekijänoikeus: Suomen Rakennustarkastus Oy Vain tarkastajan omakätisesti allekirjoittama tai yrityksen leimalla varustettu ja lunastettu raportti on pätevä asiakirja. Maksamatonta, leimatonta tai allekirjoittamatonta raporttia, luonnosta tai kopiota, ei osittainkaan saa käyttää kaupan tai muun yhteydessä. Raportti on Suomen Rakennustarkastus Oy:n omaisuutta niin kauan kun tarkastuksesta ja raportoinnista aiheutuneet kustannukset ovat kaikkien maksuvelvollisten osalta kokonaisuudessaan suoritettu. Muutoin raportti on pätemätön asiakirja. 8 VAKUUTUKSET Suomen Rakennustarkastus Oy:llä on voimassaolevat vastuu- ja vahinkovakuutukset.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 8/36 9 HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET HAVAINNOT Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaava. Raportti ei ole työselitys. Korjaus- ja toimenpide-ehdotukset, mahdolliset johtopäätökset toimenpiteille on kirjoitettu kunkin osion loppuun. Perusteet ovat yleisosiossa. Havainnekuvat ovat informatiivisia, ohjaavia ja viitteellisiä. Ne eivät välttämättä vastaa täysin kohteessa olevia rakenteita. Nro NIMIKE RAKENNUSOSA, JÄRJESTELMÄ TAI TILA RAKENNUKSEN YLEISIMMÄT KOSTEUSRISKIT Yleistä - Rakennuksessa on useita muitakin kosteusriskirakenteita kuin märkä- ja kosteat tilat. - Oheisessa kuvassa on havainnollistettu kosteuden aiheuttajat, jotka saattavat aiheuttaa kosteusvaurioita ja joihin raportissa voidaan viitata. - Havainnekuvassa osoitettujen kosteusriskirakenteiden tarkkailu on oltava säännöllistä, huoltotoimintaan kuuluvaa ennakointia, jolla vaurioita voidaan tehokkaasti estää. Havainnekuva rakennukseen kohdistuvista kosteusrasituksista.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 9/36 9.1 PERUSTUKSET, ALAPOHJA JA RAKENNUKSEN VIERUSTA Yleistä - Rakennuksen vierustan kosteus, joka muodostuu hulevesistä ts. sade- ja sulamisvesistä (vajovesistä), kattovesistä ja maakosteudesta, saattavat kosteusrasittaa rakenteita. - Tehokas kosteuden hallinta vähentää perusmuurin ja alasidepuun sekä muiden alapohja- ja alaosien rakenteiden altistumista ulkoiselle ja kapillaariselle kosteudelle. Maanpintojen tulee kallistua rakennuksesta pois viettävästi. Suositeltava kallistus on 1:20, vähintään 3 3, metrin matkalta (1m = cm). - Rakennuksen vierustan tulee olla ilmava. Ilmava maa-ainestäyttö haihduttaa kosteutta ja vähentää kosteusrasitusta. Perusmuurin korkeus (sokkeli) tulisi olla väh. 30 cm. - Rakennuksen perustukset eivät yleensä ole havaittavissa. Niiden kuntoa voidaan arvioida ainoastaan perusmuurin halkeamien tai painumien perusteella. - Salaojien tarkoitus on johtaa pohjavettä pois kosteuttamasta anturaa sekä perusmuurin ja runkorakenteen alaosia. Pohjaveden pintakorkeus vaihtelee vuodenaikojen ja sademäärien mukaan. Salaojat tulee olla asennettuna anturalinjan alapuolelle. - Jotkin maaperät, kuten sora ja moreeni läpäisevät pintavedet hyvin. Salaojituksen ensisijaisen asennustarpeen määrittää kuitenkin em. pohjavedenpinnan korkeusasema. Siksi salaojitus on usein suositeltavaa hyvin vettä läpäisevässäkin maaperässä, ellei em. varmoja tietoja pohjaveden lakikorkeudesta ole käytettävissä. - Joillakin alueilla voi maaperästä vapautua radonia. Radon on hajuton, väritön ja mauton jalokaasu, jota ei voi tarkastuksessa todeta. Suuret radonmäärät asuintiloissa voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Kunnan ympäristö- ja rakennusviranomaiset antavat tietoa alueen radonpitoisuuksista. - Tuulettuvan alapohjan (ryömintätilainen) ilmanvaihdon tulee olla tehokasta. Alapohjaan saattaa muodostua maa- ja kondenssikosteutta. Ohjeistuksen mukaan tuuletusaukkoja tulee olla 0,4 % pohjan pinta-alasta, eikä katvealueita saa jäädä. - Alapohjassa ei saa olla orgaanista, ts. maatuvaa, jätettä. Maaperän tulee olla ilmava eikä painaumia, joihin vesi lammikoituu, saa myöskään olla. Havainnekuva tuuletuskatvealueista.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 10/36 - Sisälattianpinnan (asuinkerros) korkeusero rakennuksen vierustaan (maanpintaan) on matalimmillaan noin + 6 70 cm. - Maankallistukset ovat lähes tasaiset. - Maaperä on kosteaa. - Kattovedet ohjautuvat rakennuksen vierustalle. - Rakennuksen vierusta on sorastamatta karkealla maa-aineksella. - Salaojat on asentamatta. - Alapohjassa on maatuvaa roskaa. Roskat vain sitovat turhaan kosteutta. - Lattioissa ei havaittu vaurioita. - Kuistin porrasrakennelmat ovat huonokuntoiset - Perustuspilarien päälle on asennettu kosteuskatko. - Alapohja resonoi askeltaessa. Lattiakannattajien tuenta ei siten ole riittävä. Kuva 1a. Kuva 1b.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 11/36 Kuva 1c. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Alapohjasta suositellaan poistettavaksi roskat. Kuistin ja portaiden rakentaminen. 9.2 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT Yleistä - Tummat puupinnat varastoivat lämpöä ja ovat siten tiheämmän huoltomaalauksen tarpeessa. - Puuverhouksen huolto- ja pintakäsittelyn tarve (maalaus tms.) vaihtelee pinnoitteen laadun, sävyn sekä valmistajan ohjeiden perusteella. Säärasituksen alaiset julkisivut tulisi huoltokäsitellä yleensä 7 10 vuoden välein. - Tuuletus tapahtuu rakenteesta hirrestä vapaasti haihtumalla. - Verhouksessa ei havaittu pehmentymää ja lahoa. - Hirressä on aina luonnollisia pintavaurioita, jotka ovat ominaisuuksia, eivät vikoja. Kuva 2a.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 12/36 - Hirsikehikko on vanha ja se on siirretty nykyiselle paikalle. - Kehikko on selkeästi kallellaan tien puolelle. Selvyyttä ei saanut, onko kallistuma aiheutunut perustusten vajoamisesta vai onko rakennus ollut kehikon kokoamisesta alkaen kallellaan. Vanhat käsin veistetyt kehikot eivät muutenkaan ole suoria ja ei tämäkään. Kuva 2b. Kuva 2c.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 13/36 Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Hirren ja vuorilautojen pintakäsittely. 9.3 IKKUNAT JA ULKO-OVET Yleistä - Vesipellit tulee olla asennettuna ja niiden saumojen on oltava tiiviit. Vesipellitysten suositeltava kallistus on 30. - Ikkunat ovat 3-lasiset, valkoiset, huonokuntoiset. - Ulko-ovet toimivat. - Ikkunoiden vesipellit ovat asentamatta. Kuva 3a. Kuva 3b. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Ikkunoiden huoltokäsittely ja maalaus vuoden kuluessa. Ulko-ovien huoltokäsittely vuoden kuluessa.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 14/36 9.4 YLÄPOHJA JA VESIKATTO Yleistä - Aluskatteen tehtävänä on sekä estää että kuljettaa vesikatteen alapuolelle tiivistyvä kondenssi- ja mahdollinen paineveden tuottama kosteus rakennuksen ulkopuolelle, jotta se ei vaurioita yläpohjarakenteita. Painevesi on esim. rankkasateella vesikatteen saumoista vuotavaa tai talvisin jäätymisestä sekä sulamisvedestä patoutunutta vettä. Siksi aluskatteen läpiviennit on oltava tiiviit. - 80 ja vielä 90-luvullakin aluskatteet asennettiin silloisten ohjeistusten mukaisesti. Aluskate asennettiin ilman korotusrimaa, jolloin ruoteet saattavat estää kosteuden vapaan siirtymisen räystäsrakenteiden suuntaan. Aluskate asennetaan usein liian kireälle. Katteen tulisi olla hieman pussilla, jolloin kerääntyvä valumakosteus ei ulotu katonkannattajiin. Katteet saattoivat olla pahvisia, jolloin niissä on usein kosteusjälkiä ja ehkä homepilkkujakin, johtuen kosteuden tiivistymisestä katteeseen. Aluskate on kuitenkin toiminut sille tarkoitetun tehtävän mukaisesti. - Katonkannattajissa ja muissa puurakenteissa havaittavat tummentumat tai pienet pilkut ovat viitteitä puutteellisesta yläpohjan tuuletuksesta. - Yläpohjaan ja sen rakenteisiin tiivistyy kondenssikosteutta ja tilan suhteellinen kosteus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Siksi yläpohjan tuuletuksen tulee olla tehokasta. Ilmavirta ohjautuu yläpohjaan usein räystäsrakenteiden kautta. Virtauksen tulee ohjautua myös pois, esim. päätytuuletus- tai harjatuuletusventtiilien kautta. - Rakennuksen vierustalla olevien kulkuväylien ja oleskelualueiden kohdalla tulee vesikatteella olla lumiesteet, mikäli vesikate on jyrkkä ja liukaspintainen. Loivalla huopakatteella ei lumiesteitä tarvita. - Yläpohjassa on oltava kiinteä huoltokulkusilta. Liikkuminen lämmöneristysten päällä heikentää niiden eristysominaisuuksia ja alakattorakenteet voivat vaurioitua. - Yläpohjaan on oltava riittävän kokoinen ja turvallinen kulkuaukko (70*70 cm), sekä ehdottomasti työturvalliset tikkaat. - Vesikatteelle johtavat tikkaat on oltava myös työturvalliset. Tikkaiden yläosan tulee olla kiinnitettynä (ankkuroituna) rakenteeseen. - Katoilla sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille on oltava katkeamaton kulkutie. Yli 8 m:n ulottuville tikkaille on oltava turvakiskot tai selkäsuojus. Havainnepiirros tikasvaatimuksista Tikkaiden alapään on oltava maanpinnasta 1-1,2m, tai tikkaiden alaosaan on asennettava kiipeilysuoja (lapsiturvallisuus).
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 1/36 Vesikatto ja yläpohja: - Vesikate on huopakate. - Vesikatteessa ei havaittu akuutteja vuotoja. - Vesikatteen läpivientikappaleet olivat tiiviit. - Yläpohjan tuuletus on riittävä. - Yläpohjassa on palokuormaa. Kattovarusteet: - Talotikkaita ei ollut. - Mökeillä on oltava myös kattoturvatuotteet. - Räystäskourut ja sadevesisyöksyt olivat asentamatta. Kuva 4a. Turhaa palokuormaa. Kuva 4b.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 16/36 Kuva 4c. Kuva 4d. Kuva 4e. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Kattoturvatuotteiden asennusta suositellaan. Juurihuovan tiivistys. Turhan palokuorman poistaminen yläpohjasta.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 17/36 9. MÄRKÄ- TAI KOSTEAT TILAT Yleistä - Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä (esim. kylpyhuone, suihkuhuone, sauna) SRMK C2 Kosteus. 9..1 Sauna ja pesutila - Märkätilojen tekniset iät hieman vaihtelevat pintamateriaalista riippuen. Yleisesti voidaan päätellä märkätilojen pintamateriaalien olevan 1 18 vuotta huomioiden tilan käyttökuormitus l. rasitusluokka. Vaikka materiaalit olisivat teknisen käyttöikänsä lopussa, voivat ne kuitenkin olla käyttökelpoisia, ellei niissä ole havaittu koholla olevaa kosteutta tai muita riskitekijöitä. - Porareikämittaukset tehdään ainoastaan levytettyihin puurakenteisiin. Kivirakenteisiin ei voida kosteuden tasaantumisajan vuoksi - tehdä rakennekosteusmittauksia AKK-tarkastuksen yhteydessä. - Elastiset tiivistysmassat menettävät tartuntaominaisuuttaan. Niihin voi muodostua pieniä tummia pilkkuja tai tummentumia, jotka ovat mikrobikasvustoalustoja. Mikrobikasvuston määrä on vähäinen eikä niistä normaalisti aiheudu terveysongelmia. Tiivisteet on uusittava 7 vuoden välein. - Tilat, joissa on esim. alapesusuihku tai vesikäyttöisiä koneita, laitteita tai muuta kosteuskuormitusta, luokitellaan märkätilaksi. Tilat tulee olla tarpeellisilta osin riittävästi vesieristetty mahdollisten vesivuotojen aiheuttamien vaurioiden minimoimiseksi tai estämiseksi. Muutoin tiloissa riittää roiskevesisuojaus, kuten wc-tiloissa. - Märkätilojen pintarakenteiden tekniseksi iäksi on luokiteltu kosteussulkusivellyissä pesuhuoneissa pohjamateriaalista riippuen 1 18 vuotta. Vedeneristysmassalla käsiteltyjen märkätilarakenteiden ikä on n. 30 vuotta (RT 18-10922). Yleistä - Saunassa on oltava tehokas ilmanvaihto. Ilmanvaihto estää paneloinnin ennen aikaisen tummentumisen. Erillinen rakennus - Saunan paneloinnin takana tulee olla tuuletusrako. Mikäli panelointi on asennettu pystyyn, sen alla on oltava ristikoolaus. Muutoin pelkkä vaakakoolaus estää paneloinnin tuuletuksen. - Seinän alaosan on oltava vesitiivis. Roiskevesi ei saa kulkeutua laatoituksen taakse, joten paneloinnin on oltava riittävästi limitettynä laatoituksen suhteen. Kiukaan turva- ja palosuojaetäisyydet vaihtelevat kiuastoimittajan ja -mallin mukaan. Asennusohjeita on noudatettava. - Saunan paneloinnin tekninen ikä normaalissa käyttökuormituksessa on n. 20 vuotta (RT 18-10922). - Lattiaan on asennettu lattiakaivo. Pesuvesien imeytyspaikka ei selvinnyt. - Koholla olevaa kosteutta tai viitteitä sellaisista ei havaittu, joskaan tilaa ei ole käytetty pitkään aikaan. Pintaindikointi ei silloin anna oikeaa kosteusteknistä tilannekuvaa. - Saunan ilmanvaihto on riittävä. - Kiuas on puulämmitteinen. - Pintamateriaalit ovat ajankohtaista uudistaa ja lauteet uusia.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 18/36 Kuva a. Kuva b. Sauma on tiivistettävä huolellisesti. Kuva c. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Saunan pintamateriaalien uusinta.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 19/36 9.6 MUUT SISÄTILAT Yleistä - Rakennuksen pintamateriaalit ja kiintokalusteet ovat rakennusaikaisia tai niiden uusimisesta voi olla kauemman aikaa. Niissä voi olla havaittavissa käytön ja kulumisen jälkiä. 9.6.1 Huonetilat Tupa ja kamari - Tarkastus ei keskity pintamateriaaleihin. Ne ovat kaikkien havaittavissa eikä niillä ole yleensä yhteyttä rakenneteknisiin ongelmiin. Joskus kuitenkin esim. pintamateriaalin tummuminen voi viitata vaikkapa lämpövuotoon tai kosteusvaurioon. - Mökki on kesäkäyttöön tarkoitettu, eikä siinä ole lämmitysjärjestelmää, muuta kuin tulisijat. - Alakatoissa ei havaittu viitteitä kattovuodoista. - Tiloissa ei havaittu poikkeavaa hajua. - Mökki on kylmillään, eikä hajuja silloin hyvin voi tunnistaa. - Hajun aistiminen on subjektiivinen (yksilöllinen) havaintokokemus. - Pintamateriaalit ovat viimeistelemättä, siis rakentaminen on kesken. Siksi keskeneräisen työn arviointi on kyseenalaista, kun selvästi väliaikaisia ratkaisuja oli havaittavissa. - Rakentamisessa on käytetty vanhoja materiaaleja hyvin paljon. - Kierrätys on hyvästä, mutta aina se ei ole tarkoituksenmukaista. Kuva 6a. Keittokomero.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 20/36 Kuva 6b. Kuva 6c. Kuva 6d. Kosteusjälkiä kuistin seinässä.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 21/36 Kuva 6e. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Pintatyöt oman tarveharkinnan ja laatutasovaatimusten mukaan. Töiden loppuun saattaminen. 9.7. MUUT TILAT JA HUOMIOT Yleistä - Varastoissa ja autotalleissa tulee olla riittävä ilmanvaihto. Autotallissa säilytetään usein kemikaaleja ja muita päästöjä aiheuttavia aineita. - Rakennuksen pintamateriaalit ja kiintokalusteet ovat rakennusaikaisia tai niiden uusimisesta voi olla kauemman aikaa. Niissä yleensä on havaittavissa käytön ja kulumisen jälkiä. - Rakennuksessa on puucee. Kuva 6f. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Ei ehdotuksia.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 22/36 9.8 LÄMMITYS Yleistä - Lämpöenergian kulutukseen vaikuttaa oleellisesti käyttötottumukset, asukkaiden lukumäärä ja ikärakenne. - Kokonaisenergian kulutuksesta lämmityksen osuus on keskimäärin. n. 6 70 %. - Uunilämmitys. - Keittiössä on puuliesi, jolla saadaan lämpö nousemaan nopeasti. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Ei toimenpide-ehdotuksia. 9.9 VESI- JA VIEMÄRILAITTEET - Ei ole. 9.10 ILMANVAIHTO Yleistä - Painovoimaisessa ilmanvaihdossa periaate on sama, mutta poistoilmakanavat ovat usein hormistoissa tai keittiössä, wc:ssä ja pesutiloissa. Korvausilma virtaa yleensä rakenteiden raoista tai erillisistä korvausilmaventtiileistä. - Ilmaa voidaan poistaa myös koneellisesti mm. liesituulettimella tai erillisellä ohjauslaitteella. Tätä kutsutaan koneelliseksi poistoilmanvaihdoksi. Korvausilma puolestaan virtaa korvausilmaventtiileistä mikäli ne ovat asennettu. - Rakennuksessa ilmanpaineen tulee olla hieman alipaineinen. Alipaine estää kosteuden siirtymistä rakenteisiin. - Ilman tulisi ilmanvaihtojärjestelmästä riippumatta vaihtua asuintiloissa n. kerran kahdessa tunnissa, jotta sisäilma olisi raikasta. - Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. - Korvausilma rakennukseen virtaa osin rakenteiden raoista, joka saattaa aiheuttaa mm. vedon tunnetta ovien ja ikkunoiden läheisyydessä.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 23/36 Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Korvausilman saantia rakennukseen on tehostettava. Poisto- ja korvausilmaventtiilit suositellaan pidettäväksi avoimena. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina. 9.11 SÄHKÖISTYS - Ei ole. 9.12 TULISIJAT JA HORMISTOT Yleistä - Tulisijojen käyttökuntoon ja paloturvallisuuteen laajemmin voivat ottaa kantaa vain palo- ja pelastusviranomaiset tai heidän valtuuttamansa henkilöt. Rakennustarkastus Oy voi ainoastaan antaa suosituksia niiden korjauksista ja huolloista. Mikäli paloturvallisuusriskejä havaitaan, tuodaan ne ilmi tarkastuksen ja raportin yhteydessä sekä kehotetaan suorittamaan nk. palotarkastus. - Savupiippujen päällä on hyvin suositeltavaa olla hormiston suojakate ts. piipun sadehattu. - Piipun betonikaulus ja hormiston yläosa vaurioituu ja rapautuu yleensä kosteuden vaikutuksesta (vesisade, lumi). - Sadehattu suojaa siis kosteudelta ja rapautumiselta. Sadehattu parantaa myös hormin vetoisuutta. - Savupiipun yläosan tulisi olla suojattu pellityksellä. Pellitys puolestaan suojaa tiilimuurausta mm. pakkasrapautumalta ja vähentää huomattavasti katteen läpiviennin vuotoriskiä. - Savuhormi tulee yläpohjan osuudella olla rapattu. Rappauksen tarkoitus on mm. ilmaista halkeamat ja ehkäistä savukaasuvuotoja. - Tulisijoissa, palomuureissa ja hormistossa ei havaittu rakenteellisia halkeamia eikä vaurioita. - Piipun päällä on ns. piipun sadehattu. - Savuhormi oli yläpohjan osuudella rapattu. - Piippu on vesikatteen yläpuolella pellittämättä. - Tulisijojen edustalla on kipinäsuoja.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 24/36 Kuva 12a. Kuva 12b. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Piippu suositellaan pellitettäväksi. Tulisijojen ja hormien nuohous säännöllisesti. 9.13 PALOVAROITTIMET Yleistä - Varoittimien toiminta on rakennuksen omistajan /asukkaan vastuulla. - Varoittimen toiminta tulee testata kerran kuukaudessa. - Varoittimen paristo tulee uusia kerran vuodessa (yhden vuoden paristo) tai kerran kymmenessä vuodessa (kymmenen vuoden paristo). - Varoittimen määrässä ja sijoituksessa tulee noudattaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) suositusohjeita. - Varoittimia tulee olla vähintään 1 kpl alkavaa 60 m² kohden. - Suositeltavaa on, että makuuhuoneissa ja jokaisessa kerroksessa on varoittimet.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 2/36 9.14 LISÄKUVIA, -KOMMENTTEJA, -HAVAINTOJA Kuva 14a. Saunarakennus Kuva 14b. Varasto. Kuva 14c. Aitta. Kuva 14d. Aitassa oli kattovuotoja. Kuva 14e. Hometta. Kuva 14f. Kuisti oli noussut ylös etuosasta.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 26/36 Kuva 14g. Saunakamari. Kuva 14h. Piipunhattua ei ole aina ollut. Kuva 14i. Aluslaudoitus on liian lyhyt Kuva 14j. Eläinverkot olisi aiheellista asentaa. Kuva 14k. Kuva 14l. Kierrätysmateriaalia on paljon.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 27/36 10 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOLUOKKA Kuntoluokitus ilmaistaan yleisarvolausekkeena, joka on keskimääräinen arvio eri rakennusosien ja järjestelmien kunnosta. Tarkennuksena voidaan käyttää + ja merkintöjä. Kuntoluokituksen vertailupohjana on saman ikäiset ja rakennustekniikaltaan saman tyyppiset rakennukset. Kokonaisarvosanaan vaikuttavat esitetyt havainnot, huomiot huollot ja korjaustoimet. Rakennusosien ja järjestelmien elinkaari on myös huomioitu luokituksessa. Arvosanaa laskevat havaitut puutteet, vauriot ja riskit /riskirakenteet. Lähimenneisyydessä tehdyt oleelliset perusparannukset puolestaan vaikuttavat korottavasti. Kuntoluokituksen yleisarvosanaksi arvioidaan: Välttävä - Uusi Uutta vastaava Hyvä; pienehköjä ja elinkaarta edistäviä huoltoja ja korjauksia Tyydyttävä; huoltoja, korjauksia ja epäkohtia Välttävä; korjaustarpeita, riskirakenne-epäilyjä, jotkin osat tai järjestelmät elinkaaren loppuvaiheessa Huono; riskirakenteita, laajoja korjauksia, mahdollisia terveys- tai turvallisuushaittoja, elinkaaren loppuvaiheessa Elinkaari saavutettu; uusittava välittömästi, riskirakenteita ja/tai riskejä, terveys- tai turvallisuushaittoja 11 LIITTEET - Asumisohjeita - Kunnossapitojaksot ja tekniset käyttöiät 29..201 Tekijänoikeus Matti Pirhonen, kuntotarkastaja, RI AMK Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja, AKK Pätevöitynyt kiinteistöjen kuntoarvioitsija, PKA Pätevöitynyt kuntotodistusten laatija, PKL Auktorisoitu kuntotarkastaja Vain tarkastajan omakätisesti allekirjoittama tai yrityksen leimalla varustettu sekä lunastettu raportti on pätevä asiakirja. Maksamatonta, leimatonta tai allekirjoittamatonta raporttia, luonnosta tai kopiota ei osittainkaan saa käyttää kaupan tai muun yhteydessä. Raportti on Suomen Rakennustarkastus Oy:n omaisuutta niin kauan kun tarkastuksesta ja raportoinnista aiheutuneet kustannukset ovat kaikkien maksuvelvollisten osalta kokonaisuudessaan suoritettu. Muutoin raportti on pätemätön asiakirja.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 28/36 11 LIITTEET 11.1 OHJE KIINTEISTÖN KÄYTÖSTÄ Yleistä Vesijohtolaitteet ja niiden käyttö Seuraavana on lueteltu asioita, joita tulee huomioida kiinteistön käytössä ja joilla pienennetään kosteusvaurioiden riskiä ja varmistetaan laitteiden asianmukainen toiminta. Kiinteistön asianmukaisella hoidolla ja oikeaan aikaan suoritetuilla korjaustöillä pidetään yllä kiinteistön arvoa ja säästetään kiinteistöön kohdistuvissa korjauskustannuksissa. Laitteiden ja asunnon varusteiden oikealla käytöllä voidaan merkittävästi pienentää veden ja energian kulutusta. Vesilaitteiden kuntoa tulee seurata säännöllisesti. Tippuva hana kuluttaa vettä 6 m³/vuodessa. WC-huuhtelusäiliön pieni, lähes huomaamaton vuoto kuluttaa vettä 30 m³/vuodessa. Nopea suihku kuluttaa vettä 0 l ja suihkussa oleilu 10 200 l. Juoksevan veden alla astioiden peseminen kuluttaa vettä kolminkertaisesti altaassa pesemiseen verrattuna. Ilmastointi Ilmastointikanavien nuohous ja säätö suoritetaan 7 10 vuoden välein. Koneellinen ilmastointi pidetään jatkuvasti päällä pienellä nopeudella. Kytkentöihin on suositeltavaa tehdä tarvittaessa muutoksia. Koneellisessa ilmastoinnissa liesikuvulla saadaan usein säädettyä poistetaanko ilmaa keittiöstä / muista tiloista. Koneellisessa ilmanvaihdossa voi myös olla erillinen liesituuletin. Liesituulettimen / -kuvun rasvasuodatin puhdistetaan valmistajan ohjeiden mukaan. Vähintään 3 4 kertaa vuodessa. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa venttiilit pidetään avoimina. Koneellisen ilmanvaihdon poistoilmaventtiilit puhdistetaan vähintään kerran vuodessa. Puhdistuksen yhteydessä varotaan muuttamasta venttiilien säätöjä. Säätöjen pitäisi olla asennettu paikalleen lukitusmutterilla. Korvausilmaventtiilit pidetään auki. Ilmastoinnin tehokkuus säädetään poistopuhaltimen kautta. Korvausilmaventtiilit ja niiden suodattimet puhdistetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin. Suihkun jälkeen ilmastointia tehostetaan pesutiloissa. Lattia kuivataan lastalla. Saunan poistoventtiili voidaan sulkea saunan lämmittämisen ja saunomisen ajaksi, poisto tapahtuu pesuhuoneen kautta. Saunomisen jälkeen venttiili avataan ja ilmastointi laitetaan suurelle teholle n. 2 tunniksi. Saunan ikkuna avataan vasta aamulla. Kiuas pidetään hetki päällä vielä viimeisten löylyjen jälkeen, saunan kuivaamiseksi. Pyykin kuivaus on suositeltavaa suorittaa kosteissa tiloissa tai ulkona. Sisällä pyykkiä kuivatessa tehostetaan ilmanvaihtoa pyykinkuivauksen ajaksi. Puutteellisesti käytetty ilmastointi lisää rakennuksen kosteusrasitusta ja on merkittävä osasyy kosteusvaurioiden synnyssä. Lämmitys Pesutiloissa pitää lämmitys olla päällä ympäri vuoden. Lattialämmityksen suositeltava lämpötila on +23 27 ºC. Riittävä lämpö pesutiloissa pienentää kosteusvaurion riskiä. Muiden asuinhuoneiden sopiva sisälämpötila on +20 22 ºC. Lämpimän varaston sopiva lämpötila on n. 12 ºC. Autotallin sopiva lämpötila on n. ºC. Yhden asteen lämpötilan nousu lisää energiakulutusta n. %.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 29/36 Saunan ja pesuhuoneen puhdistus Tiloja ei suositella puhdistettavaksi runsaalla vedellä. Vesiletkun käyttöä saunan puhdistukseen ei suositella. Sauna on rakennettu ns. kuivaksi tilaksi ja runsaasta veden käytöstä voi rakenteisiin päästä vettä. Pesuhuoneelle suositellaan perusteellista puhdistusta pari kertaa vuodessa. Suihkuhuoneen kosteilla pinnoilla voi esiintyä homekasvustoa, jos pintoja ei pidetä puhtaana. Lattiakaivot puhdistetaan säännöllisesti. Kylmälaitteet Kylmälaitteiden oikeaan sijoittamiseen tulee kiinnittää huomiota. Kylmäkalusteita ei tulisi sijoittaa lieden, astianpesukoneen tai muun lämmönlähteen viereen. Ympäristön ºC lämmön nousu lisää kylmäkalusteen sähkönkulutusta 1 %. Kylmäkalusteiden ympärille on jätettävä riittävästi vapaata ilmankiertotilaa. Jääkaapin ja kylmiön oikea lämpötila on + ºC ja pakastimen -18 ºC. Yhden asteen lämmönlasku lisää energian kulutusta %. Jääkaappi sulatetaan tarpeen mukaan ja pakastin 2 kertaa vuodessa. Sulatus tulee tehdä, kun huurrekerroksen paksuus on 10 mm. Laitteen takana oleva lauhdutinputkisto puhdistetaan ainakin kerran vuodessa. Samalla puhdistetaan ilmanvaihtoritilät. Jääkaappien ylivuotoputket (jäähdytyselementin alaosassa) pidetään puhtaana. Tukkoon mennyt ylivuotoputki voi aiheuttaa kosteusvaurion, kun ylimääräinen vesi valuu jääkaapista lattialle tai kalusteisiin. Elastiset saumaukset Lukot, saranat ja pinnoitteet Rakenteet yleisesti Yleisiä asioita kiinteistön hoidosta Elastisten saumausten suoritetaan 7 vuoden välein (tiskipöydät ja pesutilat). Lukot ja saranat voidellaan ja säädetään vuosittain. Pinnoitteita hoidetaan valmistajien ohjeiden mukaan. Kiinteistön huolto- ja kunnostustyöt tehdään kiinteistön kuntotarkastuksen suositusten mukaisesti. Kiinteistön pidossa kannattaa kiinnittää huomiota tilojen riittävään tuuletukseen ja kosteusrasitusten pienentämiseen (saunomisen ja suihkun jälkeen lattiat ja seinät kuivataan ja tilat tuuletetaan). Oikealla käytöllä voidaan pienentää kosteusvaurioiden riskiä. Kiinteistön rakennustekninen katselmus tulee tehdä vähintään vuoden välein, väliaikoinakin tulee seurata niitä rakennusosia, joiden viat voivat aiheuttaa kiinteistöille vaurioita. Seuraaviin tarkastuskohtiin tulee erityisesti kiinnittää huomiota. ilmastointijärjestelmän käyttö ja tuuletus sisäilman kosteuskuormien tunnistaminen ikkunoihin kondensoituvan kosteuden seuraaminen lämmityksen oikea käyttö ja säätö ala- ja yläpohjan kosteusjälkien tarkkailu putkivuotojen tunnistaminen Kiinteistön vaatimat huoltotyöt ja määräaikaishuollot pitää tehdä ajallaan, jos korjausten tekemistä pitkitetään, niin: kyseiset vauriot lisääntyvät vahinkoriskit kasvavat korjauskustannukset nousevat joudutaan tekemään väliaikaisia korjauksia, joista aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 30/36 11.2 RAKENNUSOSIEN KUNNOSSAPITOJAKSOT Yleistä Kunnossapitojakso on aikaväli, jonka jälkeen tietty korjaustoimenpide toistetaan tai rakennusosa tai järjestelmä on tarkoituksenmukaista uusia. Kunnossapitojaksojen pituudet vaihtelevat suuresti mm. rasitusolosuhteista riippuen. Eräiden rakennusosien kohdalla kunnossapidon tarve voi johtua suunnittelu- tai rakennusvaiheissa tehdyistä virheistä. Yleisimmät vaurioiden syyt: - ulko- tai sisäpuolinen korroosio - mekaaninen syy (esim. kuluminen tai jäätyminen) - tekninen syy (esim. rakenne-, valmistus-, tai materiaalivirhe) - suunnitteluvirhe - rakennus- tai asennusvirhe - käyttö- tai hoitovirhe Rakennuksen ulkovaippaan kohdistuvat erityisesti sää-, kosteus- ja lämpötilavaihteluiden, auringon säteilyn ja ilman epäpuhtauksien aiheuttamat rasitukset. Sisätiloissa rasitukset syntyvät tilan käyttötarkoituksen mukaan. Taulukossa on esitetty muutamille eri nimikkeille kohdistettuja kunnossapitojaksoja ja ohjeellisia tarkastusvälejä, jolloin rakennusosan kunto tai laitteen toimivuus on tarkastettava. Vaihteluvälin rajat vastaavat ääritapauksia ja keskimäärin luku on yleinen suunnittelun ohjearvo. Nimikkeille on esitetty myös yleisin vaurioitumisen syy ja muoto sekä kunnossapitotoimenpide. Rakennusosien kunnossapito ja -jaksot Nimike Toimenpide Jakso (V) Tarkastusväli (V) Vaurion yleisin syy ja muoto Perustukset, alapohjat - betonisokkeli - kevytsoraharkkosokkeli maalaus pinnoitus kunnostus >0 10 20 10 20 30 0 3 3 Virheellinen suunnittelu, toteutus tai materiaali: painumat, routiminen, kosteus Kosteus: pinnoitteen irtoaminen, rapautuminen Seinät, pilarit > 0 3 Laatat, palkit > 0 Ulkoseinien pintarakenteet - puuverhous - tiili - rappaus maalaus pinnoittaminen pintakäsittely 10 20 40 30 0 7 1 20 3 10 Rakenteellisen suojauksen puutteet, huolimaton esikäsittely, lahovauriot, pinnoitevauriot Materiaalivirhe, pakkasrapautuminen Rakenteelliset puutteet, sopimaton käsittely, pinnoitteen irtoaminen, kapoisuus Tarvittaessa (kuntotutkimus) - metalliverhous maalaus 30 0 1 20 30 40 1 20 - betoni - betoni, maalattu maalaus > 0 30 40 Tarvittaessa kuntotutkimus. Materiaalivirhe, pakkasrapautuminen, pinnoitteen sopimattomuus, pinnoitteen irtoaminen
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 31/36 - pesubetoni - hiottu betoni - keraaminen laatta - luonnonkiviverhous pinnoittaminen 10 % saumaus 20 30 > 0 30 >0 40 > 0 Materiaalivirhe, pakkasrapautuminen Sopimaton materiaaliyhdistelmä: laattojen irtoaminen - asbestisementtilevyverhous - karaattilevyt - elementtien saumat saumaus saumaus 30 10 1 30 20 40 30 10 1 Likaantuminen, värjääntyminen Saumausaineen turmeltuminen: kosteus. Saumavaurio voi johtaa vakaviin seurannaisvaurioihin. Pinnoitteen irtoaminen, lahovauriot Rapautuminen Parvekkeet maalaus 1 > 0 Betoninen karbonatisoituminen, pakkasrapautuminen - pintalaatat, vesieristys 20 30 Betonin lohkeilu, pinnoitteen irtoaminen Vesikate varusteineen - tasakatto - bitumikermikate singelin korjaus sivelypinnoitus 1 7 1 20 30 3 Vedenpoiston tukkeutuminen ja huollon laiminlyönti, virheelliset alusrakenteet, painumat, puutteellinen tuuletus, kosteusvauriot Katemateriaalin turmeltuminen - galvanoitu peltikate maalaus 7 12 20 20 30 Pinnoitteen turmeltuminen - muovipinnoitettu pelti maalaus 1 20 20 30 Katemateriaalin turmeltuminen, rikkoutuminen - tiilikate 30 0 Tukkeutuminen, jäätyminen - varttikate 20 2 3 Tukkeutuminen, jäätyminen - räystäskourut maalaus 6 12 20 40 3 - syöksytorvet maalaus 6 12 3 20 40 Ikkunat - puuikkunat ulkomaalaus sisämaalaus tiivistäminen 30 0 10 1 3 12 1 3 1 Kosteus, pinnoite- ja lahovauriot Materiaalin turmeltuminen Ovet - puu-ulko-ovet - sisäovet - metalliulko-ovet maalaus maalaus maalaus 30 0 12 8 20 8 1 Kosteus, käyttö, pinnoitevauriot, materiaalin kuluminen IV-Hormit, -kanavat, nuohous 10 Tulisijat, piiput nuohous, 1 0 1 Rapautuminen
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 32/36 Tilojen kunnossapito Nimike Toimenpide Jakso (V) Tarkastusväli (V) Vaurion yleisin syy ja muoto Sisäseinien pintarakenteet - maalattu - tapetoitu - muovitapetoitu maalaus 10 20 20 10 18 30 3 Märkätilat - maalattu - muovitapetoitu - laatoitettu (- v.2000) - laatoitettu (v. 2000 -) maalaus 10 10 20 1 20 2 3 Vesi, vesihöyry Työvirhe, alustan liikkeet, saumavauriot, kosteusvauriot, tapetin irtoaminen Työvirhe, alustan liikkeet, kosteusvauriot Työvirhe, alustan liikkeet, kosteusvauriot Sisäkattojen pinnat maalaus 10 20 Kosteus, pintavauriot Lattioiden pintarakenteet - betonilattia - puulattia - parketti - laatoitus maalaus maalaus lakkaus lakkaus 10 20 10 30 0 20 30 10 30 40 - muovimatto - vinyylilattia 1 2 1 30 Työvirhe, alustan liikkeet, kuluminen Erityistilojen pintarakenteet - sauna 3 10 1 Kalusteet, varusteet - keittiökalusteet - saunan lauteet maalaus 30 0 6 20 1 40 3 10 1 Pinnoitteen kuluminen, materiaalivirheet Ulkoalueiden kunnossapito Nimike Toimenpide Jakso (V) Tarkastusväli (V) Vaurion yleisin syy ja muoto Salaojat - tehty ennen v. 1990 - tehty v. 1990 jälkeen 30 0 3 Virheellinen toteutus, tukkeutuminen, huollon mahdottomuus, tarkastuskaivojen puuttuminen Tontin pintarakenteet - sora - asfalttipäällys kunnostus 10 % 10 10 20 2 Virheelliset alusrakenteet: painumat - laattapäällys kunnostus 12 1 20 40 Virheelliset alusrakenteet: painumat, rikkinäiset laatat - nurmikko kunnostus 10 1 30 3 Jääpolte
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 33/36 Ulkovarusteet maalaus 10 10 20 Kosteus, ilkivalta, pinnoitevauriot, rikkoutuminen Ulkopuoliset rakenteet kunnostus, uusinta 30 0 >0 LVIS- LAITTEIDEN OHJEELLINEN TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Tekninen käyttöikä +/- x-vuotta Tekninen käyttöikä +/- x-vuotta LÄMMITYSLAITTEISTOT VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT Kattila (teräslevy) 30 40 Kylpyamme 2 Kattila (valurauta) 40 Lattiakaivo 40 Lämmönsiirrin 20 2 Pesuistuin 2 Lämpömäärämittari 1 Pumppu 10 Paisunta-astia (teräslevy) 1 Putket (teräs) 2 Paisunta-astia (ruostumaton teräs) 2 Putket (galvanoitu) 40 Paisunta-astia (kupari) 2 Putket (kupari) 0 Patteriventtiili 2 Sekoittaja 2 Pumppu (pieni) 10 1 Sekoittaja-tiiviste 3- Pumppu (suuri) 20 Suihku 1 Putkisto (teräs) 0 Takaiskuventtiili 2 Lämpöpatteri 0 Vesilukko (valurauta) 40 Säätölaitteet 10 Viemäriputket (valurauta) 40 Varoventtiili 10 WC-istuin 2 Veden lämmitin 2 Viemäriputket, muovi, ennen -7 40 Öljypoltinautomatiikka 10 Viemäriputket muovi, jälk. -7 0 Taloudellinen käyttöikä +/- Öljypoltin 10 x-vuotta Öljypumppu 10 KOTITALOUSKONEET Öljyputkisto, käsikäyttöisin venttiilein 30 Jääkaappi 1 Öljysäiliö (maassa, terästä) 40 Kylmiö 20 Öljysäiliö (maassa, muovia) 0 Kaappipakastin 1 Öljysäiliö (sisällä, terästä) 0 Säiliöpakastin 1 Hormit ja eristys 0 Astianpesukone 8-10 Poisto-, siirto ja tuloilmaelin 0 Pyykinpesukoneet Poistoilmapuhallin 20 - pulsaattorikone 20 Säätöpelti (automaattinen) 30 - pieni käsinohjattava kone 10 Säätöpelti (käsikäyttöinen) 0 - automaattikone 6-12 Tuloilmakoje säätölaitteineen 1 Pyykkilinko 10 Kuivausrumpu 1 Mankeli 20 SÄHKÖLAITTEISTOT Sähköliesi 1 Keskusantenni 1 Kontaktorit 1 Tekninen käyttöaika on se aika, jonka laite teknisten Maakaapeli 0 ominaisuuksiensa puolesta on käyttökelpoinen Moottorisuoja 1 ja materiaaliensa kulumisen puolesta kestää. Teknisen Moottorin vikavirtakytkin 1 kehityksen johdosta esim. laitteen vaihto voi tulla Porrasautomaatti 1 kysymykseen vaikka laite on toimintakuntoinen. Lait- Pääkeskus 20 teen fyysinen käyttöikä voi siis olla teknistä käyttöikää Soittokello 20 pidempi.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 34/36 Sähköjohdot 30 Taloudellinen käyttöikä perustuu taloudellisiin laskelmiin. Sähkölämmityspatteri 20 Tähän vaikuttavat mm. käyttö-, huolto-, ja korjauskus- Säätökeskus 1 tannukset, varaosien saanti, taloudellinen kehitys jne. Ulkovalaistus 1 Taloudellinen käyttöikä yleensä määrää laitteen Ulosotot (voima, valaistus, tele) 30 uusimisajankohdan, mutta taloudellista käyttöikää ei Valaistustarvikkeet 1 juuri pystytä ennustamaan. Huom! Laitteistot ja koneet voivat olla käyttökelpoisia teknisen käyttöiän jälkeenkin, riippuen käyttörasituksesta, ominaisuuksista ja huolto- sekä hoitotoimenpiteistä.
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 3/36 Käyttäjän muistiinpanoja esim: suoritetut toimenpiteet ja korjaukset
AKK 12106 MÖKKI NISSINTIE 47 PUDASJÄRVI TIMONKULMA 36/36 Kiinnostaako Kunnossapitosuunnitelma? Laadimme tarkastamiimme ok-taloihin kunnossapitosuunnitelman (KPS) hintaan 300. Tilaukset puh. 020 720 9460 tai Kunnossapitosuunnitelman avulla tiedät, mitkä ovat taloosi kohdistuvat merkitykselliset investoinnit seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, ja missä järjestyksessä korjaukset on taloudellista tehdä. KPS perustuu kuntotarkastukseen ja sisältää: o teknisen pitkän tähtäyksen suunnitelman (PTS) o korjauskustannukset suunnittelujaksolla (eriteltynä) o rahoitussuunnitelman ja o kassavirtalaskelman TEKNINEN PTS Laatija Matti Pirhonen OKT Raksikuja 8 Päiväys 30.1.2012 HUOM. PTS ON SUUNTAA ANTAVA ARVIO ENNALTA TIEDETTÄVISTÄ KORJAUS- JA YLLÄPITOKUSTANNUKSISTA. Raksikuja 8, 02770 Espoo LOPULLISET HINNAT MÄÄRÄYTYVÄT VALLITSEVAN MARKKINATILANTEEN SEKÄ TARJOUSTEN MUKAAN Toimenpide Määrä Yks /yks Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 201 2016 2017 2018 2019 Yhteensä Rakennetekninen PTS Kattovesien ohjaus viemäriin 1 erä 100 2010 100 0 0 0 0 0 0 0 0 0 100 Rakennuksen vierusta 1 erä 10 2010 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 Ulkoseinät ja julkisivut, huolto 1 erä 100 201 0 0 0 0 0 100 0 0 0 0 100 Ikkunat ja ulko-ovet, huoltokäsitt. 1 erä 1200 2016 0 0 0 0 0 0 1200 0 0 0 1200 Saunan korvausilman tehostus 1 erä 200 2010 200 0 0 0 0 0 0 0 0 0 200 Varaston korv.ilman tehostus 1 erä 200 2010 200 0 0 0 0 0 0 0 0 0 200 Rakennuksen vierustan sorastus 1 erä 10 2012 0 0 10 0 0 0 0 0 0 0 10 Vesikaton pudistus 1 erä 100 2010 100 0 0 0 0 0 0 0 0 0 100 Pohjakerroksen laatoitus 1 erä 400 201 0 0 0 0 0 400 0 0 0 0 400 Markä- ja kosteat tilat, tarkastus 1 erä 400 2019 0 0 0 0 0 0 0 0 0 400 400 Saunan panelointi tarvitt. 1 erä 2000 2013 0 0 0 2000 0 0 0 0 0 0 2000 Keittiö, turvakaukalot 1 erä 60 2010 60 0 0 0 0 0 0 0 0 0 60 Lämmitysjärjestelmän kuntotark. 1 erä 40 2016 0 0 0 0 0 0 40 0 0 0 40 Vesi- ja viemärilaitt. kuntotark. 1 erä 00 2018 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 00 Ilmanvaihdon nuohous 1 erä 1000 2010 1000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1000 Sähköistyksen tarkastus 1 erä 300 2019 0 0 0 0 0 0 0 0 0 300 300 Tulisijat hormistot ja muurit 1 erä 0 2018 3 3 3 40 40 40 4 4 4 4 40 Palovaroittimet ja järjestel. Tarkastus 1 erä 100 2014 0 0 0 0 100 0 0 0 0 100 Kustannukset ja rahoitus suunnittelujaksolla 2010-2019 OKT Raksikuja 8 Yhteensä 324 3 18 2040 140 4640 169 4 4 74 1331 Rahoitus Kustann. 2011 60 324 180 14000 2012 3280 300 346 Kassavirta 2013 40 12000 2014 0 600 64 201 10000 2016 70 1028 900 11980 Korjauskustannukset suunnittelujaksolla 2010-2019 OKT Raksikuja 8 Raksikuja 8, 02770 Espoo e/ 2,2 e htm2,kk 2,0 1,7 2010 324 2011 3 0,02 2012 18 0,09 2,00 0,99 2013 2040 140 1,7 0,07 2014 201 1,0 4640 2,2 0,82 169 0,82 0,99 0,36 2016 4 0,02 0,26 2017 1,00 0,26 4 2018 2019 74 0,36 0,02 6,4 2010 2011 2012 2013 2014 201 0,02 2016 2017 0,09 2018 1331 0,07 2019 Yhteensä 0,0 0,00 e/htm2,kk euroa 2017 8000 2018 1020 1202 2019 1140 1260 1270 6000 1331 4000 2000 Korjauskustannukset 0 2010 2011 2012 2013 2014 201 2016 2017 2018 2019 Keskimääräinen korjausvastike suunnittelukaudella, /ke-m 2,kk 3,00 Rahoitus Kustann. Suunnitelman laatija Matti Pirhonen Päiväys 30.1.2012