RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Jari Harju TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016 Raahen kaupunginvaltuusto 16.11.2013
Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 2 Yleiset kehitysnäkymät 3 Raahen kaupungin vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015 2016 taloussuunnitelmien lähtökohdat ja sisältö 7 Tuloslaskelma 16 Rahoituslaskelma 17 Käyttötalousosa 18 Käyttötalous yhteensä 19 Keskusvaalilautakunta 21 Tarkastuslautakunta 22 Kaupunginvaltuusto 24 Aluelautakunta 26 Keskushallinto 28 Kaupunginhallitus 29 Seutulautakunta 35 Hallintopalvelukeskus 38 Hallintolautakunta 39 Maaseutulautakunta 47 Sataman johtokunta 52 Sivistyspalvelukeskus 56 Opetuslautakunta 57 Kulttuurilautakunta 66 Liikuntalautakunta 74 Nuorisolautakunta 77 Perusturvatoimikunta 80 Tekninen palvelukeskus 86 Tekninen lautakunta 87 Ympäristölautakunta 96 Investointiosa 98 Yhteenveto vuoden 2014 määrärahoista ja tuloarvioista 105 Konserniyhtiöiden tavoitteet 106 Henkilöstösuunnitelma 120 --1 -
Kaupunginjohtajan katsaus Euroalueen taloudessa on näkynyt orastavaa kohenemista, mutta Suomessa kuntien taloustilanne on edelleen vaikea, eikä vähiten 2000-luvulla kunnille säädettyjen uusien palveluvelvoitteiden vuoksi. Hallituksen rakennepoliittisella ohjelmalla näitä velvoitteita pyritään vähentämään, mutta kuntien tulee etsiä säästöjä myös omilla toimillaan. SÄÄSTÖJÄ ETSITÄÄN PARASTA AIKAA MYÖS RAAHESSA, ja on selvää, että niitä on löydettävä. Kaupungissa on työskennellyt erityinen tasapainottamistoimikunta, joka on laatinut toimenpideohjelman talouden tasapainottamiseksi. Ohjelman avulla pyritään etsimään kaupungille lisätuloja ja vähentämään menoja. Säästöjä on haettu mm. huoneistojen ja kiinteistöjen omistusjärjestelyistä sekä vähentämällä kaupungin toimintojen ulkopuolelle myönnettäviä avustuksia. Myös hankinnoista säästetään: jokaista ostoa harkitaan erityisen tarkasti, mutta kuitenkin niin, että säästöt kohdistetaan muihin kuin koulujen, päiväkotien ja kirjaston materiaalihankintoihin. YHTENÄ SÄÄSTÖKOHTEENA OTETAAN KÄYTTÖÖN KIINTEISTÖARVIOINNIT, joissa jokainen kaupungin omistama kiinteistö ja huoneisto käydään lävitse ja arvioidaan niiden tosiasiallinen käyttötarve: ovatko ne edelleen tarpeellisia vai voidaanko joistakin luopua toimintojen kärsimättä? KAIKISSA TOIMIELIMISSÄ PYRITÄÄN SIIRTYMÄÄN SÄHKÖISEEN KOKOUSHALLINTAAN, mikä vähentää sekä kopiointi- että postituskuluja. Asiakirjojen tulostamisesta aiheutuvat kustannukset otetaan paremmin hallintaan luopumalla tietokoneiden oheiskirjoittimista, jolloin yhteiskäytössä olevilla verkkotulostimilla jää tulostettavaksi ainoastaan välttämätön aineisto. HENKILÖSTÖMENOISTA PYRITÄÄN LÖYTÄMÄÄN SÄÄSTÖJÄ tarkastelemalla kriittisesti jokaista sijaisen ja määräaikaisen työntekijän rekrytointia. Henkilöstölle suositellaan lomarahojen vaihtamista vapaaksi. Henkilöstön työssä jaksamista pyritään tukemaan henkilökohtaiseen eläkeikään saakka, koska varhaisesta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä koituu työnantajalle mittavat kustannukset. Kaupunginjohtaja ei kuitenkaan missään tilanteessa tule tekemään henkilöstön lomauttamista koskevaa päätösesitystä, mikäli tavoitellut säästöt saavutetaan muilla keinoilla. Sisäisiä siirtoja voi tulla eteen, mutta niiden avulla voidaan taata se, että työtä löytyy kaikille. Työtehtävät tosin voivat vaihtua. HALLITUKSEN EDUSKUNNALLE ANTAMAN LAKIESITYKSEN MUKAAN kuntien on yhtiöitettävä liiketoimintansa vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa mm. kunnallisten satamien yhtiöittämistä. Kaupunginvaltuuston hyväksymän tulostavoitteen mukaisesti kaupunginhallitus on aloittanut toimet Raahen sataman yhtiöittämiseksi ja antanut asian valmistelun sataman johtokunnan tehtäväksi. Sataman yhtiöittämistä tullaan valmistelemaan vuoden 2014 aikana. Kysymyksessä on asia, jolla on sekä toiminnallisia että taloudellisia vaikutuksia, joista erityisesti taloudelliset vaikutukset tulee punnita erityisen tarkoin. FENNOVOIMA OY ON ESITTÄNYT OMISTAJILLEEN, että Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalan toimittaja on Venäjän valtion omistama ydinvoimayhtiö Rosatom, josta tulisi myös Fennovoiman vähemmistöosakas. Hankkeessa pienosakkaana oleva kaupungin energiayhtiö Raahen Energia Oy päättää itsenäisesti osallistumisestaan ydinvoimalahankkeeseen jatkossa. Toteutuessaan hankkeella tulisi olemaan suoranaisia ja välillisiä vaikutuksia Raahen kaupungille, esim. rakennustyövoima tarvitsee asuntoja ja palveluja, samoin kuin jatkossa itse voimalan henkilöstö. MUSTAVAARAN KAIVOS OY:N SULATON kaavoitustyön tilanne ratkennee aivan lähitulevaisuudessa. Kaupunki on tehnyt paljon työtä Raahen kannalta myönteisen ratkaisun eteen, koska se toisi alueelle uusia työpaikkoja. Yhtiö tekee lopullisen sijoituspäätöksensä vuoden sisällä, ja tavoitteen mukaisesti sulatto aloittaisi toimintansa vuonna 2017. Taantumasta ei nousta hetkessä, mutta ennen pitkää koittavat jälleen paremmat ajat. Näin on tapahtunut aina ennenkin. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja --2 -
Yleiset kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Talouden epävarmuus jatkuu edelleen eikä Suomen talouskasvu ole lähtenyt nousuun odotetulla tavalla. Viime vuonna vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolelle. Yksi syy heikkoon talouskehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen heijastuminen talouteemme. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennaltanäkemättömään kriisiin ja näin teollisuuden arvonlisäys väheni huomattavasti juuri elektroniikkateollisuudessa. Kuluvan vuoden alussa tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteitaan, sillä heikko kysyntä on levinnyt myös palvelusektorille ja vähittäiskauppaan. Kuluttajien epävarmuus talouden suhteen on johtanut kotimaisten palvelujen ja kulutustavaroiden kysynnän laskuun. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kuluvan vuoden kokonaistuotannon hieman laskevan, mm. valtiovarainministeriö arvioi, että kokonaistuotanto laskee puoli prosenttiyksikköä. Kansainvälisessä taloudessa, erityisesti euroalueella, on kuitenkin nähty kesän aikana jo positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet tukevat oletusta, että talous pääsee hitaalle kasvuuralle vuoden loppua kohden mentäessä. Ensi vuoden osalta tutkimuslaitokset ennakoivat kuitenkin yleisesti varsin vaatimatonta kasvua, sillä lähes kaikkien BKT-ennusteet tuntuvat olevan yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kysynnän ja vientikysynnän hienoiseen piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat myönteisesti kasvuedellytyksiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tulossa on pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet syövät talouskasvua ja parhaimmillaan rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna, sillä vaimea kotimainen talouskehitys heijastuu hintatasoon. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset Suomen lisäksi myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa. Valtionvarainministeriön arvio palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 prosenttia. Ansioiden kasvun ennustetaan hidastuvan viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus oli ensimmäistä pienempi. Vuonna 2014 keskitetyn palkkaratkaisun myötä ansiotason kasvun arvioidaan hidastuvan ja jäävän 1,5 prosentin tuntumaan. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne on pysynyt Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden lopulla työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä ja heikentyminen on kiihtynyt kuluvana vuonna, minkä seurauksena työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin vuoden lopulla. Vuonna 2012 työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Työllisyyslukujen ennakoidaan heikentyvän vielä jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Maan hallitus hyväksyi budjettiriihen yhteydessä 29.8.2013 ns. Rakennepoliittisen ohjelman julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan saamiseksi. Siinä on kunnille varattu keskeinen rooli. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on määrä vähentää niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardia euroa alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Samalla kun kuntien tehtäviä ja velvoitteita on tarkoitus karsia, niitä kuitenkin lisätään. Muun muassa toisen asteen koulutuksen oppilashuoltoa kehitetään merkittävästi ensi vuonna ja vuoden 2015 alusta voimaan tuleva työmarkkinatuen uudistus laajentaa ja lisää kuntien tehtäviä ja velvoitteita, sekä kiristää kuntataloutta kevään kehysriihen arvion mukaan 150 milj. eurolla. --3 -
Ohjelman mukaan kuntien tulee myös omin toimenpitein saada aikaiseksi miljardin euron tasapainotus vuoteen 2017 mennessä. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. kuntien päätäntävallassa olevien verojen korotukset ja toiminnan kehittäminen. Verojen siis ennakoidaan nousevan samalla kun erilaisin säästöja muiden, mm. investointien ajoitustoimin tämä miljardi kootaan. Mitä ilmeisimmin suurin osa tästä kohdentuu verokorotuksiin. Henkilöstömenoihin kohdistuvat säästötoimet ovat olleet vielä maltillisia, mutta taantuman jatkuessa erilaisiin henkilöstöpoliittisiin toimenpiteisiin joudutaan yhä useammassa kunnassa. Lisäksi kuntien odotetaan kehittävän pidemmällä aikavälillä tuottavuuttaan puoli prosenttiyksikköä vuodessa, mikä ajan mittaan pienentäisi kestävyysvajetta noin kaksi miljardia euroa. Kaikista rakennetoimista juuri julkisten palvelujen tuottavuuskehitykselle asetetaan euromääräisesti kaikkein kovimmat tavoitteet. Hallitus olettaa, että kunta- ja sote-uudistus edesauttavat tavoitteen saavuttamista. Kokonaisuudessaan noin 9,5 miljardin kestävyysvajeen kattamisesta tulee kuntien harteille noin 4 miljardia euroa. Näistä tehtävien ja velvoitteiden karsinnalla tulisi kattaa yksi miljardi ja loput jäävät kuntien harteille. Kun palvelujen kysyntä kasvaa prosentin vuosivauhtia, tilanne on kuntatalouden osalta hyvin haastava ja vakava. Kuntien menot vuosina 2012 2014 Kuntien talous on vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan pelättyäkin huonommassa kunnossa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate aleni edellisen vuoden 2,6 miljardista eurosta lähes kolmanneksella, 1,8 miljardiin euroon. Suomen kunnista neljänneksellä eli 84 kunnalla vuosikate oli negatiivinen ja 241 kunnan tilinpäätöksessä vuosikate oli poistoja pienempi. Kuntien heikkoon talouskehitykseen on syynä verotulojen vaatimaton kasvu sekä menojen suhteellisen nopea nousu. Kuntien verotilitysten kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisestä vuodesta ja oli vain noin prosentin luokkaa. Valtionosuudet kasvoivat nimellisesti vuonna 2012 5,4 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannusten jako- ja indeksitarkistus. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin kohdistuvien valtionosuusleikkausten vuoksi kunnilla jää valtionosuuksia saamatta vuosina 2012 2017 yhteensä 6,6 miljardia euroa. Entistä useammat kunnat joutuvat turvaamaan tulopohjaansa nostamalla veroprosenttejaan. Vuonna 2013 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,38, kun se vuonna 2012 oli 19,24. Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan niiden toimintamenot olivat 37,63 miljardia, jossa on kasvua yli 5 prosenttia vuoteen 2011 nähden. Kuntaliiton ennusteen mukaan vuoden 2013 toimintamenot tulevat olemaan 38,96 miljardia ja vuonna 2014 niiden arvioidaan kasvavan lähes 40,12 miljardiin euroon. Menojen kasvu näyttää tasaista noususuuntaa. Kunnat velkaantuvat entisestään ja kriisiytyvien kuntien määrä tulee lisääntymään. Nykyiset kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 28.2.2014 saakka. Tänä vuonna kuntaalan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 prosenttia. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Vuoden 2014 osalta peruspalvelubudjetissa arvioidaan teknisesti, että kuntaalan ansiotasoindeksi nousee 2,1 prosenttia. Tässä ei ole kuitenkaan otettu huomioon sitä, että työmarkkinajärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta, jolloin sopimus laajasti hyväksyttäessä ulottuu vuoden 2015 loppuun saakka. Kunta-alan kustannustaso nousi vuonna 2012 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,4 prosenttia. Tänä vuonna samalla indeksillä mitattuna kustannustason nousun arvioidaan olevan hieman viime vuotta hitaampaa ja jäävän kahden prosentin tuntumaan. Kuntien verotulot 2012 2014 Kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin noin prosentin vuonna 2012. Tuloverojen tilitykset kasvoivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin eli lähes neljä prosenttia. Yhteisöveron tilitykset alenivat erittäin paljon, yli 27 prosenttia. Kiinteistöverotilitykset kasvoivat noin kuusi prosenttia. Yhteensä kunnille tilitettiin veroja noin 19,3 miljardia euroa vuonna 2012. --4 -
Kuntaliiton ennusteen mukaan vuonna 2013 kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan 17,8 miljardia euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen nähden 5,6 prosenttia. Vuonna 2013 kunnallisverojen tilityksiä lisää lähinnä ansiotulojen vajaan kolmen prosentin kasvu sekä se, että kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi 0,14 prosenttiyksiköllä ollen nyt 19,38. Vuonna 2013 kuntien tuloverojen tilitykset kasvavat noin 200 milj. euroa tilitysuudistuksen johdosta. Uudistuksen myötä jäännösverot ja kiinteistöverot tilitetään kunnille aiempaa nopeammin. Aiemmin seuraavan vuoden tammikuussa tilitetty jäännösverojen ensimmäinen erä tilitetäänkin nyt jo kuluvan vuoden joulukuussa. Myös kiinteistöverojen ensimmäinen erä tilitetään kunnille kuukautta aiemmin kuin ennen eli syyskuussa. Vuonna 2014 ansiotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan kuluvan vuoden tasosta ja se jäänee 1,5 prosentin tuntumaan. Valtion kehysriihessä on päätetty luopua väliaikaisesti vuosina 2013 2014 ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista, mikä kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa vuonna 2014. Kunnallisveron tuoton kehitys riippuu osaltaan kokonaistaloudellisesta kehityksestä sekä työmarkkinaratkaisusta. Tuloveroon vaikuttavat myös hallituksen budjettiriihessä tekemät päätökset tuloverotukseen kohdistuvista veroperustemuutoksista. Näistä suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän muutokseen, jonka myötä aiempaa suurempi osa osinkotuloista verotetaan vuodesta 2014 alkaen ansiotuloina. Muutoksen on arvioitu lisäävän kuntien verotuloja noin 65 milj. euroa vuoden 2013 tasoon verrattuna. Muita suurimpia muutoksia ovat verovapaiden kilometrikorvausten rajoittaminen (vaikutus + 6,5 milj. euroa), työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus - 18 milj. euroa) ja perusvähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus - 9 milj. euroa). Vuonna 2014 voimaan tulevien veroperustemuutosten on arvioitu lisäävän kunnallisverotuloja nettona noin 47 milj. euroa vuonna 2014 kuluvaan vuoteen nähden. Hallitusohjelman mukaan tuloveroon kohdentuvat veroperustemuutosten vaikutukset vuonna 2014 on ehdotettu kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksia lisäten tai vähentäen. Kuntaliiton arvion mukaan kunnallisveroja tilitettäneen kunnille 18,0 miljardia euroa vuonna 2014, mikä on vajaat kaksi prosenttia kuluvaa vuotta enemmän. Myös yhteisöverotuksen perusteisiin on tulossa muutoksia vuoden 2014 alusta, joista suurin on yhteisöverokannan alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Muutoksen on arvioitu alentavan yhteisöverokertymää 870 milj. eurolla vuonna 2014. Muita muutoksia on koulutusvähennyksen käyttöönotto (vaikutus - 57 milj. euroa), edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen (vaikutus + 37 milj. euroa) sekä poistoja ja korkoja koskevat muutokset (vaikutus yhteensä + 32 milj. euroa). Muutosten vaikutusten verokertymään arvioidaan olevan yhteensä - 858 milj. euroa vuonna 2014 ja - 714 milj. euroa vuonna 2015. Kuntien jako-osuus huomioiden, veromuutokset vähentävät kuntien verotuloja 232 milj. euroa vuonna 2014 ja 189 milj. euroa vuonna 2015. Yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi kunnille muuttamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta. Alustavien laskelmien mukaan kuntien jako-osuudeksi vuodelle 2014 tulisi muutosten jälkeen 35,35 prosenttia ja 33,98 prosenttia vuodelle 2015. Vuonna 2012 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 28,34 prosenttia ja kuluvana vuonna se on 29,49 prosenttia. Vuoden 2014 kunnan jako-osuus täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on lopulliset päätökset. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Kuntaliiton arvion mukaan vuonna 2013 kunnille tilitetään yhteisöveroja 1,3 miljardia euroa eli noin 8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Vuonna 2014 kuntien yhteisöverotilitysten arvioidaan olevan noin 1,45 miljardia euroa, jossa on kasvua kuluvaan vuoteen nähden noin 5 prosenttia. Vuonna 2012 kiinteistöverojen tilitykset olivat noin 1,3 miljardia euroa ja kuluvana vuonna tilitykset pysyvät samalla tasolla. Vuodelle 2014 on myös kiinteistöverotukseen tulossa veroperustemuutoksia, joiden arvioidaan lisäävän kuntien verotuloja 100 milj. euroa. Näistä 71 milj. euroa muodostuu siitä, että rakennusten verotusarvoa laskettaessa niiden jälleenhankinta-arvoista otetaan jatkossa huomioon 75 prosenttia nykyisen 70 prosentin sijaan. Vuonna 2014 kiinteistöveroja arvioidaan kertyvän noin 1,45 miljardia euroa eli 9 prosenttia kuluvaa vuotta enemmän. --5 -
Kuntien valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla sekä palvelujen järjestämisen kustannuseroja että kuntien välistä tulopohjaa. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana on verotulotasaus, jolla kuntien tulopohjaa tasataan verotulojen perusteella. Kuntien valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta; valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Kuntaliiton julkaisemien ennakkotietojen mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee nykyisestä 30,96 prosentista 29,57 prosenttiin vuonna 2014, vaikka 2,4 prosentin kustannustason nousu on huomioitu. Peruspalvelujen kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus vuonna 2014 on 3.310,86 euroa (3.136,92 euroa vuonna 2013). Valtionosuusprosentin aleneminen ja kunnan omavastuuosuuden korotus johtuu siitä, että peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan 362 milj. euroa vuonna 2014 aiemmin tehdyn 756 milj. euron lisäksi. Uusi leikkaus alentaa valtionosuusprosenttia 1,43 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 67 eurolla asukasta kohden. Muutokset kuntien tehtävissä ja velvoitteissa lisäävät kuntien valtionosuutta nettona 9,5 milj. euroa, minkä vaikutus on + 0,04 prosenttiyksikkö. Näistä suurin muutos on vanhuspalvelulain toteuttaminen, jonka vaikutus + 0,05 prosenttiyksikköä. Muut muutokset vaikuttavat nettona - 0,01 prosenttiyksikköä. Vuoden 2014 valtionosuuksien mukaan kunnille tilitetään ensimmäisen kerran jäteveron tuotto, joka on arviolta 70 milj. euroa (12,97 /asukas). Valtionosuuksissa huomioidaan kuntakohtaisesti myös tuloverotukseen kohdistuvat veroperustemuutosten vaikutukset, jotka voivat joko vähentää tai lisätä valtionosuutta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus muodostuu seuraavista eristä: - yleinen osa - sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen kustannukset - valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) - valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (+/-) - vähennetään elatustuen takaisinperinnän palautukset (ei ole valtionosuutta) - vähennetään kunnan peruspalvelujen asukaskohtainen omarahoitusosuus - verotulotasaus (+/-) Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen sisältyy koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yksikkörahoitus. Näiden lisäksi erään sisältyy perusopetuksen lisärahoitus (perusopetuksen lisäopetus, maahanmuuttajien valmistava opetus, pidennetty oppivelvollisuus ja joustava perusopetus) sekä muun opetus- ja kulttuuritoimen (lukio, kansalaisopisto, musiikkiopisto, liikunta, nuorisotyö ja museo) valtionosuus. Hallituksen kehysriihen päätöksen 21.3.2013 mukaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitukseen ei tehdä indeksikorotusta vuonna 2014. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusprosentin arvioidaan pysyvän vuonna 2014 41,89 prosentissa ja ennakkotiedon mukainen kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus nousee 357,44 eurosta 359,08 euroon. Asukaskohtainen omarahoitusosuus on kaikille kunnille sama, minkä vuoksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden yhteismäärä on valtaosalle kunnista negatiivinen. Osana kuntarakenneuudistusta pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Uuden valtionosuusjärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 2010 alkaen. --6 -
Raahen kaupungin vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015 2016 taloussuunnitelmien lähtökohdat ja sisältö Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan vuoden 2013 alusta toteutetulla kuntaliitoksella tavoitellaan entistä vahvempaa ja elinvoimaisempaa kuntaa, joka kykenee tarjoamaan asukkailleen hyvät peruspalvelut tasapuolisesti koko kunnan alueella. Yhdistymissopimuksen mukaan nykyinen palvelurakenne ja lähipalveluverkko säilytetään kummankin kunnan alueella vähintään neljän vuoden ajan. Palvelurakennetta ja lähipalveluverkkoa kuitenkin kehitetään eri alueiden erikoistarpeiden mukaan huomioimalla ratkaisujen inhimilliset vaikutukset ja taloudellisuus pitkällä aikavälillä. Uuden taloussuunnitelman laadinnan taloudellinen lähtökohta on haasteellinen, sillä kuluvan vuoden tilinpäätökseen ennakoidaan muodostuvan yli 13 milj. euron alijäämä, mikä tarkoittaa sitä, että alijäämän kattamisvelvoite syntyy. Mikäli alijäämää ei saada katetuksi taloussuunnitelmassa, on alijäämän kattamiseksi laadittava yksilöity toimenpideohjelma, joka valtuuston tulee hyväksyä talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Kaupunginhallitus on 19.8.2013 antanut palvelukeskuksille vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015 2016 taloussuunnitelman laadintaohjeet. Ohjeiden mukaan taloussuunnitelman käyttötalouden raami on vuoden 2013 alkuperäinen talousarvio +/- kaupunginhallituksen hyväksymän taloustoimikunnan esittämän säästöohjelman mukaiset tulojen lisäykset ja menojen vähennykset, joiden yhteisvaikutus tilikauden tulokseen on noin 2,7 milj. euroa. Kaikki säästöohjelman mukaiset toimenpiteet eivät toteudu taloussuunnitelmassa. Suurin säästöohjelmassa ollut, toteutumatta jäänyt kohta on hyvinvointikuntayhtymän maksuosuuden osalta odotettu nollatason kustannusten kasvu, mikä talousarvioesityksessä muuttui 2,4 milj. euron kustannusten kasvuksi. Nykyisen taloussuunnitelman lopputulemana suunnitelmakauden lopussa on kattamatonta alijäämää 7,8 milj. euroa. Tämän kattamiseksi on laadittu erillinen 10,2 milj. euron toimenpideohjelma, joka esitetään tämän taloussuunnitelman osana kohdassa talouden tasapainottaminen. TALOUSARVION TAVOITTEET Talousarvion käyttötalousosan tavoitteet on asetettu sekä toimielin- että tulosaluetasolle. Vuoden 2014 toimielintason tavoitteet ja mittarit/tunnusluvut sekä niiden tavoitetasot, ovat valtuustoon nähden sitovia. Tulosaluetason tavoitteet ovat sitovia toimielimeen nähden. Suunnittelukaudelle 2015-2016 asetetut tavoitteet ovat toimintaa ohjaavia tavoitteita, eivätkä ne sinänsä ole sitovia. Koska uusi Raahen kaupungin strategia valmistuu vuoden 2014 alkupuolella, on talousarvion tavoitteet johdettu pääosiltaan nykyisen strategian pohjalta Raahen kaupunginvaltuuston strategisia päämääriä noudattaen. ORGANISAATION RAKENTEELLISET MUUTOKSET JA HENKILÖSTÖ Vuoden 2014 talousarvioon ja vuosien 2015 2016 taloussuunnitelmaan ei sisälly organisaation rakenteellisia muutoksia. Raahen kaupunginhallitus on 3.6.2013 282 aloittanut toimet Raahen kaupungin omistaman sataman yhtiöittämiseksi ja antanut sen valmistelun sataman johtokunnan tehtäväksi sekä velvoittanut kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä kaupunginjohtajan osallistumaan valmistelutyöhön. Sataman yhtiöittämisen valmistelu ja sen loppuunsaattaminen on sataman johtokunnan tavoitteena siten, että yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2015. Sataman yhtiöittämistä ei ole huomioitu vuoden 2014 talousarviossa eikä vuosien 2015 2016 taloussuunnitelmassa vielä mitenkään, koska valmistelutyö on vasta alussa. Sataman yhtiöittäminen ja siihen liittyvät toimenpiteet sekä niiden vaikutukset käsitellään myöhemmin erikseen. Talousarviokirjan lopussa olevassa henkilöstösuunnitelmassa on esitetty vakinaisen henkilöstön määrä palvelukeskuksittain/tulosalueittain suunnitelmakautena 2013 2018 sekä arvio poistuvan henkilöstön määrästä ja sen kustannusvaikutuksista. Henkilöstösuunnitelmassa on kunnioitettu yhdistymissopimuksen mukaista henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa. Vuoden 2013 alussa --7 -
1.000 Raahen kaupunki Talousarvio 2014 TULOT Toimintatuotot henkilöstömäärä oli 1.120, josta vakinaisia 841, sijaisia 64 ja määräaikaisia 215. Syyskuun 2013 lopun tilanteen mukaan henkilöstömäärä oli 1.132 henkilöä, josta vakinaisia 833, sijaisia 76 ja määräaikaisia 223. Vuonna 2014 on käyttötalouden toimintatuloja arvioitu kertyvän 30,9 milj. euroa, mikä on 1,6 milj. euroa eli noin 5,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Tästä suurin osa, eli 1,2 milj. euron lisäys on teknisessä lautakunnassa, jossa maa-alueiden vuokratuloja arvioidaan kertyvän 0,56 milj. euroa ja maa-alueiden myyntivoittoja 0,24 milj. euroa sekä muita vuokra- ja myyntituloja 0,4 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Sataman tulojen lisäys on 0,3 milj. euroa, hallintolautakunnan 0,1 milj. euroa ja perusturvatoimikunnan 0,1 milj. euroa, kunta taas seutulautakunnan tulot vähenevät 0,3 milj. eurolla. Toimintatuottoihin sisältyy valtiovarainministeriön maksama Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan kuntaliitoksesta johtuvan valtionosuuksien menetysten kompensaatio sekä yhdistymisavustus. VM:n 30.5.2013 antaman päätöksen (VM/1143/02.02.06.09/2013) mukaan Raahen kaupungille maksetaan valtionosuuksien vähenemisen korvausta vuosina 2013 2017 vuosittain 1.265.680 euroa. Korvausta maksetaan yhteensä 6.328.400 euroa. Yhdistymisavustusta maksetaan vuosina 2013 2015 yhteensä 3.200.000 euroa. Tästä 1.280.000 euroa maksetaan vuonna 2013 ja 960.000 euroa vuosina 2014 ja 2015. Nämä erät sisältyvät vuosittain talousarviossa kaupunginvaltuuston kustannuspaikalle kohtaan tuet ja avustukset. Verotulot Verotulojen tilityksiä on arvioitu kertyvän yhteensä 90,4 milj. euroa vuonna 2014, mikä on 0,8 milj. euroa eli 0,9 prosenttia enemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Alla olevassa kaaviossa on esitetty Raahen kaupungin verotulojen kehittyminen vuosina 2012-2016. VEROTULOJEN KEHITYS 2012-2016 100 000 80 000 75 937 82 360 82 875 +9,1 % 89 595 +8,8 % 90,440 +0,9 % 83 000 +0,2 % 85 500 +3 % 93 460 +3,3 % 88 000 +2,9 % 96 510 +3,3 % 60 000 40 000 20 000 0 2 563 3 860 2 700 +5,4 % 4 020 +4,2 % 5 440 2 000 +35,3 % -25,9 % 5 460 2 500 +0,4 % +25 % 3 000 +20 % TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 5 510 +0,9 % 1. Kunnallisvero 2. Yhteisövero 3. Kiinteistövero Verot yht. --8 -
Kunnallisverotilityksiä on arvioitu kertyvän 83,0 milj. euroa, mikä on 0,1 milj. euroa eli 0,2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa, jonka arvioidaan toteutuvan suunnitelman mukaan. Kunnallisveron kasvuun on huomioitu vain veroperustemuutosten vaikutus, jonka arvioidaan Raahen osalta olevan noin + 5,80 euroa/asukas eli noin + 148.822 euroa. Tämä vähentää valtionosuutta. Kunnallisverotilitysten on arvioitu kasvavan keskimäärin 1,9 prosenttia vuonna 2014. Raahen osalta ei ole realistista odottaa vastaavaa kasvua, sillä työttömyysprosentti on syyskuun 2013 tilanteen mukaan 12,8 ja sen ennakoidaan vielä hieman nousevan loppuvuoden aikana. Näin se tulee olemaan huomattavasti ennakoitua keskimääräistä 8,3 prosenttia korkeampi. Raahen asukasluku ei ole lähtenyt kasvuun toivotulla tavalla, vaan se on päinvastoin laskenut yli sadalla henkilöllä vuoden 2013 alusta syyskuun loppuun. Raahen kaupungin yhteisöverotulot ovat romahtaneet eikä suunnitelmakaudella ole juuri ennustettavissa verojen kasvua. Vuonna 2013 yhteisöverojen kertymän ennakoidaan olevan vajaat 2,0 milj. euroa ja jäävän talousarviosta reilulla 0,7 milj. eurolla. Tämä johtuu tammikuussa perityistä, vuodelle 2011 kohdentuvista 0,7 milj. euron oikaisuista. Vuonna 2014 on verokertymän arvioitu olevan 2,0 milj. euroa. Vuonna 2014 kiinteistöveroja arvioidaan kertyvän noin 5,4 milj. euroa eli 1,5 milj. euroa (lähes 40 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2013. Vuodelle 2013 kiinteistöveroja on maksuunpantu 3,9 milj. euroa. Kiinteistöverotukseen tulevien veroperustemuutosten on arvioitu lisäävän Raahen kaupungin kiinteistöverotuottoja noin 0,3 milj. euroa. Kiinteistöveroprosenttien korotuksesta tuleva verotulojen lisäys on yhteensä noin 1,2 milj. euroa. Kiinteistöveroprosentit käyttötarkoituksen mukaan vuosina 2013 ja 2014: Kiinteistön käyttötarkoitus v. 2013 v, 2014 - vakituiset asuinrakennukset 0,32 % 0,50 % - muut kuin vakituiset asuinrakennuk. 0,92 % 1,00 % - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % 3,00 % - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,90 % 1,00 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,00 % 0,00 % - voimalaitokset 1,40 % 2,85 % Pieniin tuuli- ja vesivoimalaitoksiin, joiden nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka voimalaitoksille olisi määrätty oma veroprosentti. Suunnitelmakauden verotulojen arviointi perustuu Kuntaliiton ennusteeseen, minkä lisäksi on pyritty huomioimaan paikallinen työllisyyden ja toimeliaisuuden kehittyminen, joskin arvioiminen on varsin haasteellista näin epävarmassa taloustilanteessa. Ennusteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista keskeisempiä ovat työllisyyden ja kokonaistalouden kehittyminen. --9 -
Valtionosuudet Alla olevassa taulukossa on esitetty Raahen kaupungin vuoden 2014 valtionosuuksiin sisältyvät erä sekä vuoden 2013 valtionosuuspäätösten mukaiset erät. Vuoden 2014 valtionosuudet on laskettu Kuntaliiton julkaisemien ennakkotietojen mukaan. Valtionosuudet vv. 2013-2014 2013 2014 Muutos *) TA % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: (1.000 ) Yleinen osa 848 868 20 2,4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset 97 918 102 156 4 238 4,3 Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen lask. kustannukset23 753 24 226 473 2,0 Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) -263-263 0 0,0 Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset yhteensä 4 049 4 193 144 3,6 - Vähennetään ed. elatustuen takaisinperinnän palautukset -33-33 Laskennallinen valtionosuus yhteensä 126 272 131 180 4 908 3,9 Vähennetään kunnan rahoitusosuus: -3 136,92 /asukas x 25 652 asukasta (vo-% 30,96) -80 468-3 310,86 /asukas x 25 659 asukasta (vo-% 29,57) -84 953-4 485 5,6 Peruspalvelujen valtionosuus ennen verotulotasausta 45 804 46 227 423 0,9 Verotulotasaus (+/-) -1 737 3 332 5 069 1. Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä 44 067 49 559 5 492 12,5 2. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -4 224-4 224 0 0,0 Valtionosuudet yhteensä 39 843 45 335 5 492 13,8 Valtionosuudet euroa/asukas 1 553 1 767 214 13,8 *) vuoden 2013 luvut on esitetty valtionosuuspäätösten mukaisesti Peruspalvelujen laskennalliset valtionosuudet ennen verotulotasausta vuonna 2014 ovat arviolta 46,2 milj. euroa, joka on 0,4 milj. euroa eli vajaan prosentin enemmän kuin vuonna 2013. Vuonna 2014 kunnan asukaskohtaisen omarahoitusosuuden arvioidaan olevan 3.310,86 euroa, joka on 173,94 euroa enemmän kuin vuonna 2013. Ennakoitu peruspalvelujen valtionosuusprosentti vuonna 2014 on 29,57, kun se vuonna 2013 on 30,96. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden leikkaus toteutetaan valtionosuusprosenttia alentamalla, jolloin leikkaus kasvattaa kuntien omarahoitusosuutta. Näin leikkauksen vaikutus euroa/asukas on yhtä suuri kaikissa kunnissa. Valtionosuuksia tasataan laskennallisten verotulojen perusteella kahden vuoden viiveellä, joten vuoden 2014 valtionosuudet tasataan verovuoden 2012 verotustietojen perustella. Raahen kaupungin vuoden 2014 valtionosuuksissa huomioitava verotulotasaus (+/-) on ennakkotiedon mukaan + 3,3 milj. euroa, kun se vuonna 2013 on - 1,7 milj. euroa. Verotulotasaus on laskettu vuoden 2012 ennakollisilla verotiedoilla ja se vahvistuu, kun vuoden 2012 verotus valmistuu kuluvan vuoden lokakuun lopussa. Vuoden 2014 tasauksen laskennassa käytettävä koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,25. Tasausraja on 3.123,83 euroa/asukas ja tasausvähennys tasausrajan ylittävältä osalta 37 prosenttia. Vuonna 2014 ensimmäistä kertaa kunnille tilitettävä jäteveron tuotto, joka Raahen kaupungin osalta on noin 333.000 euroa, sisältyy erään valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset. Tähän erään sisältyy myös mm. veromenetysten kompensointi kunnalle. --10 -
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet on budjetoitu vuoden 2013 tasolle. Vuoden 2014 valtionosuudet ovat ennakkotiedon mukaan yhteensä 45,5 milj. euroa, jossa on kasvua 5,5 milj. euroa vuoteen 2013 verrattuna. Kasvusta suurin osa, 5,1 milj. euroa, johtuu verotulotasauksesta. Lopulliset valtionosuudet tiedetään, kun valtionvarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö antavat valtionosuuspäätöksensä joulukuun lopussa. Suunnittelukauden 2015 2016 peruspalvelujen ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet on budjetoitu vuoden 2014 tasolle. Verotulotasauksen on arvioitu olevan + 3,2 milj. euroa, joten valtionosuuksien on arvioitu olevan 45,2 milj. euroa vuodessa. MENOT Vuoden 2014 toimintakulut ovat yhteensä 161,9 milj. euroa, kun ne vuoden 2013 alkuperäisessä talousarviossa ovat 158,7 milj. euroa, joten menojen lisäys on 3,2 milj. euroa. Suurin yksittäinen menojen lisäys, 2,4 milj. euroa, johtuu Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän maksuosuuden kasvusta. Muut suurimmat menojen lisäykset ovat opetuslautakunnassa 0,8 milj. euroa, perusturvatoimikunnassa 0,4 milj. euroa ja teknisessä lautakunnassa 0,3 milj. euroa. Vuoden 2014 toimintamenojen vähennykset ovat kaupunginhallituksessa 0,4 milj. euroa, seutulautakunnassa 0,3 milj. euroa ja hallintolautakunnassa 0,1 milj. euroa. Käyttötalouden toimintakate vuonna 2014 on - 130,6 milj. euroa, kun se vuoden 2013 alkuperäisessä talousarviossa on - 129,0 milj. euroa. Toimintakate on heikentynyt 1,6 milj. eurolla, josta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän osuus on 2,4 milj. euroa. Kaupungin oman toiminnan osalta toimintakate on parantunut tehdyn säästöohjelman johdosta 0,8 milj. eurolla. Investointimenot ovat 5,7 milj. euroa ja investointitulot 1,9 milj. euroa. Nettoinvestoinnit ovat 3,8 milj. euroa. Suurin yksittäinen hanke on pääkirjaston peruskorjaus, jonka nettomenot vuonna 2014 ovat 1,6 milj. euroa. MAKSUVALMIUS Mikäli Raahen kaupungin vuoden 2013 talousarvio toteutuu suunnitelman mukaan, on lainamäärä vuoden lopussa noin 147,0 milj. euroa. Koska vuoden 2014 talousarvion vuosikate on noin 5,3 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 3,8 milj. euroa, lyhenee lainamäärä noin 1,8 milj. eurolla vuonna 2014. Myös suunnitelmavuosina lainoja lyhennetään reilun kahden milj. euron vuosivauhtia. Vuonna 2013 maksuvalmiutta on ylläpidetty kuntatodistusohjelmalla eli lyhytaikaisella lainalla. Raahen kaupungin lyhytaikaisen lainan keskikorko vuoden 2013 syyskuussa oli 0,12 prosenttia ja pitkäaikaisten lainojen keskikorko 1,2 prosenttia ilman korkosuojausten kustannusvaikutusta. --11 -
Milj.euroa Raahen kaupunki Talousarvio 2014 200,0 180,0 160,0 140,0 137,6 Lainat ja sijoitukset vuosina 2012-2016 147,0 145,2 142,9 Vuosi 2014: As.luku 25 750 Lainat yht. 5.638 /as. Tuottavat invest. 881 /as. Sij.rahamarkk.instr. ja osakkeisiin 1.204 /as. Antolainat 377 /as. 140,3 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 30,8 28,9 31,0 26,5 31,0 31,0 31,0 22,7 19,3 16,0 10,5 10,1 9,7 9,4 9,1 0,0 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Lainat Tuottavat investoinnit Sij.rahamarkk.instr. ja osakk. Antolainat --12 -
TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Mikäli näin ei ole, on kunnan laadittava talouden tasapainottamiseksi toimenpideohjelma, joka valtuuston tulee hyväksyä talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Raahen kaupungin talouden kriisiytymisen vuoksi on ryhdytty talouden tasapainottamistoimiin kaupungin talouden kuntoon saattamiseksi. Vuoden 2013 talousarvioon tehdyt leikkaukset ja tuloveroprosentin korottaminen 1 prosenttiyksiköllä vuodelle 2013 ei läheskään riitä tasapainottamistoimiksi. Suurin syy talouden kriisiytymiseen on se, että yhteisöverotulot ennakoidusti romahtivat yli 10 milj. eurolla vuonna 2012. Lähivuosina ei ole odotettavissa yhteisöverotulojen kasvua juuri lainkaan, joten kaupungin taloutta ei voida rakentaa niiden varaan missään määrin. Kaupunginhallitus nimesi tammikuussa 2013 taloustoimikunnan, jonka keskeisenä tehtävänä on valmistella vuoden 2013 aikana tarkennettu talouden tasapainottamisohjelma. Myös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä tehtiin toimintojen ja talouden kehittämisohjelma. Taloustoimikunta valmisteli talouden tasapainottamiseksi vuosille 2014 2016 säästöohjelman, jonka tavoitteena oli parantaa vuosikatetta noin 2,7 milj. euroa. Kaupunginhallitus antoi käyttötalouden talousarvion raamiksi vuoden 2013 alkuperäisen talousarvion +/- säästöohjelman mukaiset tulojen lisäykset ja menojen vähennykset. Näin käyttötalouden toimintakatteen raamiksi muodostui - 127,5 milj. euroa. Talousarvioesityksessä ei päästy asetettuun tavoitteeseen, vaan toimintakatteeksi muodostui - 130,6 milj. euroa eli lisäystä tuli 3,1 milj. euroa. Tästä hyvinvointikuntayhtymän osuus on 2,4 milj. ja kaupungin oman toiminnan osuus on 0,7 milj. euroa. Mikäli Raahen kaupungin vuoden 2013 talousarvio toteutuu suunnitelman mukaan, on vuoden 2013 tilinpäätöksessä alijäämää 13,6 milj. euroa. Vuosien 2014 2016 taloussuunnitelma osoittaa, että vuoden 2016 lopussa taseessa on vielä 8 milj. euron alijäämä. Kaupunginjohtajan johdolla on virkamiestyönä valmisteltu toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi vuosille 2014 2016, jonka kumulatiivinen vaikutus tulokseen vuoden 2016 lopussa on 10,2 milj. euroa. Huomioitavaa on, että suunnitelmakaudelle ei ole huomioitu kustannustason nousua, vaan menokehitys perustuu nollakasvulle. Mikäli tasapainottamistoimenpiteet eivät toteudu suunnitelman mukaan, eivätkä ennakoitua suuremmat toimintatulot, verotulot, valtionosuudet tai rahoitustulot kata toteutumatta jääneitä säästöjä tai kustannustason nousua, on valtuustolla valmiudet 0,5 prosenttiyksikköä suurempaan tuloveroprosentin korotukseen. Tasapainottamistoimenpiteiden toteutumista seurataan aktiivisesti ja raportoidaan valtuustolle neljännesvuosittain. Toimenpideohjelman toteutuminen arvioidaan, ja se myös tarkistetaan vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä sekä tarvittaessa laajennetaan tasapainottamisen keinovalikoimaa talouden tasapainon saavuttamiseksi suunnitelmakaudella. Käyttötalouden lisäksi on suunnitelmakauden investointiohjelma suunniteltu niin, että vuotuiset nettoinvestoinnit ovat vuosikatetta pienemmät; näin taloussuunnitelmassa on saatu myös lainamäärä laskusuuntaan. Lainoja lyhennetään reilun kahden miljoonan vuosivauhtia. Lainamäärä lyhenee taloussuunnitelmassa esitettyä enemmän siltä osin kun toimenpideohjelmassa esitetyt säästöt toteutuvat. --13 -
Toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi vuosina 2014-2016 Toimenpiteet: Vaikutus talouteen /v. Yht. (1.000 ) 2014 2015 2016 2014-2016 Tuloja lisäävät toimenpiteet: * Tuloveroprosentin korotus 0,5 %-yksiköllä vuodelle 2015 0 1 600 1 600 3 200 - Veroprosenttikatto 21,5-22,5 *) * Myyntitulot kiinteistöistä ja asunto-osakkeista - myytävien kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myyntivoittoja ei ole tasapainottamisohjelmaan arvioitu Tulojen lisäys yhteensä: 0 1 600 1 600 3 200 Menoja vähentävät toimenpiteet: * Kiinteistöjen omistusjärjestelyt 20 50 50 120 - luovutaan tarpeettomista ja tuottamattomista kiinteistöistä ja osakehuoneistoista, arviotuna käyttötalouden nettosäästö * Säästöt henkilöstömenoista 2 100 2 100 2 100 6 300 - kannustetaan jäämään eläkkeelle henkilökohtaisessa eläkeiässä henkilöstösuunnitelman mukaan 180 550 740 1 470 - lomarahojen vaihtamiseen vapaaksi suhtaudutaan myönteisesti 100 100 100 300 - kriittinen tarkastelu sijaisten ja määräaikaisten rekrytoinnissa 1 410 1 410 1 410 4 230 - tuetaan työssäjaksamista henkilökohtaiseen eläkeikään 50 100 150 300 * Leikataan 10 % toimielinten myöntämistä avustuksista 23 23 23 69 * Säästetään 40 % ostoista (kirjallisuus, elintarvikkeet, 130 130 130 390 toimistotarvikkeet, kalusto ja muu materiaali) - säästöt kohdistetaan muuhun kuin koulujen, päiväkotien ja kirjaston materiaalihankintoihin. * Sähköisen kokoushallinnan käyttöönotto keskeisissä toimielimissä vuoden 2014 alusta lukien 20 20 20 60 * Tulostuksen hallinta 35 35 35 105 - luovutaan oheiskirjoittimista - suositaan asiakirjojen sähköistä tallentamista ja tulostetaan vain välttämätön, jolloin suositaan mustavalkotulostusta Menoja vähentävät toimenpiteet yhteensä: 2 328 2 358 2 358 7 044 Toimenpiteiden vaikutus tulokseen 2 328 3 958 3 958 10 244 *) Mikäli tasapainottamistoimenpiteet eivät toteudu suunniteman mukaisesti eivätkä ennakoitua suuremmat toimintatulot, verotulot, valtionosuudet tai rahoitustulot kata toteutumatta jääneitä säästöjä tai kustannustason kasvua, on valtuustolla valmiudet 0,5 prosenttiyksikköä suurempaan tuloveroprosentin korotukseen. Taloussuunnitelma perustuu 0-kasvulle koko suunnittelukaudella. --14 -
TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalouden määrärahojen sitovuus valtuustoon nähden on toimielimen menojen ja tulojen erotus, netto eli toimintakate. Toimielimille ja konserniyhteisöille asetetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Käyttötalousosassa on toimielinten lisäksi esitetty lisäinformaationa tulosalueiden tavoitteet sekä määrärahat muodossa; tulot, menot, netto. Tulosalueiden tavoitteet sekä tulojen ja menojen erotus, netto eli toimintakate ovat sitovia toimielimeen nähden. Tarvittaessa toimielin hyväksyy toimielimen sisällä tehtävät määrärahojen siirrot tulosalueelta toiselle. Talousarvion tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuottojen ja -kulujen erotus, netto. Myös tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvat ovat valtuuston nähden sitovia. Talousarvion rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat antolainauksen muutokset ja lainakannan muutokset sekä tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot. Investointiosan sitovuus valtuustoon nähden on pääsääntöisesti hankkeen/hankeryhmän menojen ja tulojen erotus, netto. Joidenkin usealle vuodelle jaksotettujen hankkeiden osalta valtuustoon nähden sitova erä on hankkeen kokonaiskustannusarvio. Tällöin hankevastaavalla eli toimielimellä on mahdollisuus tarvittaessa tarkistaa hankkeen menojen ja tulojen jaksotusta kokonaiskustannusarvion puitteissa. Valtuustoon nähden sitovat erät on talousarviokirjassa merkitty: =valtuustoon nähden sitova TALOUSARVION KÄYTTÖOHJEET JA TIETOJEN VERTAILTAVUUS Tarkemmat määräykset ja ohjeet talousarvion käytöstä annetaan kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa sekä toimielinten vahvistamissa käyttösuunnitelmissa. Käyttöomaisuuden poistoperusteina käytetään kaupunginvaltuuston 29.3.2010 14 hyväksymiä ohjeita ja sataman osalta kaupunginvaltuuston 29.3.2010 15 hyväksymää poistosuunnitelmaa. Käyttöomaisuuden korkona käytetään kirjanpitovuotta edeltävän syyskuun alun vahvistettua 12 kuukauden euriborkorkoa lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. Talousarvion tuloslaskelmaosan (ulkoinen tuloslaskelma) ja rahoitusosan sarakkeessa TP 2012 esitetyt luvut sisältävät Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan erillistilinpäätösten yhteenlasketut luvut, eivätkä ne siten ole suoraan vertailukelpoisia muihin sarakkeisiin nähden. --15 -
Tuloslaskelma RAAHEN KAUPUNKI 4.11.2013 TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSA ULKOINEN (1.000 ) TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatulot: +muutos Myyntituotot 12 242 11 420 11 672 11 534 11 532 Maksutuotot 2 041 1 766 1 836 1 836 1 836 Tuet ja avustukset 2 370 4 260 4 203 3 789 2 738 Vuokratuotot 4 081 3 565 4 272 4 273 4 273 Muut tuotot 1 701 1 024 1 104 598 598 22 435 22 035 23 087 22 030 20 977 Valmistus omaan käyttöön 440 376 369 369 279 Toimintamenot: Henkilöstökulut -46 152-46 672-46 876-46 451-46 370 Palvelujen ostot -89 500-90 553-92 468-92 217-92 217 Aineet, tarvikk. ja tav. -6 858-6 489-6 483-6 491-6 492 Avustukset -6 122-6 082-6 088-5 620-5 638 Vuokrat -1 222-1 531-1 611-1 582-1 579 Muut kulut -638-564 -552-547 -547-150 492-151 891-154 078-152 908-152 843 Toimintakate -127 617-129 480-130 622-130 509-131 587 Verotulot 82 360 89 595 90 440 93 460 96 510 Valtionosuudet 38 230 39 106 45 335 45 203 45 203 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 385 450 450 425 400 Muut rahoitustuotot 3 329 1 800 2 500 2 700 2 700 Korkokulut -1 718-2 650-1 500-2 000-2 500 Muut rahoituskulut -1 349-700 -1 350-900 -800 Rah.tuotot ja -kulut, netto 647-1 100 100 225-200 Vuosikate -6 380-1 879 5 253 8 379 9 926 Poistot -5 826-5 535-6 003-6 003-6 003 Tilikauden tulos -12 206-7 414-750 2 376 3 923 Poistoeron muutos 96 Tilikauden yli-/alijäämä -12 110-7 414-750 2 376 3 923 Tavoitteet ja tunnusluvut: Toimintatulot / Toimintamenot, % 14,9 14,5 14,9 14,4 13,7 Vuosikate / Poistot, % -96,6-28,5 79,6 126,9 150,3 Vuosikate euroa /asukas -249-73 204 325 385 Kertynyt yli-/alijäämä -6 200-13 614-14 364-11 988-8 065 Asukasmäärä vuoden lopussa 25 659 25 750 25 750 25 750 25 750 =valtuustoon nähden sitova --16 -
Rahoituslaskelma RAAHEN KAUPUNKI 4.11.2013 TALOUSARVION RAHOITUSOSA (1.000 ) +muutos TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate +/- -6 380-1 879 5 253 8 379 9 926 Tulorahoituksen korjauserät +/- -1 702 Investointien rahavirta Investointimenot - -9 065-9 409-5 715-6 950-8 195 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 753 679 964 40 40 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + 1 332 1 820 900 500 500 Toiminnan ja investointien rahavirta +/- -15 062-8 789 1 402 1 969 2 271 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset +/- 165 411 362 336 316 Antolainasaamisten lisäys - -1-12 Antolainasaamisten vähennys + 166 423 362 336 316 Lainakannan muutokset +/- 14 356 9 411-1 764-2 305-2 587 Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 21 972 23 047 12 443 10 206 6 806 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -14 416-13 636-14 207-12 511-9 393 Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- 6 800 Oman pääoman muutos 84 0 Muut maksuvalmiuden muutokset +/- 2 009-952 Vaikutus maksuvalmiuteen +/- 1 552 81 0 0 0 Rahavarat 31.12. 33 443 33 524 33 524 33 524 33 524 Rahavarat 1.1. 31 892 33 443 33 524 33 524 33 524 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja invest. rahavirran kertymä -15 062-23 851-22 449-20 480-18 209 Lainanhoitokate 0,3 0,1 0,4 0,7 1,0 Kassan riittävyys, pv 69 69 69 70 71 = valtuustoon nähden sitova --17 -
Käyttötalousosa --18 -
Käyttötalous yhteensä Alkuper. TA 2013 Raami 2014 Ltk 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 1 000 Ulkoiset ja sisäiset erät yht. Myyntituotot 16 314 16 745 16 666 16 769 16 631 16 629 Maksutuotot 1 807 1 837 1 877 1 877 1 877 1 877 Tuet ja avustukset 4 260 4 132 4 204 4 204 3 789 2 739 Vuokratuotot 5 941 6 314 6 513 6 961 6 963 6 963 Muut toimintatuotot 1 023 1 178 1 125 1 125 620 620 Toimintatuotot yht. 29 346 30 206 30 384 30 936 29 879 28 827 Valmistus omaan käyttöön 376 369 369 369 369 279 Henkilöstökulut -46 670-46 700-46 895-46 876-46 451-46 370 Palvelujen ostot -95 318-94 933-97 689-97 628-97 377-97 378 Ostot -6 489-6 433-6 483-6 483-6 491-6 492 Avustukset -5 781-5 283-6 102-6 088-5 620-5 638 Vuokramenot -3 909-4 129-4 337-4 301-4 272-4 268 Muut toimintakulut -585-560 -552-552 -547-547 Toimintakulut yht. -158 752-158 038-162 057-161 928-160 757-160 693 Toimintakate = valtuustoon nähden sitova erä -129 030-127 463-131 304-130 623-130 509-131 587 Poistot -5 535-6 003-6 003-6 003-6 003-6 003 Vyörytykset:: Keskushallinto 1 108 1 153 1 153 1 153 1 153 1 153 Hallintopalvelut 1 828 1 731 1 731 1 731 1 731 1 731 Sivistyspalvelut 1 053 669 669 669 669 669 Tekninen toimi 601 520 520 520 520 520 Vyörytystulot yht. 4 590 4 073 4 073 4 073 4 073 4 073 Keskushallinto -1 108-1 153-1 153-1 153-1 153-1 153 Hallintopalvelut -1 845-1 731-1 731-1 731-1 731-1 731 Sivistystoimi -1 036-669 -669-669 -669-669 Tekninen toimi -601-520 -520-520 -520-520 Vyörytysmenot yht. -4 590-4 073-4 073-4 073-4 073-4 073 Kokonaiskustannukset -134 565-133 465-137 307-136 625-136 512-137 590 --19 -
Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Aluelautakunta --20 -
Keskusvaalilautakunta Vastuuhenkilö: Leena Mikkola-Riekkinen Alkuper. TA 2013 Raami 2014 Ltk 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 1 000 Ulkoiset ja sisäiset erät yht. Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 37 37 37 0 Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yht. 37 37 37 0 Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut -26-26 -30-27 Palvelujen ostot -5-5 -6-11 Ostot -1-1 -1-1 Avustukset Vuokramenot Muut toimintakulut Toimintakulut yht. -32-32 -37-39 Toimintakate = valtuustoon nähden sitova erä 5 5-39 Poistot Vyörytykset: Keskushallinto Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekninen toimi Vyörytystulot yht. Keskushallinto Hallintopalvelut Sivistystoimi Tekninen toimi Vyörytysmenot yht. Kokonaiskustannukset 5 5-39 Palvelutoiminnan kuvaus: Vuosina 2014 2016 järjestettävät vaalit: 2014 EUROPARLAMENTTIVAALIT vaalipäivä sunnuntai 25.5.2014 ennakkoäänestys kotimaassa 14.5. 20.5.2014 ja ulkomailla 14.5. 17.5.2014 2015 EDUSKUNTAVAALIT vaalipäivä sunnuntai 19.4.2015 ennakkoäänestys kotimaassa 8.4. 14.4.2015 ja ulkomailla 8.4. 11.4.2015 2016 KUNNALLISVAALIT lokakuussa 2016 --21 -